Miten Ääliö Hoitaa talouden ilman EU:ta ?

Sata miljoonaa siis. Tiedoksi että eu on kommunismia. Junker tiettävästi on kutsunut Der Spiegelissä sitä siniseksi kommunismiksi.

qåaäzm kirjoitti:

Sata miljoonaa siis. Tiedoksi että eu on kommunismia. Junker tiettävästi on kutsunut Der Spiegelissä sitä siniseksi kommunismiksi.

Tosin en tuosta ole täysin varma onko hän kutsunut noin eu:ta. Jokatapauksessa brittimeppi kauhisteli Junkerin osallistumista kommunismin isän muistotilaisuuteen. Se aate on vaatinut tämän mepin mukaan sata miljoonaa uhria.

qåaäzm kirjoitti:

Tosin en tuosta ole täysin varma onko hän kutsunut noin eu:ta. Jokatapauksessa brittimeppi kauhisteli Junkerin osallistumista kommunismin isän muistotilaisuuteen. Se aate on vaatinut tämän mepin mukaan sata miljoonaa uhria.

Lue lisää

Eu on lähes täydellinen kopio neukkulasta. Kieli vain on eri, mutta tavoitteet samat. Mitäänajattelematon tyhmistetty orjakansa palvelisi pientä eliittiä, siis näiden elitistien märimmissä unelmissa. Sananvapaus on viety, ja GCM-sopimus tekee viimeisen silauksen. Tää on niin tätä.

qåaäzm kirjoitti:

Tosin en tuosta ole täysin varma onko hän kutsunut noin eu:ta. Jokatapauksessa brittimeppi kauhisteli Junkerin osallistumista kommunismin isän muistotilaisuuteen. Se aate on vaatinut tämän mepin mukaan sata miljoonaa uhria.

Lue lisää

Olisikohan osallistunut Karl Marxin muistotilaisuuteen? Saksalaiset ovat äänestäneet Marxin kolmanneksi suurimmaksi koskaan eläneeksi saksalaiseksi.

Tiedän qåaäzm, että et ole mikään teini enää, joten oletan, että tunnet hieman historiaa. Kerrataan kuitenkin. Karl Marx, joka yhdessä Engelsin kanssa laati Kommunistisen manifestin, syntyi Preussissa nykyisen Saksan alueella 1818 ja kuoli Lontoossa 1883, eli yli 30 vuotta ennen Venäjän vallankumousta. Marx oli yhteiskunta- ja talousfilosofi, joka profiloitui erityisesti työläisten ja köyhien puolustajana. Tämän vuoksi tuolloinen kapitalistinen ja aristokraattinen eliitti ajoi hänet maanpakoon Preussista Brysseliin, Pariisiin ja lopulta Lontooseen. Hänen virheensä oli se, että hän puolusti kaikkein heikointa väestönosaa lehtikirjoituksilla ja pamfelteilla. Marxin kuoleman jälkeen kommunismi oli yksi innoittajista, kun Venäjän maaorjuudesta hieman aiemmin vapautuneet työläiset kääntyivät aristokraattista eliittiä vastaan ja vaativat itselleen ihmisoikeuksia.

Nyt sun täytyy muistaa, että sosialistinen realismi oli vallankumousjohtajien, kuten Leninin ja Stalinin tulkinta siitä kuinka sosialismi tulee toteuttaa. Marx ei mitenkään osallistunut niihin tapahtumiin, joita Neuvostoliitossa ja sen alusmaissa tai Kiinassa ja muissa sosialistisen vallankumouksen läpi käyneissä maissa tapahtui. Stalinismi ja Leninismi näkivät, että vallankumous piti toteuttaa väkivalloin.

Yhtään kommunistista valtiota ei ole koskaan ollut olemassakaan. Kommunismi oli ideaalinen päämäärä, johon päästäisiin sosialismin kautta. Sosialismissa tärkein ajatus oli se, että tuotantovälineet omistavat kapitalistit hallitsivat työväestöä ja siksi tuotantovälineiden omistus piti palauttaa yhteiskunnalle - jotta kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Tälläkin palstalla moni EU-kriittinen valittaa siitä, että valtio myy omaisuuttaan, koska kulttuurimarxistit ja Brysselin eliitti niin vaatii. Se on täydellinen virhetulkinta: Marxilaiset eivät ikinä myisi tai yksityistäisi yhteiskunnan omaisuutta. Tuotantovälineiden yhteiskunnallinen omistus on yksi marxilaisuuden perusteista. Sen sijaan marxismia vastustavat kapitalistit ovat innokkaita yksityistämään ja lyömään valtion omaisuuden lihoiksi.

On mielenkiintoista, että brittimeppei kauhistelee kommunismin uhreja. Stalin oli diktaattori. Leninin ja Stalinin (tai Maon) yhteiskunnat eivät olleet kommunistisia muuten kuin käsitteellisesti. Ne olivat autoritaarisia diktatuureja, joissa koko kansa asetettiin vallanpitäjien mielihalujen toteuttajiksi. Sillä ei ole mitään tekemistä Marxin määrittelemän kommunismin kanssa. On totta, että Stalin, Mao ja Pol Pot muiden sosialististen diktaattorien muassa tapattivat kymmeniä miljoonia. Sen brittimeppi kuitenkin hyvin tyypilliseen brittiläiseen tapaan sivuuttaa tyystin, että brittiläinen imperiumi oli historian väkivaltaisin ja murhanhimoisin valtakunta - jopa raadollisempi kuin Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa. Pelkästään Intiassa Brittiläinen imperiumi aiheutti 12-29 miljoonan ihmisen nälkäkuolemaan johtaneen nälänhädän viemällä vehnän alistamastaan Intiasta. Vielä 1943 vastaava toistui, Kun Churchillin johdolla Bengalista vietiin ruoka brittisotilaille ja 4 miljoonaa kuoli nälänhätää. Eli brtittimepin on turha piipittää hirmuteoistaan - katsoisi peiliin.

Niin tai näin. Karl Marx ei ole syyllinen niihin tapahtumiin, joita hänen aatteeseensa vetoavat diktaattorit kymmeniä vuosia Marxin kuoleman jälkeen tekivät. Marx ajoi rauhan asiaa mm. Ranskan ja Saksan välisessä sodassa. Kommunismin nimissä tehdyistä rikoksista voi syyttää niitä, jotka rikoksia tekivät. Marx ei ollut vallankumousjohtaja tai diktaattori. Hän oli filosofi ja yhteiskuntatieteilijä. Kommunistinen manifesti on tiettävästi Raamatun ja Koraanin jälkeen maailman kolmanneksi luetuin kirjoitus. Marxin pääoma on edelleen ajankohtainen ja suosittelen lukemaan sen mielummin kuin MV-lehden sontaa. Me eurooppalaiset saamme kiittää Marxia mm. työntekijöiden oikeusturvasta, työaikalaeista jne. sekä sosiaalidemokratian muista hyvinvointivaltion tunnuspiirteistä, kuten lomat, sosiaali- ja työttömyystuet, ilmainen tai lähes ilmainen koulutus ja terveydenhoito. Ennen Marxia työläisillä ei ollut käytännössä sen enempää oikeuksia kuin orjilla.

"Vastakysymys kuuluu: Kuinka ennen eurostoliittoa, tätä diktatuuria, on tultu toimeen, ja kuinka taloutta hoidetaan kun tämä GCM-tuhonsopimus astuu voimaan? Sen tuella Suomeen saa tulla kuka tahansa, mistä tahansa elätyttämään itseään maailman tappiin. Kuinka taloutta silloin hoidetaan, kun maa on imetty kuiviin rahasta miljoonien elätyksessä? "

Ei hirveän hyvin. Eurooppa soti 2000 vuotta lähes tauotta. Pelkästään 1809 jälkeen eurooppalaisissa sodissa kuoli yli 63 miljoonaa ihmistä. Maailmansotien voidaan katsoa alkaneen jo ennen I. maailmansotaa, kun kolonialistiset eurooppalaiset valtiot kävivät sotiaan - esim. 30-vuotinen sota, Espanjan perimyssodat ja Napoleonin sodat.

Toisen maailmansodan jälkeen 6 maata perusti Hiili- ja teräsyhteisön (Pariisin sopimus 1951), jotta Eurooppa välttyisi tulevaisuudessa uusilta sodilta. Vuonna 1959 Hiili- ja teräsyhteisö tiivistyi EEC:ksi (Rooman sopimus). Rooman sopimus, josta sittemmin kehittyi EU:n perustamissopimus, asetti tavoitteeksi yhä tiiviimmän eurooppalaisten valtioiden liiton, johon kaikki demokraattiset ja YK:n ihmisoikeusperiaatteita noudattavat maat ovat tervetulleita.

Neuvostoliitto oli tärkeässä roolissa, kun natsit kukistettiin. Eurooppa jakautui sosialistiseen Itä-Eurooppaan ja demokraattiseen Länsi-Eurooppaan. Poliittiset erimielisyydet näiden välillä johtivat rautaesiripun nostamiseen ja kylmään sotaan. Suomi ei kuulunut länteen eikä itään. Länsimaiden kannalta Suomi oli osa Itä-Eurooppaa. Suomi taiteili Neuvostoliiton naapurina ja otti Kremlin ohjeita vastaan. Tehtaankadulta hallittiin suomalaista sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomettuminen oli varmasti ainoa asia, joka piti Suomen suhteellisen itsenäisenä, mutta YYA osoitti, ettei Suomella aina ollut vaihtoehtoja toteuttaa itsenäistä politiikkaa.

Taloudellisesti Eurooppaa hallitsi aristokraattinen eliitti vielä Ranskan suureen vallankumoukseen asti. Ajan valistusajattelijat nostivat ensimmäistä kertaa ihmiset tasa-arvoiseen asemaan.

Ranskan kansalliskokous julkaisi Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen 1789. Siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.

Thomas Jeffersonin ja Benjamin Franklinin laatima USAn itsenäisyysjulistus toimi innoittajana ranskalaisille: Erityisen kuuluisa on julistuksen toinen virke, jonka mukaan kaikki ihmiset (men) on luotu tasa-arvoisiksi ja heillä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). Olet varmasti kuullut lauseen ennenkin.

Ennnen Ranskan suurta vallankumousta asiat eivät olleet erityisen hyvin Euroopassa. Venäjällä, joka kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan, Aleksanteri II lakkautti maaorjuuden vasta 1861. Irlannin suuri nälänhätä tappoi noin 3 miljoonaa ihmistä 1845-1852. Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Pohjois-Venäjällä oli nälkävuodet 1865-1868, jolloin Suomeen tuotiin apua lähes kaikista Euroopan maista. Venäjällä miljoonat kärsivät nälänhädästä ja Suomessa kuoli satoja tuhansia nälkään. Venäjän vallankumouksen sivujuonteena Lenin myönsi suomalaisille itsenäisyyden. Sitä seurasi Euroopan toiseksi verisin sisällissota. 1930-luvulla pula-aika (suuri lama), Saksassa (Weimarin tasavallassa) oli hyperinflaatio, jossa rahan arvo laski niin nopeasti, että palkatkin piti maksaa 1 kertaa päivässä. Itävalta-Unkari hajosi I. maailmansodan seurauksena ja aiheutti Unkarissa valuutan vaihtumisen seurauksena hyperinflaation. Baijerikin taisi jossain vaiheessa itsenäistyä ja julisti sodan Sveitsille, koska Sveitsi ei antanut Baijerille 50 veturia - tosin Sveitsi suhtautui tähän olankohauksella.

1950-luvun jälkeen Suomi teollistui nopeasti. Maailmanpankki lainoitti Suomen infran parannuksia ja ensimmäisiä sellutehtaita. 1960-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa maaseudulta kaupunkeihin. Agraari-Suomesta kehittyi vähitellen teollistunut valtio. Markkaa devalvoitiin noin kymmenen kertaa teollisuuden toiveesta. Se söi kansalaisten ostovoimaa ja piti suomalaiset melko köyhinä. 1980-luvulla Mauno Koivisto, Rolf Kulberg ja Kalevi Sorsa ajoivat Suomeen vahvan markan politiikkaa. Sen seurauksena vienti heikkeni ja tuonti halpeni. Samaan aikaan kansainväliset lainamarkkinat avautuivat ja suomalaiset velkaantuivat nopeasti. Vahvan markan politiikan seurauksena markka kytkettiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla. Kun taloudelliset suhdanteet heikkenivät, Suomen vienti seisahtui. Markkaa devalvoitiin 1990-luvun alussa 12 %, talouden elvyttämiseksi ja kelluttaminen 1992 sulatti markan arvosta 27 %. 1990-lun lama laittoi Suomen polvilleen. Rahat loppuivat. 60 000 yritystä kaatui, työttömyys nousi lähes 20 %:iin ja bruttokansantuote syöksyi 6 %. 1980-luvulla elettiin lainarahalla ja todellista arvoa kovemmalla markalla vähän kuin pellossa. Ei nähty, mitä se voi aiheuttaa.

EiHelvetti kirjoitti:

"Vastakysymys kuuluu: Kuinka ennen eurostoliittoa, tätä diktatuuria, on tultu toimeen, ja kuinka taloutta hoidetaan kun tämä GCM-tuhonsopimus astuu voimaan? Sen tuella Suomeen saa tulla kuka tahansa, mistä tahansa elätyttämään itseään maailman tappiin. Kuinka taloutta silloin hoidetaan, kun maa on imetty kuiviin rahasta miljoonien elätyksessä? "

Ei hirveän hyvin. Eurooppa soti 2000 vuotta lähes tauotta. Pelkästään 1809 jälkeen eurooppalaisissa sodissa kuoli yli 63 miljoonaa ihmistä. Maailmansotien voidaan katsoa alkaneen jo ennen I. maailmansotaa, kun kolonialistiset eurooppalaiset valtiot kävivät sotiaan - esim. 30-vuotinen sota, Espanjan perimyssodat ja Napoleonin sodat.

Toisen maailmansodan jälkeen 6 maata perusti Hiili- ja teräsyhteisön (Pariisin sopimus 1951), jotta Eurooppa välttyisi tulevaisuudessa uusilta sodilta. Vuonna 1959 Hiili- ja teräsyhteisö tiivistyi EEC:ksi (Rooman sopimus). Rooman sopimus, josta sittemmin kehittyi EU:n perustamissopimus, asetti tavoitteeksi yhä tiiviimmän eurooppalaisten valtioiden liiton, johon kaikki demokraattiset ja YK:n ihmisoikeusperiaatteita noudattavat maat ovat tervetulleita.

Neuvostoliitto oli tärkeässä roolissa, kun natsit kukistettiin. Eurooppa jakautui sosialistiseen Itä-Eurooppaan ja demokraattiseen Länsi-Eurooppaan. Poliittiset erimielisyydet näiden välillä johtivat rautaesiripun nostamiseen ja kylmään sotaan. Suomi ei kuulunut länteen eikä itään. Länsimaiden kannalta Suomi oli osa Itä-Eurooppaa. Suomi taiteili Neuvostoliiton naapurina ja otti Kremlin ohjeita vastaan. Tehtaankadulta hallittiin suomalaista sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomettuminen oli varmasti ainoa asia, joka piti Suomen suhteellisen itsenäisenä, mutta YYA osoitti, ettei Suomella aina ollut vaihtoehtoja toteuttaa itsenäistä politiikkaa.

Taloudellisesti Eurooppaa hallitsi aristokraattinen eliitti vielä Ranskan suureen vallankumoukseen asti. Ajan valistusajattelijat nostivat ensimmäistä kertaa ihmiset tasa-arvoiseen asemaan.

Ranskan kansalliskokous julkaisi Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen 1789. Siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.

Thomas Jeffersonin ja Benjamin Franklinin laatima USAn itsenäisyysjulistus toimi innoittajana ranskalaisille: Erityisen kuuluisa on julistuksen toinen virke, jonka mukaan kaikki ihmiset (men) on luotu tasa-arvoisiksi ja heillä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). Olet varmasti kuullut lauseen ennenkin.

Ennnen Ranskan suurta vallankumousta asiat eivät olleet erityisen hyvin Euroopassa. Venäjällä, joka kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan, Aleksanteri II lakkautti maaorjuuden vasta 1861. Irlannin suuri nälänhätä tappoi noin 3 miljoonaa ihmistä 1845-1852. Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Pohjois-Venäjällä oli nälkävuodet 1865-1868, jolloin Suomeen tuotiin apua lähes kaikista Euroopan maista. Venäjällä miljoonat kärsivät nälänhädästä ja Suomessa kuoli satoja tuhansia nälkään. Venäjän vallankumouksen sivujuonteena Lenin myönsi suomalaisille itsenäisyyden. Sitä seurasi Euroopan toiseksi verisin sisällissota. 1930-luvulla pula-aika (suuri lama), Saksassa (Weimarin tasavallassa) oli hyperinflaatio, jossa rahan arvo laski niin nopeasti, että palkatkin piti maksaa 1 kertaa päivässä. Itävalta-Unkari hajosi I. maailmansodan seurauksena ja aiheutti Unkarissa valuutan vaihtumisen seurauksena hyperinflaation. Baijerikin taisi jossain vaiheessa itsenäistyä ja julisti sodan Sveitsille, koska Sveitsi ei antanut Baijerille 50 veturia - tosin Sveitsi suhtautui tähän olankohauksella.

1950-luvun jälkeen Suomi teollistui nopeasti. Maailmanpankki lainoitti Suomen infran parannuksia ja ensimmäisiä sellutehtaita. 1960-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa maaseudulta kaupunkeihin. Agraari-Suomesta kehittyi vähitellen teollistunut valtio. Markkaa devalvoitiin noin kymmenen kertaa teollisuuden toiveesta. Se söi kansalaisten ostovoimaa ja piti suomalaiset melko köyhinä. 1980-luvulla Mauno Koivisto, Rolf Kulberg ja Kalevi Sorsa ajoivat Suomeen vahvan markan politiikkaa. Sen seurauksena vienti heikkeni ja tuonti halpeni. Samaan aikaan kansainväliset lainamarkkinat avautuivat ja suomalaiset velkaantuivat nopeasti. Vahvan markan politiikan seurauksena markka kytkettiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla. Kun taloudelliset suhdanteet heikkenivät, Suomen vienti seisahtui. Markkaa devalvoitiin 1990-luvun alussa 12 %, talouden elvyttämiseksi ja kelluttaminen 1992 sulatti markan arvosta 27 %. 1990-lun lama laittoi Suomen polvilleen. Rahat loppuivat. 60 000 yritystä kaatui, työttömyys nousi lähes 20 %:iin ja bruttokansantuote syöksyi 6 %. 1980-luvulla elettiin lainarahalla ja todellista arvoa kovemmalla markalla vähän kuin pellossa. Ei nähty, mitä se voi aiheuttaa.

Lue lisää

"kuinka taloutta hoidetaan kun tämä GCM-tuhonsopimus astuu voimaan? Sen tuella Suomeen saa tulla kuka tahansa, mistä tahansa elätyttämään itseään maailman tappiin."

Toisin kuin tämän kommenttialustan populistiset uhkakuvien levittäjät ja eräät vaihtoehtomediat valehtelevat, GCM ei ole laillisesti sitova sopimus, vaan periaatejulistus. Se on yhteinen julkilausuma siitä, että maailmassa on 250 miljoonaa akolaista ja asialle on tehtävä jotain ja yksittäinen valtio ei ihmeisiin pysty, joten koko maailman on yhdessä pyrittävä korjaamaan tämä ongelma. Se ei velvoita Suomea laillisesti yhtään mihinkään. Lue itse se sopimus äläkä usko kaiken maailman höpöhöpöjuttuja

Hyvä. Kiitos, että vaivaudut esittämään oikeita näkemyksiä euvostoliitto-kulttuurimarxismi-islamisaatio-höpötysten sijaan. Olen kuitenkin jossain määrin eri mieltä.

"Ei EU ero käytännössä tarkoita juuri mitään, Norja,Liectenstein ja Islanti,jotka eivät ole EU:ssa , pääsevät EU:n sisämarkkinoille ETA-sopimuksen kautta."

Euroopan lilliputtivaltioita ei oteta EU:n jäseniksi, koska alle 100 000-asukkaiden maiden suhteellinen vaikutusvalta komissiossa ja neuvostossa kasvaisi järjettömän suureksi. Norjaan Suomea ei voi verrata. Norja on rikas öljyvaltio ja toisaalta Naton jäsen. Se on myös Schengenmaa niin kuin Islanti. Molemmat haluavat pitää kiinni kalastusalueistaan ja oikeudestaan valaanpyyntiin. Valaanpyynti ei mene läpi EU:ssa.

ETA-maat hyväksyvät valtaosan EU:n laeista ilman vaikutusvaltaa niiden sisältöön. Noin 70 % EU:n lainsäädännöstä koskee myös näitä maita. Ne myös maksavat sisämarkkinoille pääsystä nettona jopa enemmän kuin Suomi.

"Sama koskee Britanniaa, Schengen-maahan se ei ole ollutkaan eli passintarkastukset jatkuvat kuten tähänkin asti.Britannia päsee EU:n sisämarkkinoille ETA-sopimuksen kautta, Suomellahan olisi ollut mahdollista jättäytyä EU:n ulkopuolelle ja jäädä ETA:aan joka olisi ollut huomattavasti parempi kuin liittyminen EU:hun."

Britannia ei ole hyväksynyt vielä sopimusluonnosta. Jos sitä ei hyväksytä, EU:n ja Britannian välillä ei vallitse mitään sopimusta - ei edes ETA:a.

Suomi teki poliittisen valinnan Neuvostoliiton romahdettua. Se halusi selkeästi asemoitua geopoliittisesti länteen ja tehdä selvän pesäeron Venäjään. EU:lla on myös turvallissuspoliittinen motiivi. Vaikka se ei ole puolustusliitto, 60 % Venäjän kaupasta suuntautuu Eurooppaan, joten EU-valtioon kohdistuva sotilaallinen aggressio tulisi Venäjälle äärimmäisen kalliiksi.

"ETA-maillahan kun on oma talous-maatalous-ulko-rahapolitiikka joita taas EU-mailla ei ole vaan kansallinen päätösvalta on siellä viimekädessä EU:n komissiolla."

Kansallinen päätösvalta on hyvin pitkälti Suomalaisilla, joilla on myös oikeus vastustaa EU:ssa tehtäviä päätöksiä. Suomi on panostanut itsenäiseen puolustukseen, eikä ole Naton jäsen, kuten esimerkiksi Norja ja Islanti. Suomi tekee kuitenkin sotilaallista yhteistyötä Naton ja monien EU:n jäsenten kanssa. Venäjän toimet ovat kiihdyttäneet EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa.

"Eli olemme menettäneet kansallisen itsemääräämisoikeutemme olemalla EU:ssa ja vielä pahempi virhe oli liittyä yhtenäivaluutta EMU:uun."

Suomi sitoi markan liian kovalla kurssilla ecuun, mutta muuten euro on toiminut hyvin. Korot ovat pysyneet alhaisina, inflaatio hyvällä tasolla ja yhteinen valuutta tekee Euroopan sisäisestä kaupasta verrattomasti helpompaa kuin oma valuutta. Markka devalvoitiin viime vuosisadalla noin kymmenen kertaa. Devalvaatio heikentää aina kuluttajan ostovoimaa suhteessa tuontitavaroihin, joten se pitää kuluttajan todellisen vaurastumisen kurissa.

"Meidän kansanatloutemme on pineni niin kasvua saadaan aikaan vain viennillä ja siihen Euro on meille liian vahva , jos eroaisimme Eurosta markkamme devalvoituisi jollon vientimme lähtisi vetämään ,kansantalous kasvaisi, valtion tulot kasvaisivat, kaikki hyötyisivät ja välttyisimme sisäisiltä devalvaatioilta ja julkisen talouden jatkuvilta leikkauksilta."

Onko Suomen kansantalous pinentynyt? Vuodesta 1975 suomalaisten BKT on melkein kymmenkertaistunut. https://www.stat.fi/til/vtp/2006/vtp_2006_2008-01-31_tau_001.html

Kansantaloudelle rahaa saadaan viennillä. Teollisuus lisää työtä. Ulkomaiset yritykset Suomessa, kuten saksalaiset Mercedes ja Meyer tuovat Suomeen tuhansia työpaikkoja ja ulkomaista valuuttaa sekä verokertymää.

Devalvaatio - joo - niitä nähtiin 1900-luvulla. Devalvaatio laskee kuluttajan ostovoimaa suhteessa tuontitavaroihin. Eli kahvi, elektroniikka, hedelmät, monet vihannekset ja loputon määrä muita kulutushyödykkeitä kallistuisi. Jos sinulla olisi 100 000 markkaa säästöjä ja Suomen valuuttaa devalvoitaisiin 10 %, sinulla olisi edelleen 100 000 markkaa, mutta sen arvo vastaisi enää 90 000 markkaa. Jos devalvoidaan enemmän, säästöistäsi sulaa enemmän. Olet oikeassa, että se piristää vientiä, mutta sama efekti saadaan sisäisellä devalvaatiolla, jos sitä halutaan: kiky ei ollut kovin suosittu.

"Britannian EU eron syyhän oli, huomatkaa että syytä ei olla julkisuudessa mainittu, oli Cameronin vaatimus EU:n uudistumisesta mm.tavalla että se puuttuisi vähemmän jäsenmaiden asioihin ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen pitää saada rajoituksia.
Eu ei suostunut joustamaan ,siten Briteillä ei ollut mahdollisuutta kuin kansanäänestää EU-erosta ja enemmistö halusi nykyisillä ehdoilla erota EU:sta.
Osasyyllinen eroon on EU koska se ei suostunut joustamaan brittien vaatimuksiin edes osittain."

Vuodesta 1973 alkaen britit ovat yrittäneet kaikin tavoin romuttaa Euroopan yhtenäistymispyrkimyksiä, joihin jo Rooman sopimus 1959 tähtäsi. Briteillä oli jo entuudestaan erityisoikeuksia EU:ssa. Muuten tuo on totta.