Kaasusäiliön tilavuus on 85 litraa ja paine 120 bar. Säiliöstä täytetään pieniä 20 litran säiliöitä, jotka kestävät 50 bar paineen. Montako säiliötä saadaan täytettyä, kun lämpötila pysyy vakiona?
Isosta pullosta saadaan 50 baarin paineessa olevaa kaasua 204 litraa, joten eikö tämä kaikki voida siirtää pienempiin säiliöihin?
Kaasu lasku
Anonyymi
30
1973
Vastaukset
- Anonyymi
Periaatteessa noin, tietenkin poislukien se määrä kaasua joka pääsee karkaamaan kaasusäiliöitä vaihtettaessa venttiilien välisen kaasuputken tyhjentyessä ilmaan jokaisen vaihdon yhteydessä.
Sukelluskaasuista ilmeisesti kysymys.- Anonyymi
Näin minäkin ajattelin, mutta tehtävän vastauksessa sanotaan, että säiliöstä voidaan ottaa kaasua 50 baarin paineessa 204-85=119 litraa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin minäkin ajattelin, mutta tehtävän vastauksessa sanotaan, että säiliöstä voidaan ottaa kaasua 50 baarin paineessa 204-85=119 litraa.
Olet oikeassa. Pitää huomioida se, että kaasu jakautuu kaikkien säiliöiden tilavuuden kesken. Alkuperisestä säiliöstä ei siis pumpata kaikkea sen sisältöä ulos vaan kaasu virtaa vapaasti sieltä muihin säiliöihin, jolloin myös sinne jää 50 baarin paineessa säiliön tilavuuden verran kaasua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin minäkin ajattelin, mutta tehtävän vastauksessa sanotaan, että säiliöstä voidaan ottaa kaasua 50 baarin paineessa 204-85=119 litraa.
pV = vakio koska lämpötila on vakio.
120 * 85 = 50*85 50* x* 20
x= 70*85/1000 = 5,95
20*5,95 = 119.
- Anonyymi
Laskemista helpottaisi, jos kerrottaisiin mihin paineeseen ne pienemmät säiliöt täytetään. Ei tarvitsisi arvailla. Se mitä joku säiliö kestää, ei kerro kuin jonkun teoreettisen ylärajan. Ja miksei tehtävässä samalla kerrota, kuinka suuren paineen se isompi säiliö kestäisi! Voisi olla ihan kiinnostavaa tietää.
Ja kukaan ei estä imemästä sitä isompaa säiliöta kompressorila ihan tyhjäksi.- Anonyymi
Johan piti saada jokaisen fysiikkaketjun pakollinen viisastelija mukaan. Tervetuloa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johan piti saada jokaisen fysiikkaketjun pakollinen viisastelija mukaan. Tervetuloa!
Kyse ei ole viisastelusta. Tehtävän sanamuoto on täyttä puppua. Oletko eri mieltä? Samalla sanamäärällä tehtävän voisi esittää täysin yksikäsitteisesti, mutta jostain ihmeen syystä pitää aina aloittaa runoilemaan jotain sinne päin.
Opettele ensin suomen kielen perusteet ja lukemisen ymmärtäminen ja soita vasta sitten suutasi. Fysiikkaa et tuolla asenteella tule ikinä oppimaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ei ole viisastelusta. Tehtävän sanamuoto on täyttä puppua. Oletko eri mieltä? Samalla sanamäärällä tehtävän voisi esittää täysin yksikäsitteisesti, mutta jostain ihmeen syystä pitää aina aloittaa runoilemaan jotain sinne päin.
Opettele ensin suomen kielen perusteet ja lukemisen ymmärtäminen ja soita vasta sitten suutasi. Fysiikkaa et tuolla asenteella tule ikinä oppimaanKaikki eivät ole aspergereita, vaan he pystyvät hahmottamaan ongelman hieman epätarkemmastakin tehtävänannosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ei ole viisastelusta. Tehtävän sanamuoto on täyttä puppua. Oletko eri mieltä? Samalla sanamäärällä tehtävän voisi esittää täysin yksikäsitteisesti, mutta jostain ihmeen syystä pitää aina aloittaa runoilemaan jotain sinne päin.
Opettele ensin suomen kielen perusteet ja lukemisen ymmärtäminen ja soita vasta sitten suutasi. Fysiikkaa et tuolla asenteella tule ikinä oppimaanKun käytetään sanontaa "täytetään", astiat tietenkin pannaan täyteen. Koska ne kestävät 50 barin paineen ovat ne "täynnä" silloin kun tuo paine saavutetaan. Enempää niihin ei mahdu!
Isomman säiliön kestotiedolla ei ole tässä mitään virkaa. Siellä on mitä on.
Tehtävän sanamuoto on kyllä täysin yksiselitteinen.Anonyymi/8:38 ja 14:03 on nyt sortunut ajatusnyrjähdykseen ja jämähtänyt siihen.
Opettele lukemasi ymmärtämistä, anonyymi! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun käytetään sanontaa "täytetään", astiat tietenkin pannaan täyteen. Koska ne kestävät 50 barin paineen ovat ne "täynnä" silloin kun tuo paine saavutetaan. Enempää niihin ei mahdu!
Isomman säiliön kestotiedolla ei ole tässä mitään virkaa. Siellä on mitä on.
Tehtävän sanamuoto on kyllä täysin yksiselitteinen.Anonyymi/8:38 ja 14:03 on nyt sortunut ajatusnyrjähdykseen ja jämähtänyt siihen.
Opettele lukemasi ymmärtämistä, anonyymi!Anonyymi 8:38 ei ole täysin väärässä, 14:03 saivartelee ja ilkeilee.
Jos säiliön rakenne- tai rakenteellinen paine on 50 baria (= kestävät 50 barin paineen), sitä ei pitäisi koskaan täyttää rakennepaineeseensa kuin testimielessä, vaan sen alle, siis tyypillisesti 30 - 40 bariin. Vähän sama asia kuin se, ettei Toyotalla ei tule ajaa koko ajan maksiminopeutta 160 km/h, vaikka se niin kovaa kulkeekin.
Ehkä avaaja kuitenkin halusi sitä, että pienten säiliöiden täyttöpaine on 50 baria. Näin kai kaikki muut olivat asian ymmärtäneet, joten ehkä tämä on insinöörimäistä saivartelua, ei fysikaalista kemiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi 8:38 ei ole täysin väärässä, 14:03 saivartelee ja ilkeilee.
Jos säiliön rakenne- tai rakenteellinen paine on 50 baria (= kestävät 50 barin paineen), sitä ei pitäisi koskaan täyttää rakennepaineeseensa kuin testimielessä, vaan sen alle, siis tyypillisesti 30 - 40 bariin. Vähän sama asia kuin se, ettei Toyotalla ei tule ajaa koko ajan maksiminopeutta 160 km/h, vaikka se niin kovaa kulkeekin.
Ehkä avaaja kuitenkin halusi sitä, että pienten säiliöiden täyttöpaine on 50 baria. Näin kai kaikki muut olivat asian ymmärtäneet, joten ehkä tämä on insinöörimäistä saivartelua, ei fysikaalista kemiaa.Saivarteluapa juuri. Tätä tällaista toistuu täällä koko ajan. Aina löytyy noita "tietäjiä", jotka kertovat, miten tosimaailmassa asiat ovat. Esim jos. vaikka jossain tehtävässä ei puhuta ilmanvastuksesta mitään niin johan joku rupeaa kertomaan, että "eihän se ne toimi, ilmanvastus...".
Nämä tehtävät on tehty koululaisille jotta he opettelisivat pukemaan yhtälöiksi ja ratkaisemaan tehtäviä tiettyjä alkeistietoja noudattaen. Kysymys on alkeisopetustarkoituksesta. Jos kaikki tosiassa asiaan vaikuttavat seikat pitäisi ottaa huomioon niin tuskin koululaiset pystyisivät ratkaisemaan yhtään tehtävää. Hyvä jos koulutetut pystyisivät.
Minusta tuntuu että monasti nuo "tietäjät" vain tuovat esille omaa tärkeyttään. Mikä sinänsä on huvittavaa sillä nimimerkkejähän he vain ovat eikä kukaan saa selville heidän oikeiden persoonallisuulsiensa "viisautta"! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saivarteluapa juuri. Tätä tällaista toistuu täällä koko ajan. Aina löytyy noita "tietäjiä", jotka kertovat, miten tosimaailmassa asiat ovat. Esim jos. vaikka jossain tehtävässä ei puhuta ilmanvastuksesta mitään niin johan joku rupeaa kertomaan, että "eihän se ne toimi, ilmanvastus...".
Nämä tehtävät on tehty koululaisille jotta he opettelisivat pukemaan yhtälöiksi ja ratkaisemaan tehtäviä tiettyjä alkeistietoja noudattaen. Kysymys on alkeisopetustarkoituksesta. Jos kaikki tosiassa asiaan vaikuttavat seikat pitäisi ottaa huomioon niin tuskin koululaiset pystyisivät ratkaisemaan yhtään tehtävää. Hyvä jos koulutetut pystyisivät.
Minusta tuntuu että monasti nuo "tietäjät" vain tuovat esille omaa tärkeyttään. Mikä sinänsä on huvittavaa sillä nimimerkkejähän he vain ovat eikä kukaan saa selville heidän oikeiden persoonallisuulsiensa "viisautta"!Totta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saivarteluapa juuri. Tätä tällaista toistuu täällä koko ajan. Aina löytyy noita "tietäjiä", jotka kertovat, miten tosimaailmassa asiat ovat. Esim jos. vaikka jossain tehtävässä ei puhuta ilmanvastuksesta mitään niin johan joku rupeaa kertomaan, että "eihän se ne toimi, ilmanvastus...".
Nämä tehtävät on tehty koululaisille jotta he opettelisivat pukemaan yhtälöiksi ja ratkaisemaan tehtäviä tiettyjä alkeistietoja noudattaen. Kysymys on alkeisopetustarkoituksesta. Jos kaikki tosiassa asiaan vaikuttavat seikat pitäisi ottaa huomioon niin tuskin koululaiset pystyisivät ratkaisemaan yhtään tehtävää. Hyvä jos koulutetut pystyisivät.
Minusta tuntuu että monasti nuo "tietäjät" vain tuovat esille omaa tärkeyttään. Mikä sinänsä on huvittavaa sillä nimimerkkejähän he vain ovat eikä kukaan saa selville heidän oikeiden persoonallisuulsiensa "viisautta"!Kun ryhdytään mallintamaan mitä tahansa ilmiötä matemaattisesti, niin on jatkuvasti tehtävä rajankäyntiä siitä, mitä osatekijöitä malliin otetaan mukaan ja millä tarkkuudella. Yleensä kaikissa käytännön ongelmissa on kyse useamman kytketyn fysikaalisen mallin tapauksesta.
Lisäksi on matematiikan puolelta ratkaistava esimerkiksi se, käytetäänkö tarkkoja funktioita vai niiden linearisointeja tai katkaistuja sarjakehitelmiä.
Yleensä päädytäänkin sellaisiin yhtälöihin, joita ei pystytä ratkomaan analyyttisesti, vaan on turvauduttava numeerisiin menetelmiin. Silloin diskretisoinnin tarkkuus ja merkitsevien numeroiden määrä tulevat ratkaistavaksi.
Oman ongelmansa aiheuttaa vielä se, että esimerkiksi epälineaarisia materiamalleja käytettäessä epälineaarisuusparametrit tunnetaan yleensä melkoisen epätarkasti. Sen epätarkemmin, mitä harvinaisemmasta materiaalista on kyse.
Käytännön ongelmia ratkottaessa on usein ensimmäinen tehtävä hahmottaa, mikä ongelma pitäisikään ratkaista. Näin ylettömän tarkuuden vaatiminen valmiiksi yksinkertaistetussa tehtävässä on joutavanpäiväistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ryhdytään mallintamaan mitä tahansa ilmiötä matemaattisesti, niin on jatkuvasti tehtävä rajankäyntiä siitä, mitä osatekijöitä malliin otetaan mukaan ja millä tarkkuudella. Yleensä kaikissa käytännön ongelmissa on kyse useamman kytketyn fysikaalisen mallin tapauksesta.
Lisäksi on matematiikan puolelta ratkaistava esimerkiksi se, käytetäänkö tarkkoja funktioita vai niiden linearisointeja tai katkaistuja sarjakehitelmiä.
Yleensä päädytäänkin sellaisiin yhtälöihin, joita ei pystytä ratkomaan analyyttisesti, vaan on turvauduttava numeerisiin menetelmiin. Silloin diskretisoinnin tarkkuus ja merkitsevien numeroiden määrä tulevat ratkaistavaksi.
Oman ongelmansa aiheuttaa vielä se, että esimerkiksi epälineaarisia materiamalleja käytettäessä epälineaarisuusparametrit tunnetaan yleensä melkoisen epätarkasti. Sen epätarkemmin, mitä harvinaisemmasta materiaalista on kyse.
Käytännön ongelmia ratkottaessa on usein ensimmäinen tehtävä hahmottaa, mikä ongelma pitäisikään ratkaista. Näin ylettömän tarkuuden vaatiminen valmiiksi yksinkertaistetussa tehtävässä on joutavanpäiväistä.Puhdasta sanahelinää, tuolla tekstillä ei ollut mitään annettavaa kenellekään. Ja se kai oli tarkoituskin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhdasta sanahelinää, tuolla tekstillä ei ollut mitään annettavaa kenellekään. Ja se kai oli tarkoituskin.
Noin kirjoittaa sellainen, joka ei ole koskaan laatinut yhtään mallia reaalimaailman tapahtumista tai edes opiskellut alan alkeita. Tuossa on mainittu kaikki ne osa-alueet, joiden ongelmiin malleja laadittaessa ja niitä ratkaistaessa ainakin törmää.
Mutta eihän nykyfyysikon tai -insinöörin tarvitse osata muuta kuin Googlen ja Youtuben käyttö. Siellä on kaikki maailman tieto ja osaaminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhdasta sanahelinää, tuolla tekstillä ei ollut mitään annettavaa kenellekään. Ja se kai oli tarkoituskin.
Täsmälleen niin.
- Anonyymi
"Kaasusäiliön tilavuus on 85 litraa ja paine 120 bar. Säiliöstä täytetään pieniä 20 litran säiliöitä, jotka kestävät 50 bar paineen. Montako säiliötä saadaan täytettyä, kun lämpötila pysyy vakiona?"
Oletetaan, että halutaan täyttää pikkusäiliöt maksimipaineeseen, lämpötilamuutosta ei oteta huomioon.
P1 * V1 = P2 * V2
V2 = (P1 x V1) / P2 = (85 * 120) / 50 = 204 litraa eli saamme 50 barin paineista kaasua 204 litraa. Tällä voimme täyttää 204/20 = 10 kpl pienempää 20 litran säiliötä.
Ihan oikein olit laskenut.- Anonyymi
"P1 * V1 = P2 * V2"
Tuo on oikein.
"V2 = (P1 x V1) / P2 = (85 * 120) / 50 = 204 litraa eli saamme 50 barin paineista kaasua 204 litraa. Tällä voimme täyttää 204/20 = 10 kpl pienempää 20 litran säiliötä."
Korjataan virheet:
Kuten edellä yllä on aivan oikein huomioitu, 50 barin paine jää myös 85 litran astiaan eli paineet tasautuvat.
204 - 85 = 119 litraa, jolla voidaan täyttää vain noin 6 pienempää pulloa 50 barin paineeseen.
Jäljellä olevalla paineella voidaan vielä täyttää 1 lisäpullo vaikkapa 40 barin paineeseen.
Nyt kun asiantuntijoita on noin paljon, niin kysytään lähinnä todellisuutta vastaava tapahtuma.
Oletuksena isosta 85 L säiliöstä, jonka kaasun paine on 120 bar ja lämpötila 20 C, päästetään kaasua pienempiin 20 L säiliöön kunnes niissä paine nousee alkuperäisestä 1bar /20 C -> 50 bar, niin moneen säiliöön kuin ison säiliön paine riittää täyttämään 50 bar paineeseen.
Oletetaan että toimitus on niin nopea, että lämpötilan siirtymistä ulkoa ei tarvitse huomioida täytön yhteydessä, ja kaasu on ominaisuuksiltaan ideaalikaasua vastaava.
Kun täytön jälkeen pullot tasautuvat taas 20 C lämpötilaan, niin kuinka paljon painetta on kussakin pullossa ?- Anonyymi
Kysyitkö siis saman kysymyksen kuin avauksessa, vai menikö minulta jotakin ohi?
Anonyymi kirjoitti:
Kysyitkö siis saman kysymyksen kuin avauksessa, vai menikö minulta jotakin ohi?
En tiedä.
Avauksessa oletettiin lämpötilan pysyvän vakiona täytön ajan, joka edellyttäisi hyvin hidasta toimitusta lämpöjen tasaantumiseksi.
Kysyin käytännön tapahtumaa, jossa lämpötilat tasaantuvat ajan kanssa vasta täytön jälkeen.- Anonyymi
e.d.k kirjoitti:
En tiedä.
Avauksessa oletettiin lämpötilan pysyvän vakiona täytön ajan, joka edellyttäisi hyvin hidasta toimitusta lämpöjen tasaantumiseksi.
Kysyin käytännön tapahtumaa, jossa lämpötilat tasaantuvat ajan kanssa vasta täytön jälkeen.Selvennän lisää.
Kun kaasua lasketaan painesäiliöstä ulos, sen lämpötila laskee, joten täytettävän säiliön kaasun lämpötila on alempi.
Se kertautuu seuraaviin, kun isossa säiliössä lämpötila laskee aina jokaisen täytön jälkeen, ja lisäksi asiaa sotkee vielä alun perin säiliössä ollut 20 C/1bar kaasun lämpösisältö.(täytettävät säiliöt eivät ole tyhjiöitä)
On siis täytettyjä ja tyhjennetty säiliö, joiden paine ja lämpötila olisi laskettava ja sen jälkeen paineen muutos, kun lämpötilat tasaantuvat alkuperäiseen 20 C.
Tämähän on juuri käytännön tilanne pulloja täytettäessä.
e.d.k - Anonyymi
Kun avataan pullojen välinen täyttöventtiili, niin 1 bar pullo alkaa täyttyä ja paine siellä nousee. Vastaavasti ison pullon paine alkaa laskea. Täytön aikana pikkupulloon menevän kaasun (olkoon ilmaa) lämpötila laskee (adiabaattinen paisunta) keskimääräiseen arvoon noin -9,2°C, kunnes paine pikkupullossa on 50 bar. Kun pikkupullon lämpötila on taas noussut takaisin arvoon 20°C, niin paine pikkupulloissa onkin jo 55,5 bar.
Pikkupulloon meni lisäilmaa 1,30 kg, mikä tietysti on pois ison pullon alkuperäisestä määrästä 12,14 kg, joten sinne jäi 10,84 kg. Lämpötilan tasaannuttua isossa pullossa taas arvoon 20°C, on ison pullon paine 120*10,84/12,14=107,1 bar jne...
Ei ihan helppo tehtävä, meniköhän tämäkään sinne päinkään :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun avataan pullojen välinen täyttöventtiili, niin 1 bar pullo alkaa täyttyä ja paine siellä nousee. Vastaavasti ison pullon paine alkaa laskea. Täytön aikana pikkupulloon menevän kaasun (olkoon ilmaa) lämpötila laskee (adiabaattinen paisunta) keskimääräiseen arvoon noin -9,2°C, kunnes paine pikkupullossa on 50 bar. Kun pikkupullon lämpötila on taas noussut takaisin arvoon 20°C, niin paine pikkupulloissa onkin jo 55,5 bar.
Pikkupulloon meni lisäilmaa 1,30 kg, mikä tietysti on pois ison pullon alkuperäisestä määrästä 12,14 kg, joten sinne jäi 10,84 kg. Lämpötilan tasaannuttua isossa pullossa taas arvoon 20°C, on ison pullon paine 120*10,84/12,14=107,1 bar jne...
Ei ihan helppo tehtävä, meniköhän tämäkään sinne päinkään :)ai niin, se 1,30 kg sitä kylmää ilmaa tietenkin sekoittuu pikkupullossa jo olevaan 20 asteiseen ilmaan, joten tuo 55,5 bar ei ole ihan oikea tulos...
- Anonyymi
Ja lillukointi jatkuu...
Anonyymi kirjoitti:
Kun avataan pullojen välinen täyttöventtiili, niin 1 bar pullo alkaa täyttyä ja paine siellä nousee. Vastaavasti ison pullon paine alkaa laskea. Täytön aikana pikkupulloon menevän kaasun (olkoon ilmaa) lämpötila laskee (adiabaattinen paisunta) keskimääräiseen arvoon noin -9,2°C, kunnes paine pikkupullossa on 50 bar. Kun pikkupullon lämpötila on taas noussut takaisin arvoon 20°C, niin paine pikkupulloissa onkin jo 55,5 bar.
Pikkupulloon meni lisäilmaa 1,30 kg, mikä tietysti on pois ison pullon alkuperäisestä määrästä 12,14 kg, joten sinne jäi 10,84 kg. Lämpötilan tasaannuttua isossa pullossa taas arvoon 20°C, on ison pullon paine 120*10,84/12,14=107,1 bar jne...
Ei ihan helppo tehtävä, meniköhän tämäkään sinne päinkään :)Juuri tuota hain.
Se oli ensimmäinen täytetty pullo, seuraavien tasaantunut paine on vielä suurempi, joten pullojen täyttö ei ole aivan niin yksinkertaista kuin fysiikan alkeissa opetetaan.
Numeroarvoista en sano mitään, laiskuuttani ja kyvyttömyyttäni (dementia ehkä) en enää jaksa pyöritellä lukuja, tarkoitus oli vain heittona soppaan.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja lillukointi jatkuu...
Onko realismi mielestäsi jonkinlaista lillukointia ?
- Anonyymi
"Täytön aikana pikkupulloon menevän kaasun (olkoon ilmaa) lämpötila laskee (adiabaattinen paisunta) keskimääräiseen arvoon noin -9,2°C, kunnes paine pikkupullossa on 50 bar. Kun pikkupullon lämpötila on taas noussut takaisin arvoon 20°C, niin paine pikkupulloissa onkin jo 55,5 bar."
Tätä en ymmärrä, voitko tarkentaa.
Jos puristaisimme äkillisesti 325 litraa ilmaa 20 litran tyhjään pulloon, tekisimme huomattavasti työtä ja loppupaine olisi tasan 50 baria. Olettaen siis että adiabaattivakio on 1,4. Puristuksen jälkeinen lämpötila olisi noin 600 astetta C.
Kun ilma ja pullo jäähtyy (hitaasti) huoneenlämpöön, pullon paine on 150 baria.
Jos taas tyhjentäisimme äkillisesti 20 l x 50 baria painepullon 100 litran säiliöön, järjestelmää vastaava paine olisi 9,5 baria ja tätä vastaava ilman lämpötila olisi viisi astetta C.
Jos vapautamme vastapaineeseen, miten ilma todellisuudessa käyttäytyy?- Anonyymi
Taisit ohittaa sen että pullosta siirtyvä kaasu ei tule 20 ast lämpöisenä, vaan huomattavasti kylmempänä, aivan adiabaattisen kaavan mukaan.
Vasta sitten alkaa lämpötilan nousu paineen kasvaessa suhteessa tulevan kaasun lämpötilaan, ja lämpö ei nouse enää samalle 20 ast tasolle.
Voit laskea asian vaikka yhtenevien astioiden energiamäärän mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih496415Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6552709Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831229- 841155
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.851144Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä601098Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2811083- 891080
- 70971
- 228864