Monet käyttää politiikkana ...vihreät, vasemmisto... ettei tuottaa suomi ruokaansa, että se saadaan -niin mistä ? -niin kaupasta he saa sen, kuten sähkönkin pistorasiasta, ettei tarvita uutta ydinvoimaa, kun se ainoa varteen oettava muoto tehokkuudessa. Samoin vesivoimaa olisi kasvatettavissa mm altailla voimalaitoksineen, joilla säännöstellään nopeasti.
Helsingin historiassa ratkaiseva käänne oli sen valinta Suomen pääkau-
pungiksi 1800-luvun alussa. Valtionhallinnon instituutioiden ja yliopiston muut-
to Turusta Helsinkiin kasvatti kaupunkia, mutta kasvu kiihtyi vasta 1800- ja
1900-luvun taitteessa suomalaisen yhteiskunnan yleisen modernisaatioke-
hityksen ja nopean taloudellisen kasvun myötä. 1800-luvun alussa Helsingis-
sä asui vain parikymmentätuhatta ihmistä, vuonna 1870 yli 50 000 henkeä
ja 1910-luvulla rikkoutui jo sadantuhannen asukkaan raja.
1800-luvun jälkipuoliskolla Helsingistä tuli myös kansainvälinen kaupun-
ki. Pääkaupungin moninaiset mahdollisuudet ja vireä taloudellinen elämä
verrattuna suureen osaan muuta Venäjän keisarikuntaa houkuttelivat ulko-
maalaisia eri suunnilta: kauppiaita, käsityöläisiä ja monen alan ammattilaisia.
Modernisoituva suuriruhtinaskunta kiinnosti myös monia läntisen Euroopan
maiden kansalaisia. Oman lisänsä Helsingin elämään toivat Suomenlinnassa sijainnut venäläinen varuskunta sekä muut venäläisen hallinnon edustajat. Venäjän eri osista saapui ylipäätään useiden kansallisuuksien ja etnisten ryhmien edustajia.
Helsingin kehityksen kannalta 1980- ja 1990-luvun taite oli hyvin tärkeä.
Silloin Suomi kytkeytyi kylmän sodan päätyttyä vahvemmin eurooppalaiseen
ja laajemmin kansainväliseen yhteisöön ja järjestelmään. Tavaroiden, palve-
luiden, pääoman ja ihmisten liikkuvuus lisääntyi, mikä näkyi myös lisäänty-
neenä maahanmuuttona. Maahanmuuttoa lisäsi myös päätös tarjota (entisen) Neuvostoliiton alueen inkeriläis- ja suomalaistaustaisille mahdollisuus
saada Suomesta oleskelulupa paluumuuttajan statuksella. Somalian sisäl
issodan syttyminen Neuvostoliiton hajoamisen kanssa samaan aikaan toi
Suomeen somalialaisia turvapaikanhakijoita. Jugoslavian väkivaltaisen ha-
joamisen jälkeen Balkanin maista lähti niin ikään paljon turvapaikanhakijoi-
ta, joista osa, esimerkiksi Kosovon albaaneja, päätyi Suomeen.
Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana kaupungin väestöraken-
ne onkin muuttunut maahanmuuton seurauksena paljon. Vuoden 2019 alussa Helsingissä oli ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 103 500 eli 16 prosenttia kaupungin koko väestöstä Ulkomaalaistaustaisten prosenttiosuus oli Espoossa ja Vantaalla samaa
luokkaa, ja koko pääkaupunkiseudulla (ml. Kauniainen) ulkomaalaistaustai-
sia oli miltei 200 000. Heistä noin neljä viidesosaa oli ulkomailla syntyneitä
ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuttajia. Suomessa syntyneitä ulkomaa-
laistaustaisia eli maahanmuuton toista sukupolvea oli vastaavasti viidesosa
(noin 37 000). Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on nykyään Espoossa
ja Vantaalla suurempi kuin Helsingissä, vaikka määrällisesti Helsingissä onkin enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin sen naapurikaupungeissa yhteensä.
Maalainen, keskustalainen suomi pakkaantuu yhteen kulmaan
1
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllä nyt voidaan jo perustellusti puhua Kapin mainostamasta palmurannikosta, mutta ilman palmuja. HO HOO, HO HOO!
Hohottava SOLTTU
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 733121
- 602854
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322405- 802246
- 602063
- 952016
- 121606
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171577Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301420Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?351408