Täällä "de aktiva igen"-osiossa valitellaan:
"Peruskoulun parannusehdotuksia olemme kieliaktiivilta odottaneet - turhaan. Edelleen sieltä valmistutaan 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Ja tämähän tuntuu sopivan kieliaktiiville oikein hyvin. Kehitys ja tulosten parantaminen ei ole kieliaktiivista kivaa."
Onko sinulla/teillä mitään käsitystä koulujen työstä tällä hetkellä?
Opetussuunnitelmat ovat kunnianhimoisia, valtakunnalliset kokeet mittaavat koko ajan opetuksen tasoa ja tavoitteiden täyttymistä.
Tukijärjestelmiä uusitaan muutaman vuoden välein.
Alaluokilla on paljon tukiopetusta. Integraatiopäätökset vaativat paljon läsnä olevia aikuisia. Myös luokalle jätetään.
On kehitetty yläluokille joustavan opetuksen linjoja (osin työharjoittelua) sekä ammattiin valmentavia kymppejä.
Ei ole yleensä "vain heikkoja" tai "vain hyviä" oppilaita, lähes kaikkien oppilaiden taitoprofiilissa on sekä vahvuuksia että haasteita. Vain heikoille (jokin painava diagnoosi) on olemassa ns. pidennetty oppimäärä pienluokassa, jolla jatketaan kunnes voidaan siirtyä erityisammattikoulutukseen.
Emme voi mitään sille, että koulutettujen kotien lapset saavat niin paljon enemmän tukea, että voivat olla puolitoista vuotta keskiverto-oppilasta edellä tai että syrjäytymiskierteessä olevan perheen lapsi voi olla saman verran jäljessä. Kyse on isoista yhteiskunnallisista ongelmista.
Koulua kehitetään, mutta paluu 60-70-lukujen arvomaailmaan ratkaisuissa ei ole viisasta.
Joustot erityisesti kieltenopiskelussa olisivat tarpeen. Kielellisesti hyvin edenneet voisivat hakea itselleen haasteita lisäkielistä, muutenkin vaikeuksissa olevat voisivat keskittyä oleelliseen.
ProPakkoMoite: "Peruskoulun parannusehdotuksia olemme kieliaktiivilta odottaneet - turhaan."
12
142
Vastaukset
Kannattaa välillä tuulettaa ajatuksiaan uusien kasvatustieteilijöiden näkökulmilla. Tässä yleissivistys-nimikettä riepottelee yksi Peruskoulupesula -nimisen blogin tutkivista opettajista, esittelyn mukaan "oppilaanohjaaja, jonka pitkän tähtäimen suunnitelmissa on peruskoulun uudistaminen":
--- Educa-messuilla puhuttiin useampaan otteeseen yleissivistyksestä. Olen itse aina pitänyt yleissivistystä itsestään selvästi hyvin tärkeänä, mutta nyt aloin miettiä asiaa hieman tarkemmin. Nyrkkisääntönäni on nykyisin, että jonkin tuntuminen "itsestään selvältä" on varoitusmerkki: se tarkoittaa, etten ole luultavasti koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan asian todellista merkitystä.
Yleissivistyksen suhteen minun oli vielä syytä olla erityisen varuillani, sillä pidän itseäni hyvin laajasti sivistyneenä ihmisenä ja olen ylpeä yleissivistykseni syvyydestä. Jos olen itse jossain hyvä, niin onko se täysin sattumalta myös mielestäni tärkeää? Vai onko uskottavampaa, että yleissivistys on mielestäni tärkeää juuri siksi, että itse olen siinä hyvä? Vanha kunnon minää tukeva arviointierhe iskee jälleen. Harva on valmis sanomaan, että asia, jonka hallintaan on kuluttanut lukemattomia tunteja ja paljon vaivaa, onkin merkitykseltään vain vähäinen.
---
Jos koulutus jakautuu esimerkiksi yleissivistävään ja ammatilliseen koulutuslinjaan, voi yleissivistyksen merkitystä tähdentämällä samalla korottaa toisen linjan statusta toisen kustannuksella.
---
Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. --- Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä".
"Yleissivistys" on --- sen verran latautunut termi, että sen käyttöä yritän vastaisuudessa välttää. Jos tarkoitan perustietoja, puhun perustiedoista tai yleistiedoista. Jos taas tarkoitan vaikka Dostojevskin tai Eino Leinon tuotantoon perehtymistä tai tietoa siitä, kuka oli Kaarle Suuri ja mitä väliä sillä on, puhun tulevaisuudessa vain "sivistyksestä". Yleis- etuliite viittaa siihen, että kaikkien pitäisi tietää nämä jutut, ja se on epäilyttävä sanoma. Silloin vähättelemme niitä, joilla ei ole ollut aikaa tai kiinnostusta suhteellisen merkityksettömien asioiden opetteluun ---Sama kirjoittaja jatkoi kuvaten sanan "yleissivistys" taustaa mielenkiintoisella tavalla:
Aikanaan "sivistyksellä" tarkoitettiin nimenomaan klassista sivistystä, johon kuului antiikin roomalaisten ja etenkin kreikkalaisten klassikkoteosten tunteminen. Klassinen sivistys vaati aikamoista paneutumista, sillä siihen kuului myös latinan ja klassisen kreikan opiskelua: kaksi kuollutta kieltä, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. Opiskelijalla piti siis olla mahdollisuus lukea suhteellisen hyödyttömiä aineita vuosikaudet, mikä vaati opiskelijalta tai hänen vanhemmiltaan merkittävää rahallista panostusta.
Vain suhteellisen rikkailla oli siis varaa klassiseen sivistykseen. Näin ollen sivistyksen osoittaminen oli samalla merkki siitä, että kuuluu rikkaaseen yläluokkaan, jonka ei tarvitse välittää koulutuksensa hyödyllisyydestä. Yleissivistys oli siis huomiota herättävää ajan haaskaamista, kerskakulutusta.---
1800-luvulla --- Yleissivistyksen sisältö muuttui, mutta edelleen se palveli yläluokan kulttuurihegemoniaa: porvaristo, joilla oli varaa kouluttaa lapsiaan, nautti korkeasta statuksesta. Alaluokan matala sivistys riitti todisteeksi heidän alaluokkaisuudestaan. Siksi 1900-luvulla oli suuria pyrkimyksiä lisätä koulutustasoa myös työväestön keskuudessa. Tämän monet näkivät mahdollisuutena sosiaaliseen nousuun. Työväenopistoja ja -lehtiä perustettiin ja yhä useampi työläisperheen lapsi kävi koulua yhä pidempään. ---
Tämän jälkeen mikään ei olekaan suuresti muuttunut. Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. Tämän valossa lähiaikoina käyty keskustelu lukion uudistamisesta vaikuttaa hieman pahaenteisemmältä. Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä". ---
--- väitän yleissivistyksestä paasaavien pelaavan signalointipeliä. Lyhyesti sanottuna signalointipelissä yritän välittää itsestäni jonkinlaista tietoa, mutta voin tehdä sen vain tietynlaisten viestien kautta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa puhuja haluaa viestittää "olen fiksu" ja "kuulun yläluokkaan". Kumpaakaan näistä asioista ei voi sanoa suoraan ääneen, sillä se olisi törkeää itsekehua, joten puhujan tiedostamattoman mielen pitää keksiä sovelias viesti, joka välittää saman sisällön. Yleissivistyksen puolustaminen on aika hyvä viesti tähän tarkoitukseen. Korostan vielä, että koko prosessi on tiedostamaton; yleissivistyksen puolustajat ovat tietoisessa mielessään varmasti aivan vilpittömiä kokiessaan asian itsessään tärkeäksi.
Kannattaa muistaa, ettei enää ole olemassa vanhanajan koulutusmallia, jossa peruskoulusta mennään joko ammattikouluun tai lukioon ja lukiosta yliopistoon ja tehdään sitten töitä eläkkeelle asti.
Sekä ammattikouluun, ammattikorkeaan että yliopistoon voidaan mennä paljon myöhemmin. Taustalla on silloin erilaisia opintoja, tutkintoja, ammatteja, maasta/maahamuuttoja, pitkää työelämäputkea jne.
Lähinnä yhdistelmä lukio yliopisto muistuttaa vielä monella vanhoista ajoista ja niillä, jotka tähtäävät tieteelliselle uralle, tämä onkin se tavallisin reitti.
Peruskoululla on kunnianhimoisia tavoitteita paitsi akateemisten taitojen myös elämäntaitojen suhteen. Monimutkaisessa yhteiskunnassa kansalaisilta vaaditaan laaja-alaista ymmärrystä ja tunnetaitoja. Uudet tekniikat haastavat perinteiset elämäntavat, ammatit ja harrastukset.
Kannattaa lähteä ajattelemaan tämän ajan lapsen tulevaisuuden muutoksia ja muutosten nopeutta. Millaista on olla vanhempi 2030- ja 40-luvuilla?Ajanmukainen koulutus ja mielekäs työ ovat yhtä aikaa oikeus ja velvollisuus.
Myös ammatteihin, ammatillisiin koulutuksiin tulee edetä vahvuuksien kautta, ei putoamalla tai epäonnistumalla.Suosittelen lukiota kaikille suunnastaan epävarmoille.
Suurin osa oppilaista kykenee halutessaan käymään lukion ja saa siitä elämäänsä sellaisia eväitä, joita kapeahko ammatillinen koulutus ei anna.
Elämä on jatkossa yliopistomme.
Vaikkapa lähihoitaja päiväkodissa hyötyy lukiotaustasta ja siitä, että on saanut hioa suomen kielen taitoaan, kulttuurisia taitoja ja jopa luonnontieteellistä maailmankuvaa. Ja tästä taas hyötyvät lapsemme.- Anonyymi
Otat muiden viesteistä pätkiä, jotka viet uuteen ketjuun jonka itse avaat. Sen jälkeen vastat itse itsellesi, ettei kukaan vain voisi mitenkään häiritä ajatuksenjuoksuasi (tt kestä sitä, että joku on eri mieltä kanssasi).
Onko tämä keskustelua? Onko tämä keskustelupalsta?Arveletko, että aloittaja pahastuu, jos hänelle vastataan uudessa ketjussa vanhan sijaan?
Täällä on todella vähän koulumaailman asiantuntemusta mutta paljon vanhentuneita käsityksiä koulusta.
Nähdäkseni yksi asiallinen peruskoulun haasteita ja kasvatusalan ajattelun liikettä kartoittava ketju sopii sekaan hyvin.- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Ja sinä olet väärässä ketjussa.
Känner du att du är på rätt planet?
- Anonyymi
Nio svar av RV, inte illa.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723103
- 602814
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322385- 792208
- 602033
- 952016
- 121606
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171567Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301410Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?351398