Litteänmaan tähtitiede

Arvoisa nimimerkki aswwewww väittää siis kaikkia maanpinnalta huippukameroilla otettuja kuvia ja videoita väärin valotetuiksi- ja tarkennetuiksi tai suorastaan väärennetyiksi.

Jokamiehen tarkkailulaitteet ovat kehittyneet huimasti ja se on näille tähtitiedepalstalle satuja kirjoitteleville kauhistus.

Gouristus kirjoitti:

Arvoisa nimimerkki aswwewww väittää siis kaikkia maanpinnalta huippukameroilla otettuja kuvia ja videoita väärin valotetuiksi- ja tarkennetuiksi tai suorastaan väärennetyiksi.

Jokamiehen tarkkailulaitteet ovat kehittyneet huimasti ja se on näille tähtitiedepalstalle satuja kirjoitteleville kauhistus.

Lue lisää

Joku Nikon Pmitalie ei ole taivaankuvauksessa huippukamera. Varsinkin kun sitä käytetään väärin. Käsivaralta zoomaamalla ei ole mitään toivoa saada kunnollista kuvaa. Varsinkin kun valotusaika on täysin väärä optiikan ja kennon kykyihin verrattuna.

Jo halvinkin kaupasta saatava lasten kaukoputki on optiikaltaan parempi.

Sinun EI tarvitse uskoa tätä, voit ITSE mennä kauppaan, ostaa oikean muutaman satasen kaukoputken, pistää siihen kiinni haluamasi kamera, filmikameroista alkaen jos et usko digitaalisiin, ja sitten suuntaat sen kohti haluamaasi kohdetta taivaalta, valotat kuvaa tarvittavan ajan ja voit havainnoida sen jälkeen mitä tuli kuvattua.

Tätä tekevät TUHANNET ja taas TUHANNET amatöörit ympäri Maan, jokaisena kirkkaana yönä kuvaten lukuisia eri kohteita yötaivaalta; tähtisumuja, galakseja, planeettoja, tähtiä yms.

Sinä voit halutessasi liittyä joukkoon!

Tutustu valokuvauksen alkeisiin niin erehdyt vähemmän.

Mitenkä vaikeaa tätä on tajuta?

"Sinun EI tarvitse uskoa tätä, voit ITSE mennä kauppaan, ostaa oikean muutaman satasen kaukoputken, pistää siihen kiinni haluamasi kamera"

Eivätkös sellaiset kaukoputket, joihin voi varsinaisen kameran liittää maksa huomattavasti enemmän? Sitä paitsi kaukoputki tarvitsee motorisoidun jalustan, jotta sillä saisi edes välttäviä kuvia tähdistä ym. Motorisoitu jalusta etsii ja pitää kohteen näkyvillä, nekin ovat aika hintavia.

Periaatteessa halpiskaukoputkeen voi liittää tyyliin kännykän, jos ostaa liittimen, mutta kalliimmissa kaukoputkissa jää se häiritsevä ympärys kokonaan pois, koska niihin myytävät liittimet ovat oikeasti suunniteltu tähtien ym. kuvaamista varten.

En tietenkään suosittele kenenkään ostamaan usean tonnin vehkeitä, jotta saisi pari kuvaa tähdistä. Mutta UFO havainnot ovat eri asia. Tämäkin UFO oltaisiin voitu helposti, tarkasti ja täysin terävästi voitu kuvata kaukoputkella ja motorisoidulla alustalla sekä videokameralla. No kuitenkin tämä Tube-pätkä uutislähetyksessä näkyneestä UFO:sta on hetkessä kerännyt lähes 100 000 katsojaa.
https://www.youtube.com/watch?v=OHKjiu4jvEs

HolyProphet00007 kirjoitti:

"Sinun EI tarvitse uskoa tätä, voit ITSE mennä kauppaan, ostaa oikean muutaman satasen kaukoputken, pistää siihen kiinni haluamasi kamera"

Eivätkös sellaiset kaukoputket, joihin voi varsinaisen kameran liittää maksa huomattavasti enemmän? Sitä paitsi kaukoputki tarvitsee motorisoidun jalustan, jotta sillä saisi edes välttäviä kuvia tähdistä ym. Motorisoitu jalusta etsii ja pitää kohteen näkyvillä, nekin ovat aika hintavia.

Periaatteessa halpiskaukoputkeen voi liittää tyyliin kännykän, jos ostaa liittimen, mutta kalliimmissa kaukoputkissa jää se häiritsevä ympärys kokonaan pois, koska niihin myytävät liittimet ovat oikeasti suunniteltu tähtien ym. kuvaamista varten.

En tietenkään suosittele kenenkään ostamaan usean tonnin vehkeitä, jotta saisi pari kuvaa tähdistä. Mutta UFO havainnot ovat eri asia. Tämäkin UFO oltaisiin voitu helposti, tarkasti ja täysin terävästi voitu kuvata kaukoputkella ja motorisoidulla alustalla sekä videokameralla. No kuitenkin tämä Tube-pätkä uutislähetyksessä näkyneestä UFO:sta on hetkessä kerännyt lähes 100 000 katsojaa.
https://www.youtube.com/watch?v=OHKjiu4jvEs

Lue lisää

Niin, pidemmillä valotusajoilla tarvitaan se motorisoitu jalusta.

Kaupasta sellaisesta saa toki maksaa; mikään harrastus ei ole ilmainen. Tunnen myös taivaan kuvaajia jotka ovat itse rakennelleet sellaisen.

Digikameroissa on myös käytössä suuria ISO arvoja joita käyttäen pääsee kuvaamisessa alkuun ilman moottorijalustaa; valotusajat kun pysyy sekunneissa ennemmin kuin minuuteissa tai tunneissa.

Jonkinlaisen kaukoputken ja EQ3 jalustan saa jo vajalla tonnilla; euroissa. Pelkkien jalustojen hinnat moottorien kanssa on muutamaa sataa euroa ja siitä ylöspäin.

Tuo Nikon P kuvailija voisi koittaa jalustalla miltä se kohde näyttää kun kuvaa pitäen aukon f/2.8:ssa (jos pystyy täydellä zoomilla) ja 25 sekunnin valotuksella ja ISO 1600; jos aukko on jossain f/4 tienoilla zoomin kanssa niin sitten vähän pidempää valotusta, 30 sekkaa tms.

Olettaen että kuvauspaikka on about täysin pimeä eikä taivaalla ole mitään täysikuita.

"Tuo Nikon P kuvailija voisi koittaa jalustalla miltä se kohde näyttää kun kuvaa pitäen aukon f/2.8:ssa (jos pystyy täydellä zoomilla) ja 25 sekunnin valotuksella ja ISO 1600; jos aukko on jossain f/4 tienoilla zoomin kanssa niin sitten vähän pidempää valotusta, 30 sekkaa tms."

Riippunee hyvin paljon kaukoputken valovoimaisuudesta, miten paljon valoa se tarvitsee ja mikä ISO luokitus riittää. Uskoisin laadukkaalla kaukoputkella 1/8 tai 1/4 sek riittävän valotusajaksi, ja aukko säätyy omassa kamerassani automaattisesti, jos valitsen valotusaika ohjelman. ISO 1600 on aika rakeinen, omassa kamerassani muistaakseni ISO 50 oli tarkin, käyttäisin ehkä iso 200, jos minulla olisi siis tuollaiset motorisoidut alustat ja hulppeat kaukoputket. Aukkona 2,8 on mielenkiintoinen, koska silloin vain pääkohde näkyy terävänä. Kuitenkin, koska valoa tarvitaan paljon, niin F 22 antaa noin 8 kertaa enemmän valoa kuin F 2.8, ehkäpä sellainen olisi hyvä. Itse siis lähtisin valotusaika- tai aukko-ohjelmalla liikkeelle, ja vasta sen jälkeen siirtyisin kokonaan manuaalisiin asetuksiin. Puuttuu vain motorisoitu jalusta sekä kaukoputki, johon voi liittää kameran.

HolyProphet00007 kirjoitti:

"Tuo Nikon P kuvailija voisi koittaa jalustalla miltä se kohde näyttää kun kuvaa pitäen aukon f/2.8:ssa (jos pystyy täydellä zoomilla) ja 25 sekunnin valotuksella ja ISO 1600; jos aukko on jossain f/4 tienoilla zoomin kanssa niin sitten vähän pidempää valotusta, 30 sekkaa tms."

Riippunee hyvin paljon kaukoputken valovoimaisuudesta, miten paljon valoa se tarvitsee ja mikä ISO luokitus riittää. Uskoisin laadukkaalla kaukoputkella 1/8 tai 1/4 sek riittävän valotusajaksi, ja aukko säätyy omassa kamerassani automaattisesti, jos valitsen valotusaika ohjelman. ISO 1600 on aika rakeinen, omassa kamerassani muistaakseni ISO 50 oli tarkin, käyttäisin ehkä iso 200, jos minulla olisi siis tuollaiset motorisoidut alustat ja hulppeat kaukoputket. Aukkona 2,8 on mielenkiintoinen, koska silloin vain pääkohde näkyy terävänä. Kuitenkin, koska valoa tarvitaan paljon, niin F 22 antaa noin 8 kertaa enemmän valoa kuin F 2.8, ehkäpä sellainen olisi hyvä. Itse siis lähtisin valotusaika- tai aukko-ohjelmalla liikkeelle, ja vasta sen jälkeen siirtyisin kokonaan manuaalisiin asetuksiin. Puuttuu vain motorisoitu jalusta sekä kaukoputki, johon voi liittää kameran.

Lue lisää

Automaattiseen säätöön nimenomaan taivaan kuvauksessa EI ole syytä luottaa, koska kamera-valmistajat eivät laita kameraan ohjelmaa nimeltä "kuvataan pimeää taivasta". Ilmeisesti sellainen nykyisin olisi ohjelmallisesti vaikea / mahdoton tehdä hyväksi.

Säädöt käsillä oletetuilla arvoilla. Mukaan lukien se terävyys, automaattitarkentimet ei pysty tarkentamaan pistemäiseen kohteeseen.

Tuo ISO 1600 ja f/2.8 25 sekkaa oli keskimäärin se mitä useammat amatöörikuvaajien sivustot ehdotteli kun kuvaillaan syvää taivasta. Alle sekunnin valotukset on liian lyhyitä, kenno tuskin saa tarpeeksi valoa. Ja kun käytössä siis ei ole sitä laadukasta kaukoputkea, vaan vaikkapa sen Pmitalien oma optiikka.

Kokeilemella toki voi itse haarukoida mikä on sopiva asetus.

Nykyisissä digikameroissa alle ISO alle 2000 on vielä ihan siedettävä; taivasta ei vaan voi kuvata ilman muutaman tonnin linssiä (f/1.2 tms) tai sitä laadukasta kaukoputkea jollain ISO 50 tai 200 arvolla ja odottaa saavansa toivottuja tuloksia. Ja tuollaisellakin linssillä kuva suuremmalla ISO:lla ja sekuntien valotuksella on paljon parempi, sisältäen enemmän mitä siellä taivaalla oikeasti on. Vertaa ja ylläty.

Tosta F22 ja 8 kertaisesta valosta; sulta taisi mennä ne F arvot päinvastoin. f/1.2 on hyvin suuri aukko, f/22 on hyvin pieni aukko, jota käytetään kuvatessa kirkkaassa auringonvalossa.

Parhaat kuvaustulokset saa käsin valitsemalla; kunhan tietää mitä tekee.

Itse opettelin kuvaamisen kauan ennen automaattikameroita; faijalla oli järkkä ja valotusmittari (se nuorena itse kehitti kuvansa yms himassa; uteliaana lapsena purin sen vanhan kameran osiin ruuveja ja jousia myöten ja tietenkään sitä kukaan osannut sen jälkeen koota takaisin kameraksi...) ja tuli yrityksen ja erehdyksen kautta opittua aukot ja kuvausnopeudet eri valaistusolosuhteissa.

Digikuvaus on mukavampaa, näkee mitä kuvasi saman tien eikä vasta viikon päästä kun filmi kehittyy. Ja voi napsutella kuvia surutta miettimättä miten helvetisti se tulee maksamaan.

Mm. se, että kameraa käytetään väärään tarkoitukseen. Noin pienellä kennolla ja linssillä erityisesti kovin zoomattuna valonkeräysteho on erittäin huono verrattuna jopa halvimpiin teleskooppeihin.

Kompaktit digitaalikamerat kuten P1000 on tarkoitettu lähinnä kirkkaiden kohteiden kuvaukseen, vaikka modernilla teknologialla saa matalalla zoomilla hyviä kuvia otettua jopa suhteellisen hämärässä.

Yleensä kannattaa valita oikea työkalu oikeaa tehtävää varten, esimerkiksi vasara ei toimi kovinkaan hyvin ruuvimeisselinä vaikka voihan aina yrittää ja joku saattaa jopa melkein onnistua sillä. :)

Tutustu valokuvauksen perusteisiin niin jatketaan keskustelua.

Ihan hyvää kuvaa, kuupallosta.

Minusta Kuu näyttää enemmänkin lautaselta....D

Optiikan ja kuvaustekniikan rajat ilmoitetaan kameran käyttöohjeessa. Esitetyt kuvat zoomatuista tähdistä tukee hyvin litteänmaan teoriaa, että tähdet ovat maankuvussa sijaitsevia, noin jalkapallon kokosia fosforisia kohteita.

Litteänmaantotuus kirjoitti:

Optiikan ja kuvaustekniikan rajat ilmoitetaan kameran käyttöohjeessa. Esitetyt kuvat zoomatuista tähdistä tukee hyvin litteänmaan teoriaa, että tähdet ovat maankuvussa sijaitsevia, noin jalkapallon kokosia fosforisia kohteita.

Lue lisää

Jos tähdet on väittämiäsi jalkapallon kokoisia kohteita kuvussa, miksi tähdet näkyvät samalla valovoimakkuudella ja koolla tuhansien kilometrien päähän; mutta korkea vuori ei näin tee koska sanotte syyksi "ilmakehä vääristää"?

Pitäisikö Alpeille viedä valaiseva jalkapallo jotta sitä voisi kuvata myös Suomesta?

osaatko.vastata kirjoitti:

Jos tähdet on väittämiäsi jalkapallon kokoisia kohteita kuvussa, miksi tähdet näkyvät samalla valovoimakkuudella ja koolla tuhansien kilometrien päähän; mutta korkea vuori ei näin tee koska sanotte syyksi "ilmakehä vääristää"?

Pitäisikö Alpeille viedä valaiseva jalkapallo jotta sitä voisi kuvata myös Suomesta?

Lue lisää

Ette siis osanneet vastata?

"Lähelle..." - tuo on juuri se Youtubessa opetettu harhaluulo. Ei kohde lähenny sillä, että sitä suurennetaan linsseillä. Se on vain kuvajainen.

Saman voi kokeilla esim. kaukana olevan lampun kanssa. Otetaan kamera ja zoomataan se lamppuun. Jos tarkennus ei onnistu kohdentamaan valoa selkeäksi lampunkuvaksi, on tulos juurikin tuollainen valokiekko, kuten aloittajan videolla.
Hyvin kaukana olevien valopisteiden tarkentamiseen tarvitaaan jo Hubblen tekniikkaa.

Terv: Ammattivalokuvaaja

Asahi kirjoitti:

Saman voi kokeilla esim. kaukana olevan lampun kanssa. Otetaan kamera ja zoomataan se lamppuun. Jos tarkennus ei onnistu kohdentamaan valoa selkeäksi lampunkuvaksi, on tulos juurikin tuollainen valokiekko, kuten aloittajan videolla.
Hyvin kaukana olevien valopisteiden tarkentamiseen tarvitaaan jo Hubblen tekniikkaa.

Terv: Ammattivalokuvaaja

Lue lisää

Kiitos, enpäs tullut edes ajatelleeksi että Pmitälie kuvailija olisi niin toistaitoinen pöljä että alkaisi automaattitarkentimella kuvailemaan taivasta.

Herranjestas.

Saakos tuosta lelusta edes käännettyä sitä pois? Itse käytän vain Canonin tuotteita kuvaamiseen silloin kun iPhone X ei riitä.

No kuule minä voin vastata.
Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuoden aikana. Eli:
365,25 päivää · 86400 s (yhden päivän sekunnit) · 299 792 458 m/s (valon sekunnissa kulkema matka) = 9 460 730 472 580 800 metriä.

Eli valovuosi on itse asiassa välimatka, ei aika, kuten vuosi.

Kiitos, noinhan se menee.
Lähinnä olen utelias tietämään kuinka on mitattu tähtienvälinen etäisyys ?

Aurinko on lähin tähtemme. Seuraava on Proxima Centauri jonka etäisyys meistä on mainittu tarkasti eli 4,27 valovuotta.
Kuinka kummassa tuo on mitattu ?

En ole ikinä yrittänyt kääntää tuota termiä suomeksi, mutta mittaustapa on "Stellar Parallax". Ensin mitataan sijainti, ja sen jälkeen puolen vuoden päästä uudestaan. Eli vähän kuin pöllö, joka liikuttaa päätään sivuttain saadakseen käsityksen kohteen etäisyydestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Stellar_parallax

"kuinka kummassa valovuosi mitataan kun omastammekaan ei ole selvyyttä?"

Sinä et ehkä ymmärrä, mutta kyllä me muut sen tiedämme!!

OLi balon nopeus vakio tai ei, niin mikä tässä on vikana

"Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuoden aikana. Eli:
365,25 päivää · 86400 s (yhden päivän sekunnit) · 299 792 458 m/s (valon sekunnissa kulkema matka) = 9 460 730 472 580 800 metriä."

Niin, tuo on vain kirjasta tai netistä haettua tietoa. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos otan kymmeniä vuosia vanhan halpis taskulampun, niin se näyttää valoa ehkä korkeintaan 4 metrin päähän ja silloinkin hyvin himmeästi. Kun taasen otan ylihintaisen ja jättimäisen Magliten, niin se näyttää valoa terävästi kauas horisonttiin.


Joten valo kulkee eri vauhtia, ei ole mitään absoluuttista valonnopeutta: ajattele vaikka kynttilän valoa, meneekö se muka järjettömällä nopeudella.

HolyProphet00007 kirjoitti:

Niin, tuo on vain kirjasta tai netistä haettua tietoa. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos otan kymmeniä vuosia vanhan halpis taskulampun, niin se näyttää valoa ehkä korkeintaan 4 metrin päähän ja silloinkin hyvin himmeästi. Kun taasen otan ylihintaisen ja jättimäisen Magliten, niin se näyttää valoa terävästi kauas horisonttiin.


Joten valo kulkee eri vauhtia, ei ole mitään absoluuttista valonnopeutta: ajattele vaikka kynttilän valoa, meneekö se muka järjettömällä nopeudella.

Lue lisää

Miksi tuolla kantamalla pitäisi olla mitää tekemistä mitenkä nopeasti ne fotonit vipeltää?

Yhdistät toisiinsa liittymättömiä asioita, kuten yleensä.

Jatketaan tätä keskustelua kun ensin ymmärrät mistä puhut.

Nimimerkki "Kumpparipallo" näköjään kiemurtelee jo, kun ei vastaa suoraan kysymykseen

"Jos valon nopeus ei ole vakio niin tulosta ei voida saada vaan se on arvelua jota voidaan saduksikin sanoa."

Jos valonnopeus ei olisi vakio niin lukemattomien eri valoon perustuvien mittauksien tulokset vaihtelisivat ihan satunnaisesti jatkuvasti. Mutta näin ei kuitenkaan ole.

Niin.

Valon nopeudesta on satoja tutkimustuloksia tieteen piiristä. Siitä ei todellakan olla yksimielisiä.
Lisäksi sen etenemisnopeudesta tyhjiössä ei ole kuin arveluita. Se on fakta.

"Jos valon nopeus ei ole vakio niin tulosta ei voida saada vaan se on arvelua jota voidaan saduksikin sanoa. "

Valonnopeutta ei ole olemassa koska littarien luotettavien tuntuisten mittausten perusteella valonnopeus on ääretön.

TotuusSattuuQC kirjoitti:

"Jos valon nopeus ei ole vakio niin tulosta ei voida saada vaan se on arvelua jota voidaan saduksikin sanoa."

Jos valonnopeus ei olisi vakio niin lukemattomien eri valoon perustuvien mittauksien tulokset vaihtelisivat ihan satunnaisesti jatkuvasti. Mutta näin ei kuitenkaan ole.

Lue lisää

Puhumattakaan siitä, että tunnettuun valon nopeuteen perustuvat laitteet navigaattorista ydinreaktoriin eivät toimisi tai toimisivat ihan miten sattuu.

palloviski kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että tunnettuun valon nopeuteen perustuvat laitteet navigaattorista ydinreaktoriin eivät toimisi tai toimisivat ihan miten sattuu.

Valonnopeutta ei ole olemassa koska "valonnopeus" on ääretön. Esimerkiksi taskulampun valo saapuu määränpäähänsä heti. Ääretön valonnopeus ei kuitenkaan vaikuta mitenkään ydinreaktoreiden toimintaan, sillä ne vain tuottavat sähköä jonka lamppu muuttaa valoksi.

Myös navigaattoriin valonnopeus ei vaikuta, vaan navigoida voidaan gleasonin kartan mukaan koska useat arvostetut tutkijat ovat sanoneet että karttapallo on muuten aivan kelvoton navigointiin, ja siksi navigointi suoritetaan yleensä litteiltä näytöiltä ja ainut oikea karttaprojektio on gleasonin litteänmaan kartta.

Anonyymi kirjoitti:

Valonnopeutta ei ole olemassa koska "valonnopeus" on ääretön. Esimerkiksi taskulampun valo saapuu määränpäähänsä heti. Ääretön valonnopeus ei kuitenkaan vaikuta mitenkään ydinreaktoreiden toimintaan, sillä ne vain tuottavat sähköä jonka lamppu muuttaa valoksi.

Myös navigaattoriin valonnopeus ei vaikuta, vaan navigoida voidaan gleasonin kartan mukaan koska useat arvostetut tutkijat ovat sanoneet että karttapallo on muuten aivan kelvoton navigointiin, ja siksi navigointi suoritetaan yleensä litteiltä näytöiltä ja ainut oikea karttaprojektio on gleasonin litteänmaan kartta.

Lue lisää

Väitteet mitä esität, ovat yksinkertaisesti vääriä ja se kertoo ettet ole ymmärtänyt edes suurinpiirtein miten käyttämäsi navigaattori toimii. Aiheesta löytyisi varmasti monia havainnollistavia videoitakin, mutta jos olet rakastunut valheisiin ja hörhövideoihin, et niitä varmaan koskaan tule katsoneeksi.

Taskulampulla ja sekuntikellolla et voi valon nopeutta mitata, jos sen tyylinen Okei tutkimusmenetelmäsi asiaan. Jos kuvittelit jotenkin huomaavasi valon liikkumisen, niin ota huomioon, että siinä ajassa kun vaikka kiväärin luoti on liikkunut metrin, on valo jo liikkunut tuhansia kilometrejä
https://i.kinja-img.com/gawker-media/image/upload/s--p1WntR8o--/c_fit,dpr_3.0,f_auto,fl_progressive,q_80,w_636/196bkpd3k6tbppng.png

Laita nyt kuitenkin se lista niistä asiantuntijoista, kun sinulla sellainen ilmeisesti on hallussasi, niin voidaan tutkia heidän asiantuntemustaan.

Anonyymi kirjoitti:

Valonnopeutta ei ole olemassa koska "valonnopeus" on ääretön. Esimerkiksi taskulampun valo saapuu määränpäähänsä heti. Ääretön valonnopeus ei kuitenkaan vaikuta mitenkään ydinreaktoreiden toimintaan, sillä ne vain tuottavat sähköä jonka lamppu muuttaa valoksi.

Myös navigaattoriin valonnopeus ei vaikuta, vaan navigoida voidaan gleasonin kartan mukaan koska useat arvostetut tutkijat ovat sanoneet että karttapallo on muuten aivan kelvoton navigointiin, ja siksi navigointi suoritetaan yleensä litteiltä näytöiltä ja ainut oikea karttaprojektio on gleasonin litteänmaan kartta.

Lue lisää

"ainut oikea karttaprojektio on gleasonin litteänmaan kartta"

Eli haluat lukita vastauksen "Venäjä ja Australia ovat saman levyisiä; ja kaksi kertaa niin leveitä kuin manner USA"?

Niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

"ainut oikea karttaprojektio on gleasonin litteänmaan kartta"

Eli haluat lukita vastauksen "Venäjä ja Australia ovat saman levyisiä; ja kaksi kertaa niin leveitä kuin manner USA"?

Niinkö?

Lue lisää

Jännää mitenkä nopeasti Littapäiset Gleason-fanboit juoksee pakoon kun tuo kysymys esitetään.