Nastat pelasti päivän

Nyt pääsi ääneen taas kaiken tietävä ja osaava kaveri jolla itsellään ei ole minkäänlaista ajokokemusta Corollaa suuremmista autoista puhumattakaan että olisi ajanut sellaista äärimmäisen liukkaalla kelillä. Elää kuitenkin keskivertoa paremman kuljettajan kuvitelmissa itsestään.

KokematonTietääKaiken kirjoitti:

Nyt pääsi ääneen taas kaiken tietävä ja osaava kaveri jolla itsellään ei ole minkäänlaista ajokokemusta Corollaa suuremmista autoista puhumattakaan että olisi ajanut sellaista äärimmäisen liukkaalla kelillä. Elää kuitenkin keskivertoa paremman kuljettajan kuvitelmissa itsestään.

Lue lisää

Luehan uudelleen ajatuksen kanssa viesti johon vastasit.

Jos bussissa olisi ollut kitkarenkaat alla, ei ongelmaa olisi ollut. Vaan eipä taida busseihin olla kitkakumeja tarjolla.

Juuri tällaisten ajoneuvojen takia suolausta ja hiekotusta tarvitaan.

Kitkarenkaan kaltainen kumiseos. Otetaanpa huomioon se, että linja-auto on jopa kymmen kertaa henkilöautoa raskaampi, joten myös renkaan pinta painautuu tiukemmin ajoradan pintaa vasten ja se antaa enemmän pitoa. Eli henkilöautoissa kitkarenkaat eivät juurikaan pääse oikeuksiinsa liian vähäisen painon takia.

TheRat kirjoitti:

Jos bussissa olisi ollut kitkarenkaat alla, ei ongelmaa olisi ollut. Vaan eipä taida busseihin olla kitkakumeja tarjolla.

Juuri tällaisten ajoneuvojen takia suolausta ja hiekotusta tarvitaan.

Lue lisää

Siis peilijää eli ei siis mitään asiaa kitkarenkailla tuollaiselle tielle. Missä ihmeen harhakuvitelmassa oikein elät. Et ilmeisesti ole ajanut sellaisella tiellä missä edes nastarenkaatkaan eivät kunnolla pidä. Itse olen, jotenka tuo kaltainen kelitilanne on tuttu. Ajettu on niin kitka- kuin nastarengastuksella ja silloin kun tie peilijäässä ei renkaisiin ole luottamista.

laaaa kirjoitti:

Luehan uudelleen ajatuksen kanssa viesti johon vastasit.

Ei tarvitse lukea uudelleen. Oikealle kaverille tuli ja sisällöltäänkin ihan oikein.

TheRat kirjoitti:

Jos bussissa olisi ollut kitkarenkaat alla, ei ongelmaa olisi ollut. Vaan eipä taida busseihin olla kitkakumeja tarjolla.

Juuri tällaisten ajoneuvojen takia suolausta ja hiekotusta tarvitaan.

Lue lisää

Busseissa eikä missään raskaankaluston ajoneuvoissa ole mitään kitkarenkaita vaan karkeakuvioisia renkaita. Niissä ei ole mitään nk.lamelleja vaan kuviointi on pelkästään karkeaa. Jokainen voi ajatella asiaa niin että millainen ero on henkilöauton kitkarenkaan ja nastattoman talvirenkaan välillä. Raskaankaluston talvirenkaan pito ei perustu lamellien tuottamaan pitoon koska lamelleja ei ole vaan pito perustuu karkean kuvioinin ja suuremman painon tuottamaan pitoon.

Delfin31 kirjoitti:

Siis peilijää eli ei siis mitään asiaa kitkarenkailla tuollaiselle tielle. Missä ihmeen harhakuvitelmassa oikein elät. Et ilmeisesti ole ajanut sellaisella tiellä missä edes nastarenkaatkaan eivät kunnolla pidä. Itse olen, jotenka tuo kaltainen kelitilanne on tuttu. Ajettu on niin kitka- kuin nastarengastuksella ja silloin kun tie peilijäässä ei renkaisiin ole luottamista.

Lue lisää

Minä ajan päivittäin kitkarenkailla. Kaikissa säissä. Ajan myös melkein päivittäin nastarenkailla. About kaikissa säissä. Olen ollut kelissä, jossa nastarenkaalla ei tahdo tiellä pysyä. Ja yllättäen, kitkarenkaallakin on ollut liukasta. Olen myös ollut kelissä, jossa kitkarenkaalla on todella liukasta, ja kas kummaa, liukasta on ollut nastallakin.

Ero on siinä, että kitkarenkaan liukkauden havaitsee heti liikkeelle lähdettäessä. Nastarenkaalla vasta ensimmäisessä mutkassa/jarrutuksessa/reippaassa kiihdytyksessä. Jos sinne asti ymmärtää ajaa rauhallisesti, niin ongelmia ei tule nastoillakaan...

Kitkoilla pärjää kaikkialla missä nastoillakin. Ajotyyli vain tuppaa olemaan säähän paremmin sopiva. Ehkä siksi kitkarengaskuskit ovat harvemmin syyllisiä osapuolia onnettomuuksissa...

Pito.Ilman.Lamelleja kirjoitti:

Busseissa eikä missään raskaankaluston ajoneuvoissa ole mitään kitkarenkaita vaan karkeakuvioisia renkaita. Niissä ei ole mitään nk.lamelleja vaan kuviointi on pelkästään karkeaa. Jokainen voi ajatella asiaa niin että millainen ero on henkilöauton kitkarenkaan ja nastattoman talvirenkaan välillä. Raskaankaluston talvirenkaan pito ei perustu lamellien tuottamaan pitoon koska lamelleja ei ole vaan pito perustuu karkean kuvioinin ja suuremman painon tuottamaan pitoon.

Lue lisää

Mikä se henkilöauton nastaton talvirengas on? ns. etelänkitka? Siinäkin on lamelleja, vaikkei se talvikeleihin oikein sovellukaan...

Pikemminkin bussien ja raskaan liikenteen nastattomat renkaat vastaavat kesärengasta. Toki paino auttaa, eikä pidemmästä akselivälistäkään varmaan haittaa ole.

TheRat kirjoitti:

Minä ajan päivittäin kitkarenkailla. Kaikissa säissä. Ajan myös melkein päivittäin nastarenkailla. About kaikissa säissä. Olen ollut kelissä, jossa nastarenkaalla ei tahdo tiellä pysyä. Ja yllättäen, kitkarenkaallakin on ollut liukasta. Olen myös ollut kelissä, jossa kitkarenkaalla on todella liukasta, ja kas kummaa, liukasta on ollut nastallakin.

Ero on siinä, että kitkarenkaan liukkauden havaitsee heti liikkeelle lähdettäessä. Nastarenkaalla vasta ensimmäisessä mutkassa/jarrutuksessa/reippaassa kiihdytyksessä. Jos sinne asti ymmärtää ajaa rauhallisesti, niin ongelmia ei tule nastoillakaan...

Kitkoilla pärjää kaikkialla missä nastoillakin. Ajotyyli vain tuppaa olemaan säähän paremmin sopiva. Ehkä siksi kitkarengaskuskit ovat harvemmin syyllisiä osapuolia onnettomuuksissa...

Lue lisää

Oikeiden tutkimusten mukaan kitkakuskit on suhteessa enemmän syyllisiä osapuolia onnettomuuksiin liukkaalla. Tutkimusten mukaan myös muuta piittaamattomuutta esiintyy enemmän nimenomaan kitkoilla ajavilla.

Kitkarenkaan ylivoimaisesti huonoin ominaisuus on se, että pito putoaa varoittelematta murto-osaan heti kun rengas luistaa vähänkään jolloin ollaan tilanteessa josta ei selviä Vatanenkaan. Nastarenkaan pito perustuu eri tekijöihin eikä pito häviä yhtä dramaattisesti pienessä liu`ussa joten on vielä mahdollisuuksia tilanteesta selvitä. Pito ei ole koskaan sama koko matkan ajan.

valosumu kirjoitti:

Oikeiden tutkimusten mukaan kitkakuskit on suhteessa enemmän syyllisiä osapuolia onnettomuuksiin liukkaalla. Tutkimusten mukaan myös muuta piittaamattomuutta esiintyy enemmän nimenomaan kitkoilla ajavilla.

Kitkarenkaan ylivoimaisesti huonoin ominaisuus on se, että pito putoaa varoittelematta murto-osaan heti kun rengas luistaa vähänkään jolloin ollaan tilanteessa josta ei selviä Vatanenkaan. Nastarenkaan pito perustuu eri tekijöihin eikä pito häviä yhtä dramaattisesti pienessä liu`ussa joten on vielä mahdollisuuksia tilanteesta selvitä. Pito ei ole koskaan sama koko matkan ajan.

Lue lisää

Oikeat tutkimuksesi taitavat olla pääsi sisältä peräisin. :)

Kokemuksesi ja näkemyksesi kitkarenkaan pidon muutoksista ovat kahdenkymmenen vuoden takaa. Muistan vielä, kun 90-luvulla TM:n artikkelissa ihmeteltiin, miten kitkarenkaassa poikkeuksellisesti jääajossa pito pysyi jonkinlaisena myös luistossa...

TheRat kirjoitti:

Mikä se henkilöauton nastaton talvirengas on? ns. etelänkitka? Siinäkin on lamelleja, vaikkei se talvikeleihin oikein sovellukaan...

Pikemminkin bussien ja raskaan liikenteen nastattomat renkaat vastaavat kesärengasta. Toki paino auttaa, eikä pidemmästä akselivälistäkään varmaan haittaa ole.

Lue lisää

Henkilauton nastaton talvirengas on nastarengas josta on nastat nypitty tai ne on kuluneet pois. Talvirenkaaseenhan (M S) ei ole uutenakaan pakko nastoja laittaa, yleensä aina laitetaan tosin. Kitkarenkaaseen ei nastoja edes voi laittaa vaikkakin myös on nastaton talvirengas. Joko tiedät mikä on kitkarenkaan lisäksi myös nastaton talvirengas?

KokematonTietääKaiken kirjoitti:

Henkilauton nastaton talvirengas on nastarengas josta on nastat nypitty tai ne on kuluneet pois. Talvirenkaaseenhan (M S) ei ole uutenakaan pakko nastoja laittaa, yleensä aina laitetaan tosin. Kitkarenkaaseen ei nastoja edes voi laittaa vaikkakin myös on nastaton talvirengas. Joko tiedät mikä on kitkarenkaan lisäksi myös nastaton talvirengas?

Lue lisää

> millainen ero on henkilöauton kitkarenkaan ja nastattoman talvirenkaan välillä

Eli yleensä ei minkäänlaista? Hyvin harvoin käytetään talvirenkaina nastarenkaita, joista nastat on nypitty pois (jos käytetään, ovat ne yleensä muutenkin aika lopussa, eli turha vertailu). Lisäksi niissä nastarenkaissakin on lamelleja nykyään niin paljon kuin renkaaseen järkevästi saadaan (kitkarengasta vähemmän, kun nasta tarvitsee isohkon alan johon kiinnittää).

TheRat kirjoitti:

Oikeat tutkimuksesi taitavat olla pääsi sisältä peräisin. :)

Kokemuksesi ja näkemyksesi kitkarenkaan pidon muutoksista ovat kahdenkymmenen vuoden takaa. Muistan vielä, kun 90-luvulla TM:n artikkelissa ihmeteltiin, miten kitkarenkaassa poikkeuksellisesti jääajossa pito pysyi jonkinlaisena myös luistossa...

Lue lisää

Onhan nämä kerrottu ennenkin, mutta tulos ei miellytä kaikkia joten jotakin vikaahan tutkimuksessa täytyy olla.

VTT tutkimus kitka- ja nastarenkaiden osuudesta kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Julkaistu 2014. Johtopäätöksiä

"Talvirengastyyppejä tarkasteltaessa osoittautui, että onnettomuuden syntyyn
ratkaisevimmin vaikuttaneella osallisella (A-osallisella) talvirenkaat olivat sitä
useammin ei-nastoitettavat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut."

"Tulosten mukaan vaikutti siis siltä, että osasyy ei-nastoitettavien suureen
osuuteen liukkaampien kelien onnettomuuksissa oli se, että tutkijalautakuntien
aineistossa ei-nastoitettavat renkaat liittyvät useammin sääntöjenvastaiseen tai
ainakin huolimattomaan käytökseen."

valosumu kirjoitti:

Onhan nämä kerrottu ennenkin, mutta tulos ei miellytä kaikkia joten jotakin vikaahan tutkimuksessa täytyy olla.

VTT tutkimus kitka- ja nastarenkaiden osuudesta kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Julkaistu 2014. Johtopäätöksiä

"Talvirengastyyppejä tarkasteltaessa osoittautui, että onnettomuuden syntyyn
ratkaisevimmin vaikuttaneella osallisella (A-osallisella) talvirenkaat olivat sitä
useammin ei-nastoitettavat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut."

"Tulosten mukaan vaikutti siis siltä, että osasyy ei-nastoitettavien suureen
osuuteen liukkaampien kelien onnettomuuksissa oli se, että tutkijalautakuntien
aineistossa ei-nastoitettavat renkaat liittyvät useammin sääntöjenvastaiseen tai
ainakin huolimattomaan käytökseen."

Lue lisää

Niinpä. Ja saman tutkimuksen tilastoista, selviää, että kitkoilla ollaan useammin syyttömiä, kuin mitä kitkakuskien osuus onnettomuuskuskeista on.

Jeps. Mitä liukkaampaa, sitä paremmin nasta toimii kitkaan verrattuna. Pahimmissa keleissä voi olla jopa parempi. Toisaalta kyllä tuo kuskien heikko laatu (tutkimuksen mukaan) kitkapuolella vihjaa pikemminkin siihen, että näin ei ole...

Kitkapelle ei tiedä mitään, kun ei ole vielä ajanut 5 km kauemmaksi Tapiolasta.

TheRat kirjoitti:

Mikä se henkilöauton nastaton talvirengas on? ns. etelänkitka? Siinäkin on lamelleja, vaikkei se talvikeleihin oikein sovellukaan...

Pikemminkin bussien ja raskaan liikenteen nastattomat renkaat vastaavat kesärengasta. Toki paino auttaa, eikä pidemmästä akselivälistäkään varmaan haittaa ole.

Lue lisää

Renkaat joita raskaskalusto, siis "oikea" raskaskalusto eikä mitkään paketti-tai jakeluautot, käyttävät kesäisin ovat kuvioiltaan aivan erilaiset kuin talvella. Talvella kuviointio on reilusti karkeampaa.

Tuossa nk. kesäpintainen rengas https://www.vannetukku.fi/images/Goodride CR976A kuorma_auton rengas.jpg

Tuossa taas talveen sopivaa pintaa http://rengasmestarit.fi/wp-content/uploads/2013/01/kuorma-autorenkaat-470x310.jpg

HeavyTrans kirjoitti:

Renkaat joita raskaskalusto, siis "oikea" raskaskalusto eikä mitkään paketti-tai jakeluautot, käyttävät kesäisin ovat kuvioiltaan aivan erilaiset kuin talvella. Talvella kuviointio on reilusti karkeampaa.

Tuossa nk. kesäpintainen rengas https://www.vannetukku.fi/images/Goodride CR976A kuorma_auton rengas.jpg

Tuossa taas talveen sopivaa pintaa http://rengasmestarit.fi/wp-content/uploads/2013/01/kuorma-autorenkaat-470x310.jpg

Lue lisää

Kesärenkaan linkki ei aukea mutta tuossa toinen kuorma-auton kesärengas. https://www.vannetukku.fi/images/Goodride CR976A kuorma_auton rengas.jpg Se ei missään muodossa muistuta kitkarengasta. tai onhan se pyöreä, kumia ja terästä sekä musta.

HeavyTrans kirjoitti:

Kesärenkaan linkki ei aukea mutta tuossa toinen kuorma-auton kesärengas. https://www.vannetukku.fi/images/Goodride CR976A kuorma_auton rengas.jpg Se ei missään muodossa muistuta kitkarengasta. tai onhan se pyöreä, kumia ja terästä sekä musta.

Lue lisää

Oikeat kuorma-auton kitkarenkaat eivät kestä. Noin kymmenen vuotta sitten kokeiltiin niitä kitkarenkaita kuorma-autoissa, niin ne sulivat autojen alle, jopa kevyiden kuorma-autojen alle.

liekkö-kehittyneet kirjoitti:

Oikeat kuorma-auton kitkarenkaat eivät kestä. Noin kymmenen vuotta sitten kokeiltiin niitä kitkarenkaita kuorma-autoissa, niin ne sulivat autojen alle, jopa kevyiden kuorma-autojen alle.

Lue lisää

Juuri näin. Mitään kitkerenkaita, millaisina ne henkilöautojen kohdalla ymmärretään, ei raskaassakalustossa ole käytössä vaikka yllä eräs nimimerkki niin antoi ymmärtää. Karkeakuvioiset renkaat ja paino luovat sen pidon mitä on ylipäätään saatavilla. Nastat ei raskaissa ajoneuvoissa pysy, ainakaan vetopyörissä. Lisäksi tiestö olis vieläkin hirveämmässä kunnossa jos isot autot alkaisi nastoilla rouhimaan asfalttia.

TheRat kirjoitti:

Minä ajan päivittäin kitkarenkailla. Kaikissa säissä. Ajan myös melkein päivittäin nastarenkailla. About kaikissa säissä. Olen ollut kelissä, jossa nastarenkaalla ei tahdo tiellä pysyä. Ja yllättäen, kitkarenkaallakin on ollut liukasta. Olen myös ollut kelissä, jossa kitkarenkaalla on todella liukasta, ja kas kummaa, liukasta on ollut nastallakin.

Ero on siinä, että kitkarenkaan liukkauden havaitsee heti liikkeelle lähdettäessä. Nastarenkaalla vasta ensimmäisessä mutkassa/jarrutuksessa/reippaassa kiihdytyksessä. Jos sinne asti ymmärtää ajaa rauhallisesti, niin ongelmia ei tule nastoillakaan...

Kitkoilla pärjää kaikkialla missä nastoillakin. Ajotyyli vain tuppaa olemaan säähän paremmin sopiva. Ehkä siksi kitkarengaskuskit ovat harvemmin syyllisiä osapuolia onnettomuuksissa...

Lue lisää

Eli kokomustakin löytyy.. Ihan järkeviä kyllä kirjoitit aikalailla samalla linjalla, mitä kirjoitit.

> Imukuppeja ei kennelläkään ole.

Itse asiassa kitkarenkaan pidosta merkittävä osa perustuu imukuppi-ilmiöön. Nykyaikaisissa nastoissa toki samoin, paitsi että lamelleja on vähemmän...

Aslakki senkun painaa vaan poroa perseeseen, nasta kortsulla!

Kyllä kitkarenkailla pärjää, mutta ajotapa ratkaisee pysyykö tiellä ja kuinka kauan.

delfin84 kirjoitti:

Kyllä kitkarenkailla pärjää, mutta ajotapa ratkaisee pysyykö tiellä ja kuinka kauan.

Millä tahansa renkailla pärjää, kun kuljettajan järki toimii ja ajotapa huomioi olosuhteet. Tuossa aloittajan linkissähän oli juuri tällainen fiksu ammattikuljettaja.

Juurikin näin.. Tosin varsin usealta kuljettajalta puuttuneet tuo järki ja puutteen aiheuttamista harmista saa lukea sitten lehtien sivuilta.

Juu, ei pelastanut edes lumiketjutkaan. Kitkarenkailla ei olisi ollut mitään asiaa tuollaiseen keliin, jos kunnollisilla liukkaankelin talvirenkaillakaan eikä lumiketjuillakaan selvinnyt.

Tuossa nelivetoisessa kevyessä hiekoitusautossa, joka mahdollisti hiekoituksellaan raskaan suola-hiekka-auton saapumisen, oli nastarenkaat kuten niissä tavallisesti aina onkin.
Eli nastarenkaathan myös tässä tapauksessa pelasti päivän jälleen kerran.

Kun ei ole kokemusta nastoista eikä ilmeisesti tietoakaan, niin näköjään uskomus nastojen noin täydellisestä pidosta eli kesäpidon saavuttamisesta on olemassa. Ja kun sitten näin ei olekaan, niin se näyttää olevan jopa yllättävä uutinen sinulle.

Tosiasia kuitenkin on, että vaikka nastat ovat kitkoihin verrattuna ylivoimaiset pitokyvyltään liukkailla keleillä, niin kesää ne eivät silti tee. Ei edes tuliterät. Tämä on hyvä sinunkin tietää.

10plus6 kirjoitti:

Kun ei ole kokemusta nastoista eikä ilmeisesti tietoakaan, niin näköjään uskomus nastojen noin täydellisestä pidosta eli kesäpidon saavuttamisesta on olemassa. Ja kun sitten näin ei olekaan, niin se näyttää olevan jopa yllättävä uutinen sinulle.

Tosiasia kuitenkin on, että vaikka nastat ovat kitkoihin verrattuna ylivoimaiset pitokyvyltään liukkailla keleillä, niin kesää ne eivät silti tee. Ei edes tuliterät. Tämä on hyvä sinunkin tietää.

Lue lisää

Ongelma vain on se, että kun on paljon kokemusta molemmista, niin ihan oikeasti tietää missä ne erot ovat ja paljonko niitä on... Ja vieläpä mihin suuntaan.

Olisi muuten kiva nähdä lähde sille tiedolle, että tuossa "nelivetoisessa kevyessä hiekotusautossa" oli nastat alla.

TheRat kirjoitti:

Ongelma vain on se, että kun on paljon kokemusta molemmista, niin ihan oikeasti tietää missä ne erot ovat ja paljonko niitä on... Ja vieläpä mihin suuntaan.

Olisi muuten kiva nähdä lähde sille tiedolle, että tuossa "nelivetoisessa kevyessä hiekotusautossa" oli nastat alla.

Lue lisää

No kitkarenkaita siinä ei ainakaan ollut koska raskaaseen kalustoon ei ole olemassa nk. kitkarenkaita vaan karkeakuvioisia M S-merkittyjä renkaita talvirenkaiksi. Tämäkin on sinulle monta kertaa useamman kirjoittajan toimesta.

EiMeneRotalleJakeluun kirjoitti:

No kitkarenkaita siinä ei ainakaan ollut koska raskaaseen kalustoon ei ole olemassa nk. kitkarenkaita vaan karkeakuvioisia M S-merkittyjä renkaita talvirenkaiksi. Tämäkin on sinulle monta kertaa useamman kirjoittajan toimesta.

Lue lisää

Mistä lähtien kevyet autot ovat olleet raskasta kalustoa?

TheRat kirjoitti:

Ongelma vain on se, että kun on paljon kokemusta molemmista, niin ihan oikeasti tietää missä ne erot ovat ja paljonko niitä on... Ja vieläpä mihin suuntaan.

Olisi muuten kiva nähdä lähde sille tiedolle, että tuossa "nelivetoisessa kevyessä hiekotusautossa" oli nastat alla.

Lue lisää

Jos olisi kokemusta molemmista, niin silloin tuskin kirjoittaa noin kuten sinä teet. Koska silloin tosiaan tietää ja varsinkin sen 'mihin suuntaan'.
Kokeneet oikeasti tietävät, ettei nastat tuo kesäkeliä eikä se ole edes mikään uusi juttu,jota tarvitsisi ihmetellä kuten sinä teit. Vaikka liukkaudenpitokyky on ylivoimainen kitkoihin nähden, niin se ei tarkoita todellakaan, että olisi kesäkeli.
Tai sitten ongelmasi onkin ihan muualla.

Yleisesti noissa nelivetoisissa kevyissä hiekoitusautoisaa on aina nastarenkaat. Niinkuin muissakin ammattiliikenteen autoissa lähes 100%:sti raskasta liikennettä lukuunottamatta.

10plus6 kirjoitti:

Jos olisi kokemusta molemmista, niin silloin tuskin kirjoittaa noin kuten sinä teet. Koska silloin tosiaan tietää ja varsinkin sen 'mihin suuntaan'.
Kokeneet oikeasti tietävät, ettei nastat tuo kesäkeliä eikä se ole edes mikään uusi juttu,jota tarvitsisi ihmetellä kuten sinä teit. Vaikka liukkaudenpitokyky on ylivoimainen kitkoihin nähden, niin se ei tarkoita todellakaan, että olisi kesäkeli.
Tai sitten ongelmasi onkin ihan muualla.

Yleisesti noissa nelivetoisissa kevyissä hiekoitusautoisaa on aina nastarenkaat. Niinkuin muissakin ammattiliikenteen autoissa lähes 100%:sti raskasta liikennettä lukuunottamatta.

Lue lisää

Käytännössä kaikilla kitkarenkailla ajavilla on kokemusta molemmista. Ne nastat kun ovat edelleen oletuksena alla melkein kaikissa autoissa.

Kyllä, kitkat ovat tietyissä tilanteissa heikommin pitäviä kuin nastat. Nastojen suurin ongelma on meteli ja tiestön kulutus. Alussa. Käytettynä tilanne muuttuu. Kitka pitää paremmin ja nasta huonommin (jarrutuksissa).

Lisäksi kokeneet kuljettajat tietävät, että renkaassa on paljon muitakin ominaisuuksia kuin pito, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Tämän takia kokeneet kuskit suosivatkin kitkoja.

Esimerkiksi tänään kun töihin lähdin, oli lämpötila juuri ja juuri plussan puolella. Kitkoilla huomasi heti, että liukasta on ja ajolinjat ja nopeudet tuli valittua sen mukaan. Nastoilla näki aikamoisia suorituksia, kun urpo paahtaa moottoritielle 140 km/h nopeudella, rapisee huojuen suoraan ohituskaistalle, siitä takaisin oikealle ja tiputtaa nopeuden 80 km/h lukemiiin... Eivät taaskaan tehneet nastat kesää, vaikka niin tuntuikin heti siihen asti kun pitoa olisi tarvittu.

TheRat kirjoitti:

Mistä lähtien kevyet autot ovat olleet raskasta kalustoa?

Aika vähissä on ne hiekoitusautot joita ei ole rekisteröity kuorma-autoksi. Ja kuorma-autoja kutsutaan raskaaksi kalustoksi noin peruskansan keskuudessa. Vai onko sinulla tähänkin heittää joku todella älykäs itse keksimäsi painoraja?

RotanMääritteet kirjoitti:

Aika vähissä on ne hiekoitusautot joita ei ole rekisteröity kuorma-autoksi. Ja kuorma-autoja kutsutaan raskaaksi kalustoksi noin peruskansan keskuudessa. Vai onko sinulla tähänkin heittää joku todella älykäs itse keksimäsi painoraja?

Lue lisää

Itse oletin sen olevan esim. pickuppi, jotka usein levittelevät hiekkaa. Voihan sellainen olla kuorma-autoksikin rekisteröity, mutta näkemissäni painoa on ollut sen verran vähän, että hieman epäilen...

TheRat kirjoitti:

Käytännössä kaikilla kitkarenkailla ajavilla on kokemusta molemmista. Ne nastat kun ovat edelleen oletuksena alla melkein kaikissa autoissa.

Kyllä, kitkat ovat tietyissä tilanteissa heikommin pitäviä kuin nastat. Nastojen suurin ongelma on meteli ja tiestön kulutus. Alussa. Käytettynä tilanne muuttuu. Kitka pitää paremmin ja nasta huonommin (jarrutuksissa).

Lisäksi kokeneet kuljettajat tietävät, että renkaassa on paljon muitakin ominaisuuksia kuin pito, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Tämän takia kokeneet kuskit suosivatkin kitkoja.

Esimerkiksi tänään kun töihin lähdin, oli lämpötila juuri ja juuri plussan puolella. Kitkoilla huomasi heti, että liukasta on ja ajolinjat ja nopeudet tuli valittua sen mukaan. Nastoilla näki aikamoisia suorituksia, kun urpo paahtaa moottoritielle 140 km/h nopeudella, rapisee huojuen suoraan ohituskaistalle, siitä takaisin oikealle ja tiputtaa nopeuden 80 km/h lukemiiin... Eivät taaskaan tehneet nastat kesää, vaikka niin tuntuikin heti siihen asti kun pitoa olisi tarvittu.

Lue lisää

No tiedäpä tuosta kitkailijoiden kokemusten nastoista ja niiden validisuudesta, niin monethan täällä kehuskelevat ajaneensa vuosikausia, jopa 15 vuotta kitkoilla. Nastat ovat kehittyneet huimasti noista ajoista. Haitatkin vähentyneet murto-osaan, mm tien kulutus, melu, vaikka turvallisuusominaisuudet ovat parantuneet reippaasti.
Toisaalta nastojen hyöty tulee paitsi parempi pito autolle, jossa ne ovat, niin myös kitkoilla ajaville liukkauden poiston kautta ja erityisesti suolaustarpeen vähentämisenä. Tämä jos mikä on todellista hyötyä ja varmasti haittoja suurempaa.
Mitä ovat ne kitkojen muut turvallisuuten vaikuttavat paremmat ominaisuudet kuin pitokyky? Talvirenkaathan hankitaan juuri talvisten ja liukkaiden kelien vuoksi.

Kokeneet kuljettajat eivät suosi kitkoja, vaan kitkoilla ajaa enemmän kokeneita kuljettajia, jotka uskovat olevansa niin hyviä kuljettajia etteivät tarvitse nastojen tuomaa parempaa pitokykyä. Noin 85% suosii nastoja ja ammattiliikenne luultavasti vieläkin enemmän. On melkoisen kova väite, jos väittää näiden olevan kokemattomia tai edes vähemmän kokeneita kauttaaltaan.
Vähemmän kokeneet autoilijat ovatkin fiksuja ja ymmärtävät hankkia nastarenkaat lähes aina. Ei ole mitään syytä tinkiä turvallisuudesta ja tyytyä heikompiin, kun kokemustakin ja taitoa on vähemmän. Se, jos mikä on viisautta.

Uutena nastat on tietysti aivan ylivoimaisia pidon osalta. Kuluneina tilanne ei merkittävästi muutu julkisiudessa esiintyneiden testien perusteellakaan.

Tuo niin tyypillinen kulunut väite näissä keskusteluissa, että vain ja ainoastaan kitkoilla kykenee ajamaan rauhallisesti ja ennakoiden alkaa jo olla jokseenkin koominen tai säälittäväkin. Ajotaito ja kyky käyttäytyä liikenteessä on kuljetrajan ominaisuus, ei renkaiden. Mikähän tässä on niin vaikea ymmärtää?

Miten ihmeessä voisi olla niin, että pitää olla huonommat talvirenkaat, jotta voisi olla osaava ja taitava kuljettaja. Päteekö tämä merkillinen ajatus myös muihin auton turvavarusteisiin, turvavöihin ja lukuisiin muihin nykyaiton turvallisuutta edistäviin varusteisiin? Pitäisikö nämäkin jättää pois, jotta kykenisi ajamaan turvallisesti? Jos ei, niin miksi renkaat ovat poikkeus?

10plus6 kirjoitti:

No tiedäpä tuosta kitkailijoiden kokemusten nastoista ja niiden validisuudesta, niin monethan täällä kehuskelevat ajaneensa vuosikausia, jopa 15 vuotta kitkoilla. Nastat ovat kehittyneet huimasti noista ajoista. Haitatkin vähentyneet murto-osaan, mm tien kulutus, melu, vaikka turvallisuusominaisuudet ovat parantuneet reippaasti.
Toisaalta nastojen hyöty tulee paitsi parempi pito autolle, jossa ne ovat, niin myös kitkoilla ajaville liukkauden poiston kautta ja erityisesti suolaustarpeen vähentämisenä. Tämä jos mikä on todellista hyötyä ja varmasti haittoja suurempaa.
Mitä ovat ne kitkojen muut turvallisuuten vaikuttavat paremmat ominaisuudet kuin pitokyky? Talvirenkaathan hankitaan juuri talvisten ja liukkaiden kelien vuoksi.

Kokeneet kuljettajat eivät suosi kitkoja, vaan kitkoilla ajaa enemmän kokeneita kuljettajia, jotka uskovat olevansa niin hyviä kuljettajia etteivät tarvitse nastojen tuomaa parempaa pitokykyä. Noin 85% suosii nastoja ja ammattiliikenne luultavasti vieläkin enemmän. On melkoisen kova väite, jos väittää näiden olevan kokemattomia tai edes vähemmän kokeneita kauttaaltaan.
Vähemmän kokeneet autoilijat ovatkin fiksuja ja ymmärtävät hankkia nastarenkaat lähes aina. Ei ole mitään syytä tinkiä turvallisuudesta ja tyytyä heikompiin, kun kokemustakin ja taitoa on vähemmän. Se, jos mikä on viisautta.

Uutena nastat on tietysti aivan ylivoimaisia pidon osalta. Kuluneina tilanne ei merkittävästi muutu julkisiudessa esiintyneiden testien perusteellakaan.

Tuo niin tyypillinen kulunut väite näissä keskusteluissa, että vain ja ainoastaan kitkoilla kykenee ajamaan rauhallisesti ja ennakoiden alkaa jo olla jokseenkin koominen tai säälittäväkin. Ajotaito ja kyky käyttäytyä liikenteessä on kuljetrajan ominaisuus, ei renkaiden. Mikähän tässä on niin vaikea ymmärtää?

Miten ihmeessä voisi olla niin, että pitää olla huonommat talvirenkaat, jotta voisi olla osaava ja taitava kuljettaja. Päteekö tämä merkillinen ajatus myös muihin auton turvavarusteisiin, turvavöihin ja lukuisiin muihin nykyaiton turvallisuutta edistäviin varusteisiin? Pitäisikö nämäkin jättää pois, jotta kykenisi ajamaan turvallisesti? Jos ei, niin miksi renkaat ovat poikkeus?

Lue lisää

Äläpä muuta virka.
On käsittämätöntä tämä kitkailijoiden uskomus omien ajotaitojensa erinomaisuuteen verrattuna nastoilla ajaviin.
Kaikille lukutaitoisille luulisi olevan selvää, talvirengatestien vastaansanomaton tulos, nastarengas on vaikeissa talviolosuhteissa pitokyvyltään ylivoimainen kitkoihin verraten.

10plus6 kirjoitti:

No tiedäpä tuosta kitkailijoiden kokemusten nastoista ja niiden validisuudesta, niin monethan täällä kehuskelevat ajaneensa vuosikausia, jopa 15 vuotta kitkoilla. Nastat ovat kehittyneet huimasti noista ajoista. Haitatkin vähentyneet murto-osaan, mm tien kulutus, melu, vaikka turvallisuusominaisuudet ovat parantuneet reippaasti.
Toisaalta nastojen hyöty tulee paitsi parempi pito autolle, jossa ne ovat, niin myös kitkoilla ajaville liukkauden poiston kautta ja erityisesti suolaustarpeen vähentämisenä. Tämä jos mikä on todellista hyötyä ja varmasti haittoja suurempaa.
Mitä ovat ne kitkojen muut turvallisuuten vaikuttavat paremmat ominaisuudet kuin pitokyky? Talvirenkaathan hankitaan juuri talvisten ja liukkaiden kelien vuoksi.

Kokeneet kuljettajat eivät suosi kitkoja, vaan kitkoilla ajaa enemmän kokeneita kuljettajia, jotka uskovat olevansa niin hyviä kuljettajia etteivät tarvitse nastojen tuomaa parempaa pitokykyä. Noin 85% suosii nastoja ja ammattiliikenne luultavasti vieläkin enemmän. On melkoisen kova väite, jos väittää näiden olevan kokemattomia tai edes vähemmän kokeneita kauttaaltaan.
Vähemmän kokeneet autoilijat ovatkin fiksuja ja ymmärtävät hankkia nastarenkaat lähes aina. Ei ole mitään syytä tinkiä turvallisuudesta ja tyytyä heikompiin, kun kokemustakin ja taitoa on vähemmän. Se, jos mikä on viisautta.

Uutena nastat on tietysti aivan ylivoimaisia pidon osalta. Kuluneina tilanne ei merkittävästi muutu julkisiudessa esiintyneiden testien perusteellakaan.

Tuo niin tyypillinen kulunut väite näissä keskusteluissa, että vain ja ainoastaan kitkoilla kykenee ajamaan rauhallisesti ja ennakoiden alkaa jo olla jokseenkin koominen tai säälittäväkin. Ajotaito ja kyky käyttäytyä liikenteessä on kuljetrajan ominaisuus, ei renkaiden. Mikähän tässä on niin vaikea ymmärtää?

Miten ihmeessä voisi olla niin, että pitää olla huonommat talvirenkaat, jotta voisi olla osaava ja taitava kuljettaja. Päteekö tämä merkillinen ajatus myös muihin auton turvavarusteisiin, turvavöihin ja lukuisiin muihin nykyaiton turvallisuutta edistäviin varusteisiin? Pitäisikö nämäkin jättää pois, jotta kykenisi ajamaan turvallisesti? Jos ei, niin miksi renkaat ovat poikkeus?

Lue lisää

Asia on täsmälleen näin! On erikoinen ajatusmaailma kitkakuskeilla. Heillä on automaattinen oletus, että nastarenkaat laitetaan autoon siksi, että voi ajaa kovempaa ja vähemmän ennakoiden. Eiköhän nastojen valinta renkaiksi ole nimenomaan sitä ennakointia parhaimmillaan.

Nastarenkailla voi ajaa täsmälleen yhtä rauhallisesti, ennakoiden ja taitavasti kuin kitkoillakin, todennäköisesti niin juuri tehdäänkin. On vain sitten sen yllättävän tilanteen varalle vielä olemassa tuo reilusti etukäteen ennakoitu parempi pito käytössä.

valosumu kirjoitti:

Asia on täsmälleen näin! On erikoinen ajatusmaailma kitkakuskeilla. Heillä on automaattinen oletus, että nastarenkaat laitetaan autoon siksi, että voi ajaa kovempaa ja vähemmän ennakoiden. Eiköhän nastojen valinta renkaiksi ole nimenomaan sitä ennakointia parhaimmillaan.

Nastarenkailla voi ajaa täsmälleen yhtä rauhallisesti, ennakoiden ja taitavasti kuin kitkoillakin, todennäköisesti niin juuri tehdäänkin. On vain sitten sen yllättävän tilanteen varalle vielä olemassa tuo reilusti etukäteen ennakoitu parempi pito käytössä.

Lue lisää

> Nastarenkailla voi ajaa täsmälleen yhtä rauhallisesti,
> ennakoiden ja taitavasti kuin kitkoillakin

Näinhän sitä voi. Ongelma onkin tietää, milloin pitää ajaa erityisen rauhallisesti ja ennakoiden. Kitkat kun viestivät liukkaudesta paljon nastoja herkemmin.

> todennäköisesti niin juuri tehdäänkin

Ei tilastojen valossa. Vai minkä takia nastarengaskuskit ovat useammin syyllisiä osapuolia liikenneonnettomuuksissa? Osatekijä voi toki olla se, että kitkoja käyttävät lähinnä kokeneet kuskit.

"Näinhän sitä voi. Ongelma onkin tietää, milloin pitää ajaa erityisen rauhallisesti ja ennakoiden. Kitkat kun viestivät liukkaudesta paljon nastoja herkemmin."

Tämä on sinun ikioma fantasiasi. Tosiasia on, että johtuen kitkarenkaan pidon muodostumistekniikasta kitka on arvaamaton rengas. Luistava kitkarengas ei pidä paskan vertaa verrattuna luistamattomaan. Suomeksi pito romahtaa kun luisto alkaa. Tämä johtaa tilanteeseen jossa esimerkiksi mutkassa johon voi ajaa kitkoilla renkaan joutumatta luisuun 70 km/h, ajettaessa 71 km/h renkaan alkaessa luistaa pito katoaa silmänräpäyksessä lähes täysin eikä sellaista rattimiestä/naista ole olemassakaan joka luisuin oikaisee koska se ei fysiikan lakien takia ole mahdollista.

Nastarenkaan pito muodostuu eri asioista eikä pidon menetys ole yhtä dramaattinen.

Suomeksi rautalangasta. Kitkarenkaan ylivoimaisesti heikoin ominaisuus on se, että se ei varoittele liukkaudesta vaan pidon murtuessa kuljettajasta tulee matkustaja.

Tätä on sinulle yritetty ennenkin selittää, kuinka yksinkertaisesti se pitäisi kertoa, että menisi perille. Kitkarenkaan pito muodostuu pehmeään kumiseokseen tehtyjen lamellien pureutumisesta pieniin pinnan epätasaisuuksiin ja jonkin verran imukuppi-ilmiöön. Kumpikaan niistä ei toimi luistavassa renkaassa, vai kuinka?

Näistä ominaisuuksista johtuu kitkojen jopa 40% pidemmät jarrutusmatkat verrattuna nastoihin.

valosumu kirjoitti:

"Näinhän sitä voi. Ongelma onkin tietää, milloin pitää ajaa erityisen rauhallisesti ja ennakoiden. Kitkat kun viestivät liukkaudesta paljon nastoja herkemmin."

Tämä on sinun ikioma fantasiasi. Tosiasia on, että johtuen kitkarenkaan pidon muodostumistekniikasta kitka on arvaamaton rengas. Luistava kitkarengas ei pidä paskan vertaa verrattuna luistamattomaan. Suomeksi pito romahtaa kun luisto alkaa. Tämä johtaa tilanteeseen jossa esimerkiksi mutkassa johon voi ajaa kitkoilla renkaan joutumatta luisuun 70 km/h, ajettaessa 71 km/h renkaan alkaessa luistaa pito katoaa silmänräpäyksessä lähes täysin eikä sellaista rattimiestä/naista ole olemassakaan joka luisuin oikaisee koska se ei fysiikan lakien takia ole mahdollista.

Nastarenkaan pito muodostuu eri asioista eikä pidon menetys ole yhtä dramaattinen.

Suomeksi rautalangasta. Kitkarenkaan ylivoimaisesti heikoin ominaisuus on se, että se ei varoittele liukkaudesta vaan pidon murtuessa kuljettajasta tulee matkustaja.

Tätä on sinulle yritetty ennenkin selittää, kuinka yksinkertaisesti se pitäisi kertoa, että menisi perille. Kitkarenkaan pito muodostuu pehmeään kumiseokseen tehtyjen lamellien pureutumisesta pieniin pinnan epätasaisuuksiin ja jonkin verran imukuppi-ilmiöön. Kumpikaan niistä ei toimi luistavassa renkaassa, vai kuinka?

Näistä ominaisuuksista johtuu kitkojen jopa 40% pidemmät jarrutusmatkat verrattuna nastoihin.

Lue lisää

> Tämä johtaa tilanteeseen jossa esimerkiksi mutkassa johon voi
> ajaa kitkoilla renkaan joutumatta luisuun 70 km/h, ajettaessa
> 71 km/h renkaan alkaessa luistaa pito katoaa silmänräpäyksessä
> lähes täysin eikä sellaista rattimiestä/naista ole olemassakaan joka
> luisuin oikaisee koska se ei fysiikan lakien takia ole mahdollista.

Tuo piti melkein paikkansa vielä 80-luvulla. Vaan ei enää... Päivitä vähän tietojasi.

Kitkarengas varoittelee nimen omaan pidosta, koska pito on heikointa kiihdytettäessä (ja heti liikkeelle lähdettäessä) ja paranee ajon edistyessä ja varsinkin jarrutettaessa.

TheRat kirjoitti:

> Tämä johtaa tilanteeseen jossa esimerkiksi mutkassa johon voi
> ajaa kitkoilla renkaan joutumatta luisuun 70 km/h, ajettaessa
> 71 km/h renkaan alkaessa luistaa pito katoaa silmänräpäyksessä
> lähes täysin eikä sellaista rattimiestä/naista ole olemassakaan joka
> luisuin oikaisee koska se ei fysiikan lakien takia ole mahdollista.

Tuo piti melkein paikkansa vielä 80-luvulla. Vaan ei enää... Päivitä vähän tietojasi.

Kitkarengas varoittelee nimen omaan pidosta, koska pito on heikointa kiihdytettäessä (ja heti liikkeelle lähdettäessä) ja paranee ajon edistyessä ja varsinkin jarrutettaessa.

Lue lisää

No sittenhän voit kertoa mihin luistavan kitkarenkaan pito perustuu?

Luistavassa kitkarenkaassa käy käytännössä sama ilmiö, kuin vesiliirrossa. Alustan ja renkaan välinen kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä vaikka mekanismi onkin eri, rengas irtoaa alustasta. Erona on se, että vesiliirrossa pito voi palautua jos rengas pääsee taas kosketukseen alustan kanssa. Kitkarenkaalla pito ei palaudu ennekuin vauhti on pudonnut niin alas, että romahtanut pitokin riittää pysäyttämään luisun. Ollaanko siinä vaiheessa enää turvallisella alueella onkin toinen juttu.

Ja usko pois, kokemusta löytyy molemmista renkaista kohtuullisesti ihan viime vuosiltakin.

valosumu kirjoitti:

No sittenhän voit kertoa mihin luistavan kitkarenkaan pito perustuu?

Luistavassa kitkarenkaassa käy käytännössä sama ilmiö, kuin vesiliirrossa. Alustan ja renkaan välinen kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä vaikka mekanismi onkin eri, rengas irtoaa alustasta. Erona on se, että vesiliirrossa pito voi palautua jos rengas pääsee taas kosketukseen alustan kanssa. Kitkarenkaalla pito ei palaudu ennekuin vauhti on pudonnut niin alas, että romahtanut pitokin riittää pysäyttämään luisun. Ollaanko siinä vaiheessa enää turvallisella alueella onkin toinen juttu.

Ja usko pois, kokemusta löytyy molemmista renkaista kohtuullisesti ihan viime vuosiltakin.

Lue lisää

Mitä ihmeen ainetta sinne tienpinnan ja renkaan väliin ilmestyy, kun kitkarenkaan pito lähtee? Kysyn vaan, kun en ihan heti keksi. Liukkalla tulee kitkarenkaalla autoa ajettua "luisussa" lähes päivittäin (jyrkkä mäki 90 asteen mutkan jälkeen, kun on peilijäässä, on parempi antaa renkaiden liukua hieman niin vauhti ei kuole).

Kitkarenkaan pito perustuu lähinnä kahteen tekijään:
1. Kumin mekaaninen pito
2. Imukuppiefekti

Aiemmin, kun tuota imukuppiefektia ei ollut, vaan kitkarenkaat olivat käytännössä pehmeästä kumista tehtyjä kesärenkaita hieman karkeammalla ja syvemmällä kuviolla, oli todellakin ongelmia luistonhallinnan kanssa.

Etsi jostain lasipöytä ja imukuppi. Länttäse imukuppi lasipöytään ja kokeile miten hyvin luisuu. Sama periaate.

TheRat kirjoitti:

Mitä ihmeen ainetta sinne tienpinnan ja renkaan väliin ilmestyy, kun kitkarenkaan pito lähtee? Kysyn vaan, kun en ihan heti keksi. Liukkalla tulee kitkarenkaalla autoa ajettua "luisussa" lähes päivittäin (jyrkkä mäki 90 asteen mutkan jälkeen, kun on peilijäässä, on parempi antaa renkaiden liukua hieman niin vauhti ei kuole).

Kitkarenkaan pito perustuu lähinnä kahteen tekijään:
1. Kumin mekaaninen pito
2. Imukuppiefekti

Aiemmin, kun tuota imukuppiefektia ei ollut, vaan kitkarenkaat olivat käytännössä pehmeästä kumista tehtyjä kesärenkaita hieman karkeammalla ja syvemmällä kuviolla, oli todellakin ongelmia luistonhallinnan kanssa.

Etsi jostain lasipöytä ja imukuppi. Länttäse imukuppi lasipöytään ja kokeile miten hyvin luisuu. Sama periaate.

Lue lisää

Ei sinne mitään ainetta ilmesty. Kitkarenkaan kumi ei saa otetta pienistä alustan epätasaisuuksista kun luistaa niiden yli. Luistamaton kumi työntyy näihin pieniin kolosiin. Kirjoitin: "kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä vaikka mekanismi onkin eri, rengas irtoaa alustasta"

Länttäse se imukuppu pöytään, pistä siihen mittari kiinni jolla näet voiman joka tarvitaan sivuttain vetämiseen. Vedä niin kauan, että imukuppi irtoaa ja vertaa liikuttamiseen tarvittavaa voimaa siihen mikä oli juuri, ennen kuin pito irtosi. Niin, pito romahtaa murto-osaan.

Minkälaisesta rautalangasta tämä pitää vääntää.

on.selvää kirjoitti:

Äläpä muuta virka.
On käsittämätöntä tämä kitkailijoiden uskomus omien ajotaitojensa erinomaisuuteen verrattuna nastoilla ajaviin.
Kaikille lukutaitoisille luulisi olevan selvää, talvirengatestien vastaansanomaton tulos, nastarengas on vaikeissa talviolosuhteissa pitokyvyltään ylivoimainen kitkoihin verraten.

Lue lisää

Talvirengastestien jäävertailut tehdään jääradalla. Ainoastaan tuossa jäävertailussa nastarenkaat ovat olleet selvästi paremmat, kuin kitkarenkaat. Olen ajanut kaikenlaisia teitä yli 30 v., eikä koskaan ole ollut tiellä jäärataan verrattavia olosuhteita. Ajelin paljonkin jäärataa n. kakskymppisenä, joten kokemusta siitäkin on. Joten mikä mahtaa olla lopulta se todellinen ero noiden renkaiden välillä? Sen kertoo vain se, kun itse kokeilee, testit eivät sitä kerro.

ljsflsjflsjflsjf kirjoitti:

Talvirengastestien jäävertailut tehdään jääradalla. Ainoastaan tuossa jäävertailussa nastarenkaat ovat olleet selvästi paremmat, kuin kitkarenkaat. Olen ajanut kaikenlaisia teitä yli 30 v., eikä koskaan ole ollut tiellä jäärataan verrattavia olosuhteita. Ajelin paljonkin jäärataa n. kakskymppisenä, joten kokemusta siitäkin on. Joten mikä mahtaa olla lopulta se todellinen ero noiden renkaiden välillä? Sen kertoo vain se, kun itse kokeilee, testit eivät sitä kerro.

Lue lisää

Taas kerran. Ei tehdä, pelkästään. Kyllä ne renkaat testataan kaikenlaisilla normaalin talven alustoilla. Tämäkin uskomus on kumottu kymmenet kerrat ja silti se putkahtaa aina esiin.

Oli alusta mikä tahansa, niin prosentuaalisesti ero säilyy suurin piirtein samana. Todella liukkaalla nastojen paremmuus korostuu jonkin verran prosenteissakin. Tosin turvavälineet onkin olemassa etupäässä ääritilanteiden varalle. Harvoin niitä jokapäiväisessä ajossa tarvitsee.

Valosumu kirjoitti:

Taas kerran. Ei tehdä, pelkästään. Kyllä ne renkaat testataan kaikenlaisilla normaalin talven alustoilla. Tämäkin uskomus on kumottu kymmenet kerrat ja silti se putkahtaa aina esiin.

Oli alusta mikä tahansa, niin prosentuaalisesti ero säilyy suurin piirtein samana. Todella liukkaalla nastojen paremmuus korostuu jonkin verran prosenteissakin. Tosin turvavälineet onkin olemassa etupäässä ääritilanteiden varalle. Harvoin niitä jokapäiväisessä ajossa tarvitsee.

Lue lisää

Kyllä minä sen tiedän, että vertaillaan muillakin pinnoilla. Mutta kirjoitin nimen omaan JÄÄVERTAILUSTA. Siinä ne erot syntyvät. Muilla pinnoilla ei eroja ole esim. Nokian nastan ja kitkan välillä, luehan ne testit uudestaan. Olen edelleen sitä mieltä, että jos jäärataolosuhteita on normaalilla tiellä, niin ne ovat todella harvinaisia, kun ei ole vielä vastaan tullut.

jfksjfksfjsk kirjoitti:

Kyllä minä sen tiedän, että vertaillaan muillakin pinnoilla. Mutta kirjoitin nimen omaan JÄÄVERTAILUSTA. Siinä ne erot syntyvät. Muilla pinnoilla ei eroja ole esim. Nokian nastan ja kitkan välillä, luehan ne testit uudestaan. Olen edelleen sitä mieltä, että jos jäärataolosuhteita on normaalilla tiellä, niin ne ovat todella harvinaisia, kun ei ole vielä vastaan tullut.

Lue lisää

Millään talvisilla tienpinnoilla kitkat eivät ole nastoja parempia. Pehmeällä lumella, jossa ei jäätä pohjalla, pääsee kitkat kokolailla nastojen tasolle. Tällainen keli on kuitenkin melkoisen harvinainen ja silloin kun onkin, niin lyhytaikainen. Nopeasti lumi kovettuu liukkaaksi ellei sitä ehditä aurata pois.

Se on totta, että suurimmat erot syntyvät nimenomaan jäisillä pinnoilla. Ja nämä nyt ei niin kovin harvinaisia ole kuten tänäkin sysstalvena on nähty. Ei suolausta ehditä aina tehdä ennakkoon eikä nastat ehdi liukkautta poistaa heti.

10plus6 kirjoitti:

Millään talvisilla tienpinnoilla kitkat eivät ole nastoja parempia. Pehmeällä lumella, jossa ei jäätä pohjalla, pääsee kitkat kokolailla nastojen tasolle. Tällainen keli on kuitenkin melkoisen harvinainen ja silloin kun onkin, niin lyhytaikainen. Nopeasti lumi kovettuu liukkaaksi ellei sitä ehditä aurata pois.

Se on totta, että suurimmat erot syntyvät nimenomaan jäisillä pinnoilla. Ja nämä nyt ei niin kovin harvinaisia ole kuten tänäkin sysstalvena on nähty. Ei suolausta ehditä aina tehdä ennakkoon eikä nastat ehdi liukkautta poistaa heti.

Lue lisää

Jäinen tienpinta ja testeissä käytetty jäärata ovat ihan erilaisia pinnoiltaan. Tienpinta ei ole koskaan tasaisen jäinen ja sileä, joten testit eivät siltä osin voi mitenkään kuvata todellista tilannetta. Kyllä minä olen tänä alkutalvena ajellut kitkoilla paljonkin jäisiä teitä, myös sivuteitä, ihan työn takia, eikä koskaan ole ollut ongelmia. Aikaisemmin olin vannoutunut nastarenkailija, mutta kun nyt uskalsin kokeilla kitkoja, niin takaisin en vaihda. Tämä on siis oma kokemukseni, muut voivat toki tehdä muitakin valintoja.
Kiitos asiallisesta keskustelusta, ja Mukavaa Uutta Vuotta.

Thgkiujgf kirjoitti:

Jäinen tienpinta ja testeissä käytetty jäärata ovat ihan erilaisia pinnoiltaan. Tienpinta ei ole koskaan tasaisen jäinen ja sileä, joten testit eivät siltä osin voi mitenkään kuvata todellista tilannetta. Kyllä minä olen tänä alkutalvena ajellut kitkoilla paljonkin jäisiä teitä, myös sivuteitä, ihan työn takia, eikä koskaan ole ollut ongelmia. Aikaisemmin olin vannoutunut nastarenkailija, mutta kun nyt uskalsin kokeilla kitkoja, niin takaisin en vaihda. Tämä on siis oma kokemukseni, muut voivat toki tehdä muitakin valintoja.
Kiitos asiallisesta keskustelusta, ja Mukavaa Uutta Vuotta.

Lue lisää

Totta, se yksi osatesti, joka tehdää sileällä jäällä lähes laboratoriotasoisissa olosuhteissa, ei varmaan vastaa juuri koskaan maanteillä olevia olosuhteita. Sen tarkoitushan on vain taata kaikille renkaille prikulleen sama olosuhde, jossa pitoa testataan.
Se on kuitenkin vain yksi osatesti muiden joukossa ja antaa tietysti kaikille samat vertailukelpoiset olosuhteet.

Muita osatestejähän tehdään normaali talvisissa maantieolosuhteissa aina kuivasta sulasta tienpinnasta normaaliin jäiseen tienpintaan. Näissähän ihan 100:sesti ei joka kerta osu samanlainen 'kohta' just testaustilanteessa. Siksihän sama testi toustetaan monta kertaa, jotta tämän vaikutus minimoituisi. Käytännössä näin varmaan tapahtuukin.
Näin tehden noissa testeissä kyllä päästään käytännössä kaikkiin normaaleihin Suomen talvessa esiintyviin olosuhteisiin oikein hyvin.

En epäilekään, etteikö Suomen talvessa pärjäisi kitkoilla, vaikka niiden talvirengasominaisuudet eivät pärjääkään nastarenkaille. Siitä ei ole kyse.
Kyse on siitä, että nastat ovat paremmat talvirenkaina kaikkien julkaistujen jokavuotisten monipuolisten testien perusteella.

Erinomaista uutta vuotta!

Itse asiaan en ota kantaa, mutta hienoa keskustelua olette käyneet! Peukku molemmille.

valosumu kirjoitti:

Ei sinne mitään ainetta ilmesty. Kitkarenkaan kumi ei saa otetta pienistä alustan epätasaisuuksista kun luistaa niiden yli. Luistamaton kumi työntyy näihin pieniin kolosiin. Kirjoitin: "kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä vaikka mekanismi onkin eri, rengas irtoaa alustasta"

Länttäse se imukuppu pöytään, pistä siihen mittari kiinni jolla näet voiman joka tarvitaan sivuttain vetämiseen. Vedä niin kauan, että imukuppi irtoaa ja vertaa liikuttamiseen tarvittavaa voimaa siihen mikä oli juuri, ennen kuin pito irtosi. Niin, pito romahtaa murto-osaan.

Minkälaisesta rautalangasta tämä pitää vääntää.

Lue lisää

> Ei sinne mitään ainetta ilmesty
>> kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä

Mutta tästähän vesiliirrossa on nimen omaan kyse. Renkaan ja tienpinnan väliin tulee ainetta (vettä), jonka päällä auto on. Siis vesiliirrossa.

> Vedä niin kauan, että imukuppi irtoaa ja vertaa liikuttamiseen
> tarvittavaa voimaa siihen mikä oli juuri, ennen kuin pito irtosi.

Jos tarkoituksesi oli sanoa, että liukukitka on pienempi kuin lepokitka, niin onneksi olkoon. Olet jo peruskoulutasolla fysiikassa. Jos tarkoituksesi on todistaa, että nastarenkailla tämä ei pädekään, ollaan jo lähellä nobelin palkintoa...

TheRat kirjoitti:

> Ei sinne mitään ainetta ilmesty
>> kitka romahtaa periaatteessa samasta syystä

Mutta tästähän vesiliirrossa on nimen omaan kyse. Renkaan ja tienpinnan väliin tulee ainetta (vettä), jonka päällä auto on. Siis vesiliirrossa.

> Vedä niin kauan, että imukuppi irtoaa ja vertaa liikuttamiseen
> tarvittavaa voimaa siihen mikä oli juuri, ennen kuin pito irtosi.

Jos tarkoituksesi oli sanoa, että liukukitka on pienempi kuin lepokitka, niin onneksi olkoon. Olet jo peruskoulutasolla fysiikassa. Jos tarkoituksesi on todistaa, että nastarenkailla tämä ei pädekään, ollaan jo lähellä nobelin palkintoa...

Lue lisää

Voi herrajee. Taitaa olla tuhoon tuomittu ajatus yrittä selittää sinulle mitään vaikka kuinka koettaa yksinkertaistaa. "kitka romahtaa PERIAATTEESSA samasta syystä", ei siis täsmälleen samasta syystä. Molemmissa on tilanne, että rengas ei saa otetta tien pinnasta. Toisessa tapauksessa vesikerros estää kumin otteen alustaan ja toisessa kumi ei pääse työntymään alustan epätasaisuuksiin vaan liukuu niiden yli.

"Jos tarkoituksesi oli sanoa, että liukukitka on pienempi kuin lepokitka"
Oikeastaan en yritä sanoa. Kysymyshän on ollut tästä:

Lainaus itseltäsi
"Kitkarenkaan pito perustuu lähinnä kahteen tekijään:
1. Kumin mekaaninen pito
2. Imukuppiefekti"

Kuinka hyvin imukuppiefekti toimii liukuvassa renkaassa?

Taidat unohtaa mistä tässä on ollut kysymys. Minä sanoin, että kitkarenkaan pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun ja sinä väität ettei pidä paikkaansa. Nyt sinulle on väännetty jo monesta ja paksusta rautalangasta miksi mekaaninen pito ja imukuppiefetkti ei toimi liukuvalla kitkarenkaalla. Rengas on arvaamaton sen takia ettei varoita liukkaudesta vaan pito häviää kertalaakista lähes kokonaan. Jokohan alkaisi valkenemaan.

Valosumu kirjoitti:

Voi herrajee. Taitaa olla tuhoon tuomittu ajatus yrittä selittää sinulle mitään vaikka kuinka koettaa yksinkertaistaa. "kitka romahtaa PERIAATTEESSA samasta syystä", ei siis täsmälleen samasta syystä. Molemmissa on tilanne, että rengas ei saa otetta tien pinnasta. Toisessa tapauksessa vesikerros estää kumin otteen alustaan ja toisessa kumi ei pääse työntymään alustan epätasaisuuksiin vaan liukuu niiden yli.

"Jos tarkoituksesi oli sanoa, että liukukitka on pienempi kuin lepokitka"
Oikeastaan en yritä sanoa. Kysymyshän on ollut tästä:

Lainaus itseltäsi
"Kitkarenkaan pito perustuu lähinnä kahteen tekijään:
1. Kumin mekaaninen pito
2. Imukuppiefekti"

Kuinka hyvin imukuppiefekti toimii liukuvassa renkaassa?

Taidat unohtaa mistä tässä on ollut kysymys. Minä sanoin, että kitkarenkaan pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun ja sinä väität ettei pidä paikkaansa. Nyt sinulle on väännetty jo monesta ja paksusta rautalangasta miksi mekaaninen pito ja imukuppiefetkti ei toimi liukuvalla kitkarenkaalla. Rengas on arvaamaton sen takia ettei varoita liukkaudesta vaan pito häviää kertalaakista lähes kokonaan. Jokohan alkaisi valkenemaan.

Lue lisää

> Kuinka hyvin imukuppiefekti toimii liukuvassa renkaassa?

Ihan hyvin. Siitähän tässä on kyse.

> Minä sanoin, että kitkarenkaan pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun

Jeps. Kaikkien renkaiden pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun. Se liukukitka edelleen, katsos.

> sinä väität ettei pidä paikkaansa

En väitä.

> Nyt sinulle on väännetty jo monesta ja paksusta rautalangasta
> miksi mekaaninen pito ja imukuppiefetkti ei toimi liukuvalla kitkarenkaalla.

Ei ole. Molemmat toimivat myös liukuvalla kitkarenkaalla. Voit imukuppiefektia kokeilla sillä aiemmin vinkatulla imukuppi lasipinnalla -menetelmällä. Toki hieman eri asia kuin auton rengas, mutta huomaat kyllä että sitä pitoa on.

> Rengas on arvaamaton sen takia ettei varoita liukkaudesta
> vaan pito häviää kertalaakista lähes kokonaan.

Niin, nastarengas. Kitkarengas taas varoittelee pidon häviämisestä jatkuvasti.

Miksi intät, kun sinulla ei näemmä ole sen paremmin kokemusta kitkarenkaista, kuin käsitystä niistä fysiikan laeista, joihin sen toiminta perustuu? Tuntuuko hölmöltä?

TheRat kirjoitti:

> Kuinka hyvin imukuppiefekti toimii liukuvassa renkaassa?

Ihan hyvin. Siitähän tässä on kyse.

> Minä sanoin, että kitkarenkaan pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun

Jeps. Kaikkien renkaiden pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun. Se liukukitka edelleen, katsos.

> sinä väität ettei pidä paikkaansa

En väitä.

> Nyt sinulle on väännetty jo monesta ja paksusta rautalangasta
> miksi mekaaninen pito ja imukuppiefetkti ei toimi liukuvalla kitkarenkaalla.

Ei ole. Molemmat toimivat myös liukuvalla kitkarenkaalla. Voit imukuppiefektia kokeilla sillä aiemmin vinkatulla imukuppi lasipinnalla -menetelmällä. Toki hieman eri asia kuin auton rengas, mutta huomaat kyllä että sitä pitoa on.

> Rengas on arvaamaton sen takia ettei varoita liukkaudesta
> vaan pito häviää kertalaakista lähes kokonaan.

Niin, nastarengas. Kitkarengas taas varoittelee pidon häviämisestä jatkuvasti.

Miksi intät, kun sinulla ei näemmä ole sen paremmin kokemusta kitkarenkaista, kuin käsitystä niistä fysiikan laeista, joihin sen toiminta perustuu? Tuntuuko hölmöltä?

Lue lisää

On kokemusta kitkarenkaista, ja sen takia en ajakkaan niillä enää..

Nastat pureutuu jäähän, ja vaikka pito häviääkin se saa otteen jäästä, ja alkaa pitämään luistossakin. Sen sijaan pidon menettänyt kitkarengas liukuu jään pinnalla niin kauan kunnes ollaan ojan pohjassa.

kitkat_katkit kirjoitti:

On kokemusta kitkarenkaista, ja sen takia en ajakkaan niillä enää..

Nastat pureutuu jäähän, ja vaikka pito häviääkin se saa otteen jäästä, ja alkaa pitämään luistossakin. Sen sijaan pidon menettänyt kitkarengas liukuu jään pinnalla niin kauan kunnes ollaan ojan pohjassa.

Lue lisää

Edelleen ovat kokemuksesi 80-luvulta selvästi. Tai sitten jostain keskieuroopan mutarenkaista...

Kuten sanottua, itse ajan hallitussa luisussa lähes päivittäin. Kitkarenkailla ja takavetoisella. Ei se minnekään ojaan mene.

TheRat kirjoitti:

> Kuinka hyvin imukuppiefekti toimii liukuvassa renkaassa?

Ihan hyvin. Siitähän tässä on kyse.

> Minä sanoin, että kitkarenkaan pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun

Jeps. Kaikkien renkaiden pito putoaa murto-osaan kun rengas lähtee luisuun. Se liukukitka edelleen, katsos.

> sinä väität ettei pidä paikkaansa

En väitä.

> Nyt sinulle on väännetty jo monesta ja paksusta rautalangasta
> miksi mekaaninen pito ja imukuppiefetkti ei toimi liukuvalla kitkarenkaalla.

Ei ole. Molemmat toimivat myös liukuvalla kitkarenkaalla. Voit imukuppiefektia kokeilla sillä aiemmin vinkatulla imukuppi lasipinnalla -menetelmällä. Toki hieman eri asia kuin auton rengas, mutta huomaat kyllä että sitä pitoa on.

> Rengas on arvaamaton sen takia ettei varoita liukkaudesta
> vaan pito häviää kertalaakista lähes kokonaan.

Niin, nastarengas. Kitkarengas taas varoittelee pidon häviämisestä jatkuvasti.

Miksi intät, kun sinulla ei näemmä ole sen paremmin kokemusta kitkarenkaista, kuin käsitystä niistä fysiikan laeista, joihin sen toiminta perustuu? Tuntuuko hölmöltä?

Lue lisää

"Tuntuuko hölmöltä?"

Ei tunnu, mutta suurta myötähäpeää tunnen. Olet tässä asiassa pihalla kuin se kuuluisa tamppoonin naru.

Minun puolesta saat jatkaa noita höpöuskomuksiasi, olet niin jumiutunut uskomuksiisi ettet edes yritä ymmärtää mitä sinulle koetetaan selittää.

"sillä juuri nuo sivutiet ovat vaarallisimpia. "
Vaarallisuus johtuu osaksi siitä että ainakin suomessa on rakennettu sivutiet monessa paikkaa niin että kallistus on ulkokurvin suuntaan. Siihen kun lisätään kunnon jäätikkökeli niin harvassa on ne gurut jotka maaliin asti pääsee?

Olen ollut pari kertaa bussissa mikä on poukkoillut jarrutuksessa koko kaistan leveydeltä ja hiukan ylikin. Eka kerta oli jossain E75:n pitkillä suorilla missä joku kyyditettävä halusi pysäkille. Ehdin näkemään jarrutuksen aikana samasta ikkunasta hyvin sekä eteen että taakse päin ennen kuin bussi pysähtyi jokun matkaa pysäkin jälkeen. Enpä osaa sanoa miten olisi käynyt jos joku olisi ollut pysäkillä steppailemassa?
Toinen kerta oli kaupunkiliikenteessä. Edessä oleva n. 10 auton jono pysähtyi kun liikennevalot vaihtuivat punaiseksi. Bussi teki taas kohtuullisen näytöksen ennenkuin kuski tajusi ajaa liikenteen jakajan yli vastaantulijoiden kaistalle. Mikä oli onneksi tyhjä sillä hetkellä. Siinä olisi ollut varma 10 auton keilaus muuten! Ja ehkä joku olisi jäänyt vielä suojatiellä auton alle? Bussi kulki muun liikenteen tahdissa tai ehkä jopa hiukan jäljessäkin.

Täysmittaisen rekan takana olen ollut yhden kerran itse kuskina kun täysmittaisen rekan pito loppui ylämäessä. Ja minun takana oli useampi henkilö-auto tukkimassa peruutussuunnan. Ihan pikkuisen tais tulla pöksypyykin aihetta kun tila loppui kummastakin suunnasta. Ei olis ehkä hesari mahtunut rekan ja mun pirssin väliin kun rekka kääntyi sen verran linkkuun että tökkäsi jonhonkin penkan töyssyyn ja pysähtyi!