Yhteimettä ja Bioref Oy

Ettei vain kävisi niin kuin kävi järvikylän juipeille sijoittamisessa entiseen Kemijärvi Oy:n joka sitten fuusioitiin nykyiseen Stora Ensoon.
Satatuhatta on niin pieni raha hankkeessa, mutta meille maanomistajille suuri.

60 luvulla kemijärvi oy.n piensijoittajat menettivät rahansa kun tehtaan siivet eivät kantaneet. Valtio/ veitsiluoto tuli ja pelasti tehtaan muutaman vuoden toiminnan jälkeen. Osinkoja ei herunut. Toivottavasti historia ei toista itseään tässäkin.

Saittehan te tehtaan Kemijärvelle. Osakemarkkinoilla voi käydä niin, että tulee tappioitakin. Kemijärvi Oy:n osakkeissa hävisitte vähän.
Minulla on 160 000 Talvivaaran osaketta, jotka ovat nyt käyneet täysin arvottomiksi, eikä ole kelle valittaisi.

Kaikki rahojaan sijoittavat edellyttävät tuottoa. Tämän vuoksi on vielä monta sataa miljoonaa hakusalla. Yva selvityksestä on pitkä matka ympäristölupaan. Parannettu puhdistustekniikka ja mammuttisäiliöt.kuten kuopiossa näyttäisi nostavan kustannuksia entisestään. Aox päästöt on selvä syöpäriski. Fosforipäästöjen osuus kolminkertaistuisi aikaisempaan Kemijärvellä. Nämä karsii kummasti rahoittajia. Ei paikallinen yhteismettä tuota satasella paljoa hetkauta.

Kyllä homma on tukevasti hansikkaassa. Suunnitelman mukaan edetään ja sellua alkaa tulla aikataulun mukaan.
Päästöillä on turha pelotella. Homma toimii ja rahaa virtaa paikkakunnalle. No sehän meitä kuuluisia kateellisia Kemijärviläisiä vituttaa kun joku saa kunnon korvauksen työstään.

Kyllä yhteismettäkin saisi parhaan tuloksen.kun hyödyntää suomen suurimman puutavaraterminaalin palveluja
Sieltä puu kulkee näppärästi Kemiin. Yhteismettän osakkaille tulee rahaa.eikä mene. Sitä varten se on tehty.

Ei sitä onnea ja varallisuutta pidä Kemiin päästää kun sen voi ottaa itsekin.
Se on hullujen hommaa semmonen. Rahnalle onpi käyttöä täällä Kempassakin, ei siis mitään muutako sellua Kemiin Ajoksen saitamiaan.

Yhteismettän ei tartte sijoittaa senttiäkään kemin kaidiin ja se maksaa niin että tuntuu ja kemijärvellähän on kuitupuuta mistä ottaa. Siis pelkkää tuloa seutukunnalle. Ilman riskejä. Työllistää välillisesti puunkorjuun ja kuljetuksen alaa runsaasti. Ei siihen patokankaan satusellua tarvita.

Yhteismettän parasta on saada puusta korkein mahdollinen hinta.
Terminaalista, Kemistä, Oulusta tai Kallaanvaarasta.
Yhteismettän tehtävä on hoitaa mettiään.
Osakesijoitukset on aivan toinen juttu. Niihin ei ole Yhteismettällä tarvetta. Puut menee kaupaksi muutenkin.
Eikä yks 100.000 euroa ole mittään tehashankkeessa.

Se on faktahomma, että kemijärveläisten tonnit ei hanketta nosta.
Se raha on löydyttävä kansainvälisiltä lainamarkkinoilta ja omistajilta.
Jos analyysi osoittaa, että homma on kannattavaa, niin rahaakin löytyy.
Halpa puu, halpa työvoima ja halpa kuljetus maailman markkinoille. Näillä pärjätään täällä Kemijärvelläkin. Eteenpäin toverit!

Onko yhteismetsän osakkaat yhtä vastuullisia kuin Kemijärven kaupunginhallitus kun antoivat rahat ilman mitään vakuuksia.

Aiesopimuksia voi tehdä vaikka kuinka useita ja julkaista niistä kuvia valtakunnan mediassa uskottavuuden saavuttamiseksi. Kuta vaikutusvaltaisempia käteltävät yhteiskuvissa biorefin kanssa ovat, sitä enempi herkät uskovat hankkeen toteutumiseen. Vuonna 2005 julkistettiin kannattavuusuutinen; Tehdas on erittäin kannattava, näin asiantuntijat ovat laskeneet. Jos tämä olisi täyttä totta, ei rahoitus olisi vielä näin pahasti kesken. Ja työt olisivat käynnissä. Josko todellista rahoitusta on vielä oikeasti ollenkaan olemassa. Kuvissa kättely ei riitä.

Milloin se sellainen biopillu tehdas tulee? Voiko sieltä ostaa denaturoimatonta alkoholia? Tuoko tehdas nuoria naisia paikkakunnalle?

mitään kaljarahaa herroille paskat tuu mitään seopillua syövät ja juovat ne muka edustaessa seopillua jee jee

Tehdas tulloo, tehdas tulloo! Hanke etenee aikataulun mukaan.
Kuten hyvin tiiätte, tehas tuottaa pääosin selluva ja lisäksi erinäisiä biotuotteita.
Ei siis mitään seobillua eikä alkomahoolia yksityisille.

tänään se ratkeaa, kyllä yhteismettän täytyy vähän riskiä uskaltaa ottaa