Tein Helsingin reissun ja matkan itseeni. Näin kävellessäni tutut vanhat paikat. En edes muistanut, että asuin jonkin aikaa Albertinkadulla ja olin työssä Roballa. Ja ne kaikki viikonloppuvietot paikallisissa pubeissa ja discoissa. Oikeastaan nyt vasta tajusin, mikä minut on saanut elämään nuorena niin sekavaa ja rikkinäistä elämää. Olen tuntenut valtavaa pelkoa ja ahdistusta. Menin yksin Helsinkiin 18-vuotiaana, enkä tuntenut yhtään paikkaa. Piti jatkaa sähköjunalla Espooseen, fotokouluun. Olin aivan shokissa, olenko oikeassa paikassa. Esiintymisjännityksestä olen aina kärsinyt koulussa, eikä se ole ikinä helpottanut. Espoossa käytiin koulun jälkeen Maximarketissa kaljalla. Johan alkoi jännitys ja pelko helpottamaan. Huomasin varhain, että jotain minun on tehtävä, että voin olla sosiaalinen, ainakin vapaa-aikana. Työt olen pyrkinyt valitsemaan niin, että voin olla oma itseni herra. Viina oli oiva, valitettava apu rentoutukseen vuosikausia. Tästähän seurasi lisää ongelmia ja alkoholismi. Kun menin nyt torstaina metrolla Ruoholahteen ja tulimme niitä pitkiä liukuportaita ylös, muistin sen pelon. Tuntui tosi voimakkaana, niin että tulin takaisin bussilla keskustaan. Hain apua yli viisikymppisenä lääkäriltä ja psykiatrilta. Kymmenen käynnin aikana minulle alkoi selviämään,että kärsin ylikorostuneesti itsesyytöksistä, paniikkihäiriöstä, ja lapsuuden traumoista. Eivät jättäneet rauhaan. Kun psykiatri kuunteli minua, ensimmäisen kerran elämässä puhuin selvinpäin paljon ja kuuntelija oli selvinpäin, itkin hysteerisesti. Ja myöhemmin vapautuneesti. Ei olisi ehkä tarvittu nuorempanakaan kuin joku oikeanlainen ihminen tai psykiatri, joka olisi selvittänyt pahoja traumojani. Kulkivat mukana ja lisäsin itselleni kuormaa juomisellani ja käytökselläni. Helsinkireissu sai minussa paljon valaistusta aikaan. Nukuin pois väsymystäni. Aloin jo kaipaamaan hoitokoiraa, omaisiani palvelukodeissa. Kun istuin ylhäällä onnibussissa ja katselin Mannerheimintien vilinää, kaipasinkin kotiin. Hoitokoira otti vastaan minut hyppimällä ja pyörimällä. Mikä vastaanotto. Vein Kampin koirakaupasta ostamani tuliaisen. Muutaman päivän irtiotto tavallisesta arkirutiineista saa ihmeitä aikaan. Sisin menee uuteen järjestykseen.
Syvät mietteet
45
1066
Vastaukset
- Vielä.läpikäytävää
On tälle päivälle niin paljon menoa, etten uskalla ruveta syvästi miettimään, ehkä joskus kelaan. Kuten sinun kohdallasi huomaan, kannattaa. Tuossa on paljon tuttua, ainakin "valtava pelko ja ahdistus", jonka itse nyt tiedän olleen tulevaisuuden pelko, en tiennyt selviänkö elämästä kunnialla. No epäonnistumisesta taas olisi seurannut häpeä, on niin helppo sanoa, kiitos hyvin. Jokainen ei-onnistunut teko aiheutti häpeän ja pelon jonkin asteisesta romahtamisestä. Mutta oletan että selvisit, niin minäkin.
Vielä
Hyvä ja lämmittävä vastaus. Häpeä on todella kaamea tunne, jos taas epäonnistuu. "Viina poistaa häpiän" on monen juopon aforismi. Onhan tässä jotenkuten selvitty, ainakin parempaan päin on elämä mennyt. Enää en pelkää epäonnistumisia.
Mikä aiheutti sinulle tämän kertaisen väsymyksesi? Sen jota piti nukkua pois? Kannattaisiko sinun eläkeläisenä miettiä miten helpottaisit arkeasi jotta et väsyisi vaan jaksaisit toiminnan osana tavisarkea ?
siile
Henkisen väsymyksen ja miksei fyysisenkin, aiheuttaa ja aiheutti äitini halvaantuminen, hänen kotinsa tyhjentäminen, palvelukotiin muutto ja valtavat ristiriitaisuudet sisaren kanssa. Veljeni halvaantui vajaa vuosi tästä ja sama rumba. Huoli, mistä löytyy molemmille hyvät kodit, miten kaikki arkikuviot toimivat. On hoitohenkilöstä joka hoitaa perushoidon. Mutta raha-asiat, laskut, vaatteet, virkistyskäyttö jne. pitävät kiinni. Meidän suvussa on tapana, että vieraillaan usein, kuljetetaan mökille ja kahville, vietetään juhlapäivät. Nythän meillä on kaksi palvelutaloa ja järjestettävää molemmissa. Veljeni on synt. -48 ja juhlimme seitsemänkymppisiä. Äitini on -28 synt. ja on yhdeksänkymppiset juhlat tulossa. En ole yksin näiden asioiden kanssa, mutta lapsettomana ja yksinasuvana minulle helposti kaatuu enemmän järjestettävää. Vien veljeäni hammaslääkäreihin, joka on stressaavaa ison invaliditaxin löytämisessä ja moneen eri paikkaan suhaamisessa. Hisseihin on mahduttava leveällä pyörätuolilla, Kun asun maalla, on bussien aikataulujen sovittaminen palvelutalon aikatauluihin työlästä. Ikä on tehnyt tehtävänsä.2lesken kirjoitti:
siile
Henkisen väsymyksen ja miksei fyysisenkin, aiheuttaa ja aiheutti äitini halvaantuminen, hänen kotinsa tyhjentäminen, palvelukotiin muutto ja valtavat ristiriitaisuudet sisaren kanssa. Veljeni halvaantui vajaa vuosi tästä ja sama rumba. Huoli, mistä löytyy molemmille hyvät kodit, miten kaikki arkikuviot toimivat. On hoitohenkilöstä joka hoitaa perushoidon. Mutta raha-asiat, laskut, vaatteet, virkistyskäyttö jne. pitävät kiinni. Meidän suvussa on tapana, että vieraillaan usein, kuljetetaan mökille ja kahville, vietetään juhlapäivät. Nythän meillä on kaksi palvelutaloa ja järjestettävää molemmissa. Veljeni on synt. -48 ja juhlimme seitsemänkymppisiä. Äitini on -28 synt. ja on yhdeksänkymppiset juhlat tulossa. En ole yksin näiden asioiden kanssa, mutta lapsettomana ja yksinasuvana minulle helposti kaatuu enemmän järjestettävää. Vien veljeäni hammaslääkäreihin, joka on stressaavaa ison invaliditaxin löytämisessä ja moneen eri paikkaan suhaamisessa. Hisseihin on mahduttava leveällä pyörätuolilla, Kun asun maalla, on bussien aikataulujen sovittaminen palvelutalon aikatauluihin työlästä. Ikä on tehnyt tehtävänsä.Okei. Kuulostaa vaan kertomanasi kohtuuttomalta taakalta. Väsyt itse henkisesti auttaessasi muita ja taipuessasi sukusi tapoihin? Otatko itsellesi enemmän taakkaa kuin mitä jaksat kantaa? Onko sisaruksillasi vielä pieniä lapsia?
Monissa palvelutaloissa käy paikan päällä hammaslääkäri ja -hoitaja. Jos kerran olet löytänyt ison ja hyvän tajksin, kannattaisiko aina pyytää se sama ettei aina tarvitsisi etsiä uutta, niin monet tekevät. Häytyykö maalta lähteä kaupunkiin hammaslääkäriin.
Synttäreiden järjestämiseen pitopalvelut on keksitty.siilenämää kirjoitti:
Okei. Kuulostaa vaan kertomanasi kohtuuttomalta taakalta. Väsyt itse henkisesti auttaessasi muita ja taipuessasi sukusi tapoihin? Otatko itsellesi enemmän taakkaa kuin mitä jaksat kantaa? Onko sisaruksillasi vielä pieniä lapsia?
Monissa palvelutaloissa käy paikan päällä hammaslääkäri ja -hoitaja. Jos kerran olet löytänyt ison ja hyvän tajksin, kannattaisiko aina pyytää se sama ettei aina tarvitsisi etsiä uutta, niin monet tekevät. Häytyykö maalta lähteä kaupunkiin hammaslääkäriin.
Synttäreiden järjestämiseen pitopalvelut on keksitty.siile
Olen kait luonteeltani liian huolehtivainen höösäri. Pitäisi olla viileä ja lievästi välinpitämätön. Sisaruksillani on aikuiset lapset. Mitä ihmettä hammaslääkäri voi tehdä palvelukodissa? Hampaiden poisottoja ja paikkauksia tehdään tässä kunnassa hammaslääkärikeskuksessa. Sinne tilataan Kelan taxi. Ja toivotaan hartaasti, että taksi on tullen mennen tarpeeksi iso. Kela päättää taksin, en minä.Se ei ole aina sama. Veljeni palvelutalo on kaupungissa mutta matkaa tulee kolmisen kilometriä hammashoitolaan yhteen suuntaan. Emme missään tapauksessa tilaa mitään pitopalvelua palvelukoteihin. Ajatus tuntuu tosi oudolta. Tässä synttäriasiassa siskot tulee mukaan.2lesken kirjoitti:
siile
Olen kait luonteeltani liian huolehtivainen höösäri. Pitäisi olla viileä ja lievästi välinpitämätön. Sisaruksillani on aikuiset lapset. Mitä ihmettä hammaslääkäri voi tehdä palvelukodissa? Hampaiden poisottoja ja paikkauksia tehdään tässä kunnassa hammaslääkärikeskuksessa. Sinne tilataan Kelan taxi. Ja toivotaan hartaasti, että taksi on tullen mennen tarpeeksi iso. Kela päättää taksin, en minä.Se ei ole aina sama. Veljeni palvelutalo on kaupungissa mutta matkaa tulee kolmisen kilometriä hammashoitolaan yhteen suuntaan. Emme missään tapauksessa tilaa mitään pitopalvelua palvelukoteihin. Ajatus tuntuu tosi oudolta. Tässä synttäriasiassa siskot tulee mukaan.Kyllä hamplääkäri voi hoivakodeissakin tehdä vaikka mitä hampaiden hoitoon kuuluvaa. Monissa paikoin on katsottu että helpmpaa hampilääkärin tulle vnhusten luo kuin päinvastoin.
Meillä päin kelataksia tilatessa saa ja kuuluu kertoa millaisen taksin tarvitsee. Ei siltä mitä tahansa soopimatonsta ajoneuvoa tarvitse ottaa.siilenämää kirjoitti:
Kyllä hamplääkäri voi hoivakodeissakin tehdä vaikka mitä hampaiden hoitoon kuuluvaa. Monissa paikoin on katsottu että helpmpaa hampilääkärin tulle vnhusten luo kuin päinvastoin.
Meillä päin kelataksia tilatessa saa ja kuuluu kertoa millaisen taksin tarvitsee. Ei siltä mitä tahansa soopimatonsta ajoneuvoa tarvitse ottaa.siis sopimatonta.
siilenämää kirjoitti:
Kyllä hamplääkäri voi hoivakodeissakin tehdä vaikka mitä hampaiden hoitoon kuuluvaa. Monissa paikoin on katsottu että helpmpaa hampilääkärin tulle vnhusten luo kuin päinvastoin.
Meillä päin kelataksia tilatessa saa ja kuuluu kertoa millaisen taksin tarvitsee. Ei siltä mitä tahansa soopimatonsta ajoneuvoa tarvitse ottaa.siile
Jatkan vielä hammaslääkäriasialla. Veljeni istuu pyörätuolissa ja kun vein hänet viimeksi hammaskirurgille, meillä olisi pitänyt olla nostolaite mukana, kun lääkärin täytyy tehdä operaatio hammaslääkärituolissa. Sieltä isosta talosta nosturia ei löytynyt, joten kirurgi ei voinut tehdä kaikkia toimenpiteitä. Seuraavalla kerralla meidän on pakko ottaa palvelukodin nosturi mukaan. Vielä mahdollisesti hoitaja. Lääkäri ei voi paikata hampaita pyörätuolissa istuvalla. Veljeni painaa reippaasti ja on halvaantunut, joten ei siinä mitkään pilipalivehkeet nostamiseen auta. Kelan taksin tilaaminen sujuu niin, että kerron tilatessani tarkkaan, minkälaisesta potilaasta ja ylileveästä pyörätuolista on kysymys. Ongelma on Kelan tietotekniikassa. Se tekniikka ei pysty erottelemaan heidän rinkiinsä kuuluvien taksien kokoja. Taksit itse tietävät autojensa koon, joten he sopivat keskenään, että iso taksi lähetetään. Viimeksi taksi tämän taas kertoi. Hän oli hakemassa kun Kelan määräämään taksiin emme olisi mahtuneet. Voinen huomauttaa että virkistysajossa meillä on oma taksi. Se on eriasia.2lesken kirjoitti:
siile
Jatkan vielä hammaslääkäriasialla. Veljeni istuu pyörätuolissa ja kun vein hänet viimeksi hammaskirurgille, meillä olisi pitänyt olla nostolaite mukana, kun lääkärin täytyy tehdä operaatio hammaslääkärituolissa. Sieltä isosta talosta nosturia ei löytynyt, joten kirurgi ei voinut tehdä kaikkia toimenpiteitä. Seuraavalla kerralla meidän on pakko ottaa palvelukodin nosturi mukaan. Vielä mahdollisesti hoitaja. Lääkäri ei voi paikata hampaita pyörätuolissa istuvalla. Veljeni painaa reippaasti ja on halvaantunut, joten ei siinä mitkään pilipalivehkeet nostamiseen auta. Kelan taksin tilaaminen sujuu niin, että kerron tilatessani tarkkaan, minkälaisesta potilaasta ja ylileveästä pyörätuolista on kysymys. Ongelma on Kelan tietotekniikassa. Se tekniikka ei pysty erottelemaan heidän rinkiinsä kuuluvien taksien kokoja. Taksit itse tietävät autojensa koon, joten he sopivat keskenään, että iso taksi lähetetään. Viimeksi taksi tämän taas kertoi. Hän oli hakemassa kun Kelan määräämään taksiin emme olisi mahtuneet. Voinen huomauttaa että virkistysajossa meillä on oma taksi. Se on eriasia.Siksipä justiin ois hyvä kun hampit hoidettaisiin siellä omassa hoitopaikassa missä on nosturit sun muut apuvälineet. Meillä hampilääkärin mukana on hoitaja.
Virkistysajo on eri asia mutta ei sopimatonta taksiakaan tarvitse kelasta ottaa- Tiedän monia jotka käyttävät aina samaa hyväksi koettua taksia tällaisissa erityistapauksissa.
Miksi veljeäsi ei laiteta laihdutuskuurille kun kokonsa tuo noin iso ongelmat.siilenämää kirjoitti:
Siksipä justiin ois hyvä kun hampit hoidettaisiin siellä omassa hoitopaikassa missä on nosturit sun muut apuvälineet. Meillä hampilääkärin mukana on hoitaja.
Virkistysajo on eri asia mutta ei sopimatonta taksiakaan tarvitse kelasta ottaa- Tiedän monia jotka käyttävät aina samaa hyväksi koettua taksia tällaisissa erityistapauksissa.
Miksi veljeäsi ei laiteta laihdutuskuurille kun kokonsa tuo noin iso ongelmat.siile
Kun Kelataksia käyttää kolmekertaa viikossa, niin silloin on jo vakitaxi. Harvemmin käytettynä näin ei ole. Hammaslääkäri ei ole tulossa palvetaloon, joten edelleen täällä on vaihtoehdot yksityinen tai kunnallinen. Molempiin mennään jollakin kulkuneuvolla. Kerrohan miten sinä laittaisit halvaantuneen diabeetikon, pyörätuolissa istuvan laihdutuskuurille. Otan neuvoja vastaan ja kerron eteenpäin palvelukodissa.2lesken kirjoitti:
siile
Kun Kelataksia käyttää kolmekertaa viikossa, niin silloin on jo vakitaxi. Harvemmin käytettynä näin ei ole. Hammaslääkäri ei ole tulossa palvetaloon, joten edelleen täällä on vaihtoehdot yksityinen tai kunnallinen. Molempiin mennään jollakin kulkuneuvolla. Kerrohan miten sinä laittaisit halvaantuneen diabeetikon, pyörätuolissa istuvan laihdutuskuurille. Otan neuvoja vastaan ja kerron eteenpäin palvelukodissa.Varmaan tiedätkin että jos taustalla on halvaantunut diabeetikko jos kuka hyötyy kutakuinkin normaalipainosta. Ei voi olla oikein että tuollaiset sairaudet omaavalla pitää olla ylileveä kuljetus. Luulisi että palvelutalossa on ammattitaitoista henkilökunta tai sinä aktiivisena tätinä otappa yhteys ravitsemusterpeuttiin jotta saatte häneltä yksilöllisesti suunnitellun ruokavalion. Ilmiselvästi veljesi syä liian energiapitoista ruokaa ja kun liikkuu vähän, painohan se nousee. Kyllä siihen painonhallintaan on keinoja, usko pois.
siilenämää kirjoitti:
Varmaan tiedätkin että jos taustalla on halvaantunut diabeetikko jos kuka hyötyy kutakuinkin normaalipainosta. Ei voi olla oikein että tuollaiset sairaudet omaavalla pitää olla ylileveä kuljetus. Luulisi että palvelutalossa on ammattitaitoista henkilökunta tai sinä aktiivisena tätinä otappa yhteys ravitsemusterpeuttiin jotta saatte häneltä yksilöllisesti suunnitellun ruokavalion. Ilmiselvästi veljesi syä liian energiapitoista ruokaa ja kun liikkuu vähän, painohan se nousee. Kyllä siihen painonhallintaan on keinoja, usko pois.
siile
Hän halvaantui reilu vuosi sitten. Liikkuminenhan on toisella jalalla potkuttelua oleskelutilaan. Hän ei pääse kuntopiiriin koska ei omat voimat riitä. Sinne pääsee henkilöitä, jotka pystyvät rollin avulla kävelemään tietyn matkan. Ravitsemusneuvojat ovat laatineet kaikki ruokalistat. Tarkkaan on laskettu jokaiselle sopivat vitaminiinit ja hivenaineet sekä ruoka-allergiat. Veljelleni on puolitettu annos. Olen aktiivinen sisko, en täti, joka vie hedelmiä ja kivennäisvesiä jääkaappin. Painoa on hänellä 20 kg vähempi, kuin vuosi sitten. Siltikin on vielä ylipainoa. Kun hampaat on paikattava, olkoon sitten vaikka kuinka leveä ja painava tuoli sekä asukas, tähän saumaan ei ole koon puolesta mitään tehtävissä. Hammaslääkäriin mennään vaikka kuorma-autolla ja otetaan iso nosturi mukaan. Eiköhän se siitä.2lesken kirjoitti:
siile
Hän halvaantui reilu vuosi sitten. Liikkuminenhan on toisella jalalla potkuttelua oleskelutilaan. Hän ei pääse kuntopiiriin koska ei omat voimat riitä. Sinne pääsee henkilöitä, jotka pystyvät rollin avulla kävelemään tietyn matkan. Ravitsemusneuvojat ovat laatineet kaikki ruokalistat. Tarkkaan on laskettu jokaiselle sopivat vitaminiinit ja hivenaineet sekä ruoka-allergiat. Veljelleni on puolitettu annos. Olen aktiivinen sisko, en täti, joka vie hedelmiä ja kivennäisvesiä jääkaappin. Painoa on hänellä 20 kg vähempi, kuin vuosi sitten. Siltikin on vielä ylipainoa. Kun hampaat on paikattava, olkoon sitten vaikka kuinka leveä ja painava tuoli sekä asukas, tähän saumaan ei ole koon puolesta mitään tehtävissä. Hammaslääkäriin mennään vaikka kuorma-autolla ja otetaan iso nosturi mukaan. Eiköhän se siitä.No sehän on hienoa että paino on tulossa alaspäin. Kiitos ravitsemusterapeutin. Ravinnon määrä tuleekin suhteuttaa liikuntaan ja perusaineenvaihduntaan.
Tuofta hampilääkäriasiasta ei kannattane ruveta inttämään. Te teette niin kuin parhaaksi katsotte. Minä kerroin mikä täällä päin on mahdollista.
- Psykoterapeutitar
Vähän päälle kuusikymppisenä tunnistan tuon rankasta elämästä väsymisen. Kun on saanut/joutunut aina yksin pärjäämään ja elämästä vastuun kantamaan, niin kyllä se alkaa väsyttämään ja pitkä ikä tuntuu ajatuksena kaamealta. Olen jo sanonut, että kun saan asuntolainan maksettua, niin se on viimeinen tavoite ja se on sitten siinä.
Psykotera
Se on niin totta tuo syvä uupumus. On kuin lyijy, joka painaa koko kehossa. Olen vanhuuseläkkeellä, asun vanhustentalossa ja tässä se on. Fatalistina uskon, että näinhän se on määrätty. Kumma kyllä olen sunnuntaina syntynyt ja senmukaan pitäisi olla onnellisten tähtien alla elämäkin. Tässä kohtaa ennustus on mennyt pahasti pieleen.
- Teräksenlujatahto
Kyllä te monet naiset olette kuormittaneet elämänne aivan väärin jos annatte jonkun olemattoman henkisen väsymyksen vallata elämänalaa.
Ei ole olemassa sellaista kuin henkinen väsymys. Se liittyy tavalla tai toisella ylivalvomiseen ja fyysiseen väsymykseen eli kannattaa nukkua itsensä terveeksi.
Jo yhdet hyvät pitkät yöunet saa ihmeitä aikaan. Pitää olla vankka tahto elämän suhteen eikä antaa pienten sivusattumusten vaikuttaa siihen.
Miksi olemme maksaneet veroja! No juuri siksi. Sitä varten on olemassa palveluhenkilökunta. Ei ole meidän asiamme roudata omaisiamme. Toki siinä voimme olla mukana läsnä ja henkisenä sivutukena, kannustaa. Mutta ottaa se työksi on helevetin väärin omaa kuormitusta kohtaan, etenkin jos/kun itsekin on eläkeläinen.
Ei millään pahalla, mutta miettikää nyt ensin.- palapelinosina
Ehkä omallekkin kohdallesi osuu joskus jotain pysäyttävää mikä saa oman täydellisyytesi horjumaan, en sitä kuitenkaan osallesi toivo, sillä tiedän mitä on pudota korkealta.
- Teräksenlujatahto
palapelinosina kirjoitti:
Ehkä omallekkin kohdallesi osuu joskus jotain pysäyttävää mikä saa oman täydellisyytesi horjumaan, en sitä kuitenkaan osallesi toivo, sillä tiedän mitä on pudota korkealta.
Tulkoon sanotuksi, että minulle on sattunut elämän aikana niin runsaasti, että sitä te tavikset (perus-arkiset) ette kestäisi ilman itsemurhaa. Siten on käynyt monille tietämilleni ja se ei ole ollut kivaa kuulla.
"palveluhenkilökunta"
Mistähän tällaista palveluhenkilökuntaa saa varata?
Olematon henkinen väsymys onkin siksi juuri henkinen koska se ei helpotu nukkumalla.- palapelinosina
Teräksenlujatahto kirjoitti:
Tulkoon sanotuksi, että minulle on sattunut elämän aikana niin runsaasti, että sitä te tavikset (perus-arkiset) ette kestäisi ilman itsemurhaa. Siten on käynyt monille tietämilleni ja se ei ole ollut kivaa kuulla.
Juu, en aio provosoitua, turhan surkea on yrityksesi.
Teräksen
Palvelutaloissa on todella henkilökuntaa ja asukkaiden eläkkeet menevät hoitomaksuihin. Teoriassa minunkaan ei tarvitsisi kortta ristiin pistää veljeni tai äitini takia. Mitä sitä turhaan huonetta laittaa kodikkaaksi. Niin monen mummon ja pappan huone on sänkyä ja yöpöytää lukuunottamatta tyhjä. Ei kuvia seinillä, ei verhoja ikkunassa, ei mitään omaa muistoa vanhasta. Ei telkkaria ei radiota. Kukaan ei vie ulos kahvilaan. Hoitajat eivät ehdi ulkoilla. Kyllähän asukkaat näinkin pärjäävät. Itse ajattelen että kun vielä kykenen, vien omaisiani jonnekin ulos. Me ihmiset olemme niin erilaisia. Minut on opetettu siihen, että sairaalassa käydäön katsomassa ja autetaan jos voidaan. Tämä on ihan kasvatus-ja luonnekysymys.2lesken kirjoitti:
Teräksen
Palvelutaloissa on todella henkilökuntaa ja asukkaiden eläkkeet menevät hoitomaksuihin. Teoriassa minunkaan ei tarvitsisi kortta ristiin pistää veljeni tai äitini takia. Mitä sitä turhaan huonetta laittaa kodikkaaksi. Niin monen mummon ja pappan huone on sänkyä ja yöpöytää lukuunottamatta tyhjä. Ei kuvia seinillä, ei verhoja ikkunassa, ei mitään omaa muistoa vanhasta. Ei telkkaria ei radiota. Kukaan ei vie ulos kahvilaan. Hoitajat eivät ehdi ulkoilla. Kyllähän asukkaat näinkin pärjäävät. Itse ajattelen että kun vielä kykenen, vien omaisiani jonnekin ulos. Me ihmiset olemme niin erilaisia. Minut on opetettu siihen, että sairaalassa käydäön katsomassa ja autetaan jos voidaan. Tämä on ihan kasvatus-ja luonnekysymys.Ymmärrän tuon, jos jättäisit käymättä, etkä tekisi mitään, tuskin voisit yhtään paremmin, koska mielesi ei hyväksyisi sitä.
- 1lesken
eppu2 kirjoitti:
Ymmärrän tuon, jos jättäisit käymättä, etkä tekisi mitään, tuskin voisit yhtään paremmin, koska mielesi ei hyväksyisi sitä.
eppu
Juuri näin. Veljeni on kohta seitsenmänkymppinen, täysin järjissään oleva lapseton, akaton yksinasunut mies. Vähän erakkomainen. Parhaat ystävät ja avovaimo ovat kuolleet. Hän on pyörätuoliin sidottu ja olen yksi siskoista.. Saimme hänelle täysin uudistetusta palvelukodistata oman yksiön. Häntä hoidetaan tosi hyvin. Kun menen katsomaan, veli saattaa sanoa, lähdetäänkö kaffeelle baariin. Se on toisessa rakennuksessa. Puen hänelle ulkovaatteet ja eikun menoksi. Lähes jokakerta hän tunnistaa siellä kanttiinissa jonkun vanhan tuttavansa.. Päivän tai viikon kohokohta. Ehkä tällainen on monen mielestä turhaa, mutta itse ajattelen eritavoin. 2lesken. Unohtui kirjautuminen. - Vielä.läpikäytävää
Voi teräksenlujatahto sinua. Ensinnäkin, eihän sinulta ole kysytty mitään. Olisi parempi jos vain kertoisit mitä tulet tekemään, mikäli itse joudut autettavaksi tai mitä jos läheisesi. Ei kannattaisi tuomita meitä liialla auttamishalulla ja syyllisyydentunnolla varustettuja ihmisiä. Vai olemmeko sittenkin vain niitä oikeilla tunteilla varustettuja? Itse olen kahden autettavan kohdalla katsonut palveluhenkilökunnan auttamista. Ketään tuomitsematta toivon etten ihan kokonaan joskus joutuisi pelkästään heidän autettavakseen.
- töölöntielläollut
Oli mielenkiintoinen aloitus.Minulla vielä vuosi työaikaa ja sitten varmasti eläkkeelle.Harrastuksia ja kiinnostusta riittää moneen menoon.Melkein 40 vuotta sitten matkustin työn perässä pohjoisesta helsinkiin .Olin yksin ja aika ujo mieheksi.Työ sairaalassa oli samaa kuin pohjoisessa, työtoverit ihan kunnollisia suurimmaksi osaksi.Kuitenkin kulttuuriero oli niin suuri että reilu vuosi riitti minulle.Sain työtä keskisuomesta , jossa meni myös vuosi.Lopulta työtä löytyi myös kotipaikkakunnaltani.Paluuta en ole katunut , vaan ajettalen että oli hyvä käydä katsomassa etelässä ettei vanhempana kaduta ettei tietäisi onko muualla parempi.Jos olisin löytänyt mieleisen naisen aikanaan olisin varmaan jäänytkin helsinkiin.Sellainen löytyi sitten pohjoisesta.Tänä päivänä molemmat tyttäreni ovat kirjoilla helsingissä missä ovat koulut ja työt.Niin on paras.Aloittajaan alkoholismi on surullinen mutta tavallinen kohtalo.Kaikki keski-ikäiset ja varsinkin 60 tuntevat useita sairastumisia ihan läheltäkin.Moni nuoruuden ystäväni on aivan koukussa.Osa on päätynyt parannuttuaan myös raittiiksi.Se on sitten ainoa tie.Elämä pitää täyttää jollain muulla mukavalla, liikuntaa unostamatta.Toivon että ikäisilläni 60 vuotiailla olisi iloa ja tarmoa kokea vielä paljon.Vaikka eläke ei ole iso aion keskittyä kalasteluun , kirjoihin ja matkusteluun vielä enemmän kuin nyt.Paljon jää kertomatta mutta avaus oli niin hyvä että itsekin halusi jotain sanoa.
- Bengalitikku
Tuo, että oli epävarma parikymppisenä, oli varmaan ihan tavallista.
Silloin vain ei ollut isoja keskusteluja ja otsikoita aiheesta kuin aiheesta.
Onhan se ihan luonnollista olla epävarma, ujo ja arkakin, koska lapsuudesta on vain muutama vuosi ja sitten piti olla aikuinen. Omat siivet. Minäkuvahan on ihan keskeneräinen. Paljolti on kiinni, miten rohkaistaan ja miten saa hyväksyntää. Sitä leuhotetaan kodista ja perheestä ulos. Joillekin se on helpotus ja joillekin pelottavaa, koettelemus. Ja kyllä nuoruuteen kuului huvittelukin. Alko ei ole merkannut. Ystävistäse rohkeus kasvoi ja tuki vanhempien lisäksi. Mutta jos sitä ei ole. Orpoutta ja yksinäisyyttähän sitä voi tuntea. Laitoitpa lesken miettimään ja eläytymään nuoren elämänmuutokseen. Eihän kaikilla elämä mene samoin.
Saat muuten ajatella omaa jaksamistasi. Tuollainen matka silloin tällöin tekee hyvää. Ehkä seuraavaksi johonkin muuhun suuntaan.
Minulla on tunnemuisti: voin kokea jonkin paskafiiliksen samoin tai ilahtumisen samoin kuin joskus takavuosikymmeninä vaikkei merkkaa enää mitään. - 1lesken
töölöntiellä
Meillä kaikilla on ollut ja on vieläkin mahdollisuus valita parempi tie mitä kulkea. Itse valitsin monta kertaa täysin väärin. Miksi ihmeessä niin tein. Avomieheni Helsingissä oli aggressiivinen ja väkivaltainen. Pysyin ja roikuin siinä tuhoon tuomitussa suhteessa monta vuotta ja uskoin lupauksiin. Kasvot mustelmilla ja sielu rusinan kokoisena vihdoin lähdin väkivaltaa pakoon. Sain työsuhdeasunnon, yksiön ja olin helpottunut. Naisilta usein kysytään, miksi siedätte väkivaltaa, miksi ette lähde, oma vika. Tässä tullaan taas siihen epäonnistumiseen ja häpeään. Kaikki meni taas pieleen. Miksen ikinä voi onnistua. Mikä helvetti minussa on vikana. Mitä teen aina väärin. Nyt tiedän, yli kuusikymppisenä, että itse ajauduin tietentahtoen väärään seuraan. Ja uskoin lapsellisesti, että mies muuttuu hyväksi. Elin hattaraelämää. Olen läksyni lukenut. Koskaan näemmä ei ole liian myöhäistä. 2lesken - keskeneräisiä
1lesken kirjoitti:
töölöntiellä
Meillä kaikilla on ollut ja on vieläkin mahdollisuus valita parempi tie mitä kulkea. Itse valitsin monta kertaa täysin väärin. Miksi ihmeessä niin tein. Avomieheni Helsingissä oli aggressiivinen ja väkivaltainen. Pysyin ja roikuin siinä tuhoon tuomitussa suhteessa monta vuotta ja uskoin lupauksiin. Kasvot mustelmilla ja sielu rusinan kokoisena vihdoin lähdin väkivaltaa pakoon. Sain työsuhdeasunnon, yksiön ja olin helpottunut. Naisilta usein kysytään, miksi siedätte väkivaltaa, miksi ette lähde, oma vika. Tässä tullaan taas siihen epäonnistumiseen ja häpeään. Kaikki meni taas pieleen. Miksen ikinä voi onnistua. Mikä helvetti minussa on vikana. Mitä teen aina väärin. Nyt tiedän, yli kuusikymppisenä, että itse ajauduin tietentahtoen väärään seuraan. Ja uskoin lapsellisesti, että mies muuttuu hyväksi. Elin hattaraelämää. Olen läksyni lukenut. Koskaan näemmä ei ole liian myöhäistä. 2leskenjotkut miehet on veistetty sellaisesta sekundasta että, pimppiä pitää saada ja naisen antaa, muuten tulee turpaan. silti ne on mustasukkaisia.
keskeneräisiä kirjoitti:
jotkut miehet on veistetty sellaisesta sekundasta että, pimppiä pitää saada ja naisen antaa, muuten tulee turpaan. silti ne on mustasukkaisia.
keskener
Sairaalloinen mustasukkaisuus kalvoi ex-avomiestäni. Silti tai siksi hän liehui muiden naisten kanssa. Minun olisi pitänyt olla sen nyrkin ja hellan välissä hiirenhiljaa. Eikä sekään auttanut. Hänen isänsä oli itse rauhallisuus ja mukavuus, mutta äitinsä oli ollut juoppo ja väkivaltainen. Jotenkin exä sitten kosti minulle lapauutensa kärsimyksiä.
Vaikka aloittajan elämä poikkeaa paljon omastani tunnistan silti jotain samaa. Menin naimisiin Urkin luvalla, saman tien syntyi tytär. Olin arka ja pelokas, ehkä juuri siksi komea vanhempi mies sai pääni sekaisin.
Poika syntyi kolmen vuoden kuluttua, rahasta oli tiukkaa, mies juopotteli eikä pystynyt hoitamaan asioitamme, hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Itse tulen viinasta epävarmaksi kun en hallitse alkoholin vaikutuksen alaisena kaikkea, on ollut pakko olla skarppina koko ajan. Mies kertoi tulevansa rohkeammaksi.
Nykyisin ostan pullon valkkaria pari kertaa kuukaudessa.
Onneksi älysin ottaa raha-asiat hoitaakseni nopeasti, muuten oltaisiin oltu liemessä. Miehellä oli hyvä ammatti, hankki hyvin silloin kun ei ollut omalla lomalla tai sairaslomalla.
Elin lapsillemme kun olivat pieniä, kun sain heidät nuorena he myös pääsivät omilleen kun itsekin olin vielä nuori. Läksin kouluun sen jälkeen kun nuorin muutti kotoa pois. Elin kuusi vuotta muualla, sain töitä ja pärjäsin hyvin.
Ikävä sai muuttamaan takaisin lähemmäksi lapsia, oli syntynyt lapsenlapsikin. Tulin mummoksi 37-vuotiaana.
Tein paljon töitä, asuin omassa asunnossani, kävin katsomassa että mies maksaa laskunsa ym..
Sitten mies sairastui vaikeaan psykoosiin, hänet lääkittiin vuoteen omaksi. Psykooseja oli ollut ja mennyt, tästä hän ei selvinnyt.
Alussa hoidin häntä työn ohella, myöhemmin kokoaikaisena omaishoitajana reilut kymmenen vuotta. Ei ollut aikomus hoitaa kun vähän aikaa, päivät ja vuodet kuluivat huomaamatta.
Nyt elän elämäni parasta aikaa. Säästin työssä ollessani ja tein muutaman voitollisen asuntokaupan, pidin vuokralaisia. Olen aina pelännyt sitä että en pärjää omillani, siksi olen turvannut selustani.- Heikunkeikku
"mielikki.mummo"
Hienosti olet hoitanut asiasi.
Olet sisukas nainen. Piti tallustaa alakertaan hakemaan hattu päähän, että saan nostaa hattua sinulle:)
Raskaita asioita olet saanut käydä läpi.
10 vuotta omaishoitajanakin.
Ihanaa, että tunnet nyt eläväsi elämäsi parasta aikaa. Olet sen ansainnut. - Pääasia.että.nostaa
eppu2 kirjoitti:
Mielikki
Jos minulla olisi hattu, nostaisin sitä Sinulle.Nosta huivia. Tai otsapantaa. Edes hiuspinniä...
Nostin hattua hetki sitten, sen olisi voinut tarkistaa vaikka web kamerasta (jota en ole asentanut, minua ei hakkerit vakoile).
On näet ollut lippis päässä koko päivän, verkkareissa istun ilman paitaa.
Kävin illalla saunassa ja hiukset tuli niin puhtaiksi että valahtelevat silmille. Parturissa olen käynyt joskus viime kesänä jonka jälkeen askeleeni ja parturin ovi eivät ole kohdanneet.
Lähellähän tuo olisi mutta joulun alla sain älynväläyksen, että kasvakoon tukka ensi kesään. Joten minähän en luovu itsepäisyydestäni vaikka nyt hieman kärsinkin.
Juhannukseksi voisin käydä parturissa ja jättää takatukan jos se olisi palannut muotiin. Vai ottaisiko mini-voguen. Pääasia.että.nostaa kirjoitti:
Nosta huivia. Tai otsapantaa. Edes hiuspinniä...
Nostin hattua hetki sitten, sen olisi voinut tarkistaa vaikka web kamerasta (jota en ole asentanut, minua ei hakkerit vakoile).
On näet ollut lippis päässä koko päivän, verkkareissa istun ilman paitaa.
Kävin illalla saunassa ja hiukset tuli niin puhtaiksi että valahtelevat silmille. Parturissa olen käynyt joskus viime kesänä jonka jälkeen askeleeni ja parturin ovi eivät ole kohdanneet.
Lähellähän tuo olisi mutta joulun alla sain älynväläyksen, että kasvakoon tukka ensi kesään. Joten minähän en luovu itsepäisyydestäni vaikka nyt hieman kärsinkin.
Juhannukseksi voisin käydä parturissa ja jättää takatukan jos se olisi palannut muotiin. Vai ottaisiko mini-voguen.Pääasia
Pistähän paita päällesi ettet vilustu. Tai jos sinulla on sellainen yläkroppa kuin Emmendalen Petelle niin pistähän webit ja skypet laulamaan. Oletan ainakin, että olet miespuolinen. Takatukka ja voque ovat historiaa. Ei kun parturiin huomispäivänä.
- hehehehee
Olinhan siellä Helsingissä minäkin lukiolaisena, 17-vuotiaana. Hienossa ja varakkaassa svensktalande perheessä kodin- ja lastenhoitajana kielitaitoani vahvistamassa. Pärjäsin työssäni hyvin - puolet kesästä olimme heidän mökillään ja siellä tein koko perheen ruoatkin, kaupungissa ollessamme molemmat perheen vanhemmat olivat päivät töissä ja mä kiertelin alle kouluikäisten lasten kanssa bussilla Helsingin nähtävyyksiä: Korkeasaari, Seurasaari, uimaranta. Olin maalta, maalta, mutta jostain syystä aikalailla itsevarma. Huomasin, että minulla oli monia vahvuuksia verrattuna työnantajiini. Kun sain elannon ja pientä matkusteluakin työni kylkiäisenä jäi minulla pieni palkkani säästöön. Luokkatoverini vietti kesälomaa niinikään ruotsinkielisten sukulaistensa luona Kaivopuiston lähellä ja hänen kanssaan kävin niinä muutamina vapaapäivinä, joita minulla oli, ostoksilla Helsingin keskustassa. Ostin Marimekkoa itselleni ja sisaruksilleni, minihameen Stockmannilta, kukkapaitapuseron ja pikkusiskolleni rannekellon. Se oli sitä kukkaiskansa-aikaa. Naapurin poika kotikylästä oli ollut muutaman vuoden töissä Helsingissä ja yritti ottaa yhteyttä minuun opastaakseen minua, mutta yritykseksi jäi yhteydenottonsa, kun minua ei kiinnostanut. Osasin olla Helsingissä ilman opastustaan :D
Silloin tällöin käyn nauttimassa vilinästä Mannerheimintiellä. Helsingin keskustassa on helppo suunnistaa, koska se on sama kuin silloin ennen, vaikka on reitit piilotettu osittain maan alle. Tapiolan ja Lauttasaaren rannoilla tulee painostava muisto siitä vastuusta, joka oli lasten hoitamisesta, siivoamisesta, ruoan laittamisesta ja aamuisin jokaiselle eri minuuttia muna. Alkoholi ei ole kuulunut elämääni nuorena eikä vanhempanakaan, ei koskaan. Lastemme ollessa pieniä halusin olla vastuullinen ja aina kykenevä heistä huolehtimaan Siitä raittiudestani olen kyllä saanut kovasti moitteita. Vaikka viiniä voin nauttia juhlaruoan kanssa, enkä siis ole absolutisti, niin absoluutiksi mua on jopa äitnii haukunut. Uskomaton elämäntarina, mielikki-mummo. En tarkoita etten uskoisi sitä vaan ihmettelen, miten paljon olet jaksanut ja kestänyt.
Monilta osin voin samaistua sinuun - muiltakin kuin pohjalaisuuden osalta..))
Itse en vain ole ollut noin sitkeä. Lannistun sittenkin aika herkästi ja vaikka minuakin on pidetty vahvana, joudun yliherkkänä tekemään lujasti töistä sellaisten asioitten eteen, jotka muilta sujuvat leikiten. Ja joskus olen voimien puutteessa joutunut jättämään urakkani keskenkin.
Eli aloittajan kuvaama uupumus on minulle hyvin tuttua. Muilta osin en aloitukseen oikein voi samaistua. Nuoruuden epävarmoina vuosina minulle sattui hyviä tukihenkilöitä lähelle. Ja heitä on riittänyt myöhemminkin, olen ollut sillä tavoin onnekas.
Silti olen aina sanonut, että minulla on alkoholistin geenit (isän puolelta) enkä edelleenkään osaa suhtautua alkoholinkäyttöön luontevasti. Eli jokin jännite, kontrollihakuisuus on edelleen jäljellä.
Mutta hieno ja oivaltava aloitus taas, 2lesken. Vähän tuli mieleen eilinen kun olin "oman" yhdistykseni senioritapaamisessa ja koin miten voimaannuttava ihmisyhteys voi olla, kun ollaan ilman rooleja. Ei kilpailla, ei esitellä eikä todistella mitään, ei olla ikinuoria vaan vanhoja naisia, joilla on eletty elämä voimavarana...Se on kumma, miten tuo alkoholi vaikuttaa niin eri tavalla eri ihmisiin.
Minulle on kerrottu kuinka se tekee olon rentoutuneemmaksi, rohkeammaksi, varmemmaksi, viisaammaksi, iloisemmaksi, sosiaalisemmaksi ...
Minulla se sellainen tuntemus on aina jäänyt puuttumaan. Ihan päinvastoin. On tullut ahdistunut
ja epävarma tunne niinkuin joku haamu olisi ryöstämässä aivojani, vetäydyn kuoreeni ja ikävöin takaisin omaa itseäni.
Siltikin, jos ja kun joku toinen tuntee voivansa itseään paremmin alkoholista, niin hänelle se suotakoon. Ei minulla mitään sitä vastaan.Minulle tulee ihan samat tuntemukset. Tulee ikävä normaalia itseään.
Jos otan vain vähän kotona niin ei silloin ole hätää. En ole halukas ottamaan yhtään esim ravintolassa.mielikki.mummo kirjoitti:
Minulle tulee ihan samat tuntemukset. Tulee ikävä normaalia itseään.
Jos otan vain vähän kotona niin ei silloin ole hätää. En ole halukas ottamaan yhtään esim ravintolassa.Ehkä meiltä puuttuu joku geeni. Joku sellainen, mikä antaa alkoholista sellaisia positiivisia vaikutteita.
- Hätkähdyttävämuutos
Tellukka kirjoitti:
Ehkä meiltä puuttuu joku geeni. Joku sellainen, mikä antaa alkoholista sellaisia positiivisia vaikutteita.
Mihinkä on kadonnut syyttelevä paljon kyselevä Tellukka? Oletko hänen valeprofiilinsa kun enää vain osallistut keskusteluun? Antoiko YP varoituksen?
No, ei se mitään, sinua on sujuvampi lukea kuin ikikärttyisää korppista. Hätkähdyttävämuutos kirjoitti:
Mihinkä on kadonnut syyttelevä paljon kyselevä Tellukka? Oletko hänen valeprofiilinsa kun enää vain osallistut keskusteluun? Antoiko YP varoituksen?
No, ei se mitään, sinua on sujuvampi lukea kuin ikikärttyisää korppista.Annan nyt vain sinun välillä tuurata itseäni, kun olen huomannut sinulla olevan niin loistavia kykyjä ja intohimoisia haluja sellaiseen.
- Bengalitikku
Samankaltaisesti ajattelen. Nuorena oli niin vähän rahaa tuhlattavaksi juomiin, joten ystävienkin kanssa se jäi vähiin. Oikeastaan kukaan ei humaltunut. Kontrollitarve. Juu. Kyllä on ollut. Ketä muuta olisin syyttänyt kuin itseäni, jos meno olisi livennyt lapasista. Koen olevani oma itseni ilman slkoa. Geeni taitaa minultakin sitten puuttua.
- 1lesken
Tell
Tilastojen mukaan Suomessa on puolimiljoonaa alkoholin suurkuluttajaa. Tässä on sikäli harha, että noin 10% juo tosi valtavat määrät. Alkoholiriippuvaiseksi sanotaan henkilöä, jonka on joka perjantai ostettava se pullo ja juotava. Hän ei välttämättä ole alkoholisti. Sitten on nämä kotona työpäivän jälkeen viiniä nautiskelevat. He hoitavat työnsä, perheensä, laskunsa, kotinsa. Mutta ovat kuitenkin koukussa lasillisiin viiniä. Eli suurin osa käyttäjistä juo maltillisesti ja sivistyneesti. Murto-osa juo sitten ämpäri kaupalla joka päivä. Niin, mikä siinä viinassa on se juju. Toiset tykkää liikaa olla hilpeenä humalassa, toiset saavat yhdestä lasillisesta hirveän migreenin tai jotain muuta kipua. Se kait sitten on jokin ihmiskehossa, joka ratkaisee. 2lesken
- bloombeg
Voin ottaa milloin tahansa, näin ollut 55 vuotta, miksi pitäisi olla riippuvainen???
Tämä 24 taitaa olla pahin kaikille riippuvaisuudessa itselläni myös maailman pörssit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih567207Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7193370Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1481650Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2781530- 841355
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841351- 911240
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631217Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2331173- 811134