Ei liene huonompaa puhujaa kuin Walt Lampi

Minä oisin monia nykyisiä puhujia parempi puhuja, ihmettenen vaan ettei kukaan ole lahjojani huomannut, eikä minua ole omalla ry:lläni ymmärretty puhujaksi asettaa.

Itse kun en oikein kehtaa sanoa, että minut pitää asettaa puhujaksi. Se minun tosin on kyllä itse tehtävä, jos ei kohtapiakkoin kukaan tajua minua puhujaksi esittää.

Minulla on laaja-alainen ymmärrys elämästä, syvällinen raamatun tuntemus, hyvä esiintymistito, olen verbaalisesti lahjakas ym. ym. Olisin puhujana paljon parempi mitä monet vähän kouluja käyneet taikka entisaikojen maanviljelijä taustaiset puhujat, vaikkakin niissä entisaikojen maanviljelijä taustaisissa puhujissa oli joitakin todella hyviä puhujia.

Kai sitä on itse vinkattava, että haluan puhujaksi, jos muut ei ymmärrä minua kysyä ja puhujaksi esittää.

Anonyymi kirjoitti:

Minä oisin monia nykyisiä puhujia parempi puhuja, ihmettenen vaan ettei kukaan ole lahjojani huomannut, eikä minua ole omalla ry:lläni ymmärretty puhujaksi asettaa.

Itse kun en oikein kehtaa sanoa, että minut pitää asettaa puhujaksi. Se minun tosin on kyllä itse tehtävä, jos ei kohtapiakkoin kukaan tajua minua puhujaksi esittää.

Minulla on laaja-alainen ymmärrys elämästä, syvällinen raamatun tuntemus, hyvä esiintymistito, olen verbaalisesti lahjakas ym. ym. Olisin puhujana paljon parempi mitä monet vähän kouluja käyneet taikka entisaikojen maanviljelijä taustaiset puhujat, vaikkakin niissä entisaikojen maanviljelijä taustaisissa puhujissa oli joitakin todella hyviä puhujia.

Kai sitä on itse vinkattava, että haluan puhujaksi, jos muut ei ymmärrä minua kysyä ja puhujaksi esittää.

Lue lisää

Kommenttisi vaikuttaa provolta, mutta jos joku tuollaista tosissaan kirjoittaisi, niin ehkä hänellä olisi muutenkin sellainen ulospäin näkyvä asenne, jonka perusteella hän ei olisi välttämättä puhujaksi kutsuttavien joukossa.

Ei kommenttini ole mikään provo, tosissani minä sen kirjoitin, olen miettinyt, että oisko minun ruvettava pitämään seuroja ohi virallisen ry:n organisaation, niin että näissä "epävirallisissa" seuroissa minä toimisin puhujana. Eiköhän muutkin sitten jonkin ajan kuluttua omalla ry:lläni tajuaisi, miten sopiva puhuja minä olen ja minut virallisesti asetettaisi puhujaksi. Jo käytän nykypäivän termistöä, niin pitäisin "pop-up" seuroja ry:n seurojen ulkopuolella, mutta kuitenkin samassa hengessä ja toimisin itse näissä "pop-up"-seuroissa puhujana.

Niille jotka eivät tiedä tätä puhujaksi asettamista (nyt puhun nimenomaan maallikkopuhujista, papit on vähän eri asia), niin meillä rauhanyhdistyksillä on sellainen käytäntö maallikopuhujien puhujaksi asettamisen osalta, että oma ry, kotisiioni, asettaa keskuudestaan puhujan, joka siihen hommaan katsotaan sopivaksi. Puhujaksi asettaminen ei kuitenkaan tapahdu ilman puhujaksi ajatellun omaa suostumusta. Ensin kysytään, onko puhujaksi kaavailtu itse valmis ottamaan sen tehtävän vastaan, jos ei ole, niin ei sitten aseteta. Kukaan ei siis ole rauhanyhdistyksillä puhujana vasten omaa tahtoaan pakosta, vaan vapaaehtoisena. Sellaisiakin tapauksia on ollut, ettei puhujaksi ajateltu ole itse siihen suostunut. Se puhujan tehtävästä kieltäytyminenkin on sallittua. On kuitenkin syytä muistaa, että jos jotakuta puhujaksi kysytään ja tämä kieltäytyy ottamasta puhujakutsua vastaan musta kuin ihan pätevästä syystä, joka ei ole ollut puhujakutsua esittäneitten tiedossa, ei kannata silloin odottaa, että toista kertaa puhujaksi kysyttäisiin.

Itse olen ajatellut noitten "epäviralisten" seurojen järjestämistä ohi virallisen organisaation ja sitä kautta puhujaksi tulemista ikään kuin "keittiön kautta" taikka "takaovesta". Ymmärtääkseni ainakin 1900-luvun alkupuolella puhujaksi pääsi kunhan vain rupesi pitämään seuroja ja niissä itse toimimaan puhujana.

Mitä muuten tarkoitat, kun kirjoitat, että "ehkä hänellä olisi muutenkin sellainen ulospäin näkyvä asenne, jonka perusteella hän ei olisi välttämättä puhujaksi kutsuttavien joukossa."
Erityisesti haluaisin tietää tarkoitatko ulospäin näkyvä asennetta (henkilökohtaista ominaisuutta, luonteenpiirrettä) vaiko asemaa (siis yhteiskunnallista asemaa)?

Joidenkin saarnaajien puheet ovat niin raskasta kuunneltavaa, että tulee suorastaan pahoinvointi tunne.
Kaikilla puhujilla ei todellakaan ole puhujan lahjoja.
Eikö sellainen puhe rasita mieltä, kun jatkuvasti toistuu samat sanat ja sanonnat, kuten Jumalan lapset, Jumalan valtakunta, Jumala, Jumala ja vielä kerran Jumala.
Samoin monet siionin laulut ovat niin hautajais tunnelmallisia ja mollivoittoisia, että taas tulee oikein ahdistunut mieliala.
Miksi virsissä ei saa olla iloista duuri sävelmää, vaan pääasiassa raskassoutuista mollia ? Miksi monet virsien sanat ovat niin ikävän kuuloisia, että oikein pahaa tekee. Miten ketään voi ilahduttaa kuolemasta ja verisistä haavoista laulaminen ?
Puhujien pitäisi puhua iloisista asioista, ei kuolemasta ja synnistä, koska nehän vain latistaa kuulijan mielialaa.
Pitäisi puhua Taivaan Isästä, ei aina Jmalasta, jota saarnaaja latelee tulemaan lukemattomia kertoja puheensa aikana, eli hän lausuu turhaan Herran Jumalan nimeä.
Miksi puheen alku tekstin jälkeen ja lopussa pitää sanoa aina Jeesuksen nimeen. ? Turhia tällaiset vakio lausumat, eli jos jättää sanomatta, niin sekö olisi iso etikketti virhe
Miksi puhuja ei koskaan uskalla raittiudesta kertoessaan mainita tupakointia epäsopivaksi ? Tupakointiko on ainoa sallittu paheellinen elämäntapa, jolla tupakoivaa seura kuulijaa ei saisi loukata ?
Ja edelleen ihmettelyn aihe on se, että miksi niin aniharvoin nainen saa toimia esilaulajana isoissa seuroissa ? Eikö heleä naisääni olisi paremman kuuloista, kuin jonkun vanhan ukon möreä ääni.
Seura puheissa pääpaino on taivaan iloon ja riemuun pääseminen ja sen edellytyksenä uskon kilvoittelu, sekä jatkuva taistelu syntiä ja saastaisuutta vastaan.
Uskominen on sitä, että pitää kuunnella jatkuvasti samoista aiheista ja teemoista. Jokainen on kuullut lukemattomia kertoja vakio raamatun paikat ja samankaltaiset selitykset. Kyllästyä ei saa, vaan samojen asioiden kertaus pysyy aina opintojen äitinä.
On olemassa hyviä ja huonoja puhujia, siitä ei pääse mihinkään ja kaikkia pitäisi arvostaa samalla tavalla, vaikka puhuisi yhtä ja samaa litaniaa, Jumalan lapset, Jumalan valtakunta, joita sanoja viljellään tiuhaan puheen aikana.

Puhuja voisi joskus yrittää kertoa tarkemmin, missä hänen lupaamansa taivas sijaitsee. Kuoleman jälkeen ei mennä taivaaseen eikä helvettiin, koska ne ovat vain tulevaisuuden visioita. Synti ei syntynyt Aadamista eikä Eevasta, vaan synti oli jo valmiiksi siellä paratiisissa. Synti heitettiin autiolle planeetalle ja samalle planeetalle luotiin tai kehittyi evoluution avulla pitkän ajan kuluessa elämä kaikinaisine muotoineen. Aivan sama, loiko elämän Jumala tai evoluutio, kummatkin ovat sama asia aivan kuten sielu , henki ja ruumis.
Kristinusko syntyi pitkän ajan kuluessa ja juuri kristityt ovat olleet pahimpia murhamiehiä ja tappajia ja siitä johtuukin tämä, miksi Lähi-idässä kristittyjä vihataan. Ikuista ruumiillista elämää ei voi olla olemassakaan. Henkimaailman asioita nämä uskonasiat ovat, ei sen kummempaa.
Luonto Jumala on kyllä todistettavasti olemassa, koska näemme sitä jatkuvasti ympärillämme. Näkymätöntä maailmaa ei millään aisteilla ole voitu havaita, jos sitä nyt on olemassakaan. Avaruus tutkimus ja sen näkymät antavat vahvasti uskoa siihen, että kiertokulku ei koskaan pysähdy, niin kuin uskovaiset haluavat asiat nähdä. Elämää syntyy ja kuolee alati niin täällä maa pallollamme kuin avaruuden äärettömyyksissä. Uskominen on vain toivoa ja sitä, että kestää täällä ajassa kaiken tuskan ja vaivan keskellä. Jos ei uskomalla kestä, niin vaihtoehtona on päihteet , huumeet, tupakka ja ilon irti otot lukemattomasta viihde tarjonnasta.
Sitten on tietysti kultainen keskitie, joka tarkoittaa, että pystyy elämään tasapainoista elämää ilman uskontoa, huumeita, alkoholia, tupakkaa, sekä irstaista elämän menoa. Harva tähän pystyy, mutta elämää voi kuitenkin elää rehellisesti, työtä tehden, lakeja ja sääntöjä noudattaen, luonto kunnioittaen, ei sotke eikä tärvele. Luetteloa voisi jatkaa..

Anonyymi kirjoitti:

Minä oisin monia nykyisiä puhujia parempi puhuja, ihmettenen vaan ettei kukaan ole lahjojani huomannut, eikä minua ole omalla ry:lläni ymmärretty puhujaksi asettaa.

Itse kun en oikein kehtaa sanoa, että minut pitää asettaa puhujaksi. Se minun tosin on kyllä itse tehtävä, jos ei kohtapiakkoin kukaan tajua minua puhujaksi esittää.

Minulla on laaja-alainen ymmärrys elämästä, syvällinen raamatun tuntemus, hyvä esiintymistito, olen verbaalisesti lahjakas ym. ym. Olisin puhujana paljon parempi mitä monet vähän kouluja käyneet taikka entisaikojen maanviljelijä taustaiset puhujat, vaikkakin niissä entisaikojen maanviljelijä taustaisissa puhujissa oli joitakin todella hyviä puhujia.

Kai sitä on itse vinkattava, että haluan puhujaksi, jos muut ei ymmärrä minua kysyä ja puhujaksi esittää.

Lue lisää

Heh, heh.. Tosi on että moni mielisi puhujaksi ja se onkin ihme, ettei hyvät puhujat niin vain kelpaa, vaan paremminkin ne huonommat. Monessa rauhanyhdistyksessä on erinomaisia puhujan lahjat omaavia, mutta kun sen puhujan täytyy olla nöyrä ja köyhä, alistuva ja itsensä pieneksi tunteva reppana, muuten ei ole puhujan pönttöön pääsyä.
Varmin tapa päästä seura puhujaksi on lukea papiksi, sillä pappisvihkimyksen saaneet uskovaisen nimeä kantavat määrätään puhujiksi 100 %.sti.
Mutta vaikka pääsisitkin puhujaksi, niin sieltä voidaan heittää alas kepein perustein, ellei puheesi tyyli noudata tietynlaista kaavaa, kuten siten, että voikun minä olen niin huono ja muistaa mainita olleen epäilyksiä ja kiusauksia. Lisäksi muista pyytää kehnouttasi anteeksi joko seurapuheen alussa tai lopussa seurakunnalta, josta sitten nousee käsi ylös synnin päästöllesi.

Seurapuhe voi olla siis hyvä, mutta aina pitää tuntea silti omaa huonoutta ja muistuttaa, etten minä itse puhu, vaan hengen kautta puhetta tulee. Pitää luulotella itselleen, että puhetta annetaan, se ei ole itseltänsä tullut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kommenttini ole mikään provo, tosissani minä sen kirjoitin, olen miettinyt, että oisko minun ruvettava pitämään seuroja ohi virallisen ry:n organisaation, niin että näissä "epävirallisissa" seuroissa minä toimisin puhujana. Eiköhän muutkin sitten jonkin ajan kuluttua omalla ry:lläni tajuaisi, miten sopiva puhuja minä olen ja minut virallisesti asetettaisi puhujaksi. Jo käytän nykypäivän termistöä, niin pitäisin "pop-up" seuroja ry:n seurojen ulkopuolella, mutta kuitenkin samassa hengessä ja toimisin itse näissä "pop-up"-seuroissa puhujana.

Niille jotka eivät tiedä tätä puhujaksi asettamista (nyt puhun nimenomaan maallikkopuhujista, papit on vähän eri asia), niin meillä rauhanyhdistyksillä on sellainen käytäntö maallikopuhujien puhujaksi asettamisen osalta, että oma ry, kotisiioni, asettaa keskuudestaan puhujan, joka siihen hommaan katsotaan sopivaksi. Puhujaksi asettaminen ei kuitenkaan tapahdu ilman puhujaksi ajatellun omaa suostumusta. Ensin kysytään, onko puhujaksi kaavailtu itse valmis ottamaan sen tehtävän vastaan, jos ei ole, niin ei sitten aseteta. Kukaan ei siis ole rauhanyhdistyksillä puhujana vasten omaa tahtoaan pakosta, vaan vapaaehtoisena. Sellaisiakin tapauksia on ollut, ettei puhujaksi ajateltu ole itse siihen suostunut. Se puhujan tehtävästä kieltäytyminenkin on sallittua. On kuitenkin syytä muistaa, että jos jotakuta puhujaksi kysytään ja tämä kieltäytyy ottamasta puhujakutsua vastaan musta kuin ihan pätevästä syystä, joka ei ole ollut puhujakutsua esittäneitten tiedossa, ei kannata silloin odottaa, että toista kertaa puhujaksi kysyttäisiin.

Itse olen ajatellut noitten "epäviralisten" seurojen järjestämistä ohi virallisen organisaation ja sitä kautta puhujaksi tulemista ikään kuin "keittiön kautta" taikka "takaovesta". Ymmärtääkseni ainakin 1900-luvun alkupuolella puhujaksi pääsi kunhan vain rupesi pitämään seuroja ja niissä itse toimimaan puhujana.

Mitä muuten tarkoitat, kun kirjoitat, että "ehkä hänellä olisi muutenkin sellainen ulospäin näkyvä asenne, jonka perusteella hän ei olisi välttämättä puhujaksi kutsuttavien joukossa."
Erityisesti haluaisin tietää tarkoitatko ulospäin näkyvä asennetta (henkilökohtaista ominaisuutta, luonteenpiirrettä) vaiko asemaa (siis yhteiskunnallista asemaa)?

Lue lisää

Kuulostit olevan niin täynnä omaa erinomaisuuttasi, lähinnä sitä tarkoitin asenteella.