Hoityön johtajuusongelmat!

johtajavarmistaatulevais

Ilkka lehdessä on kevään kuluessa useita yleisönosastokirjoituksia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalan hoitopuolen johtajuusongelmista. Työntekijöiden mielipiteitä ei ole kuunneltu. Kirjoituksista on saanut sen käsityksen, että hoitotyön johtaminen on autoritääristä ja vanhanaikaista. Näin varmaan onkin tällä hetkellä. Toisin oli 1970 -luvun lopulla ja -80 luvulla. Silloin ylihoitajat ja osastonhoitajat toimivat lähellä työyhteisöjä herkällä korvalla kuunnellen hoitajien näkemyksiä. Puhallettiin yhteen hiileen potilaiden parhaaksi. Jos ongelmia tuli, ne osattiin ratkaista. Osastonhoitajat myös työskentelivät osastolla työvuorossa hoitamassa potilaita. Näin he saivat konkreettista tuntumaa hoitotyöstä ja suoraan palautetta potilailta, miten nämä kokevat saamansa hoidon kyseisellä osastolla. Olen ihmetellyt, miten eri ylilääkärit työskentelevät käytännön lääkärin työssä suurimman osan työajastaan, mutta osastonhoitajat, muut lähiesimiehet ja ylihoitajat pysyttylevät kaukana hoitamisesta ja potilasta! Yhtälailla ylilääkärit ovat vastuussa lääketieteenpuolen kehittämisestä ja muista hallinnollisista tehtävistä.

En tiedä, millä perusteella nykyiset ylihoitajat ja osastonhoitajat on valittu virkoihin. Onko kuinka paljon painotettu substanssiosaamista? Ennen ylihoitajat olivat pitkän linjan oman osaamisalueensa ammattilaisia. He olivat usein aloittaneet sairaanhoitajan työnsä perusterveydenhuollosta siirtyen sitten erikoissairaanhoitoon ja hankittuaan työkokemusta useamman vuoden ajalta hakeutuivat hallinon opiskeluun.

Nykyisin AMK-sairaanhoitajilta ei vaadita kuin kolmen vuoden sairaanhoitajan työkokemusta päästäkseen jatkamaan opiskelua joko ylempään AMK-tutkintoon tai yliopistoon. Sitten nämä nuoret lyhyen käytännön työkokemuksen omaavat vasta valmistuneet maisterit pääsevät hallinnoimaan vaativia hoitotyön osa-alueita. On päivän selvää, että miltei poikkeuksetta ongelmia tulee. Osalle näistä nuorista "johtajista" ei ole edes virkaan valintatilanteessa tehty soveltuvuustestejä. Nämä osin psykologiset soveltuvuustestit seulovat hyvin jyvät akanoista. Yritykset, jotka tekevät näitä soveltuvuustestejä korostavat hyvien sosiaalisten taitojen merkitystä esimiestehtävissä, se on kaiken perusta.

Vaikka Ilkan yleisönosasto kirjoittelu on koskenut Seinäjoen keskussairaalassa vallitsevia johtajuusongelmia, pätee sama asia perusterveydenhuollossa Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ongelma näkyy suoraan potilaiden kokemana huonona hoidon laatuna. Potilaista pompotellaan luukulta toiselle. Tehdään äkkinäisiä muutoksia toiminnassa, josta varsinkin iäkkäät potilaat kärsivät. On perusterveydenhuollossa alueita, missä terveyskeskuksesta ja terveysasemilta puuttuu täydellinen palveluohjaus. Näillä alueilla hoitotyön johtajat eivät ota huomioon, että suurin osa ikäihmisistä ei käytä internetin palveluja. Asioista ei tiedoteta asiamukaisesti. Tiedottaminen on sitä, että johtajat paistattelevat itse eri tiedotusvälineissä kertomassa, mitä uutta kehitystä on taas he tehneet. Mikä on itse apua tarvitsevan rooli näissä muutoksissa? Yhä enemmän syrjään vetäytyminen ja avun saamatta jääminen oikea aikaisesti. Edelleenkään hoito- ja palvelusuunnitelmia ei laadita tai ne laaditaan hoitajalähtöisesti kuulematta potilasta itseään tai omaisia.

Puhutaan potilaan ja omaisen organisaatiolle palautteen antamisesta. On perusterveydenhuollon organisaatioita, joissa palautetta ei voi antaa lainkaan esimerkiksi organisaation esimiehistä ja johtajista. Potilas tai omainen ei voi antaa palautetta nk. haittatapahtumasta esimerkiksi huomattuaan hoidossa tapahtuneen virheen. Potilas on saattanut "unohtua" terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidossa olleessaan vessaan 3-4 tunnin ajaksi. Tällaisissa tilanteissa olisi erityisen tärkeää saada antaa palautetta yli osastonhoitajan, joka ei halua asiasta "tehdä suurempaa numeroa".

Tuleva sote on selkeästi saanut esimerkiksi ylihoitajat ja osastonhoitajat varuilleen. Ja on kuulunutkin jo, että jokunen on sanonut pelkäävänsä, miten oman viran käy, kun tulee niin suuri mullistus kuin sote. Pelko ei ole turha. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla ei ole tätä hoitopuolen hallintoa kevennetty millään tavoin. Ei erikoissairaanhoidossa, puhumattakaan perusterveydenhuollossa. Nämä johtajat ovat varmistaneet, mitä erilaisimmin keinoin omaa asemaansa tulevissa muutoksissa. Kaikenlaisia pikkujohtajien virkoja on perustettu vasten sote ohjeistuksia.

Jos ja kun, yksityiset terveydenhuollon organisaatiot tulevat perusterveydenhuoltoon jytinällä, niin siinä ensimmäisenä tulee olemaan johtamismallien muutos. Moniportaiset ja kalliit julkisenpuolen johtamisrakennelmat purkautuvat heti.
Julkisen puolen eri asteisten hoitopuolen esimiesten pelko on todellista. Ja se näkyy tällä hetkellä mm. siinä, että nämä johtajat liittoutuvat keskenään epäterveellä tavalla ja tämä puolestaan näkyy heikkolaatuisena ihmisten johtamisena, josta kärsivät hoitohenkilökunta ja myös potilaat. Tämä ongelma ei ole pikkuasia.

1

211

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ctkhjlnm

      Viimeiset kymmenen vuotta hoitopuolen johtajuus on ontunut pahasti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä mukaan lukien psykiatrisen hoidon puoli, jossa kehittämistyö tyssäsi Pohjanmaa hankkeen päättymiseen.
      Ihmetystä herättää, miksi koko puljun johtaja Pihlajamäki on kovin vaitonainen. Kaiken kaikkiaan erittäin huonoa mainetta tässä tilanteessa. Sanonta "hyvä kello kauas kuuluu, mutta huono vielä kauemmas" pitää paikkansa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      71
      2993
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      48
      2618
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2255
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      79
      2158
    5. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      1966
    6. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      32
      1732
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1556
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1507
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1320
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      29
      1319
    Aihe