Eduskuntavaalit - äänestetään Tommi ilmajoen edustajaksi

Jos haluaa uskottavaa ja ahkeraa kansanedustajaa niin valinta on helppo: Risto on luotettava vaihtoehto. Tommin kokemus sopii myyntitehtäviin - ei valtakunnan tärkeisiin asioihin. Mutta molemmat näistä kyllä ennemmin kuin perusjuha.

Olen eri mieltä tuosta kyllä. Nimenomaan kovat myyntihenkiset tyypit on olleet vahvoja ja aikaansaavia kansanedustajia. Lisäksi juuri Kokoomuksessa heitä arvostetaan puolueen sisällä. Näitä löytyy pilvin pimein kun katsotte kok vaikutusvaltaisimpien joukkoa.

Myyntitaitoja ne asioiden ajamiset tarvii. Asiat pitää osata myydä muille edustajille.

Ristolla sen sijaan ei juuri mitään substanssia. Juoksupoika.

Kumpikohan vain on juoksupoika-ainesta. Kyllä ne on eri kaliiberin kokkareita eduskunnassa - jetrot ja palsanmäet sitten erikseen muissa hommissa.

Äänestän kyllä koskenkorvalaista, en vaasalaista.

Sihtokin on täällä ja kuokkaseppo tulee peräs.
Suo kuokka ja jussit.Pesäpallo on persaukisten kuokkapoikien peli.

Sankelokaan ei tiedä mistä on kotoosin ja missä asuu.Normaali kokkarkepuli j kataisen tapaan.Ei ääniä moiselle juipille eikä kurvisellekkaan.

Pirttikoski ja Järviharju tulee myös ehdolle,

Kyllä se on niin että Tommi Mäki ja Risto Lahti on täysiä noviiseja.
Kummallakaan ei ole riittävää kompetenssia.
Kumpikaan ei ole Ilmajokinen, Risto asuu Helsingissä, Tommi Vaasassa.

Nyt kun Juhakin ilmoitti lähtevänsä kisaan mukaan, niin saatiin Ilmajokinen ehdokas mukaan. Valinta on helppo, Juha on kärkiehdokas, myös Kurikkalaisille ja Kauhajokisetkin asettuvat Juhan taakse.

Voiko kansanedustaja nostaa työkyvyttömyyseläkettä

Ei tietenkään. Eläke loppuu kun valtakirja ArkadianMÄELLÄ on allekirjoitettu.

Kyllä Juha näistä vaihtoehdoista kaikkein heikoin. Oma ääni menee sille joka saa eniten aikaan. Tästä kolmen porukasta Mäki omaan silmään ylivoimainen. Saanee paljon ääniä vaasankin alueelta eli varma läpimenijä. Oli saanut kolmanneksi eniten ääniä vaasan valtuustovaaleissa.

Mäen JARI sinne pitää saada tai ei sitten ketään ilmolasta sotkemaan asioita.

Idiootit ja valehtelijat taas liikkeellä, Mäenpää on ehdottomasti paras ratkaisu. kuka haluaa lisää Seinäjoen joukkoraiskauksia tai muuta kamalaa rikollisuutta tänne Pohjanmaalle? Mäenpää on vuosia puhunut että meidän ei pidä päästää näitä 20-30 vuotiaita rikollismiehiä maahamme. Nyt kaikki järki käteen ja ääni Mäenpäälle.

Synkkää Mäen Janin yksinpuhelua. Miten pikkuTrumppi saisi mitään aikaan kun ei ole edes tien nimeä saanut vaihdettua lännentieksi?
Kuka sitä nyt vaasalaista suvakkia äänestäisi.
Me keskitetän Mäenpäälle äänet,
Äänestäkää te suvakit tätä Orpon juokupoikaa.

Erityisopettajista pulaa. 47 vuotias Mäenpää eläkkeellä

Kokoomuksen bätrefolk täälä kertomassa arvomaailmoistaan.
Aika monta kokoomuslaista on sopeutumiseläkkeellä.
Tommin kannattajien kannattaisi mieluummin keskittyä murehtimaan Tommin laskujen maksua.
Tämä ainakin jättää nyt äänestämättä Tommia tai kokoomusta, arvopohjani on erilainen.

Kyllä se on nimenomaan Tommi jonka ideat isän firmalle tällä hetkellä vuolee kultaa. On visionääri viimeisen päälle, fiksumpi kuin moni tetääkään.

JahJaha juhalla täälä kauhia paniikki päällä ja yksinpuheloo omiansa. Taitaa Mäen poika tehdä jytkyn ja mennä läpi.
Olis ainaki korvalaasilla kunnon edustaja!

Äänestäkää poikaani Tommya

Näiden vaalien yllättäjä todennäköisesti. Sai aika isoa näkyvyyttää harkimon ohjelmasta ja osaa markkinoinnin. Selkeä ulosanti

Ihan varmasti yllättää. Tommi saa ainakin yhtäpaljon ääniä kuin isänsä Jari, eli ainakin 700.
Vaasalainen Tommi on malliesimerlki liberaalikokoomulaisesta Kataisen ja Stubbin tapaisesta maansamyyjästä.
Kokoomus joutuu nyt oppositioon, Westendin kukkahattutädit ja kultalusikkapojat ei nyt äänestä näitä epäisänmaallisia kokkareita.
Kokoomus on ollut hallituksessa liian kauan. Valtionvelka on kokoomuksem aikana moninkertaistunut ja maahan on päästetty raiskariringit Orpon toimesta.
Hallitusaikana kokoomus ei.ole saanut Ilmajoelle mitään hyvää, siksi vaasalaisen klopin äänestämimen on hukkaääni.

Oman kylän pojille menee äänet meidän perheestä.
Juhalle ja Ristolle.

Tommi on kaksinverroin enemmän korvalaanen kuin Risto tai nurmolaanen Mäenpää.

Ei Tommia voi isäänsä verrata vaaleis. Jari sai ilmajoella kunnallisvaaleis 60 ääntä, Tommi sai vaasas neljäsataa. Aivan eri tasolla

Mäki kerää kuulemma koko vaalipiiristä ääniä. Ei siinä yhden kylän äänillå oo mitää merkitystä

Tommi kerää ääniä Seinäjoeltaki paljo. Karjalaasen Olli-Pekan 3000 äänestä menöö Tommille suurin osa.

Näinhän se juuri on. Pyrkyä on enemmän kuin järkeä.
Kun vaan isä antais Tommin touhata rauhas sielä Vaasas ja jättäis sotkematta Tommin kampanjaa niin voi tuhannen ääntä saadakkin.

Heinonen ja Koski on vaasan ykkösehdokkaat, Tommi otettiin täytteeksi.

Täällähän on raikasta keskustelua :)
Jatketaan asialinjalla, mieluusti käyn kommentoimassakin aina kun mahdollista.

Tässä oma ajatukseni Vaasa / Seinäjoki yhteistyöstä. Näkisin että tässä kuviossa Ilmajoella voisi olla keskeinen asema biotalouden ja siihen liittyvän tutkimuksen osalta, onhan meillä paras osaaminen ja tekijät. Esimerkiksi Altia on kultamuna, jota kehittämällä ja ympärille uutta yritystoimintaa luomalla saadaan Ilmajoellekin merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä tietenkin elintärkeitä uusia työpaikkoja.

Kaksoiskaupungilla Euroopan kovimmaksi kasvukeskukseksi?

Nostan esille näin vuoden 2018 päätteeksi eri foorumeilla viritetyn ajatuksen pohjalaisesta kaksoiskaupungista Vaasa Seinäjoki. Haastaisimme tosissaan kaikilla mittareilla ei pelkästään kotimaan, vaan myös Euroopan kasvukeskukset. Aihe oli esillä mm. kesällä Kyröön käräjillä- keskustelutilaisuudessa.

Siteeraten Hannu Katajamäkeä (pohjalainen 14.8.2018):

"Vaasan seutu ja Seinäjoen seutu täydentävät toisiaan. Seinäjoella on vahva elintarviketalouden keskittymä, jossa maaseutu ja kaupunki muodostavat toiminnallisesti luontevan yhteyden. Vaasan seudulla on energia-alan valovoimainen keskittymä, johon maaseutu liittyy luontevasti, koska edellytykset vahvistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa hajautetun energiantuotannon liiketoimintaa ovat mitä lupaavimmat. Kaksoiskaupunki on tulevaisuuden katsannosta erikoistunut kahteen tähdelliseen: energiaan ja ruokaan.

Kaksoiskaupungin erikoistumisaloista ponnistaa kiinnostavia yhteisen tekemisen aihioita, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, korkeakoulupolitiikkaan, liikennejärjestelyihin, maankäytön suunnitteluun sekä palvelujen järjestämiseen."

Tällaisella mallilla keskittyisimme aidosti yhteiseen tekemiseen nokittelun ja kinastelun sijaan. Voittajia olisivat molemmat seudut.

Ennakkoluulottomuus, riittävän laaja-alaiset näkemykset, aito kehittämisen halu ja vahva yhteinen tahtotila avainasioita tässä. Yksi tärkeimmistä yksittäisistä asioista on seudun saavutettavuus maitse, meritse ja ilmateitse. Siinä pohjalaisilla olisi todellakin yhteisen strategian tekemisen paikka. Tuleville sukupolville logistinen saavutettavuus on entistä tärkeämpää. Tänne täytyy päästä kulkemaan helposti muualta Suomesta, ja Euroopasta, mutta myös pohjalaisten muualla käyminen pitää olla sujuvaa. Vahva raideliikenne yhdistettynä meri- ja lentoliikenteeseen on avainasemassa tulevaisuuden seutujen pudotuspelissä. Pohjalaisilla on tässäkin asiassa kaikki kortit omissa käsissään.

Kyseinen Ilkan juttu oli muistaakseni haastattelu, ei mielipidekirjoitus. Jutussa kommentoin yleisemmin ihmisten auttamista. En ole missään tekstissäni koskaan verrannut suomalaisia Somaleihin.
Edellä mainitsinkin omat maahanmuuttoon liittyvät keskeiset ajatukseni. Kyllä rajatarkastukset voidaan tarvittaessa otetaan käyttöön, jos tilanne vastaa "hätätilaa". Näitä asioita pitää tarkastella aina isolla kuvalla.

Se, että Altian toiminnan kehittämisessä on mukana yksityisiä tahoja, etenkin hyvin laajasti pohjalaisia on mielestäni hyvä asia. Uskon että nyky-omistuspohjalla on mahdollisuus luoda Ilmajoelle ja Koskenkorvalle uutta yritystoimintaa esimerkiksi bio- ja elintarviketaollisuuden saralta. Siellä on kovaa osaamista ja tekijöitä mukana. Valtion monopolit eivät ole enää tätä päivää.

Tulevaisuudessa näen Koskenkorvan tehtaiden toimintojen ympärille kehittyvän vahvan bio- ja maatalousalan tutkimuksen olevan suuri mahdollisuus kunnallemme. Bio- ja maatalousalan koulutuksen ja kansainvälisille markkinoille tähtäävän Altian sekä A-Rehun yhteistyössä voisi olla Ilmajoen tulevaisuuden yksi tärkeä menestyksen avain. Meidän tulee pitää ovi avoinna muillekin alalla toimiville yrityksille ja tarvittaessa kaavoittaa toiminnalle lisätilaa. Meidän tulee myös aktiivisesti kertoa kaikista Ilmajoen mahdollisuuksista ja pyrkiä saamaan kuntaamme uusia innokkaita yrittäjiä ja sen myötä työpaikkoja sekä uusia veronmaksajia. Tässä työssä tarvitsemme vahvoja visionäärejä, jotka ymmärtävät ja tietävät kuntamme alueella piilevät mahdollisuudet. Omalta osaltani olen voimakkaasti puhunut oman- ja muiden puolueiden edustajille näistä mahdollisuuksista ja tulen jatkamaan tätä työtä jatkossakin. Rohkeasti puhumalla, eri toimijoita yhdistämällä ja visioimalla luomme uutta. Valitsemalla nämä oikeat kehityssuunnat, Ilmajoella on valoisa tulevaisuus elinvoimaisena kuntana Etelä-Pohjanmaan sydämessä.

Ilmajoen kunnassa on työpaikkaomavaraisuus 64%
Pitäisikö kuitenkin harkita kuntaliitosta, kannatathan sinä Vaasan ja Mustasaarenkin yhdistämistä.
Mustasaari onbkuitenkin elinvoimaisempi kuin Ilmajoki.

Vaasa ja Mustasaari ovat kasvaneet vuosien saatossa "yhteen" monelta osin, eikä vähiten karttarajoja katsomalla. Liitos on ollut toteutumatta käytännössä vain kielipoliittisista syistä. Nyt uuden sukupolven edustajien astuttua valtaan on liitos saatu mahdolliseksi.

Seinäjoen ja Ilmajoen tilanne on erilainen.

Mutta jos asiaa katsoo laajemmin, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa tulisi yhdistää. Myös kaksoiskaupunki Seinäjoen ja Vaasan välille olisi koko Vanhalle Vaasan läänille iso harppaus eteenpäin. Tätä avasin tuossa edempänä.

Susanna Kosken (kok.) ensimmäinen kausi eduskunnassa toi aika poikkeuksellisesti maakuntien Suomea edustavan kansanedustajan valtakunnalliseen julkisuuteen keskustelua herättäneiden televisioesiintymisten kautta.

Kotikentällä Vaasassa Kosken oma antipopulistinen linja keskussairaala-asiassa ja toisaalta asettuminen rohkeasti vastustamaan hallituksen sote-linjaa mietitytti monia.

– Aloittaessani aikaan Pohjanmaan kokoomuspiirin puheenjohtajana päätin, että en ala puhua mustaa valkoiseksi. Oli kysymys sitten vaikka turvallisuudesta, maahanmuutosta tai talouden realiteeteista, niin ensin havainnoidaan kriittisesti ja kaunistelematta asiat, tehdään analyysi ja sen pohjalta päätökset, Koski selvittää suhtautumistaan politiikan tekoon.

– Olen aina valmis asettamaan kansan arvioitavaksi toimintani ja toimintatapani, hän vakuuttaa.

Eduskuntavaalit ovat huhtikuun 14. päivänä.

– Silloin erotellaan jyvät akanoista, Koski hymyilee hiukan arvoituksellisesti.

Hänen mukaansa kokoomuksella alkaa olla vaalipiirissä kasassa hyvä ehdokasjoukko.

– Minusta on äärimmäisen hieno asia, että esimerkiksi Vaasassa asettuu ehdolle politiikan ulkopuolelta tuleva kiireinen yrittäjätaustainen Katja Rajala . Tämmöistä itsensä likoon panemista tarvitaan, Koski kehuu.

Tulevalla hallituksella on edessään kovat ajat.

– Olemme menossa matalasuhdanteeseen aikana, jolloin valtio velkaantuu ja huoltosuhde heikkenee, eli työtätekevän väestön osuus pienenee suhteessa huollettaviin. Nyt tarvitaan edustamaani säästö-kokoomusta, Koski uskoo.

Hänen mukaansa ilmassa on taas vaarallista henkeä, aivan kuin lisäjaettavaa olisi olemassa.

– Suomi ei selviä seuraavasta taantumasta ilman kannustavaa sosiaaliturvauudistusta, työmarkkinaremonttia ja palkkamalttia, Koski linjaa.

Rajusti esille noussut ilmastokysymys mietityttää Koskea. Ilmastointoilu saattaa osoittautua kalliiksi ja kohtalokkaaksi.

– Yritykset tarvitsevat vakaita näkymiä, ei poukkoilevaa lainsäädäntöä. Innovaatiot ja investoinnit syntyvät markkinoilla, joissa riskinotto kannattaa, Koski uskoo.

Tulevaisuudessa on tärkeää lisätä niin työllisyyttä kuin työn arvostusta. Seuraavan hallituksen työllisyystavoitteen pitää olla 75 prosenttia.

Vaasalaisvaltuutettuna Koski ei pitänyt hyvänä veroprosentin nostoa.

– Se viestii, että kaupungissa ei osata hoitaa taloutta. Monille tulonsaajille prosentilla on merkitystä, hän huomauttaa.

Kuntaliitosta kannattavana hän muistuttaa Vaasan rakentamattomista rannoista ja omakotitalotonttien saatavuudesta.

– Vaasalla ei ole tarpeeksi tontteja tarjottavana. Laihialla asuu suhteessa paikkakunnan väkilukuun enemmän insinöörejä, mikä kertoo paljon alueen tonttitarpeesta. Sitten pitää tietysti muistaa, että vetovoimainen kaupunki on muutakin kuin bisnestä, Koski sanoo.

Kuntaliitoksessa Koskea ihmetyttää 1,5 vuoden supervaltuusto, jossa RKP:llä on ehdoton valta. Hänen mielestään Vaasan valtuusto voisi vielä puuttua asiaan.

Koski vaikuttaa poliitikkona vakaumukselliselta. Hänen asemaansa sote-vastaisena hallituspuolueen edustajana voisi pitää hankalana.

– En ole ainoa kriitikko, ja sotehan ei ole vielä edes valmis. Asiat eivät tapahdu tyhjiössä, katsotaan mitä seuraa, hän selventää omalla tavallaan.

Puoluejohto on ottanut Kosken ja Elina Lepomäen sote-kapinoinnin varsin rauhallisesti. Mitä se kertoo soten tulevaisuudesta, jää nähtäväksi.

Vaaliraha-sarjan neljännessa osassa dosentti Arto Luukkanen, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa, kirjoittaa Suomen Keskustan värikkäästä vaalirahamenneisyydestä.

Maalaisliitto / Suomen keskustan suhde ulkopuoliseen rahoitukseen ja poliittiseen korruptioon on ollut kaksijakoinen. Periaatteiden tasolla puolue on aina nojannut perinteisiin maaseudun arvoihin, kristillisyydestä nousevaan siveellisyyteen ja agraariväestön konservatiivisuuteen.

Syy tähän tiukkaan arvopohjaan on siinä, että Maalaisliitto-keskusta on aina ollut enemmän kuin puolue. Sen ideologiassa on ollut mukana ajatus siveellisestä ryhdistä ja kunniallisuudesta. Nämä arvot tulivat väkevästi esille vuoden 1948 vaalimainoksessa. Julisteen haastava ja iskevä lause ”Näihin nojaa Maalaisliitto” on suunnattu suomalaisten pyhiin kirjoihin: Raamattuun ja lakikirjaan.

Toisaalta samaan aikaan puolueen johdossa on aina tajuttu taloudellisten realiteettien paine. Maan kattava organisaatio nielee rahaa. Kylmän sodan rintamalinjat eivät myöskään näyttäneet suosivan Maalaisliittoa. Neuvostoliitto tuki kommunisteja, USA rahoitti sosiaalidemokraatteja ja oma talouseliitti oikeistoa. Maalaisliitto jäi aluksi ottopojan asemaan, ja sen oli keksittävä omia erikoisia keinojaan rahojen hankkimiseksi ja säilyttämiseksi.

MAINOS
Lue lisää
Kuva Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti

Keskustan ratkaisuna olivat säätiöt, jotka toimivat välikäsinä yksityisen rahan ja poliittisen toiminnan välillä. Se osa liike-elämästä, joka oli riippuvainen Maalaisliiton poliittisesta tuesta, saattoi lahjoittaa niihin rahaa – monesti ilman kuittejakin.

Urho Kekkosen tultua presidentiksi Maalaisliitolle avautuivat myös ”Moskovan rahoitusmarkkinat”. Kekkosen linjan tukeminen presidentinvaaleissa oli Neuvostoliiton etu, ja näin Maalaisliiton oli mahdollista pyytää rahaa suoraan Moskovasta.

SÄÄTIÖIDEN AIKA
Vuonna 1956 perustettiin erityinen Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö, joka oli Kekkosta tukevien maalaisliittopoliitikkojen hanke. Se sai lahjoituksia liike-elämältä ja niiltä, joiden olisi saatava keskustan tuki omille hankkeilleen.

Vuonna 1961 säätiön hallitukseen kuuluivat Raision vuorineuvos K. E. Kivivuori puheenjohtajana, ministerit Kauno Kleemola ja Ahti Karjalainen, kunnallisneuvos Kalle Joukanen ja kanslianeuvos Arvo Korsimo. Sihteeri oli maisteri Jouko Loikkanen ja rahastonhoitaja ekonomi Reijo Vähätiitto. Tilit tarkastivat varatuomari Matti Kekkonen ja toimittaja Johannes Huumo.

Näin liike-elämä tuli auttamaan Maalaisliittoa. Kivivuoren yrityksessä oli erityinen tätä säätiötä varten ”musta tili”. Kirjanpidon ”ulkopuolella olevista varoista piti neiti N. kirjaa”, Kivivuori valaisi vaimolleen asiaa kesällä 1961.

Mustan tilin kautta kulki niin paljon rahaa, että sitä piti kierrättää Sveitsin kautta. Tämän säätiön toiminta oli niin menestyksellistä, että sen antaman esimerkin mukaisesti Maalaisliitto-keskusta perusti muitakin säätiöitä ja yleishyödyllisiä instituutioita sen rahallisten tarpeiden tyydyttämiseksi.

Myöhemmin idänkaupan kasvaessa näytti siltä, että puoluerahoitus pääsi ottamaan osansa myös sen kannattavuudesta.

On vihjattu, että lähellä Keskustapuoluetta olleet henkilöt olisivat pakottaneet kauppoja Neuvostoliiton kanssa halunneet yhtiöt maksamaan jotakin Keskustapuolueelle. Jos näin on, niin Maalaisliitto-keskustan toiminta alkoi muistuttaa mafian puolilaillista toimintaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Ongelmana on kuitenkin se, että pitävää näyttöä tällaisesta toiminnasta ja sen systemaattisuudesta on kovin vaikea saada.

Keskusta joutui kuitenkin moraaliseen suohon, josta se on ollut vaikea nousta pois ja jossa puolueen nuorempi sukupolvi sai eettisesti arveluttavan tartunnan.

MOSKOVAN RUPLIEN VAKAA VIRTA VAKAILLE MAALAISLIITTOLAISILLE
Sodan jälkeen Maalaisliitto alkoi nousevan poliittisen kykynsä Urho Kekkosen mukana kiinnostaa myös ulkovaltoja ja erityisesti Neuvostoliittoa. Maalaisliitto oli kommunistisen ideologian mukaan osin edistyksellinen ja edusti Neuvostoliitolle myönteistä poliittista voimaa.

Maalaisliiton menestyminen vaaleissa oli tärkeää siksi, että kotimaiset kommunistimme olivat tehottomia eivätkä kyenneet luotsaamaan Suomea sosialismiin. Maalaisliitto taas ei koskaan sanonut Moskovalle ei, eikä etenkään sen rahoitukselle. Näin yhteinen rahan kieli näyttää löytyneen jo 1950-luvulla.

Päätekijänä oli ilmeisesti puoluesihteeri Arvo Korsimo, joka koordinoi yhteistyötä. Esimerkkinä Maalaisliiton ja NKP:n symbioosista voidaan mainita vuosi 1961, jolloin Arvo Korsimo pyysi salaisella kirjeellä Neuvostoliitolta rahallista apua Suomen presidentinvaaleja ja eduskuntavaaleja varten kukistamaan etenkin Pohjois-Suomessa Maalaisliiton vastaisia voimia. Kyse oli tämän arkistolöydön mukaan ”lisäavusta”, joten kysymyksessä oli ilmeisesti vakiintunut ja säännöllinen käytäntö.

Kyseinen oli tietenkin myös tasavallan presidentin tiedossa ja hänen hyväksymäänsä. Syy tähän ulkomaisen rahan vastaanottamiseen löytyy

MORAALI VASTAAN REALISMI
Maalaisliiton kunnollisuutta ja ryhdikkyyttä vaatinut linja näytti kärsineen lopullisen tappion, kun Veikko Vennamo erosi vuonna 1959 puolueesta. Vennamon perustama SMP pyrki myöhemmin parhaansa mukaan mustamaalaamaan keskustaa sen moraalisesta rappiosta. Kekkosen Suomi taas pyrki leimaamaan Vennamon populistiksi ja räyhääjäksi.

Vennamon edustama populismi ja ryhdikkyyden vaatimus periytyivät myöhemmin perussuomalaisiin, jotka ovat hyökänneet ärhäkkäästi vanhojen puolueiden hämärää rahoitusta vastaan.

Vaalirahoitukseen liittyvän moraalin ja laillisuuden tutkinta alkoi kuitenkin vasta toden teolla vuoden 2008 toukokuussa, kun keskustan kansanedustaja Timo Kalli ”laverteli” A-studion haastattelussa, että hän oli tarkoituksella jättänyt vaalirahailmoituksessaan kertomatta tukijoitaan. Syy tähän oli se, että kertomatta jättämisestä ei seurannut rangaistusta.

Median aloittama selvitystyö pakotti poliitikot myöhemmin avomielisemmäksi ja käynnisti prosessin, jossa vaalitukijärjestelmä joutui mikroskoopin alle. Tuloksena oli se, että silloinen pääministeri Matti Vanhanenkin joutui tilanteeseen, jossa hänen oli väistyttävä ministerinpaikalta tulevan tutkinnan pelossa.

Tässä vaiheessa myös Maalaisliitto-keskustan oma toiminta säätiöissä joutui uudelleen arvioitavaksi. Näin puolueen vanhojen arvojen – rehellisyys ja suoraselkäisyys – merkitys avautui myös keskustalle itselleen. Kansaa ei voi pettää.

Mäki kannattaa Vaasan ja Mustasaaren liitosta mutta ei Seinäjoen ja Ilmajoen. Missä on johdonmukaisuus. Mikä eri asia niissä on. Suurempi yksikkö tehokkaampi koneisto. Mikäli näin ei ole on hullua kanntaa Vaasa-Mustasaari liitosta.