Pilvet säätävät ilmaston

ja Aurinko säätää pilvet ja kosminen säteily sen, missä pilvet satavat alas. Koska osalle palstalaisista auringon vaikutus ilmastonmuutokseen näyttää olevan tuntematonta, niin ao. linkistä saa pienen käsityksen millaiset voimat siellä jylläävät.
Meitä suomalaisia linkissä tietysti ilahduttaa erityisesti, että prof. Kauppisen uusin tutkimus on siinä myös näyttävästi esillä (alkaen kohdasta 1:20). Kannattaa lukea, linkki tutkimukseen löytyy videon lisätiedoista.

https://www.youtube.com/watch?v=xuACSttDLRE&list=LLGbgV4iIY9lh9ZZU3dK2UXg

14

72

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cirruskerosiiano

      AGW ilmastouskovaisten päätä ei käännä mikään koska tieteelliset todistelut ei yleensäkään vaikuta uskotntoihin mitenkään.

    • Totuus-on-parempi

      Viestini on taas poistettu.

      Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka.

      • pikemminkin.näin

        "Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka."

        Ei ehkä niinkään, mutta Kauppisen ja Malmin artikkeli johon siinä viitataan ei ilmeisesti olekaan vertaisarvioitu. Jos joku tietää että se olisi julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin laittakaa tänne tietoa missä julkaisu tapahtui.

        Kauppinen on professori emeritus eli eläköitynyt jo vuosia sitten eikä tuo artikkeli liity hänen alaansa (optiikka).


    • sääsäätäjä

      Pilvet säätää sään ja muut luonnolliset tekijät säätävät ilmaston.

      • Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf


      • ilmastostasäähän.jne
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.


      • ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .


      • uskottavuus.ongelma
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.


      • uskottavuus.ongelma kirjoitti:

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).


      • toistaiseksi.mielipide
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

        Jos hypoteesi on paikkansapitävä ja hyvin perusteltu niin Arxiv - julkaisun jälkeen riittää että se luetaan ja siihen aletaan viitata. Ongelmana ovatkin ne artikkelit, jotka jäävät vaille huomiota vertaisarvioinnin puutteen vuoksi. Jos ne olisivat vertaisarvioituja niin niissä olevien virheiden bongaamisesta saisi kunniaa ja mainetta eli sitä yritettäisiin. Kun tuo vaihe jäi väliin niin harva vaivautuu lähtemään pelkkää mielipidettä kumoamaan.

        Kauppilan ja Malmin artikkeli on edelleenkin tarkistamaton mielipide samalla lailla kuten oli myöhemmin falsifioitu Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 analyysejä.


    • Kuu19

      Tietääkö kukaan että onko vuosina 1939-1949 aikana ollut täysikuuta talvipäivänseisaus päivänä??

      • ulaani

        Vuonna 1942 tuollainen "ihme" tosiaan tapahtui. Silloin joulukuun 22. oli täysikuu helsingissä klo 17:05 ja talvipäivän seisaus klo 13:39.
        Ja poistattajalle toivomus, jos kysymykseen vastaus on sääntöjen vastaista, niin poistattele sitten myös kysymys.


    • EtimespaceYoutubesta8888

      Auringon säteily vaikuttaa kosmiseen säteilyyn ja kosminen säteily Maapallon pilvisyyteen.

      Jupiter syklittää Aurinkoa ja muut kaasuplaneetat antavat taustatukea siten että isoin tekijä on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ulos työntyvä pimeä aine jota työntyy Auringon ja planeettojen sisälle jossa pieni osa laajenee havaittavaksi aineeksi ja vaikuttaa esim. Auringon pinnalla satojen vuosien viiveellä auringon pilkkuina.

      🤔

      Hyvä Suomi

      😃

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      4790
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      20
      2255
    3. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      103
      1424
    4. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      23
      1336
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      88
      1332
    6. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      127
      1111
    7. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1055
    8. Jos saan sinut elämääni

      niin minun täytyy nukkua ihan ensimmäiseksi 2vk putkeen. Sopiiko se sinulle? Väsynyt olen ollut ja niin levollinen olo
      Ikävä
      75
      955
    9. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      253
      950
    10. Tulee ikävä

      Ja toivon että saan anteeksi ❤️
      Ikävä
      71
      942
    Aihe