Mannerheimin ja Hitlerin yhtäläisyyksiä

Kannaksen Ryhmän lakkauttaminen ei millään tavalla ratkaissut taistelun tulosta.

Kahden armeijakunnan suora johtaminen olisi ollut täysin mahdollista Päämajastakin, jos Marski olisi uskonut hyökkäyksen tuloon vielä keväällä.

Nyt hän tuudittautui siihen omaan käsitykseensä, että Stalinin ei ole tarkoituksenmukaista hyökätä Kannaksella.

Esikuntatyöskentelyä Marski toteutti täysin omalla tyylillään. Sekin toi tulosta mm. 1918, Talvisodassa ja kesällä -41.

Hyökkääjänmurskaavalle ylivoimalle ei mikään esikuntatyöskentely voi mitään.

No siinäpä sitä on stallarille pähkinää. Helpotkin lauseet voivat olla toiselle ylitsepääsemättömiä...

Suomen ja Saksan johtamisjärjestelmät olivat aivan erilaiset jo asevoimien koosta johtuen.

Marski koskaan antanut suoria käskyjä ohi johtoportaiden. Hän saattoi kyllä keskustella pientenkin joukkojen käytöstä, mutta siihen hänellä oli oikeus.

Käskyt laadittiin Marskin päätösten perusteella operatiivisessa osastossa Airon valvonnassa.

Hitler kyllä sotkeutui rintamajoukkojen suoraan johtamiseen usein kohtalokkain seurauksin.

Seuraava lainaus talvisodasta osoittaa, mistä oli kyse.

Nihtilä joutui jo aivan sodan alkuvaiheessa tekemisiin Laatokan pohjoispuolisten
taisteluiden kanssa ja tämä tapahtui lisäksi hieman ristiriitaisia ajatuksia herättävällä tavalla. Kun Suvilahden tärkeä risteysalue oli menetetty, marsalkka teki hänen luokseen saapuneen silloisen eversti Talvelan esityksestä äkkinäisen päätöksen vallata Suvilahti takaisin. Käsky annettiin ohi asiasta tietämättömän operatiivisen johdon, mutta saatuaan kuulla ratkaisusta olivat niin Oesch, Airo kuin Nihtiläkin sitä mieltä, ettei se ollut toteutettavissa.

Tällaisillä hölmöyksillä M. olsi menettänyt päänsä, Airo oli hänen pelastusrenkaansa.

Marski antoi 5.12. Talvelalle käskyn lyödä Tolvajärvelle edenneen vihollisen. Marski keskusteli kokonaisen päivän Talvelan kanssa Mikkelissä ja sen jälkeen muokattiin käsky yhdessä operatiivisen johdon kanssa. Tällöin mm. määrättiin Talvelalle esikunta, joukot ja otettiin Ryhmä T suoraan Päämajan johtoon.

Ratkaisu johti Talvisodan ensimmäiseen suurvoittoon. Sillä oli tavaton merkitys sekä kansan että armeijan taistelutahtoon. Myös luottamus Marskiin alkoi kasvaa.

Tästä on paljon kirjoitettu muualla.

"Mikkelissä ja sen jälkeen muokattiin käsky yhdessä operatiivisen johdon kanssa. "

Lykkäät-taas-pötyä kirjoitti:

Marski antoi 5.12. Talvelalle käskyn lyödä Tolvajärvelle edenneen vihollisen. Marski keskusteli kokonaisen päivän Talvelan kanssa Mikkelissä ja sen jälkeen muokattiin käsky yhdessä operatiivisen johdon kanssa. Tällöin mm. määrättiin Talvelalle esikunta, joukot ja otettiin Ryhmä T suoraan Päämajan johtoon.

Ratkaisu johti Talvisodan ensimmäiseen suurvoittoon. Sillä oli tavaton merkitys sekä kansan että armeijan taistelutahtoon. Myös luottamus Marskiin alkoi kasvaa.

Lue lisää

Taistelu voitettiin tietenkin Raatteen tiellä, kaikkia pölhöjä...

Ryhmä Talvela aloitti hyökkäyksen 8.12. ja Siilasvuo 11.12.

Täyttäpaskaa kirjoitti:

Tästä on paljon kirjoitettu muualla.

"Mikkelissä ja sen jälkeen muokattiin käsky yhdessä operatiivisen johdon kanssa. "

"Tästä on paljon kirjoitettu muualla. "Käsky annettiin ohi asiasta tietämättömän operatiivisen johdon, mutta saatuaan kuulla ratkaisusta olivat niin Oesch, Airo kuin Nihtiläkin sitä mieltä, ettei se ollut toteutettavissa."

Annahan sitten vinkit sinne "muualle".

Miksi Päämajan sotapäiväkirjassa on Talvelalle annettu käsky?

Ja missä Oesch, Airo ja Nihtilä ilmoittavat eriävän mielipiteen?
Miksei esimerkiksi Oeschin, Airon ja NIhtilän elämäkerroissa ole tuollaista tietoa?

Mannerheim ajoi Laatokan Karjalan rintaman heti talvisodan alussa kriisiin. Kenraali Heiskanen tiesi riskit, mutta Suvilahden kauppala menetettiin taistelutta 2.12.1939. Ensin juoksi suomalaiset, sitten painoi venäläiset ja lopuksi kyydittiin siviilit Siperiaan. Vain venäläisillä toimi joukkojen siirrot. Marski käski Heiskasen vallata kauppala takaisin, mutta hänelle ei annettu aikaa järjestellä joukkojaan, syntyi tuttu "2 minuuttia aikaa valmistautumiseen" paniikki, koska Mannerheimilla esikunnassaan ei ollut YE-päällikköyttä, hän itse töksäytteli käskyt kuulopuheiden perusteella, jotka sitten vain kirjattiin virheineen päivineen. Airo kuitenkin kieltäytyi antamasta typerää hyökkäyskäskyä kirjallisena Heiskaselle, huommauttaen, että suunnitelma on YE-päällikön oma. YE-päälliköksi muut vaihtoehdot olivat vähissä, koska ylempiä kenraaleita oli vähän. Loppujen lopuksi kirjallisen käskyn antoi Oesch, ilmeisesti ottaen huomioon, että Heiskasellakin oli suunnitelma. Valmistelematon vastahyökkäys epäonnistui, ja Airo luuli, että se oli hänen tehtävänsä loppu. Oli kaikille aivan selkeää, että ilman pst-aseita hyökkäykseen ei voitu lähteä, koska vihollisella oli alueella jo ryhmitettynä panssariprikaati. Suomalaiset joukot joutuivat pakokauhun valtaan. Tästä hetkestä Airosta tuli majoitusmestari ja Marskin pelastusrengas suurissa operaatioissa seuraavan viiden vuoden ajan, myös saksalaiset asioivat hänen kanssaan. Välit Östermanin, Öhqvistin ja Heinrichsiin olivat heikot, Talvelan kanssa sekoilua oli ollut jo aiemmin. Heiskasesta tehtiin linnoitustöiden johtajan apulainen. Marskilla oli suuret linjat hukassa, koska vain yksityiskohdat olivat kiinnostavia, puhumattakaan linnoitteiden rakentamisesta oikeisiin paikkoihin, poikkeuksena Mannerheim-linja. Suosikkijärjestelmästä johtuen päämajaan ei saatu oikeita asiantuntijoita.

https://miekkaamahtavampi.fi/2014/12/02/talvisota-murtuma-suojarvella-2-12-1939/

Pääasiassa kävi, että sinne mentiin suinpäin panssareita vastaan, ja syntyi paniikki. Airon on ainakin avoimesti myöntänyt muistelmissaan "ettei päämajan esikuntatyöskentely ollut mitenkään esimerkiksi kelpaavaa."


Mannerheim ei ollut saanut oppia missään ulkomaisessa sotilasakatemiassa. Myös yleisesikuntaupseerin koulutus puuttui. Esikuntapäällikkö Airon muistelmat ovat ehkä hieman painavempia kuin muiden, vaikka aika vaitonainen Airo olikin.

Airo veti kunnolla viinaa ja marski joka ilta viskigrogeja. Ei pidä ihmetellä, jos päämaja välillä nukkui, ja sitten ryntäili paniikissa.

Sotapäiväkirjat ovat usein hyvin niukkoja, ei niissä kerrota oikeastaan mitään.

Lykkäät-taas-pötyä kirjoitti:

"Tästä on paljon kirjoitettu muualla. "Käsky annettiin ohi asiasta tietämättömän operatiivisen johdon, mutta saatuaan kuulla ratkaisusta olivat niin Oesch, Airo kuin Nihtiläkin sitä mieltä, ettei se ollut toteutettavissa."

Annahan sitten vinkit sinne "muualle".

Miksi Päämajan sotapäiväkirjassa on Talvelalle annettu käsky?

Ja missä Oesch, Airo ja Nihtilä ilmoittavat eriävän mielipiteen?
Miksei esimerkiksi Oeschin, Airon ja NIhtilän elämäkerroissa ole tuollaista tietoa?

Lue lisää

Et nyt oikein tajua, Pajari ja Talvela tunsivat toisensa, ja asioivat keskenään suoraan. He olivat ´tehneet yhdessä aiheesta sotakorkeassa tutkimusta offensiiveista Laatokan Karjalassa. Sitäpaitsi päämajan käsky numero 624 Talvelalle tuli paljon myöhemmin.

Sinä, kun olet noin auktoriteettiuskoinen, niin tästä.

http://journal.fi/ta/article/view/47648/13523

Airomyöntää kirjoitti:

Pääasiassa kävi, että sinne mentiin suinpäin panssareita vastaan, ja syntyi paniikki. Airon on ainakin avoimesti myöntänyt muistelmissaan "ettei päämajan esikuntatyöskentely ollut mitenkään esimerkiksi kelpaavaa."


Mannerheim ei ollut saanut oppia missään ulkomaisessa sotilasakatemiassa. Myös yleisesikuntaupseerin koulutus puuttui. Esikuntapäällikkö Airon muistelmat ovat ehkä hieman painavempia kuin muiden, vaikka aika vaitonainen Airo olikin.

Airo veti kunnolla viinaa ja marski joka ilta viskigrogeja. Ei pidä ihmetellä, jos päämaja välillä nukkui, ja sitten ryntäili paniikissa.

Sotapäiväkirjat ovat usein hyvin niukkoja, ei niissä kerrota oikeastaan mitään.

Lue lisää

Airo ei ole muistelmia kirjoittanut.

Täytyy korjata, että muisteloissaan, sinä vaadit muilta pilkun tarkaa täsmällisyyttä, mutta itse heität ihan täyttä paskaa.

Esikuntapäällikkä Airo muistelikin, "ettei päämajan esikuntatyöskentely ollut mitenkään esimerkiksi kelpaavaa."

Siinä on linkkikin, en ole mikään paskaa suoltava vajakki, niin kuin sinä.

http://www.ylasatakunta.fi/blogit/30-heikki-lammi/429-mannerheim-blogi-45

Talvisodan suurtaisteluja olivat Raate ja Kollaa, ei Tolvajärven makkarasota.

Ja Hitlerillä oli suhde sisaren tyttären kanssa,Mannerheimi oli "tuhkaluukun paukuttaja".