Tiede ja politiikka

Ilmastonmuutos on tiedettä, mutta sen ehkäisy vaatii poliittista yksimielisyyttä.

Samoin oli 1980-luvulla, kun happosateet uhkasivat tappaa Euroopan metsät. Poliittinen yhteisymmärrys löytyi ja happopäästöt pantiin lainsäädännöllä kuriin.

13

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei 1980-luvulla happosateet metsiä Keski-Euroopassa tuhonneet. Kyseessä olivat tuhohyönteiset. Keppihevosella jöns taas ratsastaa palstalla.

      • Anonyymi

        Happosateet heikensivät puiden vastustuskyvyn jolloin hyönteiset ja kasvitaudit pääsivät tappamaan ne.

        Suomessa oli samoja ongelmia. Muistan varsin hyvin millaiselta metsä näytti lapsuudessani ja miten se muuttui ajan kuluessa. Joskus 1980 - luvun paikkeilla ei esimerkiksi Hämeen metsissä enää ollut naavaa lainkaan, kun se on varsin herkkää hapolle. Normien kiristyttyä naava tuli takaisin metsiin.

        Happosateilla oli toinen ikävä sivuvaikutus: happamuus liuottaa metalleita eli saa metsäteollisuuden ja hiilivoimaloiden ympäristöönsä levittämän elohopean liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Happosateet heikensivät puiden vastustuskyvyn jolloin hyönteiset ja kasvitaudit pääsivät tappamaan ne.

        Suomessa oli samoja ongelmia. Muistan varsin hyvin millaiselta metsä näytti lapsuudessani ja miten se muuttui ajan kuluessa. Joskus 1980 - luvun paikkeilla ei esimerkiksi Hämeen metsissä enää ollut naavaa lainkaan, kun se on varsin herkkää hapolle. Normien kiristyttyä naava tuli takaisin metsiin.

        Happosateilla oli toinen ikävä sivuvaikutus: happamuus liuottaa metalleita eli saa metsäteollisuuden ja hiilivoimaloiden ympäristöönsä levittämän elohopean liikkeelle.

        Ja höpö höpö.
        Todellisuus on taas jotain ihan muuta.

        Tämän kirjoittaja on Luken metsäpatologian professori, joka selvittää teille, että mistä oli kyse.

        "Keski-Euroopassa oli 1970-luvun lopulla ankara kesäinen pakkasjakso, jonka seurauksena jo valmiiksi ilmansaasteiden rasittamat kuuset paleltuivat laajoilla alueilla. Tästä monet saastetutkijat, media, poliitikot ja lopulta myös tavallinen kansa tekivät sen johtopäätöksen, että laajat metsäkuolemat olivat ihmisen toiminnan eli ilmansaasteiden seurausta. Havainto vauhditti merkittävästi silloista vihreän aatteen läpimurtoa Euroopassa.

        Kun Suomessa sitten 1980-luvun aikana oli useita koleita kesiä ja suomalaiset männyt alkoivat ruskettua vuosi vuodelta pahemmin, tarttui media aiheeseen ja sai puolelleen muutamia tutkijoita kuten Erkki Lähteen ja Satu Huttusen. Nämä antoivat professorinstatuksellaan uskottavuutta väitteille saasteiden aikaansaamista tuhoista ja maailmanlopun ennusteista suomalaisille metsille.

        Ristiriita Suomen ja etenkin Lapin alhaisten saastepitoisuuksien ja metsäkuolemien välillä selitettiin pois Suomen karulla ilmastolla, jonka seurauksena maamme mäntyjen sanottiin olevan äärimmäisen herkkiä ilmansaasteille. Tähän kuvaan sopi erinomaisesti pahimpien tuhojen löytyminen pohjoisesta Sallan Rikkilehdosta, venäläisen teollisuuskaupunki Montsegorskin läheltä.

        Toki Suomessa oli tutkijoita, kuten Timo Kurkela, jotka ymmärsivät että ilmiön taustalla olivat poikkeuksellisen sateiset kesät ja niiden villitsemä surmakkasieni. Media ei kuitenkaan halunnut kuunnella heidän tylsää selitystään 1980-luvun mäntytuhojen taustalla, vaan piti viimeiseen asti kiinni saasteteoriasta.

        Niinpä 1980-luvun ruskeiden mäntyjen aiheuttajaksi hyväksyttiin vasta kymmenien miljoonien markkojen tutkimushankkeen tulosten pohjalta surmakan aiheuttama versosurma (silloin myös versosyöpänä tunnettu); ratkaisevia todisteita tästä esittelivät rovaniemeläinen Risto Jalkanen ja hänen oppilaansa Juha Kaitera. Sekä tietenkin itse mäntymetsät, jotka hankkeen valmistuessa olivat jo karistaneet ikävän sienen niskoiltaan ja kasvoivat taas yhtä vihreinä kuten aina ennenkin."


    • Muistan 1980-luvulta, kun happosateet tuhosivat omaa metsääni. Kuusien latvat harsuuntuivat, tyvessä rehotti paisukarve ja naava katosi. Tilanne korjaantui yllättävän nopeasti, kun happopäästöjä rajoitettiin. Tosin naava ei ole vieläkään palannut metsiimme.

    • Ilmastonmuutos tapahtuu ilman ihmistäkin (ehkä hitaammin) joten se ei ole tiedettä.
      Eikä sen ehkäisemiseksi tarvitse politiikkaa vaan yksilön tapojen muutosta.

      • Anonyymi

        Ei tarvitse mitään toimenpiteitä Suomessa lainsäädännön avulla vaan luonto hoitaa itse säätönsä.
        Ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain n 5% kaikesta hiilidioksidista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse mitään toimenpiteitä Suomessa lainsäädännön avulla vaan luonto hoitaa itse säätönsä.
        Ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain n 5% kaikesta hiilidioksidista.

        Kulutushysterisen ihmisen puolusteluja sen puolesta ettei vaan tarvitse luopua mistään kun ei kykene itsenäisesti enään elämään vaan tarvitsee huoltajakseen älylaitteen järjestelmineen?


    • Anonyymi

      Imiaem aiheuttama Ilmastonmuutos on nukypolitiikan vahvin työkalu joka ei tiedä hyvää koko politiikalle koska on valhe.

    • Anonyymi

      Poliitikot voisivat säätää lain joka kieltää mannerlaattojen saumoissa tupruavan tulivuorotoiminnan, miksei samantien maanjäristykset ja mannerlaattojen törmäykset joista syntyy lopulta vuorijonoja.
      Ilmaston lämpiäminen on näitä edellisiä suurempi luonnovoima jolle ihminen ei saa mitään millään lainsäädännöllä.

    • Anonyymi

      Et voi, eikä kukaan voi ehkäistä ilmastomuutoksia. Veroja toki voidaan keksiä ja tukahduttaa meidän oman teollisuutemme ja yhteiskuntamme.

    • Anonyymi

      Kyllä politiikot osaavat yksimielisyyden ainakin rahastusesssa, ja kaikessa valheessa, kun kyse historian suurimmasta valheesta ja ilmasto rahastusesta. politiikkojen ahneudella pitää yksimielisesti tehdä loppu. Yksimielisyyttä tarvitaan että oikeuden mukaisuus voittaisi. Pitää lopettaa yksimielisesti valheellinen ilmastopelottelo.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      72
      3023
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      55
      2675
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2275
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      79
      2168
    5. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      1976
    6. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      35
      1775
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1556
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1507
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1350
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      29
      1329
    Aihe