Miksihän Porvoon Liikenteen bussit liikennöivät Haikkoosta Porvooseen mutta päinvastaiseen suuntaan mennään Porvoosta Haikkoon?
Haikkoo-Porvoo
10
506
Vastaukset
Siksi kun Porvoo ei ole Porvo.
Miksi sitten mennään Porvoosta Kullooseen ja Kulloosta Porvooseen?
Aika lailla samanlaisia nimiä ovat kaikki kolme minusta, Porvoo, Haikkoo ja Kulloo.- sekakieltä
ich-bin kirjoitti:
Miksi sitten mennään Porvoosta Kullooseen ja Kulloosta Porvooseen?
Aika lailla samanlaisia nimiä ovat kaikki kolme minusta, Porvoo, Haikkoo ja Kulloo.Å-loppuiset nimet, "joki", kuten Kullo /Kullå ja Porvoo/Borgå, ovat usein suomentuneet pitkävokaaliloppuisina, mutta myös lyhytloppuisia on, kuten muoto Haikko.
Ruotsinkielisissäkin nimissä on saattanut ajan saatossa asu muuttua, mutta suomenkielisissa nimissä pitkäloppuisuus säilyä, Espå -> Esbo, suomeksi Espoo.
Mitään johdonmukaisuutta ei ole. Siksi ei voi vedota toiseen nimeen tai sen taivutukseen.
- Huono_Haikkoo
Kuka pässi haluaa jossain Haikkoossa edes asua? Bakon takana koko mesta!
- dippadaadappadii
Onhan siellä tuo Haikon kartano, sama kuin sanoisi Borgån tori.
- sekakieltä
Olin ymmärtäväni, että kyse on Haikko/Haikoo-nimen oikeasta muodosta.
On olemassa ruotsinkielenperäisiä nimiä, kuten Töölö/Töölöö, joiden paradigma on varsinkin vanhemmilla ihmisillä sekamuotoinen, mutta nuoremmilla suomeen vakiintunut. Vanhemmat helsinkiläiset sanoivat menevänsä Töölööseen, nuoremmat Töölöön. Ero johtuu siitä, että vanhemmat ymmärsivät nimen nominatiiviksi ruotsin mukaan pitkään vokaaliin päättyvän, nuoremmat suomen mukaiseen lyhytvokaalisen muodon.
Nuorempana ihmettelin, kuinka Pohjois-Espooseen menevän bussin aikataulussa luki välietappina "Luukkaan", siis illatiivi. Tämähän ei tietenkään tarkoittanut mitään järkevää. Sanan tausta selvisi: Luks friluftsområde, Luukkaan ulkoilualue, evankelistan nimen mukaan. Alueella oli myös nimen suomennos Luukki, jota useimmat käyttivät. Aikataulussa olisi siis pitänyt lukea illatiivissa joko Luukkiin, Luukakseen tai Luukkaseen, muttei toki Luukkaan. Tai sitten nominatiivissa Luukki.- sekakieltä
Luukkaseen, p.o. Luukkaaseen.
Muuten on sekin mahdollisuus, että "Luukkaan" ei alunperin pyrkinyt olemaan illatiivi vaan sanaliiton genetiivimuotoinen määräysosa, josta itse perusosa, "ulkoilualue" tai "kartano" oli vain tippunut pois.
Pohjois-Espoo oli edelleen ruotsinkielistä aluetta. Paikalliset asukkaat huonosti osasivat suomea, myös bussikuskit ja -yrittäjät. - landeelainen
Ja minä kun olen luullut, että Töölööseen on vain pilailumuoto.
- sekakieltä
landeelainen kirjoitti:
Ja minä kun olen luullut, että Töölööseen on vain pilailumuoto.
Töölön nimi on alunperin ruotsinkielinen Tölö, äntyy töölöö, ja jakatuu osiin tööl ja ö. Ö tarkoittaa saarta.
Äitini, joka oli syntynyt sata vuotta sitten, sanoi tyttönä asuneensa Töölössä, mutta sanoi menevänsä Töölööseen.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712993
- 462604
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322245- 792158
- 951966
- 321732
- 121546
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171497Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291319Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil291316