Kerro mielipiteesi!

Miksi et antanut osoitetta sille listalle?

Lukisitko uudelleen kysymyksen
"Kumpaa pidät parempana ihmisenä, Äiti Teresaa vai Muhammedia? Kerro mielipiteesi!".

Haluatko yrittää uudelleen?

Kysymys rajaa näemmä vastauksen sinun henk.koht. mielipiteeseen.
Olettaisin lisäksi, että kysyjä olettaa vastaajan uskovan sekä hyvän että pahan olemassaoloon - siitä tuo sana "parempi".

Joku Forbesin lista on toki auktoriteettivertaus, mutta kuten itsekin totesit, sen kriteerinä on "eniten vaikutusvaltaa". Se ja sinun vastauksesi ei kerro mitään siitä, pidätkö sinä hyvänä sitä, että Muhammad murhasi ja murhautti ihmisiä (/tämä ko. nunna ei tainnut tappaa ketään), Muhammad käytti naisia (sekä ainakin yhtä 8-vuotiasta tyttöä) seksuaalisen himonsa orjina, Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

Jake Waits kirjoitti:

Lukisitko uudelleen kysymyksen
"Kumpaa pidät parempana ihmisenä, Äiti Teresaa vai Muhammedia? Kerro mielipiteesi!".

Haluatko yrittää uudelleen?

Kysymys rajaa näemmä vastauksen sinun henk.koht. mielipiteeseen.
Olettaisin lisäksi, että kysyjä olettaa vastaajan uskovan sekä hyvän että pahan olemassaoloon - siitä tuo sana "parempi".

Joku Forbesin lista on toki auktoriteettivertaus, mutta kuten itsekin totesit, sen kriteerinä on "eniten vaikutusvaltaa". Se ja sinun vastauksesi ei kerro mitään siitä, pidätkö sinä hyvänä sitä, että Muhammad murhasi ja murhautti ihmisiä (/tämä ko. nunna ei tainnut tappaa ketään), Muhammad käytti naisia (sekä ainakin yhtä 8-vuotiasta tyttöä) seksuaalisen himonsa orjina, Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

Lue lisää

Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?

Zina kirjoitti:

Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?

Lue lisää

Tähän minäkin haluan tuoda jotain. Kyllä näitä kertomuksia on enemmänkin.

http://withchrist.org/csligh.htm

Once Muhammad was given permission to kill in the name of Allah, it was not long before the first murder instigated by Muhammad took place. The following is from The Life of Muhammad, translated by A. Guillaume, which is a translation and combination of the two earliest, most reliable biographies of Muhammad titled The Life and History of Muhammad, by Ibn Ishaq, an early Muslim scholar and widely read by educated Muslims:

The apostle [Muhammad] said, “Kill any Jew that falls into your power.” Thereupon Muhayyisa Masud leapt upon Ibn Sunayna, a Jewish merchant with whom they had social and business relations, and killed him. Huwayyisa was not a Muslim at the time though he was the elder brother. When Muhayyisa killed him Huwayyisa began to beat him, saying, “You enemy of God, did you kill him when much of the fat on your belly comes from his wealth?” Muhayyisa answered, “Had the one who ordered me to kill him ordered me to kill you I would have cut your head off.”

http://www.faithfreedom.org/Articles/sina/why_i_left_islam.htm

http://www.faithfreedom.org/Iran/KhomeiniSpeech.htm

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000005931474#22000000005931474

Muhammedin orjista:
http://answering-islam.org.uk/BehindVeil/btv5.html

Esko kirjoitti:

Tähän minäkin haluan tuoda jotain. Kyllä näitä kertomuksia on enemmänkin.

http://withchrist.org/csligh.htm

Once Muhammad was given permission to kill in the name of Allah, it was not long before the first murder instigated by Muhammad took place. The following is from The Life of Muhammad, translated by A. Guillaume, which is a translation and combination of the two earliest, most reliable biographies of Muhammad titled The Life and History of Muhammad, by Ibn Ishaq, an early Muslim scholar and widely read by educated Muslims:

The apostle [Muhammad] said, “Kill any Jew that falls into your power.” Thereupon Muhayyisa Masud leapt upon Ibn Sunayna, a Jewish merchant with whom they had social and business relations, and killed him. Huwayyisa was not a Muslim at the time though he was the elder brother. When Muhayyisa killed him Huwayyisa began to beat him, saying, “You enemy of God, did you kill him when much of the fat on your belly comes from his wealth?” Muhayyisa answered, “Had the one who ordered me to kill him ordered me to kill you I would have cut your head off.”

http://www.faithfreedom.org/Articles/sina/why_i_left_islam.htm

http://www.faithfreedom.org/Iran/KhomeiniSpeech.htm

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000005931474#22000000005931474

Muhammedin orjista:
http://answering-islam.org.uk/BehindVeil/btv5.html

Lue lisää

Lisää voi löytyä näistä:

http://www.prophetofdoom.net/toc

http://63.175.194.25/index.php?ln=eng&ds=qa&lv=browse&QR=43087&dgn=4

Zina kirjoitti:

Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?

Lue lisää

>näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?<

Niitä on lukuisia.
Oletko lukenut Jaakko Hämeen-Anttilan suomentaman
Muhammadin elämäkerran?

Laitan siitä suoria lainauksia (eri postiin).
Myös niistä ryöstöretkistä.

Tässä muutamia, jotka löytyvät parin minuutin googlauksella:


"No woman of Banu Qurayzah was killed except one. She was with me, talking and laughing on her back and belly (extremely), while the Apostle of Allah (peace_be_upon_him) was killing her people with the swords."

Banu Qurayzah oli juutalainen heimo, jota Muhammad syytti petturuudesta. Hän teloitutti sen heimon kaikki taistelukykyiset miehet heidän kädet kahlehdittuina niskan taakse. Miehiä oli vähintään 400 (joidenkin viitteiden mukaan jopa 900).
Tämä ei ole sotaoikeutta, se on joukkomurha.

Miesten vaimot ja tyttäret Muhammad otti orjiksi.

Banu Qurayzah oli Medinan viimeinen juutalaisheimo (tänäkään päivänä siellä ei ole yhtään juutalaista). Edellisiä kahta juutalaisheimoa Muhammad ei suunnitelmistaan huolimatta ollut tilaisuutta teurastaa. Ne hän vain ajoi maanpakoon, jossa se lopulta lakkasivat olemasta (monet kuolivat aavikkoa ylittäessä nälkään ja janoon tai joutuivat tapetuiksi).
Banu Nadir heimosta Muhammad kuitenkin äkkäsi kauniin 17-vuotiaan neitosen, Safiyan, jonka aviomiehen Muhammad oli juuri tapattanut. Vielä samana iltana Muhammad teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Hän vei Safiyan telttaansa jo samana iltana.

Kukaan järjissään oleva ihminen ei väitä, että sureva leski suostuu seksiin miehensä murhaajan kanssa murhapäivänä.

http://www.faithfreedom.org/Articles/sina/safiyah.htm

Zina kirjoitti:

Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?

Lue lisää

Suoria lainauksia kirjasta
Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila)


s. 224

Jumalan lähettiläs itse pysyi majassaan Abu Bakrin kanssa. Badrin taistelu käytiin perjantaiaamuna, seitsemäntenätoista päivänä ramadan-kuuta.

Kun Jumalan lähettiläs oli järjestänyt joukot, hän palasi majaansa, jossa hänen lisäkseen oli vain Abu Bakr. Siellä hän muistutti Herraansa siitä, että Hän oli luvannut auttaa heitä, ja sanoi: "Jumala, jos tämä joukko tänään häviää, Sinua ei enää palvota!"

Abu Bakr vastasi hänelle: "Jumalan profeetta, älä enää vannota Herraasi; kyllä Hän täyttää lupauksensa!" Majassa Jumalan lähettiläs nukahti hetkeksi. Herätessään hän sanoi: "Iloitse, Abu Bakr, Jumalan apu on saapunut! Tässä on Gabriel, joka kuljettaa hevostaan suitsista pitäen, ja tomu peittää sen turvan."
…

s. 249-253

Ka'b ibn al-Ashrafista taas kerrotaan seuraavaa tarinaa. Kun Badrin taistelu oli käyty, Jumalan lähettiläs lähetti Zaid ibn Harithan ja Abdallah ibn Rawahan viemään ilosanomaa Medinaan siitä, kuinka Jumala oli antanut muslimeille voiton ja surmannut monijumalaisia.

Kun tieto tästä ylsi Ka'b ibn al-Ashrafille, jonka äiti kuului Nadir-heimoon, hän kysyi: "Onko tuo totta? Luuletteko te todella, että Muhammad on surmannut kaikki näiden kahden luettelemat miehet?" – Hän tarkoitti Zaidia ja Abdallahia. – "Nämähän ovat arabien ylhäisimpiä miehiä ja ihmisten kuninkaita! Kautta Jumalan, jos Muhammad tosiaan on surmannut nämä miehet, on parempi uinua maan povessa kuin kulkea sen päällä!"

Kun tuo Jumalan vihollinen varmistui tiedosta, hän lähti Mekkaan ja ryhtyi kiihottamaan runoillaan ihmisiä Jumalan lähettilästä vastaan. Hän itki kaivoon heitettyjä, Badrissa kaatuneita quraihilaisia ja sepitti heistä useita runoja.

Lopulta hän palasi Medinaan ja ahdisti siellä musliminaisia rakkausrunoillaan. Jumalan lähettiläs kysyi: "Kuka hoitaa minun puolestani Ibn al-Ashrafin? "Muhammad ibn Maslama vastasi: "Minä teen sen, Jumalan lähettiläs, minä tapan hänet." "Tee niin, jos vain pystyt", sanoi Jumalan lähettiläs.

Muhammad ibn Maslama lähti pois. Kolmeen päivään hän ei syönyt eikä juonut muuta kuin henkensä pitimiksi. Kun tästä kerrottiin Jumalan lähettiläälle, hän kysyi Muhammad ibn Maslamalta: "Miksi olet jättänyt syömisen ja juomisen?" Muhammad ibn Maslama vastasi: "Jumalan lähettiläs, minä lupasin sinulle sellaista, josta en tiedä, pystynkö siihen!" Jumalan lähettiläs vastasi: "Ainakin sinun on yritettävä!" Muhammad ibn Maslama sanoi vielä: "Jumalan lähettiläs, meidän on ainakin valehdeltava!" " Sanokaa mitä tahdotte", vastasi Jumalan lähettiläs, " te saatte siihen luvan!"

Silloin Muhammad ibn Maslama sopi Ka'bin surmaamisesta muutaman miehen kanssa. Nämä olivat: Abu Na'ila Silkan ibn Salama, Abbad ibn Bishr, al-Harith ibn Aus ja Abu Abs ibn Jabr.

He lähettivät Jumalan vihollisen, Ka'b ibn al-Ashrafin, luo Silkan ibn Salaman. Tämä meni Ka'bin luo, jutteli tovin ja lausui runoja hänen kanssaan – hän näet oli itsekin runoilija. Sitten hän sanoi: "Voi sinua Ibn al-Ashraf! Tulin luoksesi puhuakseni eräästä asiasta, mutta lupaa minulle olla kertomatta sitä eteenpäin!"

Ka'b lupasi, ja Silkan jatkoi: "Tuon miehen saapuminen on ollut meille yhtä kärsimystä! Nyt kaikki arabit ovat vihollisiamme ja käyvät meidän kimppuumme yksissä tuumin. Hänen takiaan meidän tiemme ovat tukossa ja meidän toimeentulomme uhattuna! Me ja perheemme olemme vaarassa joutua ahtaalle!"

Ka'b ibn al-Ashraf vastasi: "Minähän sanoin sinulle, Ibn Salama, että asia kehittyisi tähän!" Silkan sanoi: "Minä toivon, että antaisit meille ruokaa velaksi; me kyllä annamme sinulle pantin! Tekisit meille palveluksen!" Ka'b kysyi: "Annatteko te minulle pantiksi poikanne?" Silkan vastasi: "Tahdotko sinä saattaa meidät häpeään? Minulla on samanmielisiä tovereita; olisin halunnut tuoda heidät luoksesi, jotta myisit meille kaikille ruokaa ja tekisit meille palveluksen. Me voimme antaa sinulle aseita riittämiin pantiksi." Silkan näet halusi, ettei Ka'b ihmettelisi heidän aseitaan, kun he tulisivat hänen luokseen. "Se riittää", vastasi Ka'b.

Silkan palasi tovereidensa luo ja kertoi, mitä oli tapahtunut. Hän käski heidän ottaa aseensa mukaan. Sitten he lähtivät yhdessä Jumalan lähettilään luo. Ibn Hisham lisää: Kerrotaan, että Ka'b kysyi ensiksi: "Annattekote minulle pantiksi naisenne?" ja Silkan vastasi: "Kuinka me voisimme antaa sinulle pantiksi naisemme, olethan sinä koko Yathribin lemmekkäin ja parfymoiduin mies!" Silloin Ka'b kysyi: "Annatteko te minulle pantiksi poikanne?"

Jumalan lähettiläs kulki heidän mukanaan Baqi' al-Gharqadiin asti. Sieltä hän lähetti heidät eteenpäin sanoen: "Menkää Jumalan nimessä! Jumala, auta heitä!" Sitten hän palasi talolleen.

Oli kuudanyö. Silkan ja toiset jatkoivat matkaa Ka'bin talolle. Silkan huusi nimeltä Ka'bia, joka oli vastikään mennyt naimisiin, mutta hänen vaimonsa tarttui huovan reunaan ja sanoi: "Sinulla on paljon vihollisia! Ei mies, jolla on vihollisia, lähde tähän aikaan ulos." Ka'b vastasi hänelle: "Se on vain Abu Na'ila. Ei hän olisi herättänyt minua, jos olisi tiennyt minun jo nukkuvan!" Hänen vaimonsa sanoi: "Kautta Jumalan, minä aavistan hänen äänessään pahaa!" Ka'b kuitenkin vastasi: "Urhea mies vastaa, vaikka häntä kutsuttaisiin pistettäväksi!"

Ka'b meni ulos ja puheli tovin heidän kanssaan, mutta sitten Silkan ja toiset ehdottivat: "Kuulehan, Ibn al-Ashraf, emmekö kävelisi Ajuzin solatielle ja puhelisi siellä lopun yötä?" "Jos tahdotte", vastasi Ka'b. Niin he lähtivät kävelemään.

Kun he olivat kävelleet hetken aikaa, Abu Na'ila liu'utti kättään Ka'bin palmikolla ja haistoi sitten kättään ja sanoi: "Enpä ole konsanaan haistanut näin hyvää parfyymia!" Kun he olivat kävelleet taas hiukan eteenpäin, Abu Na'ila teki jälleen samoin, niin että Ka'b tottui tähän.

Sitten he kävelivät jälleen eteenpäin, kunnes Abu Na'ila teki taas samoin. Tällä kertaa hän tarttui palmikoista tukevasti kiinni ja huusi: "Tappakaa Jumalan vihollinen!" Toiset löivät Ka'bia, mutta heidän miekkansa eivät läpäisseet hänen panssariaan.

…
Muhammad ibn Maslama on itse kertonut:
Kun näin, etteivät miekkamme läpäisseet hänen panssariaan, muistin ohuen pistomiekan miekkani kahvassa. Minä tartuin siihen. Tuo Jumalan vihollinen oli jo huutanut kaikki talot hereille: jokaisesta ikkunasta näkyi valoa.

Minä painoin pistomiekan häne alavatsaansa kiinni ja survaisin se voimalla alaspäin ja Jumalan vihollinen kaatui. Al-Harith ibn Aus oli saanut osuman omista miekoistamme, joko päähän tai jalkaan. Me lähdimme liikkeelle ja kuljimme Umayya ibn Zaid –heimon alueen halki ohittaen Quraizan ja Bu'athin, kunnes pääsimme Uraidin laavakentälle.

Haavoittunut toverimme al-Harith jäi meistä jälkeen. Hän oli menettänyt paljon verta ja meidän täytyi pysähtyä odottamaan häntä hetkeksi. Hän kulki meidän jälkiemme mukaan ja sai meidät pian kiinni. Lopun matkaa me kannoimme häntä ja saavuimme näin Jumalan lähettilään luo aamuyöstä.

Jumalan lähettiläs oli rukoilemassa, kun me saavuimme. Me tervehdimme häntä, ja hän tuli ulos luoksemme. Kerroimme, että olimme surmanneet Jumalan vihollisen, ja hän sylki al-Harithin haavaan parantaakseen sen. Sitten menimme kukin kotiimme.

Aamulla juutalaiset olivat peloissaan, koska olimme saaneet Jumalan vihollisen: jokainen juutalainen kaupungissa pelkäsi henkensä edestä.
…


Huh, huh! Sen pituinen se. Muhammad surmautti miehen, joka suri kuolleita ystäviään, sukulaisiaan, kirjoitti rakkausrunoja ja polemiikkia Muhammadia vastaan. Liittyykö tämä pyhään sotaan kenties? Onko tämä pyhä mies?

Huomaa myös, miten muslimi-salamurhaajilla oli lupa puhua mitä tahansa, kunhan saavat Ka'bilta hengen pois. He mm. puhuivat Ka'bille, kuinka Muhammadista oli koitunut heille suurta harmia! Tämä mahtaa olla yksi suurimpia syntejä, mitä muslimi voisi tehdä!!!
…

Sivulla 389 Jumalan lähettiläs langettaa kuolemantuomioita:

Kun muslimit marssivat Mekkaan, Jumalan lähettiläs oli vannottanut johtajia, etteivät he saisi taistella ketään muuta vastaan kuin niitä, jotka itse ryhtyisivät vastarintaan. Eräät ihmiset hän kuitenkin oli määrännyt tapettavaksi, vaikka heidät löydettäisiin Kaaban verhojen suojista.

Yksi näistä oli Abdallah ibn Sa'd. Hän oli kääntynyt islamiin ja kirjoittanut Jumalan lähettilään ilmestyksiä muistiin, mutta palannut sitten monijumalaiseksi ja lähtenyt takaisin quraishilaisten luo. Nyt hän pakeni Uthman ibn Affanin turviin; Uthman oli hänen kasvattiveljensä.

Uthman piilotti hänet, kunnes tilanne oli rauhoittunut, ja pyysi sitten Jumalan lähettiläältä hänelle suojelusta. Väitetään, että Jumalan lähettiläs pysyi kauan aikaa hiljaa, ennen kuin vastasi: "Kyllä." Kun Uthman ja Abdallah olivat lähteneet, Jumalan lähettiläs sanoi niille tovereilleen, jotka olivat hänen luonaan: "Olin pitkään vaiti, jotta joku teistä olisi noussut lyömään hänen kaulansa poikki!"

Eräs ansari kysyi: "Miksi et antanut meille merkkiä, Jumalan lähettiläs?" Hän vastasi: "Profeetat eivät surmauta merkkejä antamalla."

Myöhemmin Abdallah ibn Sa'd kääntyi uudelleen islamiin ja Umar ibn al-Khattab antoi hänelle erään viran ja samoin hänen jälkeensä Uthman ibn Affan.

Jumalan lähettiläs käski surmata myös Abdallah ibn Khatalin, joka hänkin oli ollut muslimi. Jumalan lähettiläs oli lähettänyt hänet kokoamaan almuveroa erään ansarin kanssa. Heillä oli mukanaan palvelijana islamiin kääntynyt maula.

Kun he leiriytyivät, Ibn Khatal käski maulaa teurastamaan vuohen ja laittamaan heille ruokaa ja paneutui itse nukkumaan. Kun hän heräsi, maula ei ollut tehnyt mitään. Ibn Khatal kävi hänen kimppuunsa, surmasi hänet ja kääntyi uudelleen monijumalaiseksi. Ibn Khatalilla oli kaksi orjatyttöä, fartana ja eräs toinen. He tapasivat laulaa pilkkalauluja Jumalan lähettiläästä. Jumalan lähettiläs käski surmata myös heidät.

Samoin hän käski surmata al-Huwairith ibn Nuqaidhin, joka oli kiusannut häntä Mekassa. Kun al-Abbas ibn Abdalmuttalib oli lähettänyt Fatiman ja Umm Kulthumin, Jumalan lähettilään tyttäret, Mekasta Medinaan, al-Huwairith oli pistänyt kamelia niin, että se heitti Fatiman ja Umm Kulthumin maahan.

Jumalan lähettiläs käski surmata myös Miqyas ibn Subaban, koska tämä oli surmannut kostoksi vahingossa surmansa saaneesta veljestään erään ansarin ja palannut monijumalaisena quraishilaisten luo.

Samoin hän käski surmata Saran, erään Abdalmuttalibin klaaniin kuuluvan naispuolisen maulan, sekä Ikrima ibn Abi Jahlin. Sara oli ollut yksi niistä, jotka olivat kiusanneet Jumalan lähettilästä Mekassa.

Ikrima pakeni Jemeniin, mutta hänen vaimonsa Umm Hakim kääntyi islamiin ja pyysi Jumalan lähettiläältä suojelusta miehelleen. Kun Jumalan lähettiläs antoi lupauksen, Umm Hakim lähti miehensä perässä Jemeniin ja toi hänet Jumalan lähettilään luo. Ikrima kääntyi islamiin.

Abdallah ibn Khatalin surmasivat yhdessä Sa'id ibn Huraith aja Abu Barza, ja Miqyas ibn Subaban surmasi Numaila ibn Abdallah. Toinen Ibn Khatalin orjatytöistä surmattiin, mutta toinen pääsi pakoon. Myöhemmin Jumalan lähettiläältä pyydettiin hänelle suojelusta, ja hän antoi lupauksen. Samoin Saralle pyydettiin suojelusta ja hän antoi sen. sara eli Umarin aikaan asti, jolloin eräs mies antoi hevosensa astua hänen päälleen Mekan laaksossa ja surmasi hänet. Al-Huwairith ibn Nuqaidhin surmasi Ali ibn Abi Talib.
…


s. 254

Quraiza-heimon kohtalo

Kun Jumalan lähettiläs sittemmin voitti juutalaisen Quraiza-heimon, hän sai neljäsataa miestä vangiksi. Pakanuuden aikana Quraiza oli liittoutunut Ausin kanssa Khazrajia vastaan.

Kun Jumalan lähettiläs käski lyödä vangeilta kaulan poikki, khazrajilaiset ryhtyivät toimeen ilomielin. Jumalan lähettiläs näki heidän tekevän työtä hymyillen, mutta ausilaisten pysyvän syrjässä. hän arveli tämän johtuvan Ausin ja Quraizan välillä olleesta liitosta. Kun quraizalaisia oli jäljellä enää kaksitoista miestä, Jumalan lähettiläs työnsi nämä ausilaisille, yhden quraizalaisen aina kahdelle ausilaiselle.

Sitten hän käski: "Toinen lyököön ja toinen viimeistelköön työn!" Hän työnsi mahtavan quraizalaisen Ka'b ibn Yahudhan Muhayyisalle ja Abu Burda ibn Niyarille ja sanoi: "Muhayyisa lyököön ja Abu Burda viimeistelköön työn!"
Muhayyisa löi muttei saanut päätä irrotetuksi, ja Abu Burda viimeisteli työn. Huwayyisa, joka ei vielä uskonut (Islaamiin), sanoi veljelleen: "Tapatko sinä Ka'b ibn Yahudhan?" "Kyllä", vastasi Muhayyisa, ja Huwayyisa huudahti: "Mutta, kautta Jumalan, osa sinun vatsasi rasvasta on peräisin hänen omaisuudestaan! Sinä olet kurja, Muhayysia!"

Muhayyisa vastasi: "Jumalan lähettiläs käski minun surmata hänet ja vaikka hän käskisi minun surmata sinut, minä tottelisin häntä!" Huwayyisa hämmästyi hänen sanojaan ja lähti ällistyneenä pois. Sanotaan, että hän heräili keskellä yötä ajattelemaan veljensä sanoja. Kun oli aamu, hän sanoi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!"

Sitten hän meni Jumalan lähettilään luo ja kääntyi islamiin.
…

s.258

Jumalan lähettiläs vastasi heille: "Ei yhdenkään profeetan sovi ottaa haarniskaansa pois, kun hän on sen kerran pukenut, ennen kuin hän on taistellut vihollista vastaan!" Sitten hän marssi ulos tuhannen toverinsa kanssa. (Uhudin taistelu, jossa M oli vähällä saada surmansa).
…
s.268

Malik ibn Sinan imi veren Jumalan lähettilään kasvoilta ja nielaisi sen. Jumalan lähettiläs lausui: "Jonka verta minun vereni koskettaa, ei joudu Helvettiin."
…
s.271
"Jumala vihaa ankarasti niitä, jotka veristävät Hänen profeettansa kasvot!"
..
s.276

Jos Jumala antaa minun päästä vielä voitolle Quraishista, minä silvon kolmekymmentä miestä heidän joukostaan!"
Kun muslimit näkivät Jumalan lähettilään surun ja hänen vihansa sen takia, mitä hänen sedälleen oli tehty, he sanoivat: "Kautta Jumalan, jos me vielä joskus voitamme heidät, hän antaa heille sellaisen opetuksen, ettei kenellekään ole vielä sellaista opetusta annettu!"
…
s.301

Minä otin taatelit ja lähdin matkaan. Kun kuljin Jumalan lähettilään ohi etsiessäni isääni ja enoani, hän kutsui minua: "Tulehan tänne, tyttö! Mitä sinulla on mukanasi?" "Jumalan lähettiläs", minä vastasin, "minulla on taateleita, jotka äitini lähetti lounaaksi isälleni Bashir ibn Sa'dille, ja enolleni, Abdallah ibn Rawahalle."

Jumalan lähettiläs sanoi: "Annahan ne tänne!" Minä kaadoin ne Jumalan lähettilään kämmeniin, eivätkä ne edes riittäneet täyttämään hänen yhteenliitettyjä kämmeniään. Hän käski tuoda esiin kankaan ja kaatoi taatelit sille. Sitten hän sanoi jollekulle: "Huuda kaivajille ja käske heidän tulla syömään!" Kaivajat kokoontuivat ja ryhtyivät syömään noita taateleita. Taateleiden määrä vain lisääntyi, kunnes kaikki lähtivät pois kylläisinä, ja taateleita jopa putoili kankaan reuna yli.
…
s.278

Jumalan lähettilään miekan nimi oli Dhul-Faqar.
…
s.283

Uhudin taistelun marttyyrit

Jumalan lähettiläs sanoi: "Kun veljenne Uhudissa kuolivat, Jumala asetti heidän sielunsa vihreisiin lintuihin, jotka asuvat Paratiisin virtojen varrella. He juovat niiden vettä, syövät hedelmiä ja asuvat kultaisissa häkeissä Jumalan Valtaistuimen varjossa. Kun he huomasivat, miten suloista heidän ruokansa ja juomansa oli ja miten viehättävä heidän lepopaikkansa, he sanoivat: ' Kunpa veljemme tietäisivät, miten Jumala on meitä kohdellut, jotta he halukkaasti kamppailisivat Jumalan tiellä eivätkä kavahtaisi sotimista'."

Kun Abdallah ibn Mas'udilta kysyttiin tästä jakeesta [3:169]: "Älä pidä kuolleina niitä, jotka on surmattu Jumalan tiellä. He elävät Jumalan luona", hän kertoi:
Mekin kysyimme tästä ja meille kerrottiin, että kun veljemme kuolivat Uhudissa, Jumala asetti heidän sielunsa vihreisiin lintuihin, jotka asuvat Paratiisin virtojen varrella ja syövät siellä hedelmiä. He asuvat kultaisissa häkeissä, Jumalan Valtaistuimen varjossa. Jumala katsoo heihin ja kysyy: "Palvelijani, haluatteko te vielä jotain?" He vastaavat: "Herramme, ei ole mitään enempää kuin mitä olet jo meille antanut: Paratiisi, jossa voimme syödä hedelmiä halutessamme!"
Sitten Jumala katsoo heihin toistamiseen ja kysyy: "Palvelijani, haluatteko te vielä jotain?" He vastaavat: "Herramme, ei ole mitään enempää kuin mitä olet jo meille antanut: Paratiisi, jossa voimme syödä hedelmiä halutessamme!"
Sitten Jumala katsoo heihin kolmannen kerran ja kysyy: "Palvelijani, haluatteko te vielä jotain?" He vastaavat: "Herramme, ei ole mitään enempää kuin mitä olet jo meille antanut: Paratiisi, jossa voimme syödä hedelmiä halutessamme!" Tosin me tahtoisimme, että palauttaisit henkemme ruumiiseemme ja että meidät palautettaisiin maailmaan, jotta me voisimme taistella Sinun puolestasi ja tulla toisen kerran surmatuksi Sinun puolestasi."

Yhudib taistelun jälkeen joukko miehiä Adal- ja Qara-heimoista tuli Jumalan lähettilään luo. He sanoivat: "Jumalan lähettiläs, me haluamme kääntyä islamiin. Lähetä joukko tovereitasi opettamaan meille uskontoa, lukemaan Koraania ja kertomaan islamin laeista."

Muhammed lähetti joukon miehiä suoraan Adal- ja Qara-heimolaisten ansaan. Eräs näistä miehistä oli Asim.

Asim oli vannonut Jumalalle, ettei enää koskettaisi monijumalaisia, eikä antaisi monijumalaisten koskettaa itseään, sillä he olivat saastaisia.

Umar ibn al-Khattab sanoi kuullessaan ampiaisten suojelleen Asimin ruumista: "Jumala suojeli uskovaista palvelijaansa! Asim oli vannonut, ettei koskettaisi monijumalaisia eikä antaisi monijumalaisen koskettaa itseään niin kauan kuin hän oli elossa. Kun hän kuoli, Jumala suojeli häntä niin kuin hän oli suojellut itseään eläessään!"
…
s.294

Eivät he uskalla taistella kaikkia teitä vastaan muuta kuin linnoitetuista kaupungeista tai muurien takaa. Omassa keskuudessaan he kyllä ovat olevinaan vahvoja. Sinä luulit heidän olevan yhtenäisiä, mutta he olivatkin sisimmässään hajanaisia, sille he eivät ymmärrä. He ovat kuin ne, jotka hieman ennen heitä saivat maistaa tekojensa karvasta hedelmää; heitä odotti tuskallinen rangaistus. Tai he ovat kuin Saatana, joka sanoi ihmiselle: "Ole uskoton." Kun ihminen oli, Saatana sanoi: "Minä sanoudun irti sinusta; minä pelkään Jumalaa, maailman Herraa."
…
s.305

Mu'attib ibn Qushair jopa sanoi: "Muhammad lupasi meille Persian ja Bysantin keisarien aarteet, mutta eihän tässä uskalla enää paskallakaan käydä!" – Toiset tosin väittävät, ettei Mu'attib kuulunut teeskentelijöihin, sillä hän oli mukana Badrin taistelussa.
…
s.306

Ali jatkoi: "Niinpä minä kutsun sinua Jumalan, Hänen lähettiläänsä ja islamin luo!"
Amr vastasi: "Sitä minä en tahdo." Ali huusi: "Sitten minä kutsun sinua kaksinkamppailuun jalan!" "Miksi, serkku-hyvä?" kysyi Amr. "Kautta Jumalan, en minä sinua tahdo tappaa!" Ali vastasi: "Mutta minä, kautta Jumalan, tahdon tappaa sinut!"
…


s.313

Jumalan lähettiläs lähetti edellään quraizalaisten luo Ali ibn Abi Talibin, joka kantoi muslimien lippua.

…


Juutalaisvaino

s.321

Kun quraizalaiset olivat antautuneet, Jumalan lähettiläs vangitsi heidät Medinassa Bint al-Harithin taloon. Sitten hän lähti Medinan torille – tämä on yhä samalla paikalla – kaivatti sinne kaivantoja ja lähetti hakemaan quraizalaisia. Hän hakkautti heidän kaulansa poikki noiden kaivantojen partaalla.
Quraizalaiset tuotiin teloitettavaksi pieninä ryhminä. Heidän joukossaan oli myös Jumalan vihollinen Huyai ibn Akhtab sekä Ka'b ibn Asad, kansansa johtaja. Kaikkiaan quraizalaisia oli kuusi- tai seitsemänsataa; jotkut jopa sanovat heitä olleen kahdeksan- tai yhdeksänsataa.

Kun juutalaisia vietiin ryhmä kerrallaan Jumalan lähettilään luo, Ka'b ibn Asadille sanottiin: "Ka'b, mitä luulet meille nyt tehtävän?" Ka'b vastasi: "Ettekö te koskaan ymmärrä" Ettekö te näe, ettei kutsuja lopeta työtään eivätkä kutsutut enää tule takaisin? Kautta Jumalan, tämä tarkoittaa kuolemaa!" Näin jatkui, kunnes heidät kaikki oli teloitettu.

Kun Jumalan vihollista Huyai ibn Akhtabia tuotiin, hänellä oli yllään punakoristeinen viitta, jonka hän oli repinyt sormenlevyisiksi palasiksi, jottei sitä saataisi häneltä saaliiksi. Kun hän tuli Jumalan lähettilään luo kädet niskaan kahlehdittuina, hän sanoi: "Kautta Jumalan, minä en moiti itseäni siitä, että vastustin sinua: joka hylkää Jumalan, tulee itse hylätyksi."
Sitten Huyai astui ihmisten eteen ja sanoi: "Ihmiset, ei Jumalan käskyä käy moittiminen. Tämä on vain kirjoitus, kohtalo ja vaino, jonka Jumala on säätänyt Israelin lapsille." Sitten hän asettui istumaan, ja hänen kaulansa katkaistiin.
…
s.357

Mu'attib ibn Amr on kertonut:

Kun Jumalan lähettiläs näki Khaibarin, hän sanoi tovereilleen, joiden joukossa minäkin olin: "Seis!" Sitten hän jatkoi: "Jumalan, taivaan ja maan ja kaiken niiden välissä olevan Herra! Paholaisten ja heidän harhaan johtamiensa Herra! Tuulten ja niiden nostattaman tomun Herra! Me pyydämme Sinulta, että annat meille parhaan osan tästä kaupungista, sen asujaimista ja omaisuudesta! Me haemme sinusta turvaa niiden huonointa osaa vastaan! Eteenpäin, Jumalan nimeen!" Näin hän tapasi sanoa aina ennen kuin eteni johonkin kaupunkiin.

…
s.359

Dihya al-Kalbi oli pyytänyt Jumalan lähettiläältä Safiyaa itselleen, ja kun Jumalan lähettiläs otti hänet itse, hän antoi molemmat serkkutytöt Dihyalle. Muut vangit jaettiin muille muslimeille.
…
s.361

Kun Jumalan lähettiläs oli valloittanut Qamusin, Abul-Huqaiqin suvun linnoituksen, hänelle tuotiin Huyai ibn Akhtabin tytär, Safiya, erään toisen naisen kanssa.

Bilal toi heidät ja kuljetti heidät kaatuneitten juutalaisten ohi. safiyan seurassa oleva nainen alkoi huutaa, raapia kasvojaan ja heittää tomua päänsä päälle. Jumalan lähettiläs näki tämän ja sanoi: "Viekää tuo paholainen pois luotani!" Safiyan hän käski panna seisomaan taaksensa ja heitti vaatteensa hänen ylleen, jotta muslimit tietäisivät hänen valinneen Safiyan itselleen.

Kerrotaan, että kun Jumalan lähettiläs näki, mitä toiselle juutalaisnaiselle tapahtui, hän moitti Bilalia: "Oletko sinä täysin sydämetön, Bilal, kun kuljetat naiset kaatuneiden sukulaistensa ohitse?"
…
s.362

Khaibarin aarrekätkö

Jumalan lähettilään luo tuotiin myös Kinana ibn ar-Rabi', jonka hallussa Nadir-heimon aarteet olivat. Jumalan lähettiläs kysyi häneltä aarteista, mutta hän kielsi tietävänsä, missä ne olivat.

Eräs toinen juutalainen saapui Jumalan lähettilään luo ja sanoi: "Minä näin Kinanan kiertelevän tämän raunion ympärillä joka aamu. "Jumalan lähettiläs kysyi Kinanalta: "Mitä arvelet? Jos löydämme aarteen sinulta, surmaanko minä sinut?" "Kyllä", vastasi Kinana.

Jumalan lähettiläs käski kaivaa raunioita, ja osa aarteesta löytyikin sieltä. Hän kysyi Kinanalta, missä loput olivat, mutta Kinana kieltäytyi näyttämästä niiden paikkaa hänelle. Jumalan lähettiläs käski az-Zubair ibn al-Awwamia: "Rankaise häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!"

Az-Zubair iski hänen rinnastaan tulta tulikivillä, kunnes hän oli kuolla. Lopulta Jumalan lähettiläs antoi Kinanan Muhammad ibn Maslamalle, joka surmasi hänet kostoksi veljestään Mahmudista.
…
s.372
Abdallah ibn Rawaha rohkaisi joukkoja: "Ihmiset, kautta Jumalan, se mitä pelkäätte, on juuri se mitä varten me olemme lähteneet liikkeelle, marttyyrius!
Emmehän me taistele sotilaiden lukumäärän tai joukkojen vahvuuden varassa, vaan me taistelemme tämän uskonnon varassa, jolla Jumala on meitä kunnioittanut. Lähdetään liikkeelle, sillä meitä odottaa toinen kahdesta hyvästä, voitto tai marttyyrius."
…

s.377
Abu Sufyan meni tapaamaan Jumalan lähettilästä. Hän meni ensimmäiseksi tyttärensä, Jumalan lähettilään puolison Umm Habiban luo. Kun hän aikoi istahtaa Jumalan lähettilään vuoteelle, Umm Habiba kääri sen pois ja siirsi syrjään.

Abu Sufyan kysyi: "Tyttäreni, en ole varma, tahdoitko sinä siirtää vuoteen pois, jotta minä en koskisi siihen vai jotta se ei koskisi minuun." Umm Habiba vastasi: "Se on Jumalan lähettilään vuode ja sinä olet saastainen monijumalainen, enkä tahtonut sinun istuvan sillä!"

Abu Sufyan huudahti: "Kautta Jumalan, tyttö, sinäpä olet heittäytynyt pahaksi lähdettyäsi luotani!"

…
s.454
Uskovaisten äidit

Jumalan lähettilään vaimoja, joita kutsuttiin Uskovaisten äideiksi, oli yhdeksän:
A'isha bint Abi Bakr
Hafsa bint Umar ibn al-Khattab
Umm Habiba bint Abi Sufyan ibn Harb
Umm Salama bint bint Abi Umayya ibn al-Mughira
Sauda bint Zama'a
Zainab bint Jahsh ibn Ri'ab
Maimuna bint al-Harith ibn Hazn
Juwairiya bint al-Harith ibn Abi Dirar
Safiya bint Huyai ibn Akhtab

Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli kolmetoista vaimoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Khadija bint Kguwailid. Hän synnytti Jumalan lähettiläälle kaikki hänen lapsensa lukuun ottamatta Ibrahimia (lapsena kuolleen Ibrahimin äiti oli Maria Koptilainen, joka oli Jumalan lähettilään jalkavaimo, eikä häntä siksi mainita vaimojen luettelossa).

A'isha bint Abi Bakrin Jumalan lähettiläs otti vaimokseen Mekassa, kun tämä oli seitsenvuotias. Jumalan lähettiläs saattoi avioliiton täytäntöön Medinassa, kun A'isha oli yhdeksän- tai kymmenvuotias. Hän oli ainoa Jumalan lähettilään vaimoista, joka oli neitsyt.
Jumalan lähettiläs nai myös Zainab bint Khuzaiman, jota kutsuttiin nimellä Köyhien äiti, sillä hän sääli heitä ja oli heille lempeä.
Nämä ovat ne yksitoista, joiden kanssa Jumalan lähettiläs pani avioliiton täytäntöön. Kaksi heistä, Khadija ja Zainab bint Khuzaima, kuoli ennen Jumalan lähettilästä, muut yhdeksän kuolivat hänen jälkeensä.
Lisäksi Jumalan lähettiläs otti kaksi vaimoa, joiden avioliittoa hän ei pannut täytäntöön. Nämä olivat Asma' bint an-Nu'man ja Amra bint Yazid.
Asma'n Jumalan lähettiläs otti vaimokseen, mutta huomasi hänen sairastavan lepraa ja palautti hänet perheelleen lahjan kera. Amra puolestaan oli vasta äskettäin kääntynyt islamiin. Kun hänet vietiin Jumalan lähettilään luo, hän huudahti: "Jumala varjelkoon minua sinulta!" Jumalan lähettiläs vastasi: "Jumalasta turvaa hakeva on loukkaamaton!" Niinpä hän palautti hänet perheensä luo.

…
s.460
Maanantaina Jumalan lähettiläs ilmestyi pää siteessä aamurukouksiin, joita Abu Bakr johti.

Kun Jumalan lähettiläs tuli ulos talostaan, ihmiset ilahtuivat, ja Abu Bakr joka oli heihin selin, tiesi, että sen täytyi aiheutua Jumalan lähettiläästä. Hän vetäytyi syrjään paikaltaan, mutta Jumalan lähettiläs työnsi häntä selästä ja sanoi: "Johda rukouksia!"

Jumalan lähettiläs istuutui hänen vierelleen ja rukoili istualtaan Abu Bakrin oikealla puolella. Kun he olivat rukoilleet, Jumalan lähettiläs korotti äänensä niin, että se kantoi moskeijan porttien ulkopuolelle.

…

Zina kirjoitti:

Muhammad ryösti, raiskasi ja murhasi. Toivottavasti et tiennyt tätä silloin kun annoit äänesi Muhammadille!

näyttä minulle se kohta missä kerrotaan että MUHAMMED raiskasi ja murhasi?

Lue lisää

Voiko sinun mielestäsi alle 10-vuotias tyttö olla kypsä tehdäkseen suostuvaisen päätöksen seksistä 54-vuotiaan miehen kanssa?

Oliko Aisha 9-v. sinun mielestäsi kypsä tehdäkseen suostuvaisen päätöksen seksistä Muhammadin 54-v. kanssa?

Kyllä tai ei?

Aleksanteri Suuren toimissa kuoli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Muhammedin toimissa? Vai siksikö, että Aleksanteri Suurella oli huomattavasti enemmän vaimoja kuin Muhammedilla?

Aabra-ham kirjoitti:

Aleksanteri Suuren toimissa kuoli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Muhammedin toimissa? Vai siksikö, että Aleksanteri Suurella oli huomattavasti enemmän vaimoja kuin Muhammedilla?

Lue lisää

Aleksi oli parempi sotapäällikkö ja ratsumies. Lisäksi hän ainakin oli rehellisesti hirmuinen irstailija. Ja olihan hän sentään itse Zeuksen poika!

































... Parempi vaikka ihan sen vuoksi, ettei häntä ole pidetty minkään jumalan lähettiläänä - ainakaan lähihistoriassa.
Tai tiedä vaikka jostakin löytyisi myös sellainen kultti, vielä tänä pänä.

Aabra-ham kirjoitti:

Aleksanteri Suuren toimissa kuoli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Muhammedin toimissa? Vai siksikö, että Aleksanteri Suurella oli huomattavasti enemmän vaimoja kuin Muhammedilla?

Lue lisää

hajosi pian hänen kuoltuaan. Hän oli kieltämättä taitava sotapäällikkö mutta imperiumin luojaksi hänestä ei oikein ollut. Mitä irstailuihin tulee, alkaessaan uransa hän oli siveyden sipuli ja aluksi avioliitot sekä jumaluus olivat pikemminkin poliittista laatua. Sitten harrastus sekä naisiin että kuulemma poikiinkin syveni ja monipuolistui.

Muistomerkiksi jäivät yhäkin Lähi-idässä elävät kansantarut sekä iskenderit, joita saa hyvin varustetuista kebab-paikoista.

Aabra-ham kirjoitti:

hajosi pian hänen kuoltuaan. Hän oli kieltämättä taitava sotapäällikkö mutta imperiumin luojaksi hänestä ei oikein ollut. Mitä irstailuihin tulee, alkaessaan uransa hän oli siveyden sipuli ja aluksi avioliitot sekä jumaluus olivat pikemminkin poliittista laatua. Sitten harrastus sekä naisiin että kuulemma poikiinkin syveni ja monipuolistui.

Muistomerkiksi jäivät yhäkin Lähi-idässä elävät kansantarut sekä iskenderit, joita saa hyvin varustetuista kebab-paikoista.

Lue lisää

ei ole mitään uutta sinulta en edes tiedä miten kehtaat kirjoitta uskonnosta jostain sinulla ei ole paljon tietoa ,haet vain nettistä ja pistät että Muhammed oli tämä ja siitä,ett edes tiedä mistä puhut niin kuin muutamat tällä.

Zina kirjoitti:

ei ole mitään uutta sinulta en edes tiedä miten kehtaat kirjoitta uskonnosta jostain sinulla ei ole paljon tietoa ,haet vain nettistä ja pistät että Muhammed oli tämä ja siitä,ett edes tiedä mistä puhut niin kuin muutamat tällä.

Lue lisää

Voisitkohan antaa edes pienen vinkin, missä kohtaa lainaamani aineisto ei ollut relevantti?

Että selviäisi, että edes sinä tiedät, mistä puhut...

Jake Waits kirjoitti:

Voisitkohan antaa edes pienen vinkin, missä kohtaa lainaamani aineisto ei ollut relevantti?

Että selviäisi, että edes sinä tiedät, mistä puhut...

sanotaan että suurin osa tekstistä.

Aabra-ham kirjoitti:

hajosi pian hänen kuoltuaan. Hän oli kieltämättä taitava sotapäällikkö mutta imperiumin luojaksi hänestä ei oikein ollut. Mitä irstailuihin tulee, alkaessaan uransa hän oli siveyden sipuli ja aluksi avioliitot sekä jumaluus olivat pikemminkin poliittista laatua. Sitten harrastus sekä naisiin että kuulemma poikiinkin syveni ja monipuolistui.

Muistomerkiksi jäivät yhäkin Lähi-idässä elävät kansantarut sekä iskenderit, joita saa hyvin varustetuista kebab-paikoista.

Lue lisää

No, eipä ole M:n imperiumikaan enää pystyssä.