Kemin sairaalan kohtelu varoittava esimerkki

Torniolaisten matka erikoissairaanhoitoon pitenee siten että he voivat valita Rovaniemellä olevan Lapin keskussairaalan, Oulun Oysin tai Luleån Sunderdbyn yliopistollisen sairaalan väliltä. Kaikkiin kolmeen on sama matka. Miksi sitten valita keskussairaalaa jos pääsee yliopistolliseenki.

Ouluun ja Luleåån pääsee jopa nopeammin kuin Rovaniemelle koska näillä väleillä on moottoritietä toisin kuin Rovaniemelle mentäessä jossa ensin saa ajaa 100km/h ja ainakin viimeiset 80km täytyy ajaa 80km/h vauhtia kesät talvet. Välillä on myös 60km/h ja 40km/h pätkiä.

Kalixissakin on myös sairaala johon on melkein kolme kertaa lyhyempi matka kuin Rovaniemelle. Nykyäänkin Kemin keskussairaala tekee yhteistyötä mm. Tampereen ja Oysin kanssa.

Kuten aina ennenkin päätöksiä tehdään nimenomaan etelässä asuvien tietämyksellä ja/tai heidän näkemyksiään myötäillen kuten myös aktiivimallissa. Paikallisia erityispiirteitä ei oteta huomioon, joita Lapissa ovat pitkät välimatkat ja talvella huomattavasti kylmempi ilmasto ja runsaampi lumentulo kuin Helsingissä. Nämä vaikuttavat myös liikenteeseen. Julkista liikennettä ei myöskään ole siten ettei tulisi ongelmia päiväseltään Rovaniemellä käymisen suhteen mikäli ei omaa autoa omista.

Lindströmhän kävi Lapissa opintomatkalla ja totesi ettei aktiivimalli sovi Lappiin. Ihme ettei tästä ole kirjoitettu uutisen uutista...

Kuinka moni synnyttääkin kotona, ambulanssissa tai omassa autossaan tulevaisuudessa. Voi olla että se ei ole Lapissa enää poikkeus vaan normi. Muutoinkin nopeasti hoitoa tarvitsevien mahdollisuudet hoitoon pääsemiseen huononevat todella paljon.

Mutta eihän Torniossakaan ole enää verotoimistoakaan kuin kerran viikossa auki eikä työvoimatoimistoa muuta kuin tyhjä toimisto tai erikseen ajanvarauksella sinne saa ehkä ihmisen paikanpäälle.

Paljon hehkutettu ohjaamokin joka auttaa nuoria on Rovaniemellä eikä siten auta Meri-Lappilaisia nuoria mitenkään.

Kummasti kaksi kaupunkia ja ympärillä olevat kunnat joiden kanssa yhteistyötä tehdään mm. Erikoissairaanhoidossa voidaan sivuuttaa hallituksen taholta.

Periaatteessa sairaala-asetelman verkoston kohdalla täytyy vaatia valtiojohtoa vastaamaan kysymykseen: "Velvoittaako ministerivala kohtelemaan kansakunnan kaikkia väestöryhmiä ja valtakunnan kaikkia alueita tasapuolisesti?" Eikö ihan jo rehti moraali edellytä sitä, että kaiken kansan ja koko maan asioista huolehditaan oikeudenmukaisesti?

Taisi olla jokunen päivä sitten Yleisradion nettisivuilla listausta "unohdetuista uutisista", joita ei ole käsitelty niitten ansaitsemalla tavalla ja laajuudessa. Yksi mainittu uustisaihe oli erikoisterveydenhoidon alueellisen tason alasajo Sipilän hallituksen toimesta. Uutisjutussa mainittiin, että maassamme on noin 40 seutua, joissa erikoissairaanhoitoa on ajettu alas, koska ohjesääntönä on keskittäminen keskussairaaloihin maakuntien sisällä. Karsintatoimet nojautuvat keskittämisasetukseen. Kyseisen uutisjutun kirjoittaja oli kotoisin Kemistä. Kun tosiaan taannoin Kemin keskussairaalan tilanne nousi tuon vaikenemismuurin ylitse otsikoihin Kemin-Tornion paikallisen kunnallisdemokratian ansiosta, niin meidän tasavaltainen pääministerimme alkoi tiuskimaan porsaanreiän löytymisestä ja se porsaanreikä piti äkkiä tukkia. Tuossa Ylen tapauksessa on käynyt vielä niin, että jälkeen päin saman "unohdettujen uutisaiheitten" otsakkeen alta ei enää löytynytkään kyseistä alueellisen sairaanhoidon aihetta. Vaikuttiko joku tai jokin taho asiaan sensuroivasti Yleisradion journalismissä?

Kymenlaaksossa sote-kuntayhtymän ohjausryhmä oli pitänyt toissa viikolla 13. helmikuuta kokouksen, jossa "linjattiin" sote-kuntayhtymän kotipaikaksi Kotka. Aikaisemmin on päätetty sijaintipaikaksi Kouvola. Aihetta on käsitellyt mm. Kouvolan Sanomat. Tänän 27. helmikuuta 2018 lehti kertoo kokouksen kulusta lähemmin:
- Kouvolan kaupunginjohtaja MaritaToikka ja kaupunginhallituksen puheenohtaja Harri Helminen (sd) poistuivat kesken ohjausryhmän kokouksen Vekaranjärvelle (siis varuskuntaan). Toikan mukaan heidän tiedossaan ei ollut, että kuntayhtymän kotipaikka linjattaisiin loppuosassa kokousta. Jos asia olisi ollut esityslistalla, päätös poistumisesta olisi Toikan mukaan ollut toinen. Edelleen kaupunginjohtaja Toikka toteaa, että kuntayhtymän kotipaikka piti esityslistan mukaan päättää 13. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa eli siis kuukautta myöhemmin.

Tämä kymenlaakson asetelma on jo tutuksi käyneen kaavan toistamista. Kouvolan ja Kotkan välisessä maakunnallisessa hegemonia-kilpailussa kaikki keinot ovat käytössä ja varsinkin Kotkan taholla välistävedot osataan ja kaikkia etuilusaumoja hyödynnetään siekailematta kuten tuo helmikuun 13. päivän kokous havainnollisesti konkretisoi. Kun Kouvolan taholta oltiin aikaisemmin yhteydessä ministeri Juha Rehulaan, joka hoiti ministerin postia siihen aikaan, niin Rehula totesi yksikantaan, että asia ei kuulu hänelle vaan maakunnan päätettäväksi. Kun puolestaan hallintoministeri Anu Vehviläinen teki pikavisiitin Kouvolaan viime vuoden loppupuolella, niin hänellä oli hirmuinen kiire Helsinkiin muihin asioihin ja paikan päälle jäi STM:n johtaja Kumpulainen, joka piti Kouvolan tilanteen verrokkina Loimaata (16.000 asukasta) ja Varkautta (21.500 asukasta). Kuten kaikki tiedämme Kouvolassa on yli 85.000 asukasta eli enemmän kuin mm. koko Keski-Pohjanmaan keskussairalaapiirissä ja myös enemmän kuin Meri-Lapissa.