Kun huomenna nautimme "Ruunebergin torttu";n ja nostamme lipun salkoon, mielestäni on paikallaan kerrata vähän sitäkin, kuka hän oikein oli.
Johan Ludvig Runeberg
s. 05.02.1804.
Suomen kiistaton runoilijakuningas syntyi merikapteenin poikana Pietarsaaressa.
Tuli ylioppilaaksi v. 1822 opiskelunsa lomassa hän toimi kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä, tapasi sotaveteraaneja ja niistä tapaamisista ilmeisesti Vänrikki Stoolin tarinat saivat aiheen.
1827 hänet vihittiin maisteriksi ja yliopiston siirryttyä Helsinkiin, hänkin muutti sinne. Hän oli sanomalehtimiehenä ja opettajana, lisäksi hän oli yliopiston dosentti ja suunnitteli akateemista uraa.
Sen haaveen kariuduttua hän muutti lukion lehtoriksi Porvooseen, jossa hän vietti elämänsä viimeiset ajat halvaantuneena.
Hän julkaisi kolme Dikter ( Runoja ) nimistä kokoelmaa, joiden perusteella häntä voidaan sanoa klassiseksi runoilijaksi. Selvää realismia ilmaisee esimerkiksi; "Saarijärven Paavo", runo, jossa hän kuvaa talonpojan arkea.
"Hirvenhiihtäjät" kuuluu samaan realistiseen kuvaukseen ja vienankarjalaisia "laukkuryssiä" hän kuvasi realistisen humoristisesti.
Kaikki hänen runoelmansa syntyivät 1830 - 1860 välisenä aikana. Kansallisromantisen kauden runoilija.
"Vänrikki Stoolin tarinat" ( kaksi kokoelmaa ) jotka Paavo Cajanderin johdolla käännettiin suomenkielisiksi eräänlaisena talkootyönä, kuvaavat Suomen sodan pääliköitä ja rivimiehiä isänmaan rakkaina ja valmiina uhraamaan itsensä sodan alttarilla.
" Maamme", on kokoelman alkuruno, meille tuttu ja rakas runona ja lauluna.
Otto Manninen on myöskin ( myöhemmin ) suomentanut noita runoja, mutta taitaa vanhempi käännös miellyttää enemmän.
Kopio "Lotta Svärd."
Yhä vieläkin Lotta Svärdistä
puhe syntyvi toisinaa,
kun iltavalkean ääressä
sotakumppani kohdataan.
Jos kuin on tuo juroluontoinen,
heti muisto se kirkastuu,
ja hienoiseen hymyn värveeseen
käy harmaja viiksisuu.
……………………
ja "Kuormarenki" runosta muutama rivi..
….
Asu, ruokko oli vauhdin kaltainen,
pörröss' ukon pää ja häntä hevosen;
tomunsa toi Harmo kotitallistansa,
noen nenällään toi ukko pankoltansa.
Viimeisnä näin he aina kulkivat,
naurua, sen arvaat, saivat molemmat;
hepo torkkuin astui, unta veti miesi,
miten kuormall' ukko pysyi, Herra tiesi.
….
Mitä olette hänen tuotannostaan lukeneet ja mitä on jäänyt mieleenne?
Oliko "Vänrikki Stoolin tarinat" pakkolukemisto koulussa, vai oletteko lukeneet sitä lainkaan?
Kertokaa, muistelkaa hänen tuotantoansa.
Mitä mieltä olette hänestä ja tuotannostaan
19
2399
Vastaukset
- hessu51
Jäkeenpäinhän hänen kirjoittamaansa on alkanut arvostaa eri tavalla!
Runeberg oli muuten kamala kotihirmu ja sitäpaitsi naissankari!- hassu
oliko hän naisen kanssa aviossa?
Minä olen laskenut hänet aina ruotsalaiseksi. kaikkina aikoina vetää ihmisiä puoleensa kun mesi mehiläistä. Ehkäpä juuri se naisia aikoinaan hänessä kiinnostikin, näyttäytyminen kuuluisan miehen rinnalla kohottaa monien itsetuntoa.
Tuo pakkolukeminen, ehkä sillä pyrittiin saamaan oppilaat kiinnostumaan runoudesta ja kirjallisuudesta yleensäkin.
Jääkö siitä, mitä luetaan vain velvollisuudesta, muistiin mitään merkittävää? Kaikille kai muutama
rivi sieltä täältä, Sven Dufva;sta ja Sotilaspojasta ehkä muutamia säkeitä.
"Vanhan puutarhurin kirjeet" kirjoitelmassa ( julkaistiin lehdessä) hän käsitteli herätysliikkeitä ja 1857 hän teki virsikirjaehdotuksen jossa oli kymmeniä hänen omia virsitekstejään. Uskonnollisuuttakin.
Omaan kirjalliseen maailmaansa uppoutuneena hän kai sitten piti kotiväen komennossaan. Ehkä kodin normaali hälinä ja hyörintä häiritsi luomistyötä.- Maalaismies*
kirjar kirjoitti:
kaikkina aikoina vetää ihmisiä puoleensa kun mesi mehiläistä. Ehkäpä juuri se naisia aikoinaan hänessä kiinnostikin, näyttäytyminen kuuluisan miehen rinnalla kohottaa monien itsetuntoa.
Tuo pakkolukeminen, ehkä sillä pyrittiin saamaan oppilaat kiinnostumaan runoudesta ja kirjallisuudesta yleensäkin.
Jääkö siitä, mitä luetaan vain velvollisuudesta, muistiin mitään merkittävää? Kaikille kai muutama
rivi sieltä täältä, Sven Dufva;sta ja Sotilaspojasta ehkä muutamia säkeitä.
"Vanhan puutarhurin kirjeet" kirjoitelmassa ( julkaistiin lehdessä) hän käsitteli herätysliikkeitä ja 1857 hän teki virsikirjaehdotuksen jossa oli kymmeniä hänen omia virsitekstejään. Uskonnollisuuttakin.
Omaan kirjalliseen maailmaansa uppoutuneena hän kai sitten piti kotiväen komennossaan. Ehkä kodin normaali hälinä ja hyörintä häiritsi luomistyötä.Silmäilen viime vuonna ilmestynyttä Runeberg-runojen käännöstä: "Idyllejä ja epigrammeja". Ne ovat Risto Ahdin kääntämiä ilman loppusointuja ja siten vaikeasti tunnistettavia Runebergin runoiksi. Tässä yksi:
"Eros, tottelematon poika", sanoi Pallas,
"koska tahdot haavoittaa kaikkia sydämiä,
sinut pitäisi muuttaa petoeläimeksi,
korppikotkaksi, joka koukkukynsillään
turhaan ajaa takaa lintuparvia."
Eros hymyili ja sanoi vain:"Yritähän!
Kun olet rakkauden muuttanut korppikotkaksi
haluavat kaikki linnut tulla revityiksi."
Voin vain kuvitella, miltä tuo runo maistuisi alkukielellä, ruotsiksi. Runeberg oli hyvin voimakas, maanläheinen ja eroottinenkin runoilija. Sibelius sävelsi hänen teksteihinsä useita ikivihreiksi jääneitä lauluja. Maalaismies* kirjoitti:
Silmäilen viime vuonna ilmestynyttä Runeberg-runojen käännöstä: "Idyllejä ja epigrammeja". Ne ovat Risto Ahdin kääntämiä ilman loppusointuja ja siten vaikeasti tunnistettavia Runebergin runoiksi. Tässä yksi:
"Eros, tottelematon poika", sanoi Pallas,
"koska tahdot haavoittaa kaikkia sydämiä,
sinut pitäisi muuttaa petoeläimeksi,
korppikotkaksi, joka koukkukynsillään
turhaan ajaa takaa lintuparvia."
Eros hymyili ja sanoi vain:"Yritähän!
Kun olet rakkauden muuttanut korppikotkaksi
haluavat kaikki linnut tulla revityiksi."
Voin vain kuvitella, miltä tuo runo maistuisi alkukielellä, ruotsiksi. Runeberg oli hyvin voimakas, maanläheinen ja eroottinenkin runoilija. Sibelius sävelsi hänen teksteihinsä useita ikivihreiksi jääneitä lauluja.alkukielellä; otteita
"Svanen"
Från molnens purpurstänkta rand
sjönk svanen,lugn och säll,
och satte sig vid älvens strand
och sjöng en juhikväll.
....
ja "Vid källan"
Jag sitter, källa, vitdin strand
och ser på molnens täg,
hur, ledda av en ossedd hand,
de växla i din våg.
.....
Käännökset, ja varsinkin nämä uudemmat, muuttavat
kirjoittajan käyttämän muodon todellakin vieraan tuntuiseksi.
Nykyrunous on paremminkin lyriikkaa, ja sellainen tuosta "Eroksesta";kin on tullut käännöksen myötä.- JOO
hassu kirjoitti:
oliko hän naisen kanssa aviossa?
Minä olen laskenut hänet aina ruotsalaiseksi.Piti miehensä kurissa ja herran nuhteessa1
- J. Ludvik
JOO kirjoitti:
Piti miehensä kurissa ja herran nuhteessa1
Fredrika ei antanut kuherrella kuin korkeintaan viiden, kuuden naisen kanssa kerrallaan
- paitsi kun tein sen häneltä salaa.
kansalliskirjailijamme elämästä typistyy näihin kaikkien tuntemiin teoksiin.
Yksityiselämästä olen lukenut,että vaimonsa oli kuuro ja että kirjailija laitatti peilin ikkunaan ja näin voi seurata kadulla kulkeneita,halvaantuneena ollessaan.
Isänmaallinen hän oli ja kuvasi hyvin myös kansan ihmisiä.
Kysymyksen on minulle jättänyt runonsa sanat,
"nuorukaiselle kuolla kuuluu,kun hällä vielä,j.n.e."no ymmärrän että paatosta ,mutta takertelen sanoihin,,,,kuuluiko kenenkään silloinkaan kuolla sodan tiimellykseen,sodan ihannointia,oliko?
Ruuneperin tortut ,niistä kiitämme aviopuolisoa,hän oli taitava emäntä.- tapani
Lainattu osuus "nuorukaiselle kuolla kuuluu" jne. on Ateenalaisten laulusta, ruotsalaiset sanat on tehnyt Viktor Rydberg, suomeksi kääntänyt Yrjö Veijola; vastaavan sävellyksen on tehnyt Jean Sibelius.
Onhan siinä tiettyä sodan ihannointia, kuten oli Vänrikki Stoolin tarinoissakin. tapani kirjoitti:
Lainattu osuus "nuorukaiselle kuolla kuuluu" jne. on Ateenalaisten laulusta, ruotsalaiset sanat on tehnyt Viktor Rydberg, suomeksi kääntänyt Yrjö Veijola; vastaavan sävellyksen on tehnyt Jean Sibelius.
Onhan siinä tiettyä sodan ihannointia, kuten oli Vänrikki Stoolin tarinoissakin.tässä taas paljastui lyhyt miettimiskykyni.
Olen todella tämän näin tiennytkin,mutta suurempia pohtimatta,yritin "loistaa"
Nolona olen,mutta sodan ihannointi kai piti paikkansa.
Pakkohan Vanrikki Stoolia oli lukea mutta en kokenut sita pakkona. Minua ovat runot kiinnostaneet aina ja parhaiten muistan Sven Duhvan ja Dobeln Juuttaalla runot.
Runollista paivaa!
t. Ruuneperi- Saara
Kiinnostuin Runebergista viime kesänä, kun vanhassa museoaitassani luin itsekseni Topeliuksen Maamme-kirjaa. Ajattelin, että jokaisen nykyihmisen täytyisi lukea oikein ajatuksella Runebergin vanha runo "Kärsivällisyys", joka kertoo Saarijärven Paavon ja hänen vaimonsa niukasta elämästä, selviytymisestä ja vielä armeliaisuudesta muita kohtaan.
Kiinnostuin sitten enemmänkin tuosta runosta: totesin, että lukemani Maamme-kirjan 48. painoksen suomentaja on ollut Paavo Cajander, ja tätä Saarijärven Paavon versiota, joka meille on tutuin, pidetäänkin juuri hänen käännöksenään.
Sitten sain käsiini Maamme-kirjan kolmannen painoksen vuodelta 1881, jossa suomentajaksi on mainittu Joh. Bäckwall. Kiinnostuneena katsoin, miten Bäckwall oli runon "Kärsivällisyys" kääntänyt. Näin menee alku:
"Saarijärven salomailla asui
Tilallansa hallaisella Paavo,
Perkas, hoiti ahkerasti maataan,
Mutta taivahalta kasvun toivoi.
Vaimoin, lapsineen hän siinä asui,
Niukan leipänsä söi hiess´ otsan,
Ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
Tuli kevät, nietos suli mailta,
Oraista sen kanssa katos puolet..."
Ei Cajanderin käännös eroa tästä Bäckwallin käännöksestä paljoakaan. Saikohan Cajander tehtäväkseen siis vain käännösasun tarkistamisen?
Mutta ei tässä vielä kaikki! Olen jossakin runoantologiassa nähnyt vielä uudemmankin suomennoksen tästä runosta. En nyt muista mikä kirja se oli, mutta sietäpä asiaa tutkia vaikka kirjastossa. - Anu.
Meillä koulussa luettiin "Vänrikki Stoolin tarinoita".
Muistan sen kun meillä oli kotiläksynä
opeteltava ulkoa joku pätkä.
Minähän en ollut muistanut lukea koko
kirjaa illalla.
Ja sitten piti luokan eteen mennä
lausumaan sen mitä oli opetellut.
Ja minä muistin yhden runon sieltä,
ja posket punaisina menin luokan eteen.
En tiedä tänäpäivänäkään, miten
se oli mieleeni jäänyt aikaisemmin.
Mutta jotenkin näin se alku oli.
Tee hauta minulle äitini jo päätty
päivät multa, paennut taisteluaan
on tuo kurja sulho kulta. JNE.
Siellä luokan edessä sitä sitten
lausuin ja ajattelin että nyt
saisi maa revetä jalkojeni alla.
Muuten pidin ja pidän vieläkin
kyseessä olevasta. Ja lueskelen
hänen teoksiaan silloin tällöin. Virsien kohdalla harvoin huomioimme kuka on kirjoittanut sanat.
J.L. Runeberg;in sanoin laulamme; " Mä silmät luon ylös taivaisiin...".
Hänen sanoittamansa on; " Sun kätes Herra voimakkaan..", jossa henkii suuri isänmaallisuus.
Jos hengelliset tekstit kiinnostavat, lukekaapa virsikirjasta virret 573 ja 593 sekä " Jää hyvästi nyt sinä maailma.." joka on numero 609 uudessa virsikirjassa.
Muuttomatkallaan oleville joutsenille näin talven keskellä, hänen runoonsa sävelletty laulu, (Joutsen)
" Halk illan ruskon auerman, käy lento joutsenen...,,
...........
Vaik on sun elos unelma
niin lyhyt, riittää se,
sä lemmit Suomen laineilla,
sä lauloit Suomelle ".- tapani
Nykysuomalaiselle Johan Ludvig jää varsin tuntemattomaksi.
Koulussa moni on joutunut lukemaan hänen Vänrikki Stoolin tarinoitaan,joissa kerrotaan arkisista suomenkielisistä suomalaisista hävityssä sodassa, joka on jo hyvin kaukainen.
Tunnetuimmaksi hänet varmasti tekee Maamme. Ei Johan Ludvig runoa kirjoittaessaan varmaankaan arvannut, mihin tehtävään sanat joutuvat, joten tarkasti ottaen hän ei tietäen ollut Maamme-laulun (Vårt land) sanoittaja. Suomeksihan hän ei runoa tietysti tehnyt. Vårt Land oli hänen maansa, sen luonnon ja kansan ylistystä.
Eräs yksityiskohta hänen Vårt landistaan kannattaa mainita: siinä ei lainkaan esiinny sana Finland.
Tässä yhteydessä voi muuten kysyä, miksi Väinö Linnalla ei ole omaa liputuspäivää.
Runebergin tortut tekevät häntä tunnetuksi. Oikeastaan niitäkin valmisti Fredrika.- tutkiskelija
Ruuneperin torttuja ei Fredrika juuri valmistanut vaan ne tuotiin lähileipojalta. Muuten rouva oli erinomainen ruoan laittaja vaikka J. L. inhottavalla tavallaan häntä piikitteli.
Kerroin asiasta viime ja edellisen kuhlapäivän aikaan.
Korjatkaa, jos parempaa tietoa.
jo kauan asunut serkkuni kertoi, että siellä Runeberg tunnetaan Ruåtsin kansallisrunoilijana.
Kerrotaan myös, että Runeberg oli tuskastunut Suiomen rahvaan laiskuuteen ja joutilaisuuteen. Kaikista laiskimmat ihmiset olivat hänen kokemuksensa mukaan Saarijärvellä. Siksi hän loi Saarijärven Paavon. Joko innostaakseen ahkeruuteen tai pilkatakseen laiskuutta - kuka tietää?- tapani
Runebergin katsotaan kuuluvan todella ruotsinkielisen kirjallisuuden historiaan, ja sehän käsittää niin Ruotsisssa kuin sen ulkopuolellakin kirjoitetun ruotsinkielisen kirjallisuuden. Tuossa vaiheessa vielä Ruotsin kulttuurivaikutus tänne oli suuri.
Ruotsin näkemyksen mukaanhan Rubeberginkin kuvaamassa Suomen sodassa Ruotsista irrotettiin sen itäinen osa, ei siis mitään Suomea sen ajan näkökannan mukaan, sillä mitään Ruotsi-Suomi-nimistä valtiota ei koskaan todellisuudessa ollut, oli vain Ruotsi. - Nimi Ruotsi-Suomi on pelkkä suomalainen keksintö ja myöhempi.
Tuntuu oudolta, että Runeberg koettaisiin Ruotsissa jonkinlaiseksi kansallisrunoilijaksi, vaikka hän tunsi myötätuntoa Ruotsia kohtaa. Suomea hän kuitenkin tunnetuimmassa teoksessaan teoksessaan Vänrikki Stoolin tarinoissa, mutta se oli vain osa hänen tuotantoaan. Ehkäpä muut teokset, kuten Kuningas Fjalar, tunnetaan paremmin Ruotsissa.
opettajana oikea isänmaallinen herrasmies ,sitähän eivät meidän kyläläiset ymmärtäneet,jäi sellainen kuva että se oli toisesta maailmasta,joskus se istui opettejan pöydällä jalat koukussa ja lausui ruuneperi runoja tai kertoi välskärin kertomuksia myöhemmin olen ymmätänyt häntä,tunsi varmaan yksinäiseksi itsensä siinä ympäritössä,sillä oli kasvattava vaikutus minuun,harrastin silloin lukemista ,olin lukenut kaikki koulun kirjat opettaja kannusti lukemaan toisin kun muut aikuiset,siskoni luki sinnillä kuun valossa,
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6734249Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o192135- 921213
- 701086
Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel66908Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia113842Jos saan sinut elämääni
niin minun täytyy nukkua ihan ensimmäiseksi 2vk putkeen. Sopiiko se sinulle? Väsynyt olen ollut ja niin levollinen olo73827- 65816
Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi245779- 37763