Onhan maailmassa toki hyviä paikkoja asua !

Erehdyt. Mitään sellaista, kuin pelkkä talousliitto ei ole koskaan ollut olemassa. EEC:n mieltäminen ja muuttaminen epäpoliittiseksi talousliitoksi oli Britannian tavoite liittymisestä lähtien. EEEC perustettiin 1959 R ooman sopimuksella ja siinä yksi ydinkohta oli yhä tiivistyvä valtioiden liitto. Kaikki EU:n jäsenet ovat hyväksyneet tämän perustamissopimuksen. Seuraavassas Rooman sopimuksen ydinkohdat:

Sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY), joka yhdisti kuusi maata (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat), joiden tavoitteena oli kaupan avulla yhdentyä ja lisätä talouskasvua.
Sopimuksella perustettiin yhteismarkkinat, joiden perustana oli seuraavien vapaa liikkuvuus:
tavarat;
henkilöt;
palvelut;
pääoma.
Samanaikaisesti allekirjoitettiin myös toinen perussopimus, jolla perustettiin Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom).
Rooman sopimusta on muutettu useita kertoja, ja nykyisin sen nimi on sopimus Euroopan unionin toiminnasta.

Päätavoitteet

ETY:n ja yhteismarkkinoiden tavoitteena oli
uudistaa kauppaan ja tuotantoon vaikuttavia edellytyksiä kuudessa sopimusvaltiossa; ja
pyrkiä Euroopan tiiviimpään poliittiseen yhdentymiseen.

Allekirjoittajavaltiot päättivät

luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle;
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle;
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle; Lue vielä kerran
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle.

Hmmm,.. Mitä mahtaa tarkoittaa?

turvata yhteisellä toiminnalla maittensa taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen poistamalla väliltään kaupankäyntiä ja muuta toimintaa koskevat esteet;
parantaa kansalaistensa elin- ja työoloja;
taata vakaan kauppavaihdon ja rehellisen kilpailun;
vähentää ETY:n eri alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroavuuksia;
poistaa asteittain kansainvälisen kaupan esteet yhteisellä kauppapolitiikalla;
noudattaa YK:n peruskirjan periaatteita;
turvata ja lujittaa rauhaa ja vapautta sekä kehottaa niitä Euroopan muita kansoja, joilla on sama ihanne, yhtymään niiden pyrkimyksiin.

Yhteismarkkinat

Rooman sopimuksella

luodaan yhteismarkkinat, joihin allekirjoittajavaltiot mukauttavat asteittain oman talouspolitiikkansa;
luodaan yhtenäinen talousalue, jolla yritykset pystyvät kilpailemaan vapaasti; ja luodaan perusta tuotteiden ja palvelujen kauppaa koskevien edellytysten lähentämiselle muiden perustamissopimusten (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) ja Euratom) soveltamisalaan jo kuuluvien tuotteiden ja palvelujen lisäksi;
kielletään kilpailunrajoitukset ja valtiontuet, jotka voivat vaikuttaa kuuden sopimusvaltion väliseen kauppaan;
yhdistetään kuuden sopimusvaltion merentakaiset maat ja alueet näihin järjestelyihin ja tulliliittoon niiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.

Tulliliitto

Sopimuksella poistettiin kuuden allekirjoittajavaltion väliset kiintiöt (tuonnin enimmäismäärät) ja tullit.
Siinä määrättiin yhteisestä ulkoisesta tullitariffista ETY:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille ja korvattiin siten eri valtioiden aiemmat tariffit.
Tulliliittoon liitettiin yhteinen kauppapolitiikka. Politiikkaa toteutetaan kansallisen tason sijaan yhteisön tasolla, ja se erottaa tulliliiton pelkästä vapaakauppaliitosta.

Yhteiset politiikat

Rooman sopimuksessa määrättiin alusta alkaen muun muassa seuraavista sopimusvaltioiden yhteisistä politiikoista:
yhteinen maatalouspolitiikka (38–47 artikla);
yhteinen kauppapolitiikka (110–116 artikla);
liikennepolitiikka (74–84 artikla).
Sopimus mahdollisti myös muiden yhteisten politiikkojen kehittämisen tarpeen mukaan. Vuoden 1972 jälkeen ETY toteutti yhteisiä toimia ympäristö-, alue-, sosiaali- ja teollisuuspolitiikan aloilla.
Näiden politiikkojen toteuttamisen ohella perustettiin
Euroopan sosiaalirahasto, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia ja nostaa heidän elintasoaan;
Euroopan investointipankki (EIP), joka pyrkii edistämään yhteisön talouskasvua uusien resurssien avulla.

EiHelvetti kirjoitti:

Erehdyt. Mitään sellaista, kuin pelkkä talousliitto ei ole koskaan ollut olemassa. EEC:n mieltäminen ja muuttaminen epäpoliittiseksi talousliitoksi oli Britannian tavoite liittymisestä lähtien. EEEC perustettiin 1959 R ooman sopimuksella ja siinä yksi ydinkohta oli yhä tiivistyvä valtioiden liitto. Kaikki EU:n jäsenet ovat hyväksyneet tämän perustamissopimuksen. Seuraavassas Rooman sopimuksen ydinkohdat:

Sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY), joka yhdisti kuusi maata (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat), joiden tavoitteena oli kaupan avulla yhdentyä ja lisätä talouskasvua.
Sopimuksella perustettiin yhteismarkkinat, joiden perustana oli seuraavien vapaa liikkuvuus:
tavarat;
henkilöt;
palvelut;
pääoma.
Samanaikaisesti allekirjoitettiin myös toinen perussopimus, jolla perustettiin Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom).
Rooman sopimusta on muutettu useita kertoja, ja nykyisin sen nimi on sopimus Euroopan unionin toiminnasta.

Päätavoitteet

ETY:n ja yhteismarkkinoiden tavoitteena oli
uudistaa kauppaan ja tuotantoon vaikuttavia edellytyksiä kuudessa sopimusvaltiossa; ja
pyrkiä Euroopan tiiviimpään poliittiseen yhdentymiseen.

Allekirjoittajavaltiot päättivät

luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle;
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle;
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle; Lue vielä kerran
luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle.

Hmmm,.. Mitä mahtaa tarkoittaa?

turvata yhteisellä toiminnalla maittensa taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen poistamalla väliltään kaupankäyntiä ja muuta toimintaa koskevat esteet;
parantaa kansalaistensa elin- ja työoloja;
taata vakaan kauppavaihdon ja rehellisen kilpailun;
vähentää ETY:n eri alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroavuuksia;
poistaa asteittain kansainvälisen kaupan esteet yhteisellä kauppapolitiikalla;
noudattaa YK:n peruskirjan periaatteita;
turvata ja lujittaa rauhaa ja vapautta sekä kehottaa niitä Euroopan muita kansoja, joilla on sama ihanne, yhtymään niiden pyrkimyksiin.

Yhteismarkkinat

Rooman sopimuksella

luodaan yhteismarkkinat, joihin allekirjoittajavaltiot mukauttavat asteittain oman talouspolitiikkansa;
luodaan yhtenäinen talousalue, jolla yritykset pystyvät kilpailemaan vapaasti; ja luodaan perusta tuotteiden ja palvelujen kauppaa koskevien edellytysten lähentämiselle muiden perustamissopimusten (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) ja Euratom) soveltamisalaan jo kuuluvien tuotteiden ja palvelujen lisäksi;
kielletään kilpailunrajoitukset ja valtiontuet, jotka voivat vaikuttaa kuuden sopimusvaltion väliseen kauppaan;
yhdistetään kuuden sopimusvaltion merentakaiset maat ja alueet näihin järjestelyihin ja tulliliittoon niiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.

Tulliliitto

Sopimuksella poistettiin kuuden allekirjoittajavaltion väliset kiintiöt (tuonnin enimmäismäärät) ja tullit.
Siinä määrättiin yhteisestä ulkoisesta tullitariffista ETY:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille ja korvattiin siten eri valtioiden aiemmat tariffit.
Tulliliittoon liitettiin yhteinen kauppapolitiikka. Politiikkaa toteutetaan kansallisen tason sijaan yhteisön tasolla, ja se erottaa tulliliiton pelkästä vapaakauppaliitosta.

Yhteiset politiikat

Rooman sopimuksessa määrättiin alusta alkaen muun muassa seuraavista sopimusvaltioiden yhteisistä politiikoista:
yhteinen maatalouspolitiikka (38–47 artikla);
yhteinen kauppapolitiikka (110–116 artikla);
liikennepolitiikka (74–84 artikla).
Sopimus mahdollisti myös muiden yhteisten politiikkojen kehittämisen tarpeen mukaan. Vuoden 1972 jälkeen ETY toteutti yhteisiä toimia ympäristö-, alue-, sosiaali- ja teollisuuspolitiikan aloilla.
Näiden politiikkojen toteuttamisen ohella perustettiin
Euroopan sosiaalirahasto, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia ja nostaa heidän elintasoaan;
Euroopan investointipankki (EIP), joka pyrkii edistämään yhteisön talouskasvua uusien resurssien avulla.

Lue lisää

EU ei ole parantanut mahdollisuuksiamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Eikä Suomi ole ollut edistämässä hyvinvointimallimme edistämistä Euroopassa vaikka näin valehdeltiin kun EU vaalipuheita pidettiin. Silloin yritykset kertoivat kuinka paljon sijoituksia odottaa myöteistä päätöstä ja liityttyämme he eivät teheet kuten lupasivat. Kävi päinvastoin ja alettiin myydä yrityksiä ulkomaalaisomistukseen.
EUn kannattajat ovat aina olleet valheiden kanssa liikkeellä.

"Mihin talouden hoidossa tarvitaan yhteistä alueellista hallintoa? Kyllä Eu on puhtaasti pyrkimys alistaa itsenäiset valtiot yhdeksi hallinolliseksi alueeksi."

Kuten aiemmin totesin listaamalla Rooman sopimuksen yhdinkohtia, yhä tiiviimpi valtioiden välinen liitto on ollut tavoitteena EEC:n perustamisesta alkaen. Ja tähän liittoon on alusta alkaen kutsuttu niitä valtioita, jotka jakavat saman yhteisen arvopohjan. Näin EEC-EU:n tarkoitus on ollut myös laajentua alusta alkaen.

Winston Churchill esitti ajatuksen Euroopan Yhdysvalloista muistaakseni 1948. En usko, että hän oli ensimmäinen. Ensimmäisen maailmansodan piti olla viimeinen sota, mutta sitten tuli toinen maailmansota. Sen jälkeen Euroopassa havahduttiin. Sotiminen Euroopassa oli jatkunut yhtäjaksoisesti Rooman valtakunnan ajoilta asti. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin tukemaan rauhaa Euroopassa. Se loi pohjan EEC:lle ja EU:lle.

Nyt päästään semantiikkaan: sanot, että "EU on pyrkimys alistaa itsenäisen valtiot", minä näen asian aivan toisin. Minun mielestäni EU on pyrkimys yhdistää itsenäiset valtiot yhdeksi hallinnolliseksi alueeksi. Se on terve kehityssuunta Euroopassa, jossa nationalismi ja kansallinen identiteetti on aina ollut sotia ruokkiva voima. Sodat kuluttavat resursseja ja ovat sotia käyville valtioille monella tavalla raskaita.

Liittovaltioita ja unioneja on vaikka kuinka paljon ja ne toimivat hyvin. USA, Saksa, Sveitsi. Kanada ja Belgia jne. Jopa Iso Britannia on valtioliitto. Oikeasti Eurooppa muodostuu kymmenistä tai sadoista kulttuurisista ryhmistä. Suomalaiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan suomalaiset muodostuvat useista alaryhmistä. On savolaisia, karjalaisia, hämäläisiä, pohjalaisia, varsinaissuomalaisia jne. Samoin muualla Euroopassa. Espanjakin muodostuu monista kulttuuriryhmistä, joista baskit ja katalaanit tulee ensimmäisinä mieleen.

Yhtä hyvin voitaisiin siis kysyä: Mihin Suomessa tarvitaan yhteistä alueellista hallintoa?

" Euroopan talous on hoidettavissa ppuhtaan talousunionin kautta ,siihen ei tarvita poliittista hallintoa,eikä sellaiseen ole EU:n jäsenmaat koskaan liittyneetkään .

Erehdyt. Kyllä kyse on EEC:n perustamisen jälkeen ollut yhä tiiviimmästä poliittisesta liitosta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on taata rauha ja hyvinvointi Euroopassa. Ja juuri tähän saman ideologian jakavien valtioiden liittoon Suomikin liittyi. On ikävää, jos et ole ottanut asioista selvää, mutta sinun tietämättömyytesi ei ole EU:n syy.

Kun britit vihdoin 1973 DeGaullen kovan vastustuksen jälkeen otettiin EEC:hen mukaan, britit alkoivat rakentaa poliittisen liiton sijaan ensisijaisesti talousliittoa, mutta se ei koskaan ole ollut EU:n todellinen päämäärä ja brititit ymmärtävät sen. Britit kansanyhteisön johtajana ja entisenä imperiumina näkevät oman kansallisen identiteettinsä sellaisena, että heidän tehtävänsä on hallita - ei osallistua.

"Tuollaiseen menosat tarvitaan Suomessa kansan mandatti kun kyse on poliittisen vallan luovuittamisesta."

Suomi on edustuksellinen demokratia, jossa annat mandaatin tehdä valtiota koskevia päätöksiä sille edustajalle, jota äänestät. EU:sta järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys. Vaikka kansan enemmistö olisi vastustanut jäsenyyttä, kansanedustajat olisivat voineet laillisesti allekirjoittaa sopimukset, koska neuvoa antava kansanäänestys ei ole sitova.

Muutenkaan edustuksellisessa demokratiassa ei tarvita sitovia kansanäänestyksiä, koska - kuten tältäkin palstalta on hyvin luettavissa - ihmisten päätöksiä ohjaa enemmän tunteet kuin järki.

"Sitä ei voi tehdä edes eduskunnan päätöksellä,sillä eduskunassa olevat eivät omista päätäntävaltaa Suomessa,se kuuluukansalle."

Kylläpä omistavat. Miksi kuvittelit, että edustuksellisessa demokratiassa äänestetään kansanedustajia. Kansan oikeus päättää asioista tapahtuu kunnallis-, eduskunta-, presidentin- ja EU-vaalien kautta. Enemmistön ääni on ratkaissut Suomen linjan ja enemmistö suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä.

"Mikäli Suomi haluaa pysyyä Eu:ssa tilanteessa jossa päätäntävalta siirtyy oikeudellisesti tai pudetin puiteissa Eu:hun on siitä järjestetettävä kansan äänestys että haluammeko olla mukana sellaisessa unionissa ja hyväöksyykö Suomlaiset vallan luovuituksen osin tai kokonaan ulkoiselle taholle. "

Ei pidä! Neuvoa antavilla kansanäänestyksillä voidaan toki selvitellä mielipiteitä yleisellä tasolla. Brexit-äänestys oli äärimmäisen tasainen ja ääni kääntyi eron puolelle lähinnä brexit-puolen kehittämien valheiden ja uhkakuvien vuoksi. Nyt tilanne UK:ssa on, että enemmistö ei haluakaan erota.

Brexit on johtanut ongelmiin UK:ssa ja EU:ssa. Jos äänestys olisi ollut neuvoa antava, silloin koko brexit-sotkulta olisi säästytty. Jos neuvoa antavassa äänestyksessä äänestysprossentti on riittävän korkea ja selkeä enemmistö kannattaa eroa, silloin sen noudattaminen on perusteltua, mutta jos äänestysprosentti jää alhaiseksi ja kannat parin prosenttiyksikön sisään, se ei anna todellista mandaattia.

Tavallaan joo.

Sisällissodan jälkeen Suomi oli ideologisesti ja taloudellisesti syvästi jakautunut nuori valtio. Tarvittiin yhteinen päämäärä, joka hitsasi suomalaiset yhteen yhdeksi homogeeniseksi kansakunnaksi. Vasta talvisodan ponnisteluissa suomalaiset oppivat ajamaan yhteistä etua. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että savolaiset ovat edelleen savolaisia ja varsinaissuomalaiset varsinaissuomalaisia. Suomeen mahtuu yhä ortodokseja, evankelis-luterilaisia, katolisia, kaupunkilaisia, maalaisia, vasemmistolaisia ja oikeistolaisia ajatuksia.

Jos todella tarkkoja ollaan, emme olekaan mitenkään homogeeninen ryhmä, vaan jouko samaa kieltä puhuvia ihmisiä, joilla on erilaisia tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä siitä kuinka tavoitteet tulee saavuttaa. Meitä eniten yhdistävä tekijä on yhteinen kieli.

Geneettisesti olemme hyvin sekava kansakunta, jossa on paljon itäisiä, eteläisiä ja läntisiä vaikutteita. Monilla meistä on eurooppalaisia tai venäläisiä juuria. Mitään puhdasrotuisia suomalaisia ei ole olemassakaan. Suomi on asutettu idästä, etelästä ja lännestä. Niinpä itäsuomalaisten geeniperimä poikkeaa länsisuomalaisten geeniperimästä enemmän kuin brittien geenit saksalaisten geeneistä. Geneettisesti suurin osa suomalaisista kantaa haploryhmää N1c1, joka on vahvasti sidoksissa itäiseen vaikutukseen. Suomalaiset heimot asuttivat laajoja alueita Uralin länsipuolelta Skandinaviaan asti. Siinä mielessä me eroamme länsieurooppalaisesta geeniperimästä omaksi ryhmäksemme. Mutta mitään yhteistä historiallista kulttuuriperintöä meillä ei ole. Pohjalaiset on tapellut karjalaisia vastaan historian aamuhämäristä alkaen.

Sinänsä nykyään Euroopan vaikaimpiin maihin kuuluvat Sveitsi ja Saksa. Sveitsi on kolmikielinen liittovaltio. Saksa muodostuu useista kulttuurisesti ja historiallisesti erilaisista osista. Belgia on kaksikielinen liittovaltio. Britanniassa puhutaan englantia, mutta walesilaisilla, irlantilaisilla ja skoteilla on omatkin kielensä. Ja vaikka Ison Britannian Yhdistynyt Kuningaskunta perustettiin jo 1703, walesilaisilla, skoteilla ja pohjois-irlantilaisilla on oma identiteettinsä ja kulttuuritaustansa.

Yhdysvallat on pärjännyt hinosti vuodesta 1776, mutta ei se muuta sitä faktaa, että teksasilaiset eivät ole kalifornialaisia tai mainelaiset louisianalaisia. Yhdysvallat oli kulttuurien sulatusuuni ja kaikki siihen vaikuttaneet kulttuurit ovat kasvattaneet sitä. Kyllä amerikanitalialaiset tai amerikanirlantilaiset ovat yhtä lailla ylpeitä sukujuuristaan.

Liittovaltio toteutuu, mutta koska se toteutuu, on eri asia. Luulen, että seuraava eurooppalainen sota hitsaa eurooppalaiset kansat yhteen. Se ei ole keneltäkään pois. Joukossa on aina enemmän voimaa kuin yksilössä.