Ei sähköä .... ei kylmää

Eikös ko. moottorissa ole 55 A laturi?

Kyllä se on varsin riittävä useimpiin käyttöihin. Tuskin vaikkapa 3x60 Ah akut paljon enempää edes pystyvät ottamaan. Starttiakkuhan on aina lähes täynnä, joten se ei ota kuin enintään pari ampeeria. Tunnin koneenkäytöllä kompensoi aivan varmasti kompressorikaapin kulutuksen.

Joakim kirjoitti:

Eikös ko. moottorissa ole 55 A laturi?

Kyllä se on varsin riittävä useimpiin käyttöihin. Tuskin vaikkapa 3x60 Ah akut paljon enempää edes pystyvät ottamaan. Starttiakkuhan on aina lähes täynnä, joten se ei ota kuin enintään pari ampeeria. Tunnin koneenkäytöllä kompensoi aivan varmasti kompressorikaapin kulutuksen.

Lue lisää

Kyllä 55A laturi pitäs riittää. Tosin tyhjiä akkuja 2x60Ah tuollaisella latailee 3-4 tuntia.

Kannattaisi laittaa väliin esim. Leabin jännitteentunnistava jakorele ja kytkeä lataus ensin hupiakkuihin ja sitten releen kautta koneakkuun. Tällöin hupiakkujen jännite nousee ensin 13,5V tienoille ja sitten koneakku kytkeytyy lataukseen.

Jos koneella haluaa ajella mahdollisimman vähän kannattaa panostaa hyviin akkuihin ja latauselektroniikkaan ja laturiin. Aurinkonennoilla tuettu lataus on myös varteenotettava vaihtoehto.

qqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Kyllä 55A laturi pitäs riittää. Tosin tyhjiä akkuja 2x60Ah tuollaisella latailee 3-4 tuntia.

Kannattaisi laittaa väliin esim. Leabin jännitteentunnistava jakorele ja kytkeä lataus ensin hupiakkuihin ja sitten releen kautta koneakkuun. Tällöin hupiakkujen jännite nousee ensin 13,5V tienoille ja sitten koneakku kytkeytyy lataukseen.

Jos koneella haluaa ajella mahdollisimman vähän kannattaa panostaa hyviin akkuihin ja latauselektroniikkaan ja laturiin. Aurinkonennoilla tuettu lataus on myös varteenotettava vaihtoehto.

Lue lisää

Noin pienillä akuilla isommasta laturista ei ole välttämättä mitään iloa. 27,5 A latausvirta on todella paljon 60 Ah akulle. Viimeistään 50 % varaustilassa jännite nousee säätimen arvoon ja virta tippuu. Pitkää akkujen ikää haettaessa paljon alle 50% ei ole syytä mennä, joten tyypillisesti rajoitus tulee akuista ei laturista.

Joakim kirjoitti:

Noin pienillä akuilla isommasta laturista ei ole välttämättä mitään iloa. 27,5 A latausvirta on todella paljon 60 Ah akulle. Viimeistään 50 % varaustilassa jännite nousee säätimen arvoon ja virta tippuu. Pitkää akkujen ikää haettaessa paljon alle 50% ei ole syytä mennä, joten tyypillisesti rajoitus tulee akuista ei laturista.

Lue lisää

Isompi laturi ei kyllä ole mikään autuaaksitekevä, mutta akkujen jakaminen kahteen piiriin ja niiden latailu omilla latureilla nostaa hyötysuhdetta. Lisäksi laturia voi aina vähän huijata esim. laittalla diodin laturinsäätöjohtoon, jolloin päästään noin voltin ylemmäs.
Elektronisesti ohjattu teholaturi kykenee lataamaan suuremmalla virralla ja korkeampaan jännitteeseen tunnistamalla jännitteen nousun lisäksi akun lämpötilaa.
Hupipuolelle kannattaisi laiottaa akuiksi syväpurkausta kestävät akut. Ovat kalliita, mutta hyvä maksaa aina paljon.

qqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Isompi laturi ei kyllä ole mikään autuaaksitekevä, mutta akkujen jakaminen kahteen piiriin ja niiden latailu omilla latureilla nostaa hyötysuhdetta. Lisäksi laturia voi aina vähän huijata esim. laittalla diodin laturinsäätöjohtoon, jolloin päästään noin voltin ylemmäs.
Elektronisesti ohjattu teholaturi kykenee lataamaan suuremmalla virralla ja korkeampaan jännitteeseen tunnistamalla jännitteen nousun lisäksi akun lämpötilaa.
Hupipuolelle kannattaisi laiottaa akuiksi syväpurkausta kestävät akut. Ovat kalliita, mutta hyvä maksaa aina paljon.

Lue lisää

Niin niistä akuista, että 60Ah tuo laturi on paljon, mutta 3x60Ah = 180Ah.

Joakim kirjoitti:

Eikös ko. moottorissa ole 55 A laturi?

Kyllä se on varsin riittävä useimpiin käyttöihin. Tuskin vaikkapa 3x60 Ah akut paljon enempää edes pystyvät ottamaan. Starttiakkuhan on aina lähes täynnä, joten se ei ota kuin enintään pari ampeeria. Tunnin koneenkäytöllä kompensoi aivan varmasti kompressorikaapin kulutuksen.

Lue lisää

Hyviä neuvoja näyttää tulevan mutta...
Latausteho normaali akuille ei saisi ylittää 20-25% nimelliskapasiteetistä. Jotta akut latautuisi täydellisesti tulisi jännite akkutyypistä riippuen saavuttaa ~14.2V -akun lämpötilasta riippuva kompensaatio. Ehdotetut jakodioodit on tavallisin virhe mitä tehdään. Jos jakodioodi otetaan käyttöön ilman sen aiheuttama ~0.6V jännitelaskun kompensaatio on sinulla käytettävissä noin puolet akkujen muuten käytettävissä oleva kapasiteetti.
Moottorisi normaalikäynistyksen jälkeen on kulutettu määrä saatu käynistysakkuun 10-15 min kuluttua (jos kaikki on kunnossa) sen jälkeen laturin teho on käytettävissä hupipuolelle.
Ehdotan että hankit Blue Sea 9112 Automatic Charging Relay (Nautikulma)joka tunnistaa kun käynistysakun jännite on käynistyksen jälkeen noussut 13.6V jolloin se kytkee kaikki akut rinnan. Se on ehdottomasti hinta laatusuhdeltaan paras rele mitä olen nähnyt ja hinta on suunilleen samaa tasoa kun Leabin modifioitu Boschin hupirele.
Hupiakut on oltava syväpurkausakkuja. Kuitenkin sellainenkaan ei saa toistamiseen purkaa kuin 60% nimeliskapasiteetistä. Latauksen loppuvaiheessa on saavutettava ainakin 14.2V jotta akku olisi suunilleen täynnä.
Silloin tällöin tulisi ladata akut kunnollisella automaattilaturilla. Lue: http://www.mastervolt.info/finland/chargers/index.asp
Mikäli näin menettelet riittää satamaan/satamasta ajot moottorilla sinun mainitsemaan sähkökulutukseen. Ainakin minulle riittää ja minulla on kaksi jääkaappia.

LonelyBird kirjoitti:

Hyviä neuvoja näyttää tulevan mutta...
Latausteho normaali akuille ei saisi ylittää 20-25% nimelliskapasiteetistä. Jotta akut latautuisi täydellisesti tulisi jännite akkutyypistä riippuen saavuttaa ~14.2V -akun lämpötilasta riippuva kompensaatio. Ehdotetut jakodioodit on tavallisin virhe mitä tehdään. Jos jakodioodi otetaan käyttöön ilman sen aiheuttama ~0.6V jännitelaskun kompensaatio on sinulla käytettävissä noin puolet akkujen muuten käytettävissä oleva kapasiteetti.
Moottorisi normaalikäynistyksen jälkeen on kulutettu määrä saatu käynistysakkuun 10-15 min kuluttua (jos kaikki on kunnossa) sen jälkeen laturin teho on käytettävissä hupipuolelle.
Ehdotan että hankit Blue Sea 9112 Automatic Charging Relay (Nautikulma)joka tunnistaa kun käynistysakun jännite on käynistyksen jälkeen noussut 13.6V jolloin se kytkee kaikki akut rinnan. Se on ehdottomasti hinta laatusuhdeltaan paras rele mitä olen nähnyt ja hinta on suunilleen samaa tasoa kun Leabin modifioitu Boschin hupirele.
Hupiakut on oltava syväpurkausakkuja. Kuitenkin sellainenkaan ei saa toistamiseen purkaa kuin 60% nimeliskapasiteetistä. Latauksen loppuvaiheessa on saavutettava ainakin 14.2V jotta akku olisi suunilleen täynnä.
Silloin tällöin tulisi ladata akut kunnollisella automaattilaturilla. Lue: http://www.mastervolt.info/finland/chargers/index.asp
Mikäli näin menettelet riittää satamaan/satamasta ajot moottorilla sinun mainitsemaan sähkökulutukseen. Ainakin minulle riittää ja minulla on kaksi jääkaappia.

Lue lisää

Minä lähtisin lataamaan ensiksi hupipuolta. Jos moottoria käytetään vähän, niin starttiakku roikkuu turhaan mukana. Sehän on lähes täysi. Hyötysuhde on parempi, jos ladataan ensin tyhjät hupiakut max virralla ja sitten jännitteen noustua yli kynnyksen tulee starttiakku mukaan. Muutoinkin laturin jännitteenhaistelijan paikka kannattaa miettiä tarkkaan eli säätyykö jännite täyden starttiakun mukaan vai tuhjempien hupiakkujen.

Tuo Blue Sean palikka näyttää aika asialliselta.
https://myeporia.eporia.com/resources/company_57/6693.pdf
Itselläni Leabin rele on toiminut 6 vuotta hyvin, vaikka sen mekaaninen toteutus ei ole kovin vakuuttava.

qqqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Minä lähtisin lataamaan ensiksi hupipuolta. Jos moottoria käytetään vähän, niin starttiakku roikkuu turhaan mukana. Sehän on lähes täysi. Hyötysuhde on parempi, jos ladataan ensin tyhjät hupiakut max virralla ja sitten jännitteen noustua yli kynnyksen tulee starttiakku mukaan. Muutoinkin laturin jännitteenhaistelijan paikka kannattaa miettiä tarkkaan eli säätyykö jännite täyden starttiakun mukaan vai tuhjempien hupiakkujen.

Tuo Blue Sean palikka näyttää aika asialliselta.
https://myeporia.eporia.com/resources/company_57/6693.pdf
Itselläni Leabin rele on toiminut 6 vuotta hyvin, vaikka sen mekaaninen toteutus ei ole kovin vakuuttava.

Lue lisää

Kyllä se vaan on niin ettei se täysi akku siinä rinnalla kuormita "yhtään", nimittäin se latausvirta kyllä menee sinne tyhjempään akkuun.
Laturi lataa sillä virralla millä jaksaa ja virta menee siihen akkuun missä on matalampi varaus, vasta kun molemmat akut saavuttavat saman varausasteen niin molempiin alkaa mennä virtaa.
Tämä tietystikin vain jos molemmat akut ovat ns. kunnossa.

qqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Niin niistä akuista, että 60Ah tuo laturi on paljon, mutta 3x60Ah = 180Ah.

Tuosta 3x60Ah:sta yksi on starttiakku, joka ei kunnossa ollessaan ota merkittävästi virtaa kuin muutaman sekunnin startin jälkeen.

Tässä yksi mittausesimerkki:

Tässä Audi A4:sta (1.8T) mitattua tietoa:

Mittaus oli tehty n. 0 asteen lämmössä auton seistyä yön yli.

- Akku Exide, malli?, muistaakseni n. 60 Ah, ikä 1v.
- max. starttivirta 580 A
- starttivirta keskimäärin n. 170 A
- startin kestoaika 1.0 s
- lataus alkoi 1.4 s startin alusta (=kone käy)
- maksimi latausvirta 82 A
- min. akun napajännite 8.3 V
- max. akun napajännite 14.9 V
- napajännite ennen starttia n. 12.2 V
- startissa kulutettu varaus 195 As = 0.054 Ah

Starttivirta = virta akusta
Latausvirta = virta akulle (ei siis sama kuin laturin antama virta)

Latauksen alettua virtaa tuli aluksi 50 ms ajan yli 75 A, jonka
jälkeen jännite nousi yli 14 V:n ja säädin alkoi rajoittamaan virtaa.
N. 150 ms jälkeen latausvirta asettui n. 20 A lukemaan ja putosi siitä
logaritmisesti (?) ollen 20 s kohdalla n. 5 A ja 80 s päästä alle 1 A.
Latausjännite oli koko ajan 14.4..14.5 V.



Kahden laturin käytöstä ei ole mitään hyötyä, jos yksi laturi on sopiva teholtaan ja siinä on oikein toimiva jännitteensäädin. Riittävä laturi jaksaa (lähes) aina nostaa jännitteen valittuun arvoon, jolloin on aivan sama millaisia akkuja takana on ja onko ne rinnan vai erillisten laturien takana.

sähkömies kirjoitti:

Kyllä se vaan on niin ettei se täysi akku siinä rinnalla kuormita "yhtään", nimittäin se latausvirta kyllä menee sinne tyhjempään akkuun.
Laturi lataa sillä virralla millä jaksaa ja virta menee siihen akkuun missä on matalampi varaus, vasta kun molemmat akut saavuttavat saman varausasteen niin molempiin alkaa mennä virtaa.
Tämä tietystikin vain jos molemmat akut ovat ns. kunnossa.

Lue lisää

Ongelmana ei ole kuorma vaan se, että pienellä koneen käyttämisellä saataisiin tyhjä hupipuoli mahdollisimman nopeasti täyteen.

Starttiakkua ei ole tarvetta ladata joka koneen käynnistyksellä. Ehkä joka kymmenes kerta riittää hyvin. Tällöin on todennäköisesti sattunut maasähkön piiriin ja saanut akut täyteen sillä.

Sen sijaan hupipuoli tahtoo olla aina finaalissa, joten vähäisellä koneen käytöllä se pitäisi saada nopeasti täyteen. Eihän purjeveneessä ole tarkoituksenmukaista pärisyttää konetta.

Akkujen lataaminen on tehokkainta kun ladataan mahdollisimman pientä ja vielä samassa varaustasossa olevaa kapasiteettia.

Startti ja hupiakut ovat yleenä eri ikäisiä, tyyppisiä ja kumtoisia. Näinollen niiden yhtaikainen lataaminen ei myöskään ole tehokasta. Todennäköisesti niitä ei saa tällätavalla lataamalla edes täyteen.

Joakim kirjoitti:

Tuosta 3x60Ah:sta yksi on starttiakku, joka ei kunnossa ollessaan ota merkittävästi virtaa kuin muutaman sekunnin startin jälkeen.

Tässä yksi mittausesimerkki:

Tässä Audi A4:sta (1.8T) mitattua tietoa:

Mittaus oli tehty n. 0 asteen lämmössä auton seistyä yön yli.

- Akku Exide, malli?, muistaakseni n. 60 Ah, ikä 1v.
- max. starttivirta 580 A
- starttivirta keskimäärin n. 170 A
- startin kestoaika 1.0 s
- lataus alkoi 1.4 s startin alusta (=kone käy)
- maksimi latausvirta 82 A
- min. akun napajännite 8.3 V
- max. akun napajännite 14.9 V
- napajännite ennen starttia n. 12.2 V
- startissa kulutettu varaus 195 As = 0.054 Ah

Starttivirta = virta akusta
Latausvirta = virta akulle (ei siis sama kuin laturin antama virta)

Latauksen alettua virtaa tuli aluksi 50 ms ajan yli 75 A, jonka
jälkeen jännite nousi yli 14 V:n ja säädin alkoi rajoittamaan virtaa.
N. 150 ms jälkeen latausvirta asettui n. 20 A lukemaan ja putosi siitä
logaritmisesti (?) ollen 20 s kohdalla n. 5 A ja 80 s päästä alle 1 A.
Latausjännite oli koko ajan 14.4..14.5 V.



Kahden laturin käytöstä ei ole mitään hyötyä, jos yksi laturi on sopiva teholtaan ja siinä on oikein toimiva jännitteensäädin. Riittävä laturi jaksaa (lähes) aina nostaa jännitteen valittuun arvoon, jolloin on aivan sama millaisia akkuja takana on ja onko ne rinnan vai erillisten laturien takana.

Lue lisää

Kyllä kahden laturin käytöstä on hyötyä. Tällöin saadaan erilaiset ja eri varaustasossa olevat akustot ladattua optimivirralla ja aivan täyteen toisin kuin yhdellä suurella laturilla yhteen piiriin. Lisäksi käyttövarmuus tuplaantuu kahden toisistaan erossa olevan järjestelmän ansiosta.

Tavallisella laturilla ei akkua saa täyteen. Latauksen loppuvaiheessa hyötysuhde huononee, jolloin tarkkailemalla akun lämpötilankehitystä voidaan akku pumpata aivan täyteen nostamalla latausjännitettä suuremmaksi.

qqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Kyllä kahden laturin käytöstä on hyötyä. Tällöin saadaan erilaiset ja eri varaustasossa olevat akustot ladattua optimivirralla ja aivan täyteen toisin kuin yhdellä suurella laturilla yhteen piiriin. Lisäksi käyttövarmuus tuplaantuu kahden toisistaan erossa olevan järjestelmän ansiosta.

Tavallisella laturilla ei akkua saa täyteen. Latauksen loppuvaiheessa hyötysuhde huononee, jolloin tarkkailemalla akun lämpötilankehitystä voidaan akku pumpata aivan täyteen nostamalla latausjännitettä suuremmaksi.

Lue lisää

Ei tarvitse kahta laturia tavallisenkokoisten esim. 3*70 eh akkujen lataukseen. Jos koneen laturissa ei ole sisäänrakennettuna tarpeeksi hyvätasoista latauksensäädintä niin sellaisen voi asentaa itse. Sillä kyllä saa akut aivan täyteen ja lisäksi saa kompensoitua diodien aiheuttaman jännitehäviön.

Kaksi laturia joista toinen ns. suurteholaturi tai alkuperäisen vaihtaminen suurteholaturiin voi olla perusteltua jos akkukapasiteetti on niin suuri (yli 200 ah hupipuolella) että tavallisen n. 50-60A laturin latausvirta jää alle sen mitä akut pystyvät vastaanottamaan. Tavallisia vesiakkujahan voi varata virralla mikä on n. 25% akkujen Ah kapasiteetista. Geeli ja AGM akuthan pystyvät hyödyntämään huomattavasti suurempaa latausvirtaa.

ellen kirjoitti:

Ei tarvitse kahta laturia tavallisenkokoisten esim. 3*70 eh akkujen lataukseen. Jos koneen laturissa ei ole sisäänrakennettuna tarpeeksi hyvätasoista latauksensäädintä niin sellaisen voi asentaa itse. Sillä kyllä saa akut aivan täyteen ja lisäksi saa kompensoitua diodien aiheuttaman jännitehäviön.

Kaksi laturia joista toinen ns. suurteholaturi tai alkuperäisen vaihtaminen suurteholaturiin voi olla perusteltua jos akkukapasiteetti on niin suuri (yli 200 ah hupipuolella) että tavallisen n. 50-60A laturin latausvirta jää alle sen mitä akut pystyvät vastaanottamaan. Tavallisia vesiakkujahan voi varata virralla mikä on n. 25% akkujen Ah kapasiteetista. Geeli ja AGM akuthan pystyvät hyödyntämään huomattavasti suurempaa latausvirtaa.

Lue lisää

Todellakaan ei tarvita kahta laturia saadakseen akut täyteen, jos ei kriteerinä ole käytetty aika.

Purjeveneen ollessa kyseessä koneella ei ajella yleensä pitkiä aikoja, joten latausajat jäävät varsin vaatimattomiksi verrattuna moottoriveneeseen. Mikäli haluaa saada akustonsa nopeasti täyteen, tarvitaan kehittynyt latausjärjestelmä.

Erikoislatureiden käyttäminen on myös perusteltua, jos ladataan ns. syväpurkausakkuja. Tavallinen laturi on suunniteltu lataamaan käynnistysakku nopeasti. Se ei sovellu täyspainoisesti erikoisakkujen lataamiseen.

qqqqqqqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Ongelmana ei ole kuorma vaan se, että pienellä koneen käyttämisellä saataisiin tyhjä hupipuoli mahdollisimman nopeasti täyteen.

Starttiakkua ei ole tarvetta ladata joka koneen käynnistyksellä. Ehkä joka kymmenes kerta riittää hyvin. Tällöin on todennäköisesti sattunut maasähkön piiriin ja saanut akut täyteen sillä.

Sen sijaan hupipuoli tahtoo olla aina finaalissa, joten vähäisellä koneen käytöllä se pitäisi saada nopeasti täyteen. Eihän purjeveneessä ole tarkoituksenmukaista pärisyttää konetta.

Akkujen lataaminen on tehokkainta kun ladataan mahdollisimman pientä ja vielä samassa varaustasossa olevaa kapasiteettia.

Startti ja hupiakut ovat yleenä eri ikäisiä, tyyppisiä ja kumtoisia. Näinollen niiden yhtaikainen lataaminen ei myöskään ole tehokasta. Todennäköisesti niitä ei saa tällätavalla lataamalla edes täyteen.

Lue lisää

Akun täyteen lataaminen vaatii laturilta akun lataustilan tarkkailua ja laturin sopeutumista akun lataustilaan koko latausjakson ajalta. Valmistajasta ja akkutyypistä riippuen latausjakson ominaiskäyrä on erilainen ja lisäksi siihen vaikuttaa merkittävästi lämpötilavaihtelut ja ympäristön lämpötila. Erityisen tärkeätä tämä on kun akun lataus on lähes kokonaan purkautunut.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Todellakaan ei tarvita kahta laturia saadakseen akut täyteen, jos ei kriteerinä ole käytetty aika.

Purjeveneen ollessa kyseessä koneella ei ajella yleensä pitkiä aikoja, joten latausajat jäävät varsin vaatimattomiksi verrattuna moottoriveneeseen. Mikäli haluaa saada akustonsa nopeasti täyteen, tarvitaan kehittynyt latausjärjestelmä.

Erikoislatureiden käyttäminen on myös perusteltua, jos ladataan ns. syväpurkausakkuja. Tavallinen laturi on suunniteltu lataamaan käynnistysakku nopeasti. Se ei sovellu täyspainoisesti erikoisakkujen lataamiseen.

Lue lisää

Kuinka paljon nopeammin ajattelit ladata yhden tai kaksi 70 Ah freetimeakkua esim. Amptechin 160 A suurteholaturilla tavalliseen koneen laturiin verrattuna.

ellen kirjoitti:

Kuinka paljon nopeammin ajattelit ladata yhden tai kaksi 70 Ah freetimeakkua esim. Amptechin 160 A suurteholaturilla tavalliseen koneen laturiin verrattuna.

Vaikea sanoa, kun en ole kokeillut. ; ))

Mutta tavallisella koneen laturilla ei niitä käytännössä koskaan saa täyteen. Teholatureiden eletroniikka on kehittyneempää ja lataus onnistuu loppuun saakka.

Itselläni on yksi laturi, joka lataa ensin hupiakut täyteen ja sitten kytkee starttiakun mukaan. Näin menetellen päästään noin 1/2 tuntia nopeampaan latausaikaan kuin lataamalla kaikkia akkuja samanaikaisesti.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Vaikea sanoa, kun en ole kokeillut. ; ))

Mutta tavallisella koneen laturilla ei niitä käytännössä koskaan saa täyteen. Teholatureiden eletroniikka on kehittyneempää ja lataus onnistuu loppuun saakka.

Itselläni on yksi laturi, joka lataa ensin hupiakut täyteen ja sitten kytkee starttiakun mukaan. Näin menetellen päästään noin 1/2 tuntia nopeampaan latausaikaan kuin lataamalla kaikkia akkuja samanaikaisesti.

Lue lisää

Käytännöllisesti katsoen kaikki moottoreiden mukana vakiona toimitettavat laturit on suunniteltu käynnistysakun lataamiseen. Niiden maksimivirta on rajoitettu 50/60A, ja jännite säädetty vakiojännitetasolle.
Vaikka tämä on erittäin hyvä ja riittävä lataamismetodi käynnistysakulle, ei se ole kovinkaan tehokas tapa ladata kulutusakkuja. Suurteholaturin avulla kulutusakku latautuu kokonaan 3 –portaisen latauskäyrän mukaan, suurella virralla jo penilläkin moottorin kierroksilla. Toisin sanoen akku täyttyy 6-8 kertaa nopeammin kuin vakiolaturilla, vieden huomattavasti vähemmän moottorin käyttötunteja.

sähkömies kirjoitti:

Kyllä se vaan on niin ettei se täysi akku siinä rinnalla kuormita "yhtään", nimittäin se latausvirta kyllä menee sinne tyhjempään akkuun.
Laturi lataa sillä virralla millä jaksaa ja virta menee siihen akkuun missä on matalampi varaus, vasta kun molemmat akut saavuttavat saman varausasteen niin molempiin alkaa mennä virtaa.
Tämä tietystikin vain jos molemmat akut ovat ns. kunnossa.

Lue lisää

Täydestä akusta valahtaa sähköt tyhjempiin ilman diodia. Laturi lataa tällöin koko kapasiteettia ja se kestää. Useiden erikokoisten ja kuntoisten akkujen lataaminen ei ole yhtä tehokasta kuin yhden suuren.

latailija kirjoitti:

Käytännöllisesti katsoen kaikki moottoreiden mukana vakiona toimitettavat laturit on suunniteltu käynnistysakun lataamiseen. Niiden maksimivirta on rajoitettu 50/60A, ja jännite säädetty vakiojännitetasolle.
Vaikka tämä on erittäin hyvä ja riittävä lataamismetodi käynnistysakulle, ei se ole kovinkaan tehokas tapa ladata kulutusakkuja. Suurteholaturin avulla kulutusakku latautuu kokonaan 3 –portaisen latauskäyrän mukaan, suurella virralla jo penilläkin moottorin kierroksilla. Toisin sanoen akku täyttyy 6-8 kertaa nopeammin kuin vakiolaturilla, vieden huomattavasti vähemmän moottorin käyttötunteja.

Lue lisää

Tuo hieno 3-portainen latauskäyrä ei nyt kuitenkaan ole muuta kuin:

1. Niin paljon virtaa kuin laturista lähtee

2. Kun jännite nousee säätöarvoon (esim. 2,4 V/kenno) pidetään jännite vakiona

3. Lasketaan jännite "float"-tasolle (2,25 V/kenno)

Huonoksi haukuttu tavallinen laturi toimii aivan samalla tavalla kohdissa 1 ja 2, joissa akkua oikeasti ladataan. Vaihe 3 mahdollistaa ehkä suuremman jännitteen vaiheessa 2, koska akun ylenmääräistä keittymistä ei tarvitse pelätä.

Akun lataaminen yli 70-80% varaustilaan on joka tapauksessa hidasta ja akkua kuluttavaa. Tuolle 70-80% tasolle pääsee aivan yhtä nopeasti "huonollakin" latausalgoritmilla.

Purjevenekäytössä voi aivan hyvin nostaa tavallisenkin laturin jännitettä "suurtehon" tasolle, koska konetta ei käytetätä päivätolkulla tuntikausia. Tällöin latausajassa ei ole mitään eroa.

Joakim kirjoitti:

Tuo hieno 3-portainen latauskäyrä ei nyt kuitenkaan ole muuta kuin:

1. Niin paljon virtaa kuin laturista lähtee

2. Kun jännite nousee säätöarvoon (esim. 2,4 V/kenno) pidetään jännite vakiona

3. Lasketaan jännite "float"-tasolle (2,25 V/kenno)

Huonoksi haukuttu tavallinen laturi toimii aivan samalla tavalla kohdissa 1 ja 2, joissa akkua oikeasti ladataan. Vaihe 3 mahdollistaa ehkä suuremman jännitteen vaiheessa 2, koska akun ylenmääräistä keittymistä ei tarvitse pelätä.

Akun lataaminen yli 70-80% varaustilaan on joka tapauksessa hidasta ja akkua kuluttavaa. Tuolle 70-80% tasolle pääsee aivan yhtä nopeasti "huonollakin" latausalgoritmilla.

Purjevenekäytössä voi aivan hyvin nostaa tavallisenkin laturin jännitettä "suurtehon" tasolle, koska konetta ei käytetätä päivätolkulla tuntikausia. Tällöin latausajassa ei ole mitään eroa.

Lue lisää

Mitenhän tavallinen laturi mahtaa kestää lämpenemättä suurteholatailun, johon sitä ei ole suunniteltu?

latailija kirjoitti:

Mitenhän tavallinen laturi mahtaa kestää lämpenemättä suurteholatailun, johon sitä ei ole suunniteltu?

Kyllä lämpenee. Moottorin oma laturi on tarkoitettu noin 60Ah lähes täyden akun lataamiseen. Suurimmat pitkäkestoiset virrat ovat 20Ah luokkaa. Konehuone on ämmin ja ongelmia tulee varmasti.

latailija kirjoitti:

Mitenhän tavallinen laturi mahtaa kestää lämpenemättä suurteholatailun, johon sitä ei ole suunniteltu?

Alkuperäisestä kysymyksestä jäi sellainen kuva, että hupipuolella saattaisi olla ehkä yksi tai maksimissaan kaksi tavallista vesiakkua. Meinaatko tosiaan, että tällaisia akkuja varten kannattaa hankkia suurteholaturi jonka latausvirta saattaa olla yli 100% akkujen kapasiteetista.

Suurteholaturista tulee hyötyä suuremmissa akuistoissa. Kysyjän tapauksessa varmaan olisi ihan riittävä parannus saada laturi lataamaan diodin kautta molempia akustoja. Sitten jos tätä haluaa parantaa niin voisi ajatella latauksensääätimen hankkimista latauksen nopeuttamiseski ja akkujen saamiseksi täydemmiksi sekä diodin jännitehäviön kompensoimiseksi. Ainakin parhaimissa latauksensäätimissä on mainitsemasi kolmiportainen latauskäyrä.

ellen kirjoitti:

Alkuperäisestä kysymyksestä jäi sellainen kuva, että hupipuolella saattaisi olla ehkä yksi tai maksimissaan kaksi tavallista vesiakkua. Meinaatko tosiaan, että tällaisia akkuja varten kannattaa hankkia suurteholaturi jonka latausvirta saattaa olla yli 100% akkujen kapasiteetista.

Suurteholaturista tulee hyötyä suuremmissa akuistoissa. Kysyjän tapauksessa varmaan olisi ihan riittävä parannus saada laturi lataamaan diodin kautta molempia akustoja. Sitten jos tätä haluaa parantaa niin voisi ajatella latauksensääätimen hankkimista latauksen nopeuttamiseski ja akkujen saamiseksi täydemmiksi sekä diodin jännitehäviön kompensoimiseksi. Ainakin parhaimissa latauksensäätimissä on mainitsemasi kolmiportainen latauskäyrä.

Lue lisää

Aika monessa purjeveneessä 400Ah käyttöakkupuolella on aika yleinen paketti. Moottoria käytetään tavallisesti 1/2h lähdössä ja 1/2h päivän päätteeksi yöpymislahteen ajellessa. Käyttökierrokset eivät juuri ole keskimäärin tyhjäkäyntiä korkeampia. Kulutuslaitteina jääkaappi, lämmitin, viihde-elektroniikkaa ym. Lataus järjestelyihin kannattaa panostaa, muutoin joutuu sähköä säästämään.

Itse rakentaisin täysin erilliset järjestelmät kahden laturin varaan. Perusteluina hyvä latauksen hyötysuhde, kättövarmuus ja sähkön riittävyys. Jos kriteereinä on järjestelmän hinta, niin peruslaturi jänniteohjatulla releellä toimii myös hyvin.

qqqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Aika monessa purjeveneessä 400Ah käyttöakkupuolella on aika yleinen paketti. Moottoria käytetään tavallisesti 1/2h lähdössä ja 1/2h päivän päätteeksi yöpymislahteen ajellessa. Käyttökierrokset eivät juuri ole keskimäärin tyhjäkäyntiä korkeampia. Kulutuslaitteina jääkaappi, lämmitin, viihde-elektroniikkaa ym. Lataus järjestelyihin kannattaa panostaa, muutoin joutuu sähköä säästämään.

Itse rakentaisin täysin erilliset järjestelmät kahden laturin varaan. Perusteluina hyvä latauksen hyötysuhde, kättövarmuus ja sähkön riittävyys. Jos kriteereinä on järjestelmän hinta, niin peruslaturi jänniteohjatulla releellä toimii myös hyvin.

Lue lisää

Miksi kaasun käyttöä jääkaapissa pelätään niin kovasti? Jääkaappi on veneessä ainut paljon virtaa kuluttava laite, joten sähkön säästelyn voi unohtaa kun käyttää kaasua. Minua ainakin harmittaisi, jos pitäisi käyttää konetta tunti päivässä!

Kuten joku jossain aikaisemmassa ketjussa sanoi, auton jarrujärjestelmän vuoto on ihan yhtä todennäköinen kuin kaasuvuoto veneessä. Ja kaasuvaroitinta käyttäessä vuodon seuraukset eivät ole läheskään niin dramaattiset kuin autossa.

latailija kirjoitti:

Mitenhän tavallinen laturi mahtaa kestää lämpenemättä suurteholatailun, johon sitä ei ole suunniteltu?

Laturin tehorajat tulevat käämityksestä. Virtaa ei yleensä mitenkään keinotekoisesti rajoiteta, vaan häviöt vaan kasvavat ja teho rajoittuu luonnollisesti laturille ilmoitettuun arvoon.

Kaikki laturit pystyvät antamaan täyden tehonsa pitkän aikaa. Jäähdytys hoituu laturissa olevalla tuulettimella. Esim. autokäytössä laturista otetaan jatkuvasti melko paljon tehoa (valot, penkinlämmittimet ja lasinlämmittimet ~30 A).

Kaikki nykyaikaiset laturit antavat varsin paljon tehoa jo tyhjäkäynnillä. Bensakoneissa tyhjäkäynti voi olla vaikkapa 850 rpm ja huippukierrokset 6500 rpm ja silti tyhjäkäynnilläkin tehoa riittää pitkälti yli tuon 30 A:n 50-100 A laturissa. Dieselissä tyhjäkäynnin ja huippukierrosten ero on pienempi, joten laturin välitys voi olla sellainen, että se pyörii kovempaa tyhjäkäynnillä.

Sitten kun oikeasti on ne 400 Ah hupiakut ja niitä vastaava kulutus (esim. lataustarve 100-200 Ah) selkeästi tehokkaammasta laturista (tai kahdesta) on hyötyä.

qqqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Aika monessa purjeveneessä 400Ah käyttöakkupuolella on aika yleinen paketti. Moottoria käytetään tavallisesti 1/2h lähdössä ja 1/2h päivän päätteeksi yöpymislahteen ajellessa. Käyttökierrokset eivät juuri ole keskimäärin tyhjäkäyntiä korkeampia. Kulutuslaitteina jääkaappi, lämmitin, viihde-elektroniikkaa ym. Lataus järjestelyihin kannattaa panostaa, muutoin joutuu sähköä säästämään.

Itse rakentaisin täysin erilliset järjestelmät kahden laturin varaan. Perusteluina hyvä latauksen hyötysuhde, kättövarmuus ja sähkön riittävyys. Jos kriteereinä on järjestelmän hinta, niin peruslaturi jänniteohjatulla releellä toimii myös hyvin.

Lue lisää

Heeetkinen, "Aika monessa purjeveneessä 400Ah käyttöakkupuolella on aika yleinen paketti. ".

En ole ikinä käynyt purjeveneessä jossa olisi 400 ampeerin kapasiteetti huvikäyttöön (ok, isossa nauticatissa varmasti on, mutta kyse oli varmaankin purjeveneistä).
Minkä kokoisista pursista mahdat puhua ?

Pelkän tilantarpeen hahmottaa ehkä paremmin kuvittelemalla viisi tavallista 80 ampeerin akkua, painon kuvittelisin näillä lähentelevän jo sataa kiloa. On vaikea kuvitella että tämä olisi yleinen paketti, omaa 160 ampeerin kapasiteettianikin on pidetty toisinaan kohtuullisen suurena ja virtaa on riittänyt mainitsemiisi kulutuskohteisiin muutamaksi vuorokaudeksi.

Joakim kirjoitti:

Laturin tehorajat tulevat käämityksestä. Virtaa ei yleensä mitenkään keinotekoisesti rajoiteta, vaan häviöt vaan kasvavat ja teho rajoittuu luonnollisesti laturille ilmoitettuun arvoon.

Kaikki laturit pystyvät antamaan täyden tehonsa pitkän aikaa. Jäähdytys hoituu laturissa olevalla tuulettimella. Esim. autokäytössä laturista otetaan jatkuvasti melko paljon tehoa (valot, penkinlämmittimet ja lasinlämmittimet ~30 A).

Kaikki nykyaikaiset laturit antavat varsin paljon tehoa jo tyhjäkäynnillä. Bensakoneissa tyhjäkäynti voi olla vaikkapa 850 rpm ja huippukierrokset 6500 rpm ja silti tyhjäkäynnilläkin tehoa riittää pitkälti yli tuon 30 A:n 50-100 A laturissa. Dieselissä tyhjäkäynnin ja huippukierrosten ero on pienempi, joten laturin välitys voi olla sellainen, että se pyörii kovempaa tyhjäkäynnillä.

Sitten kun oikeasti on ne 400 Ah hupiakut ja niitä vastaava kulutus (esim. lataustarve 100-200 Ah) selkeästi tehokkaammasta laturista (tai kahdesta) on hyötyä.

Lue lisää

Kaasu on hyvä vaihtoehto, mutta jälkiasennuksena suuritöinen eikä sitä kannata oikein pelkälle jääkaapille laittaa vaan kytkeä mukaan liesi/uuni. Toimivia vanhoja laitteita ei kannata kaasuksi vaihtaa, mutta uuteen niitä kannattaa harkita.
Ei 400Ah ole mikään ihmettelemisen aihe 30 jalan purjeveneessä. Yhden 200Ah akun koko on noin 50x30x25cm, joten pieneen tilaan menevät. Yleensä näkee neljän 100Ah patteristoja. Paino on aivan marginaalinen tekijä matkapurjeveneessä.

qqqqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Aika monessa purjeveneessä 400Ah käyttöakkupuolella on aika yleinen paketti. Moottoria käytetään tavallisesti 1/2h lähdössä ja 1/2h päivän päätteeksi yöpymislahteen ajellessa. Käyttökierrokset eivät juuri ole keskimäärin tyhjäkäyntiä korkeampia. Kulutuslaitteina jääkaappi, lämmitin, viihde-elektroniikkaa ym. Lataus järjestelyihin kannattaa panostaa, muutoin joutuu sähköä säästämään.

Itse rakentaisin täysin erilliset järjestelmät kahden laturin varaan. Perusteluina hyvä latauksen hyötysuhde, kättövarmuus ja sähkön riittävyys. Jos kriteereinä on järjestelmän hinta, niin peruslaturi jänniteohjatulla releellä toimii myös hyvin.

Lue lisää

Nykyisin isommissa purjeveneissä 400Ah akkuja on ihan normaalia. Eihän se ole kuin neljä isoa akkua.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Todellakaan ei tarvita kahta laturia saadakseen akut täyteen, jos ei kriteerinä ole käytetty aika.

Purjeveneen ollessa kyseessä koneella ei ajella yleensä pitkiä aikoja, joten latausajat jäävät varsin vaatimattomiksi verrattuna moottoriveneeseen. Mikäli haluaa saada akustonsa nopeasti täyteen, tarvitaan kehittynyt latausjärjestelmä.

Erikoislatureiden käyttäminen on myös perusteltua, jos ladataan ns. syväpurkausakkuja. Tavallinen laturi on suunniteltu lataamaan käynnistysakku nopeasti. Se ei sovellu täyspainoisesti erikoisakkujen lataamiseen.

Lue lisää

Miten se syväpurkausakun lataaminen eroaa tavallisen vesiakun lataamisesta jos molemmat ovat yhtä tyhjiä latauksen alussa?

yllättynyt kirjoitti:

Miten se syväpurkausakun lataaminen eroaa tavallisen vesiakun lataamisesta jos molemmat ovat yhtä tyhjiä latauksen alussa?

Jos eri akkutyyppejä pyritään lataamaan hyvällä hyötysuhteella, on lataus virroissa ja jännitteissä eroja sekä lämmönkehityksessä.

yllättynyt kirjoitti:

Miten se syväpurkausakun lataaminen eroaa tavallisen vesiakun lataamisesta jos molemmat ovat yhtä tyhjiä latauksen alussa?

Jos eri akkutyyppejä pyritään lataamaan hyvällä hyötysuhteella, on lataus virroissa ja jännitteissä sekä lämpökompensoinnissa eroa.

yllättynyt kirjoitti:

Miten se syväpurkausakun lataaminen eroaa tavallisen vesiakun lataamisesta jos molemmat ovat yhtä tyhjiä latauksen alussa?

Ohops! Tuli tuplana.

yllättynyt kirjoitti:

Miten se syväpurkausakun lataaminen eroaa tavallisen vesiakun lataamisesta jos molemmat ovat yhtä tyhjiä latauksen alussa?

Tuo nyt riippuu akun rakenteesta, mutta periaatteessa ei mitenkään, jos saavutettavalla varausasteella ja eliniällä ei ole merkitystä.

latailija kirjoitti:

Jos eri akkutyyppejä pyritään lataamaan hyvällä hyötysuhteella, on lataus virroissa ja jännitteissä eroja sekä lämmönkehityksessä.

Mitä eroja on esim. syväpurkaus- ja tavallisten akkujen latausvirroissa ja jännitteissä? Molemmat siis vesiakkuja.

ihmettelijä kirjoitti:

Mitä eroja on esim. syväpurkaus- ja tavallisten akkujen latausvirroissa ja jännitteissä? Molemmat siis vesiakkuja.

Periaatteessa ei mitään. Erot virroissa ovat enemmänkin valmistaja/tyyppikohtaisia.

55A laturi antaa muuten tunnissa saman virran minkä 40W kenno 2-3 päivässä.

qqqqqqqqqqqq kirjoitti:

55A laturi antaa muuten tunnissa saman virran minkä 40W kenno 2-3 päivässä.

Aurinkokennon voi laskea antavan Suomen kesässä vuorokaudessa 4-5 tunnin täyttä tehoa vastaavan energian. 40 W kenno antaa 2,5 A eli päivässä saa 10-12,5 Ah eli 55 Ah vaatii 5 päivää.

Joakim kirjoitti:

Aurinkokennon voi laskea antavan Suomen kesässä vuorokaudessa 4-5 tunnin täyttä tehoa vastaavan energian. 40 W kenno antaa 2,5 A eli päivässä saa 10-12,5 Ah eli 55 Ah vaatii 5 päivää.

Lue lisää

Itselläni on 50W kenno ja sitä muutaman kerran päivässä siirtämällä saadaan 20Ah. Kutakuinkin suorassa auringonpaisteessa ilman varjostuksia tulee 2,5A. Aamulla ja illalla aurinko on matalammalla, mutta ottamalla heijastus vedenpinnasta avuksi päästään 2-2,5A virtaan. Eli 10 tuntia paistetta niin 20Ah saadaan. Kiinteällä kennolla ei kyllä sitten päästä lähellekkään.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Itselläni on 50W kenno ja sitä muutaman kerran päivässä siirtämällä saadaan 20Ah. Kutakuinkin suorassa auringonpaisteessa ilman varjostuksia tulee 2,5A. Aamulla ja illalla aurinko on matalammalla, mutta ottamalla heijastus vedenpinnasta avuksi päästään 2-2,5A virtaan. Eli 10 tuntia paistetta niin 20Ah saadaan. Kiinteällä kennolla ei kyllä sitten päästä lähellekkään.

Lue lisää

Varmasti pilvettömänä päivänä kennoa siirtelemällä saa tuplasti tuon, mutta välillä on pilvistä, purjehtiessa kennoa ei juuri siirrellä, kaikkia kennoja ei pysty siirtämään ja monet eivät viitsi kennoja siirtää.

Näillä reunaehdoilla tuo 4-5 tunnin maksimivirtaa vastaava vuorokausiarvo on jo varsin hyvä saavutus.

Osaatko kertoa, mistä moottorisi laturi mittaa latausjännitteen. Laturihan säätyy automaattisesti tunnistaen akkujen jännitettä. Tapauksessasi jakodiodi eristää akut toisistaan, joten miten laturi ymmärtää oikean tason.

...vene kirjoitti:

Osaatko kertoa, mistä moottorisi laturi mittaa latausjännitteen. Laturihan säätyy automaattisesti tunnistaen akkujen jännitettä. Tapauksessasi jakodiodi eristää akut toisistaan, joten miten laturi ymmärtää oikean tason.

Lue lisää

Kuten sanoin en ole mikää sähkäri. Mutta käsittääkseni tämä Vetuksen diodi on "aktiivinen" ja tarkkailee akkujen varaustilaa ja ohjaa aina automaattisesti kummasta tahansa laturista tulevan latausvirran hunomman varaustilan omaavaan akkuun. (Siinä muistaakseni asennettiin joku piuha erikseen akuille joka mittailee jännitettä.) Siis diodi mittaa kumpaa akkua ladataan, molemmista latureista tulee virta suoraan diodille (ja tulevaisuudessa myös A-kennolta).

Tässä linkissä on jotain infoa saman tyyppisestä diodista. Myös Vetuksella on tuo ominaisuus että se ei opudota latausvirtaa vaan lataa akut "täyteen".
http://www.meredin.fi/Meredin/1006.pdf sivu 250

lisätietoja myös:
http://www.imps.fi/kotisatama/Venesähkt.PDF

Tietoja ko. vetuksen diodista. http://www.vetus.com/ Luettelosta

Kevättä odotellen
...pää

Puu... kirjoitti:

Kuten sanoin en ole mikää sähkäri. Mutta käsittääkseni tämä Vetuksen diodi on "aktiivinen" ja tarkkailee akkujen varaustilaa ja ohjaa aina automaattisesti kummasta tahansa laturista tulevan latausvirran hunomman varaustilan omaavaan akkuun. (Siinä muistaakseni asennettiin joku piuha erikseen akuille joka mittailee jännitettä.) Siis diodi mittaa kumpaa akkua ladataan, molemmista latureista tulee virta suoraan diodille (ja tulevaisuudessa myös A-kennolta).

Tässä linkissä on jotain infoa saman tyyppisestä diodista. Myös Vetuksella on tuo ominaisuus että se ei opudota latausvirtaa vaan lataa akut "täyteen".
http://www.meredin.fi/Meredin/1006.pdf sivu 250

lisätietoja myös:
http://www.imps.fi/kotisatama/Venesähkt.PDF

Tietoja ko. vetuksen diodista. http://www.vetus.com/ Luettelosta

Kevättä odotellen
...pää

Lue lisää

Vieläkää ei selvinnyt. Eli jos toisen akkupiirin jännite on 11 volttia ja toisen 13 volttia. Laturi lataa akkuja diodijaolla (jännitteenlasku otettu huomioon laturin säädössä. Mistä laturi tietää oikean jännitetason, joka määrää latausvirran? Joissakin latureissa on tunnistinjohto, joka kytketään suoraan akkuun, mutta mihin akkuun? Mistä kahden eri systeemin jännitetaso tunnistetaan? Osaisiko joku kertoa?

...vene kirjoitti:

Vieläkää ei selvinnyt. Eli jos toisen akkupiirin jännite on 11 volttia ja toisen 13 volttia. Laturi lataa akkuja diodijaolla (jännitteenlasku otettu huomioon laturin säädössä. Mistä laturi tietää oikean jännitetason, joka määrää latausvirran? Joissakin latureissa on tunnistinjohto, joka kytketään suoraan akkuun, mutta mihin akkuun? Mistä kahden eri systeemin jännitetaso tunnistetaan? Osaisiko joku kertoa?

Lue lisää

No käsittääkseni jotenkin näin: laturi on kytketty riodiin ja se sitten kytketty akkuihin. Dipolipoidi kääntää latauksen aina tyhjenpään ja laturi ei tiedä diodidista mitään, vaan lataa sen mukaan missä kunnossa oleva akku on doidion takana vuorollaan...vai?

...pää

Puu... kirjoitti:

No käsittääkseni jotenkin näin: laturi on kytketty riodiin ja se sitten kytketty akkuihin. Dipolipoidi kääntää latauksen aina tyhjenpään ja laturi ei tiedä diodidista mitään, vaan lataa sen mukaan missä kunnossa oleva akku on doidion takana vuorollaan...vai?

...pää

Lue lisää

Tietääkö kukaan miten laturi tunnistaa diodin läpi akkujen jännitteen?
Toinen akku voi olla 10,5V ja toinen 13,5V. Akut eivät "näe" toisiaan, joten mistä laturi määrittää oikean latausvirran?
Yleensä jos laturin ei tunnista akun jännitettä se nostaa jännitteensä todella korkeaksi yrittäen työntää näin akkuun suuren virran. Jos laturista viedään tunnistinjohto, jolla se tunnistaa akun jännitettä, niin kumpaan piiriin se kytketään ja miten silloin käy jos piirien jännitetasot vaihtavat paikkaansa ja laturi luulee akkujen olevan täysyä vaikka toinen on aivan tyhjä.

...vene kirjoitti:

Tietääkö kukaan miten laturi tunnistaa diodin läpi akkujen jännitteen?
Toinen akku voi olla 10,5V ja toinen 13,5V. Akut eivät "näe" toisiaan, joten mistä laturi määrittää oikean latausvirran?
Yleensä jos laturin ei tunnista akun jännitettä se nostaa jännitteensä todella korkeaksi yrittäen työntää näin akkuun suuren virran. Jos laturista viedään tunnistinjohto, jolla se tunnistaa akun jännitettä, niin kumpaan piiriin se kytketään ja miten silloin käy jos piirien jännitetasot vaihtavat paikkaansa ja laturi luulee akkujen olevan täysyä vaikka toinen on aivan tyhjä.

Lue lisää

Laturi näkee kummatkin akut. Laturi yrittää pitää jännitteen n. 14 V:ssa. Koska diodin kynnysjännite on n. 0.7 V jännite MOLEMMILLA akuilla on reilut 13 V. Se akku, jonka lepojännite olisi 10,5 V latautuu paljon suuremmalla virralla kun se toinen, jonka lepojännite olisi 13,5 V (mahdollinen vain ilman kuormaa pian latauksen jälkeen).

Jos laturin puhti loppuu ja jännite laturilla tippuu vaikkapa 12 V:iin, kaikki virta menee vain siihen akkuun, jonka lepojännite on alle 11,3 V.

Laturi ei siis "mittaa" akkuja, vaan yrittää vakioda jännitteen mittauspisteessä (voi olla laturi tai erillinen johto akulle. Laturi siis mittaa itse aiheuttamaansa jännitettä joko ennen tai jälkeen diodin.

Joakim kirjoitti:

Laturi näkee kummatkin akut. Laturi yrittää pitää jännitteen n. 14 V:ssa. Koska diodin kynnysjännite on n. 0.7 V jännite MOLEMMILLA akuilla on reilut 13 V. Se akku, jonka lepojännite olisi 10,5 V latautuu paljon suuremmalla virralla kun se toinen, jonka lepojännite olisi 13,5 V (mahdollinen vain ilman kuormaa pian latauksen jälkeen).

Jos laturin puhti loppuu ja jännite laturilla tippuu vaikkapa 12 V:iin, kaikki virta menee vain siihen akkuun, jonka lepojännite on alle 11,3 V.

Laturi ei siis "mittaa" akkuja, vaan yrittää vakioda jännitteen mittauspisteessä (voi olla laturi tai erillinen johto akulle. Laturi siis mittaa itse aiheuttamaansa jännitettä joko ennen tai jälkeen diodin.

Lue lisää

Kiitos. Täytyy hieman sulatella vastaustasi, mutta periaatteessa ymmärrän selityksesi.