MF 65

Alunperin tehostin noissa markII:ssa oli vain ns. teollisuusmalleissa, joissa oli kuormaaja. tämä siis virallisen maahantuojan mukaan, mutta käytäntö oli jotain aivan muuta. Irrallista tehostinsarjaa löytyy löytyy edelleen myynnistä, ja paikka sylinterille kuin myös pumpulle löytyy ilman sen kummmepia ihmettelyjä.

Nelivedosta en tiedä muuta kuin että semmosiakin on tehty. Varsin on mielenkiintoista, jos niitä suomesta löytyy...

mörkö kirjoitti:

Alunperin tehostin noissa markII:ssa oli vain ns. teollisuusmalleissa, joissa oli kuormaaja. tämä siis virallisen maahantuojan mukaan, mutta käytäntö oli jotain aivan muuta. Irrallista tehostinsarjaa löytyy löytyy edelleen myynnistä, ja paikka sylinterille kuin myös pumpulle löytyy ilman sen kummmepia ihmettelyjä.

Nelivedosta en tiedä muuta kuin että semmosiakin on tehty. Varsin on mielenkiintoista, jos niitä suomesta löytyy...

Lue lisää

Miksi tarvitset tehostajan. Minulla on 165 v66 tosi kevynen pyöritellä pikku ajossa. Jos pistät siihen tehostajan sen ajo ominaisuudet kärsii.(Tulee tunnoton ohjaus) Laita nivelet kuntoon ja paanalle.

MF-165 kirjoitti:

Miksi tarvitset tehostajan. Minulla on 165 v66 tosi kevynen pyöritellä pikku ajossa. Jos pistät siihen tehostajan sen ajo ominaisuudet kärsii.(Tulee tunnoton ohjaus) Laita nivelet kuntoon ja paanalle.

Lue lisää

Traktoritkin on vähän herkempiä kuin 60 luvun alussa. Jos 65 ei muka tarvitse tehostinta niin ei sillä ole kyllä paljon ajamista.Omassa vm.62 mark 2 saa kyllä ihan tarpeeksi käyttää voimia jos vertaa 2004 Valtraan.Tehostimen laitto onnistuu kyllä eka 165 oli sama konekin joten osia pitäisi löytyä.Ajo-ominaisuuksista mistä sellaisia siihen löytää?

mörkö kirjoitti:

Alunperin tehostin noissa markII:ssa oli vain ns. teollisuusmalleissa, joissa oli kuormaaja. tämä siis virallisen maahantuojan mukaan, mutta käytäntö oli jotain aivan muuta. Irrallista tehostinsarjaa löytyy löytyy edelleen myynnistä, ja paikka sylinterille kuin myös pumpulle löytyy ilman sen kummmepia ihmettelyjä.

Nelivedosta en tiedä muuta kuin että semmosiakin on tehty. Varsin on mielenkiintoista, jos niitä suomesta löytyy...

Lue lisää

numeroltaan 765? Kuulin joskus sellaisen jutun. 65sta on saanut aikanaan myos multipover- vaihteistolla. Pudotan viela yhden *turhan tiedon* hihastani, nimittain 65sen on saanut aikoinaan myos bensakoneella, tosin ilmeisesti vain USAssa

MF-165 kirjoitti:

Miksi tarvitset tehostajan. Minulla on 165 v66 tosi kevynen pyöritellä pikku ajossa. Jos pistät siihen tehostajan sen ajo ominaisuudet kärsii.(Tulee tunnoton ohjaus) Laita nivelet kuntoon ja paanalle.

Lue lisää

ei olekkaan siitä, etteikö ohjausta "jaksaisi" väännellä.

Aikomuksena ajaa tarktorillani maata peräkärryllä ja peruutusmatka on suht pitkä ja mutkainen ja ahdas.

Tehostin auttaisi tällaisessa hommassa rutkasti ja jättäisi nk vexlaamiset pois, koska nopealla "kevyellä" ohjauksella saisi kuorman aina laakista perille.

Onhan tässä nytkin nopea ohjaus, mutta traktorin ollessa "määrätyssä asennossa", kevennystä kyllä kaipaisi.

Olen jo ikämies, ja nuo keventimet tekisi terää.

Tuo ajatus tuli vain mieleen, koska olin löytävinäni esim pumpulle paikan suoraan jakopäähän jne.

Että tämän takia vain kyselin.
Olisko jollain nettiosoitetta esim Englantiin.
Tulisi sieltä nopeasti.

Nim. vm -63

teollisuusmalliversio kirjoitti:

numeroltaan 765? Kuulin joskus sellaisen jutun. 65sta on saanut aikanaan myos multipover- vaihteistolla. Pudotan viela yhden *turhan tiedon* hihastani, nimittain 65sen on saanut aikoinaan myos bensakoneella, tosin ilmeisesti vain USAssa

Lue lisää

teollisuusmallin tyyppi on tosiaan 765, löytyy siitä tyyppikilvestä. Kaikissa näissä ei tehostinta ollut, ei myöskään tuossa itse käyttämässäni yksilössä, mutta etuakseli järeämpää tekoa kuin maatalousmallissa. Kuormaaja tuossa yksilössä on alunperin ollut ja takana 12.4x36 renkaat.
Turbiinikytkin ja suunnanvaihtaja löytyi malleista, jotka edelsivät 165:sta kehitettyjä 3165 ja 50R malleja.
Multipower on ollut saatavilla ainakin maatalousversioon. Bensakonekin ollut ainakin 50-luvun malleissa tarjolla.
Ja mitä tulee ajo-ominaisuuksiin, niin kyllä 65:lla tiellä pysyy niin tehostimella kuin ilmankin. En minä ainakaan itse ole tehostinta tarvinnut, edes metsässä, vaikka olisihan se joissain olosuhteissa hyvä peukalonsäästäjä.

vm -63 kirjoitti:

ei olekkaan siitä, etteikö ohjausta "jaksaisi" väännellä.

Aikomuksena ajaa tarktorillani maata peräkärryllä ja peruutusmatka on suht pitkä ja mutkainen ja ahdas.

Tehostin auttaisi tällaisessa hommassa rutkasti ja jättäisi nk vexlaamiset pois, koska nopealla "kevyellä" ohjauksella saisi kuorman aina laakista perille.

Onhan tässä nytkin nopea ohjaus, mutta traktorin ollessa "määrätyssä asennossa", kevennystä kyllä kaipaisi.

Olen jo ikämies, ja nuo keventimet tekisi terää.

Tuo ajatus tuli vain mieleen, koska olin löytävinäni esim pumpulle paikan suoraan jakopäähän jne.

Että tämän takia vain kyselin.
Olisko jollain nettiosoitetta esim Englantiin.
Tulisi sieltä nopeasti.

Nim. vm -63

Lue lisää

valmis tehostinsarja löytyy ihan melkein mistä tahansa asiansa osaavasta tarvikeliikkeestä kaikkine tykötarpeineen. Pumpun/säiliön paikka on jakopäässä 4.203 koneessa oikealla puolella laturin alla (??/tilapäinen dementia vaivaa). Etupellitysten alta löytyy valmiit kiinnityspaikat tehostinsylinterille ym. rojuille. Jopa letkuille on pellityksissä reikä valmiina.

mörkö kirjoitti:

teollisuusmallin tyyppi on tosiaan 765, löytyy siitä tyyppikilvestä. Kaikissa näissä ei tehostinta ollut, ei myöskään tuossa itse käyttämässäni yksilössä, mutta etuakseli järeämpää tekoa kuin maatalousmallissa. Kuormaaja tuossa yksilössä on alunperin ollut ja takana 12.4x36 renkaat.
Turbiinikytkin ja suunnanvaihtaja löytyi malleista, jotka edelsivät 165:sta kehitettyjä 3165 ja 50R malleja.
Multipower on ollut saatavilla ainakin maatalousversioon. Bensakonekin ollut ainakin 50-luvun malleissa tarjolla.
Ja mitä tulee ajo-ominaisuuksiin, niin kyllä 65:lla tiellä pysyy niin tehostimella kuin ilmankin. En minä ainakaan itse ole tehostinta tarvinnut, edes metsässä, vaikka olisihan se joissain olosuhteissa hyvä peukalonsäästäjä.

Lue lisää

sijoittui 65sen valmistus? Meilta loytyy sellanen mk II vm 62. Valmistus loppui ilmeisesti johonkin vuoden 64 tienoille, mutta milloin alkoi? Luullakseni on ollut samassa sarjassa malli 85, muttei Suomem tuontiohjelmassa. Onko tietoa moisesta koneesta?

mörkö kirjoitti:

teollisuusmallin tyyppi on tosiaan 765, löytyy siitä tyyppikilvestä. Kaikissa näissä ei tehostinta ollut, ei myöskään tuossa itse käyttämässäni yksilössä, mutta etuakseli järeämpää tekoa kuin maatalousmallissa. Kuormaaja tuossa yksilössä on alunperin ollut ja takana 12.4x36 renkaat.
Turbiinikytkin ja suunnanvaihtaja löytyi malleista, jotka edelsivät 165:sta kehitettyjä 3165 ja 50R malleja.
Multipower on ollut saatavilla ainakin maatalousversioon. Bensakonekin ollut ainakin 50-luvun malleissa tarjolla.
Ja mitä tulee ajo-ominaisuuksiin, niin kyllä 65:lla tiellä pysyy niin tehostimella kuin ilmankin. En minä ainakaan itse ole tehostinta tarvinnut, edes metsässä, vaikka olisihan se joissain olosuhteissa hyvä peukalonsäästäjä.

Lue lisää

vuosimalli63,ilman tehostinta etukuormaimella.Rekisteriotteessa lukee 765.Ei ole mikään teollisuusmalli.

Massikka kirjoitti:

vuosimalli63,ilman tehostinta etukuormaimella.Rekisteriotteessa lukee 765.Ei ole mikään teollisuusmalli.

niin meidan mk II vm 62 on tyyppikilven ja rek otteen mukaan myos 765. Eika siinakaan ole tehostajaa eika muita herkkuja.

mihin vuosiin kirjoitti:

sijoittui 65sen valmistus? Meilta loytyy sellanen mk II vm 62. Valmistus loppui ilmeisesti johonkin vuoden 64 tienoille, mutta milloin alkoi? Luullakseni on ollut samassa sarjassa malli 85, muttei Suomem tuontiohjelmassa. Onko tietoa moisesta koneesta?

Lue lisää

Piti olla joku weppi-sivusto tallessa, jossa oli kattava selostus noista vanhemmistakin malleista, mutta löytyi vain nyt tuo konedata. Alfamerilla on ainakin kirjallisuutta asiasta http://www.alfamer.fi
Täältä löytyy uudempia malleja:
http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm
Oma muistikuva on semmonen, että valmistusta olisi ollut vuosina 1956 - 1964. Suomeen 65 tuli vähän kuin vahingossa... maahantuoja piti 65:ta liian tehokkaana mallina sen aikaiseen käyttöön. Majori oli 50-luvulla isojen traktorien ehdoton ykkönen, ja yleisesti sen katsottiin soveltuvan vain isoille maatiloille ja koneurakointiin, ja siksipä muita merkkejä ei juurikaan uskallettu lähteä tuomaan. Tietolähteeni mukaan muuan pohjalaisisäntä oli ollut englannissa maatalouskonenäyttelyssä ja kokeillut siellä 65:ta mieltyen siihen lähtemättömästi.
Ko. isäntä oli tilannut välittömästi 2 traktoria itselleen, jotka pienen seikkailun jälkeen suomeen rantautuivat. Maahantuoja heräsi varsin nopeasti, koska kysyntää alkoi ilmetä.
85:ta ja 90:ta on tiettävästi tuotu maahan joitain kappaleita, mutta ne ovat tiettävästi visusti keräilijöiden lukkojen takana.
Mallejahan valmistettiin ainakin englannissa, ranskassa ja USA:ssa. Tiettävästi myös Brasiliassa, portugalissa ja lisenssillä muuallakin.
Joku jos löytää sivustot, joilla on noiden vanhempien mallien historiaa, niin voisi laittaa tänne.

ihan tarkkoja ollaan kirjoitti:

niin meidan mk II vm 62 on tyyppikilven ja rek otteen mukaan myos 765. Eika siinakaan ole tehostajaa eika muita herkkuja.

Löysin linkin, sivuaa keskustelua.
http://personal.inet.fi/koti/martti.vali-torala/tilasto4.htm

ZEI kirjoitti:

Löysin linkin, sivuaa keskustelua.
http://personal.inet.fi/koti/martti.vali-torala/tilasto4.htm

Lue lisää

Tuo ensimmäinen nummero on valmistus maata osoittava nummero.765-565 jne.

bmc kirjoitti:

Tuo ensimmäinen nummero on valmistus maata osoittava nummero.765-565 jne.

Saman tiedon kuulin myös eilen, ja tyyppikilvesstä käy myös ilmi paikkakunta, missä traktori on koottu. Ja toinen uusi tieto; ei ilmeisesti ollutkaan se eilen mainittu pohjalaisisäntä ensimmäinen 65:n omistaja suomessa, satakunnassa olisi kuulemma ollut yksi jo aikaisemmin.
Ja pitäisi vieläpä olla niin, että kaikissa mkII:ssa olisi se korkeampi etuakselimalli 7.50x16 renkailla.

mörkö kirjoitti:

valmis tehostinsarja löytyy ihan melkein mistä tahansa asiansa osaavasta tarvikeliikkeestä kaikkine tykötarpeineen. Pumpun/säiliön paikka on jakopäässä 4.203 koneessa oikealla puolella laturin alla (??/tilapäinen dementia vaivaa). Etupellitysten alta löytyy valmiit kiinnityspaikat tehostinsylinterille ym. rojuille. Jopa letkuille on pellityksissä reikä valmiina.

Lue lisää

Niitä valmiita sylinterin paikkoja ainakaan omasta 65 .sta niin kuin ne oli 165.ssa joten etupalkki taitaa olla erilainen .Muuten pumpun ym. laitto onnistunee ainakin hihnakäyttösen sellaisen sylinterin joka tulee siihen simpukan ja etupään vääntövarren väliin,sellaisia olen nähnyt ainakin majoreissa olevan töitähän siinä voi olla sovittamisessa mutta voi niitä löytyä valmiitakin jostain.

Kerran olen nähyt autoillessani 165 nelikon, oli jopa pieni tela-alustainen kaivinkonekin lavetilla mukana, peruutti sitä juuri metsään maantieltä, en vain kertakaikkiaan muista missä päin suomea se oli, jossain pohjanmaalla kuitenki.Traktori näytti siistiltä, vaikka ei ollut ihan uus!

nelikko kirjoitti:

Kerran olen nähyt autoillessani 165 nelikon, oli jopa pieni tela-alustainen kaivinkonekin lavetilla mukana, peruutti sitä juuri metsään maantieltä, en vain kertakaikkiaan muista missä päin suomea se oli, jossain pohjanmaalla kuitenki.Traktori näytti siistiltä, vaikka ei ollut ihan uus!

Lue lisää

ei ollut 165:sta nelivetoversiota, vaan sen sisarmalli 168 jonka sai nelikkona. Samoin oli asianlaita 178:n ja 188:n kohdalla jotka olivat rinnakkaismalleja 175:lle ja 185:lle. Mutta sellasta neliveto 65:sta ei kukaan ole nähnyt edelleenkään?

pilkunviilaus.com kirjoitti:

ei ollut 165:sta nelivetoversiota, vaan sen sisarmalli 168 jonka sai nelikkona. Samoin oli asianlaita 178:n ja 188:n kohdalla jotka olivat rinnakkaismalleja 175:lle ja 185:lle. Mutta sellasta neliveto 65:sta ei kukaan ole nähnyt edelleenkään?

Lue lisää

Kyllä 165 ferguja on ollut nelivetoisia. Oheessa linkki yhteen kuvaan.

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://66.28.175.165/farmphoto/attachment/size_thumbnail/t_3613EAD5-B511-4839-AD61-CCA1308CFF51.jpg&imgrefurl=http://www.farmphoto.com/photography/forum.asp?fid=53&h=67&w=90&sz=3&tbnid=vYFDjno9eSoJ:&tbnh=55&tbnw=74&start=4&prev=/images?q=mf 165 4wd&hl=fi&lr=&sa=N

Nuffisti kirjoitti:

Kyllä 165 ferguja on ollut nelivetoisia. Oheessa linkki yhteen kuvaan.

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://66.28.175.165/farmphoto/attachment/size_thumbnail/t_3613EAD5-B511-4839-AD61-CCA1308CFF51.jpg&imgrefurl=http://www.farmphoto.com/photography/forum.asp?fid=53&h=67&w=90&sz=3&tbnid=vYFDjno9eSoJ:&tbnh=55&tbnw=74&start=4&prev=/images?q=mf 165 4wd&hl=fi&lr=&sa=N

Lue lisää

Toimisko tämä paremmin?

http://www.farmphoto.com.nyud.net:8090/bin/image.exe/attachment/size_original/DFE971FA-7235-4B91-8BDA-C7FD016DC1B4.jpg

pilkunviilaus.com kirjoitti:

ei ollut 165:sta nelivetoversiota, vaan sen sisarmalli 168 jonka sai nelikkona. Samoin oli asianlaita 178:n ja 188:n kohdalla jotka olivat rinnakkaismalleja 175:lle ja 185:lle. Mutta sellasta neliveto 65:sta ei kukaan ole nähnyt edelleenkään?

Lue lisää

että 165, olin ainaki aika varma asiasta. Saattoi kyllä olla 168, mutta kuitenki... ois kai se voinut olla 165!

Nuffisti kirjoitti:

Kyllä 165 ferguja on ollut nelivetoisia. Oheessa linkki yhteen kuvaan.

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://66.28.175.165/farmphoto/attachment/size_thumbnail/t_3613EAD5-B511-4839-AD61-CCA1308CFF51.jpg&imgrefurl=http://www.farmphoto.com/photography/forum.asp?fid=53&h=67&w=90&sz=3&tbnid=vYFDjno9eSoJ:&tbnh=55&tbnw=74&start=4&prev=/images?q=mf 165 4wd&hl=fi&lr=&sa=N

Lue lisää

olen nimittain AINA ollut siina uskossa etta 165sta ei ole tehty nelivetona vaan nelivetoiset satasarjalaiset on numeroltaan 168, 178 ja 188. Pakko kai uskoa kun lukee niin...

takaisku kirjoitti:

olen nimittain AINA ollut siina uskossa etta 165sta ei ole tehty nelivetona vaan nelivetoiset satasarjalaiset on numeroltaan 168, 178 ja 188. Pakko kai uskoa kun lukee niin...

Lue lisää

MF-178 nelivetoa. 168-4 ja 188-4 ovat tuttuja. 188-4 oli ranskalainen, kun 188 takaveto englantilainen.

nelikko kirjoitti:

että 165, olin ainaki aika varma asiasta. Saattoi kyllä olla 168, mutta kuitenki... ois kai se voinut olla 165!

Tehdastekoiset 100-sarjalaiset nelivedot ovat olleet 168-4 ja 188-4. 165 nelikko on tehty jälkikäteen asennussarjalla, joka on sisältänyt etupään pidennyspalan, jolla akseliväliä on kasvatettu samaan mittaan 1X8:n kanssa. Tuo akselimalli on kotoisin eri paikasta kuin originaaliakseli, joka sekin oli massivisine napoineen melkoinen ilmestys. Pyörän kääntökulma on myös melko pieni joten ei ole ahtaiden paikkojen kone. Kestäviä akseleita kuulemma ovat...

mörkö kirjoitti:

Tehdastekoiset 100-sarjalaiset nelivedot ovat olleet 168-4 ja 188-4. 165 nelikko on tehty jälkikäteen asennussarjalla, joka on sisältänyt etupään pidennyspalan, jolla akseliväliä on kasvatettu samaan mittaan 1X8:n kanssa. Tuo akselimalli on kotoisin eri paikasta kuin originaaliakseli, joka sekin oli massivisine napoineen melkoinen ilmestys. Pyörän kääntökulma on myös melko pieni joten ei ole ahtaiden paikkojen kone. Kestäviä akseleita kuulemma ovat...

Lue lisää

joku massikka-aiheinen englanninkielinen sivusto kertoo mf 135sta, jossa on neliveto. Ja tekstista ymmarsin lahes taydellisella kielitaidollani etta nelivedon sai melko pienella vaivalla kaikkiin satasarjalaisiin ferkkuihin. Oli suosiossa kuulemma erityisesti vuoristoisissa maissa. Eipa taida olla hirmu montaa satasarjalaista nelivetoa Suomeen eksynyt.. Oliko liian kallis vai eiko vain uskottu Suomessa tarvittavan?

pilkunviilaus.net kirjoitti:

joku massikka-aiheinen englanninkielinen sivusto kertoo mf 135sta, jossa on neliveto. Ja tekstista ymmarsin lahes taydellisella kielitaidollani etta nelivedon sai melko pienella vaivalla kaikkiin satasarjalaisiin ferkkuihin. Oli suosiossa kuulemma erityisesti vuoristoisissa maissa. Eipa taida olla hirmu montaa satasarjalaista nelivetoa Suomeen eksynyt.. Oliko liian kallis vai eiko vain uskottu Suomessa tarvittavan?

Lue lisää

Kyllähän noita malleja löytyy maailmalta vaikka minkämoisia, mutta onko ne olleet varsinaisia tuotantomalleja vai jonkun pienvalmistajan erikoisversioita, onkin sitte ihan eri juttu.
Alunperinhän nuo nelivedot on tosiaan olleet suosiossa paikoissa, joissa mäet on hiukan jyrkempiä kuin meillä, ja toisaalta vesiviljelmillä.
Englannissa on 50-70-luvulla ollut puolen tusinaa jälkirakennuspajaa, jotka ovat tehneet mitä ihmeellisempiä asennuksia perustraktoreihin, erilaisia konstruktioita vetävästä etuakselista, apuakseleita ja jopa umpiohjaamoita...

Nuo kuvissa olleet verkun akselit on ilmeisesti itävaltalaista tai italialaista alkuperää.

Muutostyö takavedosta nelivedoksi ei ole ihan pikkujuttu, tulee muistaakseni ihan uutta valua vaihdelaatikkoon...

Ei kai noita 100-sarjan nelivetoja ole suomessa kuin muutama sata kpl. Takavedollakin pärjäsi ihan hyvin vielä 70-luvulla.

Näin minäkin kuvittelisin.
Tehostin tulisi siis nykyisen simpukan paikalle ja pumppu syöttöpumpun "alle" kiinni kolmella pultilla. Ainakin siinä jakokopassa on laippa "jotakin varten".
Tämä syöttöpumppu on kyllä takaa katsottuna vasemmalla puolella, moottori perkins 3,3 ltr.

Tarkoittiko nimerkki "mörkö" juuri tällaista?

Omani on valmistettu Englannissa, ja on nk perusfergu. Lukko painonsiirto ja kaksoiskytkin on, ei suunnanvaihtajaa eikä multipoweria.

Kyllä tänäänkin kun metsästä puita ajelin, olis "urakkanuppi" terää tehnyt.

vm-63 kirjoitti:

Näin minäkin kuvittelisin.
Tehostin tulisi siis nykyisen simpukan paikalle ja pumppu syöttöpumpun "alle" kiinni kolmella pultilla. Ainakin siinä jakokopassa on laippa "jotakin varten".
Tämä syöttöpumppu on kyllä takaa katsottuna vasemmalla puolella, moottori perkins 3,3 ltr.

Tarkoittiko nimerkki "mörkö" juuri tällaista?

Omani on valmistettu Englannissa, ja on nk perusfergu. Lukko painonsiirto ja kaksoiskytkin on, ei suunnanvaihtajaa eikä multipoweria.

Kyllä tänäänkin kun metsästä puita ajelin, olis "urakkanuppi" terää tehnyt.

Lue lisää

Jos traktorissa on ohjaustehostin,siinä on paikallaan mekaaniset ohjauslaitteet.Hydrauliikka vain keventää ratin pyöritystä.Hydraulisessa ohjauksessa ei ole simpukkaa vaan "orbitrol"ohjaamassa öljynpainetta pyöriä kääntävään sylinteriin,mitään mekaanista yhteyttä ei tarvita.

Tässä on MF-65 (765) käsikirja. Traktorikin on käytössä ja rekisterissä. Tämä on luovutettu 20.4. 1960. Eli ns. MK-1 vaikka sitä ei kai käytetty kun vasta MK-II tunnetan MK-merkinnällä. Tässä on pieni diesel 3,146 litraa. Syl. halk. 88,9mm isku 127mm. Ulkopäin tämän tunnista kaukaa, kun moottorin ja kytkimen saumassa on alapuolella sellainen "kiila". Tässä kirjassa kerrotaan lisävarusteena saatavan ohjaustehostimen lisävarusteena. Asennettaessa irroitetaan pystyakselin pukki joka korvataan toisella erikoipukilla. Eräässä kuvassa sen öljysäiliö näkyy polttoainesäiliön ja jäähdyttimen välissä. Tämän sarjanunero on: SNY 522980. Maahantuoja Farming Oy Helsinki

Joku tuolla aiemmin mainitsi, että MF65MKII traktoreissa olisi kaikissa se iso maavara ja 7.5x16" renkaat jne. Myyntiesite mainitsee erikseen tämän ns. Metsämallin, jossa on ne pitemmät olkavarret jne. ja on tosiaan isommalla maavaralla.

Kyllä se paikka taitaa tosiaan olla vasemalla puolella 4.203:ssa. Muisti pätkii ja kone on 100km:n päässä...
Aiemmin mainitsemani sarja on juurikin se sama kuin myyntiesitteessä mainitaan.
Vanhemman mallin kone on siis 4.192. 4 sylinteriä 192 kuutiotuumaa.
Nivelet kananttaa uusia jos tehostimen laittaa ja rasvata usein.