Maston rake

TS36

Haluaisin parantaa veneeni luovimiskykyä kallistamalla mastoa lisää taaksepäin. Kuinka paljon raken tulisi olla luovimiskykyä ajatellen? Jokatapauksessa kokeilen nyt lisäkallistusta.

Veneessäni on perinteinen osatakila suorilla saalingeilla, barduunoilla ja pitkällä vapaalla topilla. Olen huomannut, että osatakilaisissa luokkaveneissä maston ovat sangen paljon kallistettuja esimerkiksi H-vene, Albin Express, Melges 24, X-99, jne.

Avotuuliin spinnulla vene kulkee hyvin, mutta luovilla on tahmea.

14

1416

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mahdotonta sanoa paljonko on paljon tai liian paljon. Jos näet jossain samalla venetyypillä kilpailevan veneen niin kysy ja/tai katso mallia. Täältäkin saatat saada vinkkiä jos kerrot venetyypin. Suorilla saalingeilla varustetussa veneessä kokeileminen on onneksi helppoa. Rohkeasti vaan kokeilemaan.

      • 4prossaa

        Nimimerkin perusteella kyse on tästä veneestä: http://www.sailguide.com/batfakta/1256
        Ja kyllähän se näyttää olevan kaksilla suorilla saalingeilla rikattu.
        .
        Ps, koitapa ensialkuun 4% rakea. Siis vaakamitta maston huipun kautta kulkevan pystysuoran sekä puomin yläpinnan jatkeen mastossa väliltä mitattuna = 4% P-mitasta.


    • Joakim1

      Luulisin, että homma menee paljolta niin, että mitä matalampi osatakila sitä suurempi rake. Nykyisin yleisessä 9/10-19/20 osatakilassa rakea on varin maltillisesti (n. 2 astetta tyypillisesti). Suurimmat raket taas ovat jollissa ja perinteisissä luokkaveneissä, joissa osatakilat ovat yleensä 3/4:n paikkeilla eli matalampia kuin IOR-veneissä tai muissa 70- ja 80-luvun veneissä. Aika monessa näissä sitten nostetaan masto pystyyn lenssille, jolla rakesta on vain haittaa.

      Rakella haetaan sekä optimaalista purjeiden "hyötysuhdetta" että sopivaa peräsinpainetta. Tässäkin taitaa mennä niin, että matalalla osatakilalla raken lisääminen ei välttämättä muuta peräsinpainetta, koska purjepinnan siirtyminen taakse kompensoituu muutoksilla virtauskenttään. Rake on aina kompromissi kryssin ja lenssin välillä ellei mastoa voi nostaa pystyyn.

      Aika paljon asiasta täällä: http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401493-pdf/docs/wb-news05.pdf?t=1470324037898
      Varmaan muissakin WB-Newseissä.

      Kaipa tuo nimimerkki jo paljastaa venetyypin, joka on Suomessa niin harvinainen, että juuri sille tuskin löytyy tietoa.

      • Tuulitunnelikokeita

        WB-sailsin 470-jollan mallilla tekemissä tuulitunnelikokeissa rakea lisäämällä venettä tuuleen kääntävä momentti pieneni jopa 25 %:

        https://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401425-pdf/docs/wb-news00.pdf

        Eli rakea lisäämällä voi vähentää peräsinpainetta ! Muutenkin tuo artikkeli on mielenkiintoista luettavaa mm. rullalaitteen vaikutuksen osalta.


    • kokeilevaseilor

      Itse lähtisin liikkeelle 50-60cm 4%, siis vesiämpäri tms. roikkumaan ison falliin ja siitä rauhoitettu mitta mastolle. Itse olen pähkäillyt kahden eri ostamani veneen kanssa alkuvaiheessa saman ongelman kanssa, ja molemmilla kerroilla on rakea lisätty edellisen omistajan säätöihin verrattuna, ja tulosta on tullut. Samoin olen lisännyt vanttien kireyttä, kun molemmissa veneissä on ollut taaksepäin suunnatut saalingit, osatakila ehkä 7/8, ja toisessa lisäksi barduunat joilla kryssi parani oleellisesti.
      Lenssivauhdit eivät mielestäni kärsineet juuri ollenkaan, tai ainakin minimaalisesti.

      Nämä omat näkemykseni on kirjoitettu pikemminkin uuden, innokkaan ja kokeilunhaluisen purjehtijan purjehtijan näkökulmasta ( kolme purjevenettä ja 6v kokemusta ), ei siis vanhan konkarin.

      • Joissain kilpaveneissä rake "otetaan" lenssille pois vetämällä mastoa ylimääräisellä fallilla reilusti eteenpäin siten että keulastaagi on aivan löysä.


    • TS36

      Erästä X-99 (ehkä Suomen nopein), kun valokuvasta mittaa, niin päätyy, että meidän veneessä se vastaa noin 2 metriä rakea. Mutta kokeilen hiukan maltillisemmin n. 1.4 metriä, etustaagiin jatkoa n.15 cm.

      Satuimme meidän veneitä kisareissulla näkemään 3 kappaletta, joista yhdessä oli melko reilusti kallistettu masto, kuvasta katsoen (vähän huono kulma) rake noin 10%. Muut olivat tavanomaisia.

      Illalla nähdään, että onko havaittavaa vaikutusta.

      • Joakim1

        Tarkoitatko nyt rakea purjehdittaessa (barduunat, hekki tai ison skuutti kireällä) vai levossa (mahdollisesti jopa vantit löysällä)? Noissa on helposti varsin merkittävä ero. Esimerkiksi tässä on X-99:n trimmiohjeita: http://www.xtreme-sailing.com/download/download-x-99/
        Niissä mainitaan raken säätämiseen yleensä käytetyksi mitaksi 2,26 m. Siis tuo on ero P:n alamitasta tehdystä merkistä keulaan kanteen (ko. tapauksessa vantin rikipulttiin) mitattuna. Kun BAS on 1,65 m ja varalaita nousee n. 4 cm, voidaan laskea keulakolmiosta rakeksi 2,6 astetta. Jos ei mitenkään huomioida maston taipumaa, tuo vastaa X-99:n P:llä vajaan 60 cm takanojaa (siis sitä vesisangolla puomilta mitattavaa).

        Jotta saataisiin tuo 1,4 m vastaava 10% takanoja, pitäisi X-99:n etustaagi olla 18 cm pidempi kuin ko. ohje (edelleen olettaen masto suoraksi).

        Tuo on fokan fallilla mittaaminen on yleensä lähes kaikissa trimmiohjeissa. TS36:ssa on BAS 1,61 m ja ketkaa sen verran, että keula nousee mastolta n. 17 cm. Noista vastaava luku kuin X-99:llä olisi n. 2,14 m.


      • TS36

        Luovikisassa hankalassa aallokossa ja loppua kohden heikkenevässä tuulessa jäätiin X-99:stä aika paljon ja A40:stä vielä enemmän. Pienemmistä veneistä paremmin tulivat Siesta ja SW30. Muut pysyivät kuitenkin takana. Yhden startin perusteella ei varmaan huonontunut, mutta aivan mullistava ei parannus ollut. Odotamme uusia testitilaisuuksia ja virittely...

        Muuten sailguiden vene, mutta pinnalla, kuten kaikki yhtä yksilöä lukuunottamatta.

        Puhuin vesisangolla mastolta mittaamisesta, 1.4 metriä. Etustaagi suora, muttei kiristetty. Vieressä olleeseen H-veneeseen nähden rake on vielä pienempi. Jokin on nyt Joakim väärin, kun on X-99:n rake meitä enemmän. Mutta käväsen mittaamassa tuon mitan lähipäivinä.


      • Joakim1

        Voihan tuo X-99 trimmiohje olla erilainen kuin vertaamasi veneen ja siinäkin epävarmuutena on ainakin mittauspiste keulassa. En muista millainen hela siellä on. Ohjehan puhui rikipultin keskelle mittaamisesta.

        Ja huomaa tosiaan, että tuo on keulakolmion keskimääräinen rake. Vapaa toppi voi olla merkittävästi enemmän takaviisto ja lisätä huomattavasti sieltä mitattavaa rakea.

        Kai tuolla nyt Siestan ja SW30 vauhdissa pitäisi helposti pysyä? Vai puhutko tasoituksista?


      • TS36
        Joakim1 kirjoitti:

        Voihan tuo X-99 trimmiohje olla erilainen kuin vertaamasi veneen ja siinäkin epävarmuutena on ainakin mittauspiste keulassa. En muista millainen hela siellä on. Ohjehan puhui rikipultin keskelle mittaamisesta.

        Ja huomaa tosiaan, että tuo on keulakolmion keskimääräinen rake. Vapaa toppi voi olla merkittävästi enemmän takaviisto ja lisätä huomattavasti sieltä mitattavaa rakea.

        Kai tuolla nyt Siestan ja SW30 vauhdissa pitäisi helposti pysyä? Vai puhutko tasoituksista?

        Tasoitetuista puhuin, suorassa ajassa pienet toki takana.


    • takapulpeltti

      rakella säädetään pääsääntöisesti purjeiden välistä solaa, joka vaikuttaa sluuppirikissä erityisesti kokonaisvoimaan. Periaate on esim. nepassa, että mastoa kallistetaan taakse kovemmassa tuulessa
      http://www.tuningguides.northsails.com/tuningguides/TuningGuides/TuningGuides470/tabid/9205/Default.aspx
      jolloin sola aukeaa, voima vähenee ja isoa voi slepata enemmän.

      Sama periaate pätee myös köliveneisiin, mutta eri tyyppisistä rikeistä johtuen säätäminen suoritetaan eri tavalla. Tässä hauska artikkeli asiasta dynamic vs. static rake
      http://www.getwetsailing.com/mastrakeandrigsetup/

      Periaatteessa optimaalista olisi säätää rakea tuulen voimakkuuden mukaan kuten useissa kevytveneissä tehdään. En ole samaa mieltä artikkelin kanssa balanssin suhteen, koska eräissä tapauksissa raken lisääminen voi tosiaan vähentää peräsinpainetta vrt. WB-sailsin artikkeli - mutta tämä selviää tapauskohtaisesti trial&errorilla. Ja muutenkin ristiriitaisesti pinnapainetta halutaan yleensä lisää kevyeen keliin, jos esim. kevytveneessä on kippaava köli voi sen säätää max. eteen.

      Lenssillä tosiaan vastaavasti rake eteenpäin, Scampi näyttää esimerkkiä
      http://www.gransegel.com/News/skotpunkten2.html

      ask Ullman, no vertical flow, no go:
      http://sailinganarchy.com/2013/10/31/ask-and-yo-shall-receive/

      • Dididididi

        Hyvin monessa lähteessä raken lisäämisen väitetään lisäävän pinnapainetta. Yleensä aina perusteluna on purjealan siirtyminen taaksepäin. Tämä on "helppo" selitys, joka ei välttämättä pidä paikkaansa sluuppirikissä ollenkaan. Vaikka maston huippu siirtyykin taakspäin rakea lisättäessä veneen koosta riippuen jopa kymmeniä senttejä, siirtyy purjealan painopiste taaksepäin paljon vähemmän (alle kolmanneksen topin siirtymästä). Suurempi vaikutus tuleekin esim. solan muutoksesta yms, ja kokonaisvaikutus voikin olla päinvastainen.


      • kanpela

        Kaksipurjeisissa jollissa rakea lisätään pääsääntöisesti kun tuuli nousee. Tähän lienee pääosin syynä se, että kovemmalla kelillä isopurjetta trimmataan mastoa taivuttamalla latteammaksi, kun taas keulapurjeen muotoa ei juurikaan voida latistaa. Näin purjevoima siirtyy kovemmassa tuulessa enemmän keulapurjeelle ja siten eteenpäin. Koska jollia purjehditaan pääsääntöisesti pystyssä vakio kallistuksella, ei kallistus vaikuta lainkaan balanssiin. Näin isopurjeen latistamisesta aiheutuvaa painopisteen eteenpäin siirtymistä voidaan kompensoidaan oikeastaan vain rakea lisäämällä. Pysty masto ei

        Köliveneissä, joissa kallistus vaihtelee kelin mukaan vaikuttaa kallistus oleellisesti balanssiin ja paljon enemmän kuin raken muuttaminen. Suurempi kallistus lisää peräsinpainetta. Tällöin isopurjeen latistaminen toimii automaattisesti oikein, koska isoa latistettaessa purjeiden kokonaisvoima siirtyy eteenpäin kompensoiden suurempaa kallistusta.

        Mikäli purjeet trimmataan raken muutoksesta huolimatta samaan muotoon (kiertymä ja pussikkuus) siirtyy purjevoiman paikka aika lailla geometrisesti maston mukana. Purjeissa voima jakautuu muodosta riippuen huomattavastikin ylemmäs kuin "kolmion" geometrinen painopiste. Solan muoto muuttu raken vaikutuksesta eniten niissä veneissä, joissa fokan etuliikki on selvästi lyhyempi kuin etustaagi. Näitä on useimissa vanhemissa jollaluokissa. Uudemmissa köliveneissä näin on hyvin harvoin, koska säännöt ovat pääosin suosineet täysimittaista etuliikkiä. Raken vaikutus solan muotoon on tällöin hyvin minimaalista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      5710
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      22
      2487
    3. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      271
      1849
    4. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      114
      1737
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      94
      1566
    6. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1528
    7. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1369
    8. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      12
      1325
    9. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      339
      1291
    10. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      352
      1286
    Aihe