Keskustalainen puolutusministeri hoitaa ensiluokkaisesti puolustustamme

Samoin teki edellinen puolustusministeri Jussi Niinistö.
Joten kun näin keskustan asialla ollaan, niin siitä helppo jatkaa.
Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on syvempää kuin useimmat ihmiset tietävät. Meidän pitäisi olla onnellisia, jos emme ole täysin yksin.
-Otan tähän Ruotsalaisten kommentteja -kuhumisia paremminkin Suomen puolustusvoimista. Tähän tyyliin Ruotsalaiset kirjoittaa; "Suomen presidentin asuinpaikka, nähdään kalliolta aivan Helsingin ulkopuolella. Ulkopuolelta se näyttää bunkkerilta, ikkunat avautuvat kohti lahtea ja vetävät valoon. Se sopii suomalaiselle presidentille, joka haluaa yhdistää avoimuuden ulkomaailmaan ja lujaan graniittipohjaan.
Se, että Suomella on omat vahvat puolustusvoimansa, tarkoittaa, että olemme kiinnostavia muille tekemään yhteistyötä, jos jotain tapahtuu", sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
--Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies. Sana presidentti on johdettu latinasta ja tarkoittaa ”edessä istujaa”. Ensimmäisen kerran nimitys presidentti valtionpäämiehelle otettiin Yhdysvalloissa vuonna 1789. Muiden Amerikan valtioiden itsenäistyessä useimmat niistä ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen oman perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on virallisesti tasavallan presidentti, aiemmin Suomen presidentin virassa toimineita puolestaan kutsutaan presidenteiksi (ilman etumäärettä).
Tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, on nykyisin vain kaksi: Pohjois-Korea ja San Marino. --
TÄTÄ SUOMEN PRESIDENTTI ASIAA VOITAISIIN JATKAA; mutta uudella avauksella sitten joskus.

Suomen tärkein kumppanuus on puolustus- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin kanssa. Vuodesta 2015 se on ollut nopeaa, ja nyt vaihtoa tapahtuu sekä päämajassa että joukkueen tasolla. Swedish Grips voi laskeutua suomalaisille tukikohdille ja paikallisen henkilökunnan pitää huolehtia siitä. Mailla on myös yhteinen merivoimien taisteluryhmä Itämeren merivalvontaa varten.

Asiantuntijoiden mukaan täällä Helsingissä maidemme välisestä turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut koko Suomen ulkopolitiikan liikkeellepaneva voima. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välinen kolmenvälinen sopimus voidaan nähdä osana sitä.
Presidentti Niinistö ei todennäköisesti sanoisi sitä niin; hän toteaa tyytyväisenä, että suhteet Ruotsiin "eivät ole koskaan olleet parempia hänen poliittisen elämänsä aikana".

Presidentti Niinistö ei aseta tavoitteita
Ruotsilla ja Suomella on paljon - 700 vuoden yhteinen historia, maantieteellinen ja strateginen sijainti - mutta on myös eroja. Suomi kävi sotaa toisen maailmansodan aikana, Ruotsi pystyi pysymään poissa. Sodan ja pitkän rajan seurauksena Suomi joutui antamaan Neuvostoliitolle vaikutusvaltaa turvallisuuspolitiikkaansa VSB-sopimuksen kautta. Molemmat maat ovat julistaneet itsensä puolueettomiksi, mutta sillä on ollut erilainen sävy.

Kylmän sodan aikana tapahtunut puolueettomuuspolitiikka, joka palveli maita monin tavoin, on molemmissa maissa myötävaikuttanut turvallisuuspolitiikan hiljaisuuden kulttuuriin. Ruotsalaiset poliitikot ovat vasta viime vuosina alkaneet puhua äänekkäästi puolustusyhteistyömme länsimaiden kanssa - huolimatta siitä, että he palaavat 50-luvulle. Suomessa se on vieläkin herkempi.

"On viisasta, ettemme aseta mitään tavoitteita mihinkään, mihin sen pitäisi johtaa, vaan otamme sen askel askeleelta - se on johtanut siihen, että yhteistyö etenee odotettua nopeammin ja syvemmälle", sanoo Sauli Niinistö.
Puolueille sopii luultavasti noudattaa Niinistön neuvoja. Ei puhuta niin paljon mihin kaikki johtaa - puolustusliittoon? Mutta käsittele sitä vain kysymyksittäin, sopimuksesta toiseen.

Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö iso juttu
Mutta se, että maamme suunnittelevat nyt yhteistä alueellista puolustusta, on iso asia. Yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin viime kesänä todetaan, että maat uskovat, että "kyky toimia yhdessä nostaa kynnystä tapahtumista ja aseellisia hyökkäyksiä".

Venäjän tulisi tietää, että jos epätodennäköinen tapahtuu ja olemme sodassa, se joutuisi sekä Ruotsin että Suomen puolustukseen Itämerellä. Sen pitäisi estää.
Mutta puolustusyhteistyötä tehtiin jo sotien välisenä aikana, ja niin sanotussa Tukholman suunnitelmassa ruotsalaiset joukot puolustaisivat Ahvenanmaata. Voimmeko luottaa toisiinsa terävässä tilanteessa?

Loppujen lopuksi suomalainen imago näyttää edelleen olevan, että yhteistyö on todennäköisesti hyvää, mutta kriisin sattuessa. Puolustuspoliittinen suhde Suomen kanssa tuskin korvaa Nato-jäsenyyttä.

Tapani mukaan tahtoo pitkäksi venyä kirjoitukseni, mutta siinä takana kun en "veny" täällä kuin aika ajoittain seurananne.