emäntä

Ei siellä maalla elo aina pelkkää herkkua ole... Mikä estää sinne maaseudun ihanuuteen muuttamasta? Moni talo olisi ns.nurin ellei emännät hakeutuisi muualle töihin.

ellu kirjoitti:

Ei siellä maalla elo aina pelkkää herkkua ole... Mikä estää sinne maaseudun ihanuuteen muuttamasta? Moni talo olisi ns.nurin ellei emännät hakeutuisi muualle töihin.

Emäntäö siis pitää taloa pystyssä käymällä ulkopuolella töissä ja naäin siis hänen palkallaan pidetään tilaa pystyssä, kyllä on siis sillä tilalla asiat huonosti ja kai se kertoo jotain myös maatalouden yleisestä heikosta kannattavuudesta.

Ja jos emäntä kyllästyy ja tekee "Merja Vanhaset" ja lähtee ja ottaa eron, siinähän kaatuu sitten koko tila.

se emäntä löytää liituraitapukusen kaupnkilaisen ja isäntä jää paskaa tallomaan..jaon aikaan, mennee talot ja tantereet tai tullee isännälle vain lisää velkaa...että ei emännän opiskelu, tuonutkaan lisätuloja, vaan lisämenoja.

Kyllä tietyllä tasolla osasin varautua siihen että saan negatiivistakin palautetta mutta en onneks ton enempää. Joillain jotka eivät asian oikeaa jamaa tiedä, ihannoivat ja jopa kadehtivat maalla asujia, kaikki on siellä niin ihanaa, ei tarvitse muuta kuin äpyleitä silitellä ja aittapolku pitkin tallustella.. totuus on kuitenkin aivan muuta: esim kesälomaa ei vielä koskaan olla pidetty, koska aika keväästä myöhäiseen syksyyn kuluu liiankin tiiviisti työssä, työpäivät ovat usein 12-15 tuntisia. En voi ymmärtää miten joku voi kadehtia kun työ on vielä raskasta, sitovaa, vastuullista, likaista ellei suorastaan paskasta. Olen siis 19 vuotta lehmien kanssa kyyrinyt ja lopen kyllästyny niihin, niiden kaikenmaailman eritteisiin mitä molemmista päistä sinkoaa, niiden potkuihin, niiden kiimojen ja limojen tutkimisiin jne. Musta tuntuu että mulla ois paljon annettavaa jossain muussa ammatissa, mutta kun ei ole koulutusta.. On tästä äärimmäisen vaikea kouluunkaan lähteä, kun kaikki työt jäisivät hyvin pitkälti isännän harteille. Ei sellaista työmäärää kestä kukaan. Joten on varmaan vaan purtava hammasta yhteen ja yritettävä sietää tätä työtä edelleen. Ollaan keskusteltu asiasta paljonkin, mutta tulosta ei ole syntynyt, ei olla suutuspäissämme tarvittu toisillemme huutaa. Mä huudan mieluummin kiukkuni kantturoille. En tiedä millaista on mennä työmaalle iloisena ja työstä nauttivana, täysin vieras tunne..

opiskelemaan kirjoitti:

Kyllä tietyllä tasolla osasin varautua siihen että saan negatiivistakin palautetta mutta en onneks ton enempää. Joillain jotka eivät asian oikeaa jamaa tiedä, ihannoivat ja jopa kadehtivat maalla asujia, kaikki on siellä niin ihanaa, ei tarvitse muuta kuin äpyleitä silitellä ja aittapolku pitkin tallustella.. totuus on kuitenkin aivan muuta: esim kesälomaa ei vielä koskaan olla pidetty, koska aika keväästä myöhäiseen syksyyn kuluu liiankin tiiviisti työssä, työpäivät ovat usein 12-15 tuntisia. En voi ymmärtää miten joku voi kadehtia kun työ on vielä raskasta, sitovaa, vastuullista, likaista ellei suorastaan paskasta. Olen siis 19 vuotta lehmien kanssa kyyrinyt ja lopen kyllästyny niihin, niiden kaikenmaailman eritteisiin mitä molemmista päistä sinkoaa, niiden potkuihin, niiden kiimojen ja limojen tutkimisiin jne. Musta tuntuu että mulla ois paljon annettavaa jossain muussa ammatissa, mutta kun ei ole koulutusta.. On tästä äärimmäisen vaikea kouluunkaan lähteä, kun kaikki työt jäisivät hyvin pitkälti isännän harteille. Ei sellaista työmäärää kestä kukaan. Joten on varmaan vaan purtava hammasta yhteen ja yritettävä sietää tätä työtä edelleen. Ollaan keskusteltu asiasta paljonkin, mutta tulosta ei ole syntynyt, ei olla suutuspäissämme tarvittu toisillemme huutaa. Mä huudan mieluummin kiukkuni kantturoille. En tiedä millaista on mennä työmaalle iloisena ja työstä nauttivana, täysin vieras tunne..

Lue lisää

vaan keksit, niin miettikää sitäkin vaihtoehtoa että pienennätte sitä eläinmäärää, eikä niin kuin
nyky suunta että, isonnetaan vaan aina. Siinä voi jaksaa paremmin ja mahdollisesti jää puhtaana käteen sama summa.Vieläpä vähemmällä työmäärällä.
Ja kyllä tekevälle aina töitä löytyy.Hyvää kevään jatkoa!

opiskelemaan kirjoitti:

Kyllä tietyllä tasolla osasin varautua siihen että saan negatiivistakin palautetta mutta en onneks ton enempää. Joillain jotka eivät asian oikeaa jamaa tiedä, ihannoivat ja jopa kadehtivat maalla asujia, kaikki on siellä niin ihanaa, ei tarvitse muuta kuin äpyleitä silitellä ja aittapolku pitkin tallustella.. totuus on kuitenkin aivan muuta: esim kesälomaa ei vielä koskaan olla pidetty, koska aika keväästä myöhäiseen syksyyn kuluu liiankin tiiviisti työssä, työpäivät ovat usein 12-15 tuntisia. En voi ymmärtää miten joku voi kadehtia kun työ on vielä raskasta, sitovaa, vastuullista, likaista ellei suorastaan paskasta. Olen siis 19 vuotta lehmien kanssa kyyrinyt ja lopen kyllästyny niihin, niiden kaikenmaailman eritteisiin mitä molemmista päistä sinkoaa, niiden potkuihin, niiden kiimojen ja limojen tutkimisiin jne. Musta tuntuu että mulla ois paljon annettavaa jossain muussa ammatissa, mutta kun ei ole koulutusta.. On tästä äärimmäisen vaikea kouluunkaan lähteä, kun kaikki työt jäisivät hyvin pitkälti isännän harteille. Ei sellaista työmäärää kestä kukaan. Joten on varmaan vaan purtava hammasta yhteen ja yritettävä sietää tätä työtä edelleen. Ollaan keskusteltu asiasta paljonkin, mutta tulosta ei ole syntynyt, ei olla suutuspäissämme tarvittu toisillemme huutaa. Mä huudan mieluummin kiukkuni kantturoille. En tiedä millaista on mennä työmaalle iloisena ja työstä nauttivana, täysin vieras tunne..

Lue lisää

Tuli vaan mieleen, että eikö sitä eläinmäärää voi vähentää jos kerran toinen menee vieraalle töihin ja saa palkkaa sieltä. Siis maataloudesta ei enää tarvi koko perheen elatusta saada. Minä ainakin vähentäisin rutkasti lehmiä tai vaihtaisin ne emolehmiin, vähän laajaperäisempää viljelyä siis.
Kesäloman järjestäminen on aina maatilalla vaikeaa, mutta jos on vakaasti päättänyt saada loman mahtumaan johonkin väliin, niin yleensä se onnistuu.
Nyt olisi hyvä aika tehdä lomavaraus kesälle. Kyllä se siitä.

opiskelemaan kirjoitti:

Kyllä tietyllä tasolla osasin varautua siihen että saan negatiivistakin palautetta mutta en onneks ton enempää. Joillain jotka eivät asian oikeaa jamaa tiedä, ihannoivat ja jopa kadehtivat maalla asujia, kaikki on siellä niin ihanaa, ei tarvitse muuta kuin äpyleitä silitellä ja aittapolku pitkin tallustella.. totuus on kuitenkin aivan muuta: esim kesälomaa ei vielä koskaan olla pidetty, koska aika keväästä myöhäiseen syksyyn kuluu liiankin tiiviisti työssä, työpäivät ovat usein 12-15 tuntisia. En voi ymmärtää miten joku voi kadehtia kun työ on vielä raskasta, sitovaa, vastuullista, likaista ellei suorastaan paskasta. Olen siis 19 vuotta lehmien kanssa kyyrinyt ja lopen kyllästyny niihin, niiden kaikenmaailman eritteisiin mitä molemmista päistä sinkoaa, niiden potkuihin, niiden kiimojen ja limojen tutkimisiin jne. Musta tuntuu että mulla ois paljon annettavaa jossain muussa ammatissa, mutta kun ei ole koulutusta.. On tästä äärimmäisen vaikea kouluunkaan lähteä, kun kaikki työt jäisivät hyvin pitkälti isännän harteille. Ei sellaista työmäärää kestä kukaan. Joten on varmaan vaan purtava hammasta yhteen ja yritettävä sietää tätä työtä edelleen. Ollaan keskusteltu asiasta paljonkin, mutta tulosta ei ole syntynyt, ei olla suutuspäissämme tarvittu toisillemme huutaa. Mä huudan mieluummin kiukkuni kantturoille. En tiedä millaista on mennä työmaalle iloisena ja työstä nauttivana, täysin vieras tunne..

Lue lisää

Itse olet tiesi valinnut. Vanhemmat aikoinaan meinasivat pakottaa maanviljelijäksi. Onnesta pidin pääni ja opiskelin ekonomiksi, nyt haastava ja mielenkiintoinen työ isossa kansainvälisessä yrityksessä. Nyt kotitilani on elinkelvoton tila mistä ei enään saa elantoa jos siellä eläisin.

Minna >><< kirjoitti:

Itse olet tiesi valinnut. Vanhemmat aikoinaan meinasivat pakottaa maanviljelijäksi. Onnesta pidin pääni ja opiskelin ekonomiksi, nyt haastava ja mielenkiintoinen työ isossa kansainvälisessä yrityksessä. Nyt kotitilani on elinkelvoton tila mistä ei enään saa elantoa jos siellä eläisin.

Lue lisää

Eli, pitikö sinun Minna tulla vittuilemaan ja kehumaan itseäsi.
Lue aloitus uudestaan tarkkaan. Ei siinä kysytä sinunkaltaistesi elämänkulkua.

Jotenkin te maalta kotoisin olevat olette helvetin kateellisia toisillenne ja tuotte omat asianne esille, ihan vaan vittuillaksenne.

Itse en ole ikinä maalla asunut. Kaupungin poikia siis. kunhan seurailen keskustelua.

On ollut kiva lukea kaikenlaisia viestejä ja mielipiteitä asiastani. Kertauksen vuoksi: olen täysin kyllästynyt lehmiin,niiden perseitten tutkimiseen(onko kiimassa, poikiiko, onko jälkeiset tullu..), niiden potkimisiin, niiden kuseen ja paskaan joka roiskuu peräseinään asti kun sattuuvat samaan aikaan yskäisemään, niiden jatkuvaan vahtimiseen(illalla viimeks on niitä käytävä katsomassa ennenkuin itse pääsee nukkumaan, vaikka ois kuinka kiva saunan jälkeen mennä lakanoihin),olen kyllästynyt työn sitovuuteen(ei ensimmäistäkään kesälomaa 19 vuoteen) jne. Varsinki ajanjakso keväästä syksyyn on tuskallinen kun työpäivät venyvät usein 13-16 tuntisiksi, ja sitten joku asiaa tuntematon kaupunkilainen vielä kehtaa kadehtia... No joo, valinta on ollut oma: olin todella nuori kun törmäsin mieheeni ja rakastuneena on näköjään valmis uhraamaan oman nuoruutensa ja elämänsä raadannalle josta ei edes tykkää, me molemmat tehtiin mitä meidän odotettiin tekevän eli jatkoimme miehen kotitilaa. Nyt oon viisaampi enkä ole lapsilleni tätä tuputtamassa vaan olenkin sanonut heille että menkää sellaiseen kouluun mihin haluatte ja tehkää mitä haluatte ammatiksenne. Musta tuntuu että mulla olisi paljon annettavaa jossain muussa työssä. olisi kiva kun voisi nauttia työn teosta ja olisi kiva mennä töihin! Ei vaan ole helppo päätös lopettaa joka kuukausi tulevaa maitotiliä ja mennä kouluun, täysin tietämättömänä mitä tulevaisuus tuo, jos menen kouluun, on aivan itsestään selvää ettei isäntä kauaa jaksa yksi näitä töitä paiskia. Hänkin mieluummin tekisi jotain muuta, mutta ei hänelläkään mitään koulutusta ole, rakennus-remontti- ja puusepänhommat kyllä sujuu loistavasti ja on hänelle suuri nautinto. Meiltä puuttuu rohkeus heittäytyä uuteen. Selvennän vielä sellaiselle joka ei karjan päälle mitään ymmärrä: jos navetan kerran tyhjentää ja teurastuttaa koko porukan, ei sellaista enää kukaan uudestaan aloita, olisi se sen verran kallis ja suuri, vuosia vievä projekti.

opiskelemaan kirjoitti:

On ollut kiva lukea kaikenlaisia viestejä ja mielipiteitä asiastani. Kertauksen vuoksi: olen täysin kyllästynyt lehmiin,niiden perseitten tutkimiseen(onko kiimassa, poikiiko, onko jälkeiset tullu..), niiden potkimisiin, niiden kuseen ja paskaan joka roiskuu peräseinään asti kun sattuuvat samaan aikaan yskäisemään, niiden jatkuvaan vahtimiseen(illalla viimeks on niitä käytävä katsomassa ennenkuin itse pääsee nukkumaan, vaikka ois kuinka kiva saunan jälkeen mennä lakanoihin),olen kyllästynyt työn sitovuuteen(ei ensimmäistäkään kesälomaa 19 vuoteen) jne. Varsinki ajanjakso keväästä syksyyn on tuskallinen kun työpäivät venyvät usein 13-16 tuntisiksi, ja sitten joku asiaa tuntematon kaupunkilainen vielä kehtaa kadehtia... No joo, valinta on ollut oma: olin todella nuori kun törmäsin mieheeni ja rakastuneena on näköjään valmis uhraamaan oman nuoruutensa ja elämänsä raadannalle josta ei edes tykkää, me molemmat tehtiin mitä meidän odotettiin tekevän eli jatkoimme miehen kotitilaa. Nyt oon viisaampi enkä ole lapsilleni tätä tuputtamassa vaan olenkin sanonut heille että menkää sellaiseen kouluun mihin haluatte ja tehkää mitä haluatte ammatiksenne. Musta tuntuu että mulla olisi paljon annettavaa jossain muussa työssä. olisi kiva kun voisi nauttia työn teosta ja olisi kiva mennä töihin! Ei vaan ole helppo päätös lopettaa joka kuukausi tulevaa maitotiliä ja mennä kouluun, täysin tietämättömänä mitä tulevaisuus tuo, jos menen kouluun, on aivan itsestään selvää ettei isäntä kauaa jaksa yksi näitä töitä paiskia. Hänkin mieluummin tekisi jotain muuta, mutta ei hänelläkään mitään koulutusta ole, rakennus-remontti- ja puusepänhommat kyllä sujuu loistavasti ja on hänelle suuri nautinto. Meiltä puuttuu rohkeus heittäytyä uuteen. Selvennän vielä sellaiselle joka ei karjan päälle mitään ymmärrä: jos navetan kerran tyhjentää ja teurastuttaa koko porukan, ei sellaista enää kukaan uudestaan aloita, olisi se sen verran kallis ja suuri, vuosia vievä projekti.

Lue lisää

Erittäin ymmärrettävää. Nyt viisaat päät yhteen ja miettimään mitä teette. Rakennushommia riittää kyllä ja peltoja voipi viljellä ilman lehmiä. Vanhaan navettaan joku paja? vuokralainen- oliskos joku innokas vuokraamassa vaikka koko tilaa (tietty jos talo ja koti on siinä navetan vieres niin voi käydä ärsyttämään..)? Hmm tehkää sellanen aivoriihi et kaikki mitä tulee mieleen niin laitetaan paperille ja sitten vasta ajankanssa pohditte mikä niistä on järkevä ja toteuttamiskelponen idea. Parhaat nuoret lehmät myyntiin ja hiehot ym ja loput teuraaksi. Koska on vain tämä yksi ja ainoa elämä niin olishan se syytä elää edes suht onnellisena.

opiskelemaan kirjoitti:

On ollut kiva lukea kaikenlaisia viestejä ja mielipiteitä asiastani. Kertauksen vuoksi: olen täysin kyllästynyt lehmiin,niiden perseitten tutkimiseen(onko kiimassa, poikiiko, onko jälkeiset tullu..), niiden potkimisiin, niiden kuseen ja paskaan joka roiskuu peräseinään asti kun sattuuvat samaan aikaan yskäisemään, niiden jatkuvaan vahtimiseen(illalla viimeks on niitä käytävä katsomassa ennenkuin itse pääsee nukkumaan, vaikka ois kuinka kiva saunan jälkeen mennä lakanoihin),olen kyllästynyt työn sitovuuteen(ei ensimmäistäkään kesälomaa 19 vuoteen) jne. Varsinki ajanjakso keväästä syksyyn on tuskallinen kun työpäivät venyvät usein 13-16 tuntisiksi, ja sitten joku asiaa tuntematon kaupunkilainen vielä kehtaa kadehtia... No joo, valinta on ollut oma: olin todella nuori kun törmäsin mieheeni ja rakastuneena on näköjään valmis uhraamaan oman nuoruutensa ja elämänsä raadannalle josta ei edes tykkää, me molemmat tehtiin mitä meidän odotettiin tekevän eli jatkoimme miehen kotitilaa. Nyt oon viisaampi enkä ole lapsilleni tätä tuputtamassa vaan olenkin sanonut heille että menkää sellaiseen kouluun mihin haluatte ja tehkää mitä haluatte ammatiksenne. Musta tuntuu että mulla olisi paljon annettavaa jossain muussa työssä. olisi kiva kun voisi nauttia työn teosta ja olisi kiva mennä töihin! Ei vaan ole helppo päätös lopettaa joka kuukausi tulevaa maitotiliä ja mennä kouluun, täysin tietämättömänä mitä tulevaisuus tuo, jos menen kouluun, on aivan itsestään selvää ettei isäntä kauaa jaksa yksi näitä töitä paiskia. Hänkin mieluummin tekisi jotain muuta, mutta ei hänelläkään mitään koulutusta ole, rakennus-remontti- ja puusepänhommat kyllä sujuu loistavasti ja on hänelle suuri nautinto. Meiltä puuttuu rohkeus heittäytyä uuteen. Selvennän vielä sellaiselle joka ei karjan päälle mitään ymmärrä: jos navetan kerran tyhjentää ja teurastuttaa koko porukan, ei sellaista enää kukaan uudestaan aloita, olisi se sen verran kallis ja suuri, vuosia vievä projekti.

Lue lisää

Koulutuspaikoista .Olisiko mahdollista käydä päivisin koulussa ja siinä samalla olla isännän apuna karjanhoidossa.Näin olisi tietenkin hyvin rankka.Mutta toisaalta se saattaisi olla jonkinmoinen "henkireikä".Riippuu tietenkin miten pitkästä koulutuksesta on kysymys.Itse olen käynyt kursseilla tuohon tyyliin.
Kokemusta työllistävistä joista keskustelun alku oli en osaa sanoa mitään.
Voimia!