MIten hoidetaan?

Uusimpana hoitokeinona aivojen kemiallista sedatointia ja toiminnan alentamista neurolepteillä aka antipsykooteilla aka kemiallisella lobotomialla, mikä surkastuttaa aivoja, alentaa pitkällä tähtäimellä toimintakykyä ja ennustetta, saa käyttäjiensä kehoon häiriöitä mm impotenssin tai pakkoliikkeiden tai diabeteksen muodossa, ja tappaa pitkäaikaiskäyttäjät osasyynä keskimäärin 20 v nuorempina.

Kun kohde kieltäytyy niistä, ne voidaan pahoinpidellen väkivalloin injektoida ihmiseen voimaa käyttäen. Ihmisen tietoisuutta saa laillisesti supistaa ja hänet väkisin nukuttaa näillä.

Psykiatrian historia kertoo psykiatriasta kaiken. Psykiatria on kiduttanut potilaitaan aikojen alusta asti käyttäen terminä hoitoa. Mitä tahansa on saanut kutsua hoidoksi ja mitä tahansa sairaudeksi, esim homoutta. Mikä tahansa on oikeutettua kun halutaan muuttaa kohteen käytöstä, aka sairautta.

Ei mitenkään ihmeellistä, että skitsofrenia ei parane näillä aivoja vammauttavilla "hoitomuodoilla". Avoimen dialogin mallia soveltava Keroputaan sairaala on saanut skitsofrenian esiintyvyyden laskemaan 80-luvun per 33/100 000 asukkaasta 2000-luvun per 3/100 000 asukkaaseen, mikä tarkoittaa aivan päinvastaista, mitä vallitseva lääkekeskeinen biopsykiatria on toittanut neuroleptien tehosta. Avoimen dialogin mallissa käytetään hyvin paljon vähemmän lääkkeitä kuin muualla ja psykoosi hoidetaan mahdollisimman varhain. Todellisuudessa skitsofrenia-nimistä sairautta ei ole olemassa, on vain syystä tai toisesta "kroonistuvia" psykoottisia tiloja ja traumoja, joita ihmiset eivät kykene käsittelemään ja jotka pitkällä aikavälillä pahenevat pakkohoitojen ja kemiallisen lobotomian ansiosta. Skitsofreniaksi kutsuttu kokemusmaailma on usein yhteydessä lapsuuden traumatisoitumiseen, minkä vuoksi natsi-Saksa ei kyennyt puhdistamaan arjalaista kansaansa skitsofreenikoista massamurhissaan, vaan skitsofreenikoiden määrä tuplaantui, vaikka diagnostiset kriteerit pysyivät samoina ja lähes kaikki Saksan skitsofreenikot oltiin tapettu tai steriloitu. Muualla maailmassa skitsofreenikoiden määrä pysyi melko samana samaan aikaan samoilla diagnostisilla kriteereillä. Tämä tosiasia yhdessä Avoimen dialogin tulosten kanssa ovat pahasti ristiriidassa niiden kovaäänisten eugenistien kanssa, jotka toitottavat että 80% skitsofrenian vaihtelusta populaatiosta selittyy geeneillä.