Ekofeminismistä

Oletko defaitisti?

Olemmeko me defaitisteja?

Myös akateemiset elämäntyöt pyörittävät tätä maailmaa. Tämä maailma on meidän, ja Bill Gatesinkin vain, jos suostuu olemaan vain yksi porukasta.

Hertha kirjoitti:

Oletko defaitisti?

Olemmeko me defaitisteja?

Myös akateemiset elämäntyöt pyörittävät tätä maailmaa. Tämä maailma on meidän, ja Bill Gatesinkin vain, jos suostuu olemaan vain yksi porukasta.

Lue lisää

Maailmaa voi muuttaa ainakin neljällä eri tavalla.

1. Kerää valtava omaisuus. Silloin voit vaikuttaa sellaisiinkin asioihin, joista et ymmärrä mitään.

2. Kerää poliittista pääomaa. Tosin Suomen kaltaisen pienen maan poliitikkona jäät maailmannäyttämöllä aina sivuosaan.

3. Ryhdy huipputiedemieheksi. Suuret keksinnöt muuttavat maailmaa. Tosin hyvin arvaamattomasti (keksintöjä voidaan käyttää esim. sotilaallisiin tarkoitusperiin, ihmisten tuhoamiseen).

4. Ryhdy henkiseksi johtajaksi. Paavin virkoja tosin aukeaa hyvin harvoin...

Sen sijaan jonkin ekofeministisen teorian rakentelu tuskin johtaa yhtään mihinkään. Sellainen teoria on "kärpästen surinaa faaraon korvissa", Sinuhea lainatakseni.

Hertha kirjoitti:

Oletko defaitisti?

Olemmeko me defaitisteja?

Myös akateemiset elämäntyöt pyörittävät tätä maailmaa. Tämä maailma on meidän, ja Bill Gatesinkin vain, jos suostuu olemaan vain yksi porukasta.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa defaitisti?

... kirjoitti:

Maailmaa voi muuttaa ainakin neljällä eri tavalla.

1. Kerää valtava omaisuus. Silloin voit vaikuttaa sellaisiinkin asioihin, joista et ymmärrä mitään.

2. Kerää poliittista pääomaa. Tosin Suomen kaltaisen pienen maan poliitikkona jäät maailmannäyttämöllä aina sivuosaan.

3. Ryhdy huipputiedemieheksi. Suuret keksinnöt muuttavat maailmaa. Tosin hyvin arvaamattomasti (keksintöjä voidaan käyttää esim. sotilaallisiin tarkoitusperiin, ihmisten tuhoamiseen).

4. Ryhdy henkiseksi johtajaksi. Paavin virkoja tosin aukeaa hyvin harvoin...

Sen sijaan jonkin ekofeministisen teorian rakentelu tuskin johtaa yhtään mihinkään. Sellainen teoria on "kärpästen surinaa faaraon korvissa", Sinuhea lainatakseni.

Lue lisää

Ekofeministiset teoriat - omat ja toisten - voivat hyvin olla tukena ja virikkeenä henkiseksi johtajaksi ryhdyttäessä.

Naurettiinhan Mahatma Gandhillekin...

---

Nauretaan vaihteeksi rahavallalle. Kyseenalaistamalla sitä. Muistamalla, että historia ei ole vielä koskaan pysähtynyt.

Ramon kirjoitti:

Mitä tarkoittaa defaitisti?

Defaitismi on tappiomielialaa. Defaitisti on sitä mieltä, että on häviöllä joka tapauksessa, ja luovuttaa ilman taistelua.

Hertha kirjoitti:

Defaitismi on tappiomielialaa. Defaitisti on sitä mieltä, että on häviöllä joka tapauksessa, ja luovuttaa ilman taistelua.

Nämä palstat ovat parhaimmillaan silloin kun oppii jotain uutta!

Hertha kirjoitti:

Defaitismi on tappiomielialaa. Defaitisti on sitä mieltä, että on häviöllä joka tapauksessa, ja luovuttaa ilman taistelua.

...sitä, joka on jo voitolla, mutta uskoo/sanoo olevansa tappiolla, ja taistelee hirveästi?

on jo nyt se, mitä kaikkea bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei.

Maailma on epäselvä. Virallinen, tilastoitu työ ei ainoastaan muodosta bruttokansantuotetta, vaan myös bruttokansantuote muodostaa käsityksiä siitä, mitä työnä pidetään ja millaista yhteiskuntamallia pitäisi preferoida. BKT on kehäpäätelmä.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?"

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)"

"Miten lasketaan arvonnousu työttömän suorittamalla aivotyölle, kyllähän sekin saattaa ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen?"

Kysymykseesi voisi tämä taloustieteilijä Waring olla oikea henkilö vastaamaan. Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä.

Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa. Tämän työn arvo olisi kuitenkin ihan helppo laskea. Ja maksaa, jopa. Mutta kas kummaa: kun työtön vetää päänsä täyteen ja käy heittämässä kiven työkkärin ikkunasta, ikkunan korjauskulut näkyvät BKT:ssa.

BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari. Oikaiskaa, jos olen väärässä. En harrastele kansantaloustiedettä.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

on jo nyt se, mitä kaikkea bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei.

Maailma on epäselvä. Virallinen, tilastoitu työ ei ainoastaan muodosta bruttokansantuotetta, vaan myös bruttokansantuote muodostaa käsityksiä siitä, mitä työnä pidetään ja millaista yhteiskuntamallia pitäisi preferoida. BKT on kehäpäätelmä.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?"

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)"

"Miten lasketaan arvonnousu työttömän suorittamalla aivotyölle, kyllähän sekin saattaa ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen?"

Kysymykseesi voisi tämä taloustieteilijä Waring olla oikea henkilö vastaamaan. Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä.

Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa. Tämän työn arvo olisi kuitenkin ihan helppo laskea. Ja maksaa, jopa. Mutta kas kummaa: kun työtön vetää päänsä täyteen ja käy heittämässä kiven työkkärin ikkunasta, ikkunan korjauskulut näkyvät BKT:ssa.

BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari. Oikaiskaa, jos olen väärässä. En harrastele kansantaloustiedettä.

Lue lisää

Tulipa tässä mieleeni, että miehet voivat teknisesti suvereeneina ihan rauhassa keksiä nelipyöräisiä metaanilla toimivia polkupyöriä ja ajellakin niillä.

Kansantaloustiede olkoon naisten tulevaisuudenala.

Jottei meitä harhaan johdettaisi; jotta me voisimme tutkia uusista näkökulmista.

Hertha kirjoitti:

Tulipa tässä mieleeni, että miehet voivat teknisesti suvereeneina ihan rauhassa keksiä nelipyöräisiä metaanilla toimivia polkupyöriä ja ajellakin niillä.

Kansantaloustiede olkoon naisten tulevaisuudenala.

Jottei meitä harhaan johdettaisi; jotta me voisimme tutkia uusista näkökulmista.

Lue lisää

pitäisikö heidän kumminkin keksiä metaanipyöriä ihan harrastepohjalta?

En nimittäin millään jaksaisi laskea tuollaisen pyörän kansantaloudellista arvoa omaan uuteen bruttohoivantuotteeseeni.

Hertha kirjoitti:

Tulipa tässä mieleeni, että miehet voivat teknisesti suvereeneina ihan rauhassa keksiä nelipyöräisiä metaanilla toimivia polkupyöriä ja ajellakin niillä.

Kansantaloustiede olkoon naisten tulevaisuudenala.

Jottei meitä harhaan johdettaisi; jotta me voisimme tutkia uusista näkökulmista.

Lue lisää

"
Tulipa tässä mieleeni, että miehet voivat teknisesti suvereeneina ihan rauhassa keksiä nelipyöräisiä metaanilla toimivia polkupyöriä ja ajellakin niillä.
"
Itse asiassa sian pask... eikun lannasta käymällä saatua metaania käytetään jossain päin maailmaa polttomoottorin polttoaineena.

Aiheesta oli juttu, en muista missä, otsakkeella sian pask... ekin lanoitteella satasta. Lisäksi esimerkiksi Brasiliassa käytetään rypsiöljyä dieselmoottorin polttoaineena.

Vaihtoehtoja öljylle siis on. Kyse on vain isojen korporaatioiden haluttomuudesta muuttaa asioita.

Jännää esimerkiksi, että jos Suomessa haluaisit ajaa sianpaska moottorilla, niin veroa rätkähtää ja rankasti.

Takavuosinahan oli olemassa tärpättisaappi...

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

on jo nyt se, mitä kaikkea bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei.

Maailma on epäselvä. Virallinen, tilastoitu työ ei ainoastaan muodosta bruttokansantuotetta, vaan myös bruttokansantuote muodostaa käsityksiä siitä, mitä työnä pidetään ja millaista yhteiskuntamallia pitäisi preferoida. BKT on kehäpäätelmä.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?"

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)"

"Miten lasketaan arvonnousu työttömän suorittamalla aivotyölle, kyllähän sekin saattaa ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen?"

Kysymykseesi voisi tämä taloustieteilijä Waring olla oikea henkilö vastaamaan. Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä.

Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa. Tämän työn arvo olisi kuitenkin ihan helppo laskea. Ja maksaa, jopa. Mutta kas kummaa: kun työtön vetää päänsä täyteen ja käy heittämässä kiven työkkärin ikkunasta, ikkunan korjauskulut näkyvät BKT:ssa.

BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari. Oikaiskaa, jos olen väärässä. En harrastele kansantaloustiedettä.

Lue lisää

Onhan se toki valintojen tulosta mitä kaikkea BKT:n otetaan mukaan, mutta ei siinä ole mitään omituista tai ihmeellistä. Bruttokansantuote mittaa tietyn maan rajojen sisällä aikaan saatua arvonnousua rahamääräisenä. Mielestäni tässä pannaan vähän liikaa painoa BKT:lle.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)" "

Jep, en ymmärrä vieläkään. Kasvuihmeiden lumelääkkeet?

"Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä."

Työttömän suorittama aivotyö jää BKT:n ulkopuolelle aivan samalla perusteella kuin kotityökin. Jos ei aivotyö saa aikaan arvonnousua ei sitä lasketa myöskään BKT:n. Mielestäni periaate on selvä, enkä oikeastaan ymmärräkään miksi esim. kotityö pitäisi saada ympättyä mukaan yhtälöön. Onhan kotiäidilläkin mahdollisuus laajentaa ruoanlaittoaan ravintola-alalle, jolloin hänen työnsä osaltaan nostaisi BKT:ta. Ihan samalla tavalla kuin työttömän aivotyö voi johtaa innovaatioon ja bruttoarvon lisääntymiseen. Tässä onkin kyse siitä mitä halutaan mitata. BKT mittaa arvonnousua, jolloin on loogista jättää esim. kotityö sen ulkopuolelle. BHT taas mittaisi jotain muuta, mistä päästäänkin kysymykseen mitä se oikeastaan mittaisi?. Minä en tiedä.

Eikä tämä ajatus palkattoman työn lopettamisesta sitä paitsi ole uusi. Kansantaloustieteen kannaltahan (noin teoreettisesti) tuollainen tehoton kotityö on hirvittävää resurssien tuhlausta. Tehokkaampaa olisi, jos kaikki perheet ulkoistaisivat pyykkäämisen, siivoamisen, ruoanlaiton ym. toimet niiden alojen ammattilaisille. Miksi Jorma Ollilan pitäisi imuroida tunnin kun hän voi samassa ajassa ansaita paljon rahaa ja käyttää osan siitä siivoojan palkkaan. Erona taitaa vaan olla se, että kun ekonomisti esittää tuollaista on hän kapitalisti riistäjä (vrt. kotipalveluiden veroeduista käyty pitkä polemiikki).

"Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa."

Omaishoitaja ei välttämättä säästä vaan päinvastoin aiheuttaa lisäkustannuksia, koska hänen normaali työpanoksensa menetetään. Samaan aikaan joku hoitaja vanhainkodissa saattaa tehdä työtä vajaalla teholla. Tai kenties omaishoitajan tekemä työ vie työpaikan joltain oikealta hoitajalta, joka sitten siirtyy käyttämään hyvinvointiyhteiskunnan resursseja työttömänä.

No joo, nyt tietysti harhaillaan jo aika pitkällä. Ja ennen kuin pääset kommentoimaan niin huomautan, että en aina itsekään kannata tuollaista äärimmäisyyksiin vietyä tehokkuusajattelua inhimillisyyden kustannuksella.

"BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari."

Tämä johtuu siitä, että BKT ei varsinaisesti olekaan vaurauden mittari. Bruttokansantuotteella mitataan tuotantoa ja tuloa. Yleensä toki tuotannon tehokkuus ja tulon määrä korreloivat vaurauden kanssa, mutta silloin täytyy puhua rahalla mitattavasta vauraudesta. Tottahan toki tällainen yleisempi hippivauraus (puut, sateenmäärä ja rakkaus mukaan kaavaan) on jotain muuta kuin kasa dollareita, mutta se onkin eri asia.

Kurre_Orava kirjoitti:

"
Tulipa tässä mieleeni, että miehet voivat teknisesti suvereeneina ihan rauhassa keksiä nelipyöräisiä metaanilla toimivia polkupyöriä ja ajellakin niillä.
"
Itse asiassa sian pask... eikun lannasta käymällä saatua metaania käytetään jossain päin maailmaa polttomoottorin polttoaineena.

Aiheesta oli juttu, en muista missä, otsakkeella sian pask... ekin lanoitteella satasta. Lisäksi esimerkiksi Brasiliassa käytetään rypsiöljyä dieselmoottorin polttoaineena.

Vaihtoehtoja öljylle siis on. Kyse on vain isojen korporaatioiden haluttomuudesta muuttaa asioita.

Jännää esimerkiksi, että jos Suomessa haluaisit ajaa sianpaska moottorilla, niin veroa rätkähtää ja rankasti.

Takavuosinahan oli olemassa tärpättisaappi...

Lue lisää

Löisimmekö me kansantaloudesta kiinnostuneet naiset ja te raikkaasti teknisesti innovatiiviset miehet hynttyyt yhteen ja muljauttaisimme maailmaa? Emme putoa niin korkealta kuin isot korporaatiot. Meidän ei tarvitse käydä sotaa saadaksemme lantaa tai rypsiöljyä, ja lakien muutoksetkin tapahtuvat eduskuntateitse - jollei sitten EU:llakin olisi sanomista asiaan...

Muuten: hevonenkin on ihan hyvä kulkuneuvo. Sitä ei tarvitse edes rakentaa.

Hertha kirjoitti:

Löisimmekö me kansantaloudesta kiinnostuneet naiset ja te raikkaasti teknisesti innovatiiviset miehet hynttyyt yhteen ja muljauttaisimme maailmaa? Emme putoa niin korkealta kuin isot korporaatiot. Meidän ei tarvitse käydä sotaa saadaksemme lantaa tai rypsiöljyä, ja lakien muutoksetkin tapahtuvat eduskuntateitse - jollei sitten EU:llakin olisi sanomista asiaan...

Muuten: hevonenkin on ihan hyvä kulkuneuvo. Sitä ei tarvitse edes rakentaa.

Lue lisää

...vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat olemaan kohta hittiala...

Kansainvälisen öljybisneksen luoman infran rinnalle pitäisi saada esim. kansallisia aloitteita ja toisaalta järkeä päähän, ettei uusien juttujen kehittelyä ainakaan energiaveroilla jne. pilattaisi kättelyssä?

Luulen, että se kansakunta, joka osaa satsata tuohon tutkimukseen ja sitten politiikalla tukea tuotteiden ja infran leviämistä, tulee olemaan vahvoilla seuraavaksi - etenkin kun öljyn hinta tuskin hirvittävästi laskee.

Rypsiöljyä on jo nyt kokeiltu... tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa alkavat meillä päin kokeilemaan dieselin sijaan... ilmeisesti käy kohta samoihin moottoreihinkin siltään... Toinen kokeilu tekee diisseliä ravintoloiden ruokaöljystä... (ts. kierrättää sitä polttoaineeksi). Eli hommia on meneillään.

Nari Säre kirjoitti:

...vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat olemaan kohta hittiala...

Kansainvälisen öljybisneksen luoman infran rinnalle pitäisi saada esim. kansallisia aloitteita ja toisaalta järkeä päähän, ettei uusien juttujen kehittelyä ainakaan energiaveroilla jne. pilattaisi kättelyssä?

Luulen, että se kansakunta, joka osaa satsata tuohon tutkimukseen ja sitten politiikalla tukea tuotteiden ja infran leviämistä, tulee olemaan vahvoilla seuraavaksi - etenkin kun öljyn hinta tuskin hirvittävästi laskee.

Rypsiöljyä on jo nyt kokeiltu... tiedän ainakin yhden tapauksen, jossa alkavat meillä päin kokeilemaan dieselin sijaan... ilmeisesti käy kohta samoihin moottoreihinkin siltään... Toinen kokeilu tekee diisseliä ravintoloiden ruokaöljystä... (ts. kierrättää sitä polttoaineeksi). Eli hommia on meneillään.

Lue lisää

Veikkaisinpa, että vastustus vaihtoehtopolttoaineiden määrätietoista kehitystä kohtaan on oleva suuri (lieneekö ollut jo tähänkin asti, enpä tiedä, en ole mikään taloussivujen himolukija). Öljyn raaka-aine-, jalostus- ja kuljetusbisnes ovat niin mahtava lohko maailman taloutta ja niin karvaisissa käsissä...

Mitä me kuluttajat ja kansalaiset haluamme? Saammeko mitä haluamme? Onko meidän sallittua toivoa valinnanmahdollisuuksia kulutuspäätöksissämme?

Hertha kirjoitti:

Veikkaisinpa, että vastustus vaihtoehtopolttoaineiden määrätietoista kehitystä kohtaan on oleva suuri (lieneekö ollut jo tähänkin asti, enpä tiedä, en ole mikään taloussivujen himolukija). Öljyn raaka-aine-, jalostus- ja kuljetusbisnes ovat niin mahtava lohko maailman taloutta ja niin karvaisissa käsissä...

Mitä me kuluttajat ja kansalaiset haluamme? Saammeko mitä haluamme? Onko meidän sallittua toivoa valinnanmahdollisuuksia kulutuspäätöksissämme?

Lue lisää

..on toisaalta luullakseni infrastrukturaalinen ja toisaalta sitten poliittinen...

Ensimmäinen ongelma ratkeaisi sillä, että ko. tuotteet (diisseli jne.) tai korvaavia kehitettäisiin, jotka käyvät nykyisiin autoihin ... ja sen rinnalle sitten ko. biomassasta kehitettäisiin parempia polttoaineita uusiin autoihin (kun biopolttoaineen logistiikaketjut olisi perustettu).

Vaikeampi ongelma on kai tuo poliittinen... ts. valtiolle tuo öljytuotteiden ja etenkin bensan verotus on niin ihana lehmä, että poliittinen vastustus hyväksyä uusia ajtuksia on sossumaissa ja jenkeissä etenkin sitten hirvittävä.

...homma riippuu siitä, että miten "kilttejä" kuluttajia olemme... menemmekö kiltisti ostamaan globaaleiden yhtiöiden tuotteita kun ne markkinoivat niitä, vai alammeko itse kukin ruohonjuuritasolla omilla valinnoilla vaikuttaa maailmaan.

Jokainen kuluttaja, joka kuluttaa ekologisesti kestämättömästi, on osaltaan vastuussa maailmantalouden pahoinvoinnista...

Ramon kirjoitti:

Onhan se toki valintojen tulosta mitä kaikkea BKT:n otetaan mukaan, mutta ei siinä ole mitään omituista tai ihmeellistä. Bruttokansantuote mittaa tietyn maan rajojen sisällä aikaan saatua arvonnousua rahamääräisenä. Mielestäni tässä pannaan vähän liikaa painoa BKT:lle.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)" "

Jep, en ymmärrä vieläkään. Kasvuihmeiden lumelääkkeet?

"Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä."

Työttömän suorittama aivotyö jää BKT:n ulkopuolelle aivan samalla perusteella kuin kotityökin. Jos ei aivotyö saa aikaan arvonnousua ei sitä lasketa myöskään BKT:n. Mielestäni periaate on selvä, enkä oikeastaan ymmärräkään miksi esim. kotityö pitäisi saada ympättyä mukaan yhtälöön. Onhan kotiäidilläkin mahdollisuus laajentaa ruoanlaittoaan ravintola-alalle, jolloin hänen työnsä osaltaan nostaisi BKT:ta. Ihan samalla tavalla kuin työttömän aivotyö voi johtaa innovaatioon ja bruttoarvon lisääntymiseen. Tässä onkin kyse siitä mitä halutaan mitata. BKT mittaa arvonnousua, jolloin on loogista jättää esim. kotityö sen ulkopuolelle. BHT taas mittaisi jotain muuta, mistä päästäänkin kysymykseen mitä se oikeastaan mittaisi?. Minä en tiedä.

Eikä tämä ajatus palkattoman työn lopettamisesta sitä paitsi ole uusi. Kansantaloustieteen kannaltahan (noin teoreettisesti) tuollainen tehoton kotityö on hirvittävää resurssien tuhlausta. Tehokkaampaa olisi, jos kaikki perheet ulkoistaisivat pyykkäämisen, siivoamisen, ruoanlaiton ym. toimet niiden alojen ammattilaisille. Miksi Jorma Ollilan pitäisi imuroida tunnin kun hän voi samassa ajassa ansaita paljon rahaa ja käyttää osan siitä siivoojan palkkaan. Erona taitaa vaan olla se, että kun ekonomisti esittää tuollaista on hän kapitalisti riistäjä (vrt. kotipalveluiden veroeduista käyty pitkä polemiikki).

"Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa."

Omaishoitaja ei välttämättä säästä vaan päinvastoin aiheuttaa lisäkustannuksia, koska hänen normaali työpanoksensa menetetään. Samaan aikaan joku hoitaja vanhainkodissa saattaa tehdä työtä vajaalla teholla. Tai kenties omaishoitajan tekemä työ vie työpaikan joltain oikealta hoitajalta, joka sitten siirtyy käyttämään hyvinvointiyhteiskunnan resursseja työttömänä.

No joo, nyt tietysti harhaillaan jo aika pitkällä. Ja ennen kuin pääset kommentoimaan niin huomautan, että en aina itsekään kannata tuollaista äärimmäisyyksiin vietyä tehokkuusajattelua inhimillisyyden kustannuksella.

"BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari."

Tämä johtuu siitä, että BKT ei varsinaisesti olekaan vaurauden mittari. Bruttokansantuotteella mitataan tuotantoa ja tuloa. Yleensä toki tuotannon tehokkuus ja tulon määrä korreloivat vaurauden kanssa, mutta silloin täytyy puhua rahalla mitattavasta vauraudesta. Tottahan toki tällainen yleisempi hippivauraus (puut, sateenmäärä ja rakkaus mukaan kaavaan) on jotain muuta kuin kasa dollareita, mutta se onkin eri asia.

Lue lisää

"Miksi Jorma Ollilan pitäisi imuroida tunnin kun hän voi samassa ajassa ansaita paljon rahaa ja käyttää osan siitä siivoojan palkkaan."

Mitäs se Jorma sitten sillä rahalla tekisi? Ja siivoojakin tienaisi enemmän kuin kotiäitinä ("enemmän" voi joskus olla vähemmän, ostovoimassa), mitäs hän sillä rahalla tekisi?

Voi miten palijon rahaa meillä kaikilla, samalla työmäärällä kuin ennenkin! Vissiin kannattaa painattaa lisää, että riittää kaikille kun tehot on huipussaan.

Tuollainen "tehokkuus" on vain niukkuuden uudelleenjakoa, yleensä niin, että taas harvemmat saavat yhä enemmän.

"Onhan kotiäidilläkin mahdollisuus laajentaa ruoanlaittoaan ravintola-alalle, jolloin hänen työnsä osaltaan nostaisi BKT:ta."

No niin. Suosittelen kotiäidille, tai oikeastaan kaikille naisille mieluummin Hoivapalvelut Oy:n perustamista: pyykinpesu, kuivumaan ripustaminen, silitys ja mankelointi sekä ruoka-, siivous- ja seksipalvelut, ymmärtäväinen kuuntelu, roskien vieminen ym. 20 - 120 euroa tunti alv 22 %. Asiakkaan kanssa tehdään etukäteen kirjallinen sopimus, laskutus kerran kk, maksuaika 14 pv netto.

Sitten katsotaan, kenellä tässä on alla menestyvä yritys ja muhkea pankkitili, ja ketkä kitkuttelevat juuri ja juuri seuraavaan eräpäivään surkealla managerinpalkallaan.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

"Miksi Jorma Ollilan pitäisi imuroida tunnin kun hän voi samassa ajassa ansaita paljon rahaa ja käyttää osan siitä siivoojan palkkaan."

Mitäs se Jorma sitten sillä rahalla tekisi? Ja siivoojakin tienaisi enemmän kuin kotiäitinä ("enemmän" voi joskus olla vähemmän, ostovoimassa), mitäs hän sillä rahalla tekisi?

Voi miten palijon rahaa meillä kaikilla, samalla työmäärällä kuin ennenkin! Vissiin kannattaa painattaa lisää, että riittää kaikille kun tehot on huipussaan.

Tuollainen "tehokkuus" on vain niukkuuden uudelleenjakoa, yleensä niin, että taas harvemmat saavat yhä enemmän.

"Onhan kotiäidilläkin mahdollisuus laajentaa ruoanlaittoaan ravintola-alalle, jolloin hänen työnsä osaltaan nostaisi BKT:ta."

No niin. Suosittelen kotiäidille, tai oikeastaan kaikille naisille mieluummin Hoivapalvelut Oy:n perustamista: pyykinpesu, kuivumaan ripustaminen, silitys ja mankelointi sekä ruoka-, siivous- ja seksipalvelut, ymmärtäväinen kuuntelu, roskien vieminen ym. 20 - 120 euroa tunti alv 22 %. Asiakkaan kanssa tehdään etukäteen kirjallinen sopimus, laskutus kerran kk, maksuaika 14 pv netto.

Sitten katsotaan, kenellä tässä on alla menestyvä yritys ja muhkea pankkitili, ja ketkä kitkuttelevat juuri ja juuri seuraavaan eräpäivään surkealla managerinpalkallaan.

Lue lisää

Muista kuitenkin, että jos jokainen nainen perustaisi tuollaisen yrityksen painaisi se hinnat alas. Meillähän olisi sitten yritys per mies (jos kaikki naiset olisivat hoivayrittäjiä ja miehet asiakkaita) ja yrityksen kuukausitulo olisi silloin varmaan sama kuin kotiäidin osuus miehensä palkasta nykyisellään.

Ramon kirjoitti:

Onhan se toki valintojen tulosta mitä kaikkea BKT:n otetaan mukaan, mutta ei siinä ole mitään omituista tai ihmeellistä. Bruttokansantuote mittaa tietyn maan rajojen sisällä aikaan saatua arvonnousua rahamääräisenä. Mielestäni tässä pannaan vähän liikaa painoa BKT:lle.

"En ymmärrä miksi BKT pitäisi korvata BHT:llä, mikä olisi tästä saatava hyöty?

Vastaus: "Voidaksemme tehdä näkyväksi vallanpitäjien tapa luoda myyttejä (kasvuihmeiden lumelääkkeitä)" "

Jep, en ymmärrä vieläkään. Kasvuihmeiden lumelääkkeet?

"Tarkentaisitko, millä tavalla sellainen työttömän suorittama aivotyö, joka rakentaa kansakunnan vaurautta, jäisi nykytilanteessa laskematta BKT:hen? Käsittääkseni työtön voi tehdä innovaation, jonka kehittelystä hän voi rahastaa vasta siinä vaiheessa, kun innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä."

Työttömän suorittama aivotyö jää BKT:n ulkopuolelle aivan samalla perusteella kuin kotityökin. Jos ei aivotyö saa aikaan arvonnousua ei sitä lasketa myöskään BKT:n. Mielestäni periaate on selvä, enkä oikeastaan ymmärräkään miksi esim. kotityö pitäisi saada ympättyä mukaan yhtälöön. Onhan kotiäidilläkin mahdollisuus laajentaa ruoanlaittoaan ravintola-alalle, jolloin hänen työnsä osaltaan nostaisi BKT:ta. Ihan samalla tavalla kuin työttömän aivotyö voi johtaa innovaatioon ja bruttoarvon lisääntymiseen. Tässä onkin kyse siitä mitä halutaan mitata. BKT mittaa arvonnousua, jolloin on loogista jättää esim. kotityö sen ulkopuolelle. BHT taas mittaisi jotain muuta, mistä päästäänkin kysymykseen mitä se oikeastaan mittaisi?. Minä en tiedä.

Eikä tämä ajatus palkattoman työn lopettamisesta sitä paitsi ole uusi. Kansantaloustieteen kannaltahan (noin teoreettisesti) tuollainen tehoton kotityö on hirvittävää resurssien tuhlausta. Tehokkaampaa olisi, jos kaikki perheet ulkoistaisivat pyykkäämisen, siivoamisen, ruoanlaiton ym. toimet niiden alojen ammattilaisille. Miksi Jorma Ollilan pitäisi imuroida tunnin kun hän voi samassa ajassa ansaita paljon rahaa ja käyttää osan siitä siivoojan palkkaan. Erona taitaa vaan olla se, että kun ekonomisti esittää tuollaista on hän kapitalisti riistäjä (vrt. kotipalveluiden veroeduista käyty pitkä polemiikki).

"Toisaalta vaurautta voidaan ajatella myös säästönä. Kun omaishoitaja säästää kunnan kuluja hoitamalla läheisensä kotona, tämä syntynyt säästö, liikkumavara, muualle käyttöön tuotettu vauraus ei näy BKT:ssa."

Omaishoitaja ei välttämättä säästä vaan päinvastoin aiheuttaa lisäkustannuksia, koska hänen normaali työpanoksensa menetetään. Samaan aikaan joku hoitaja vanhainkodissa saattaa tehdä työtä vajaalla teholla. Tai kenties omaishoitajan tekemä työ vie työpaikan joltain oikealta hoitajalta, joka sitten siirtyy käyttämään hyvinvointiyhteiskunnan resursseja työttömänä.

No joo, nyt tietysti harhaillaan jo aika pitkällä. Ja ennen kuin pääset kommentoimaan niin huomautan, että en aina itsekään kannata tuollaista äärimmäisyyksiin vietyä tehokkuusajattelua inhimillisyyden kustannuksella.

"BKT ei käsittääkseni huomioi myöskään luonnon kulumista ja saastumista, joten se on huono vaurauden mittari."

Tämä johtuu siitä, että BKT ei varsinaisesti olekaan vaurauden mittari. Bruttokansantuotteella mitataan tuotantoa ja tuloa. Yleensä toki tuotannon tehokkuus ja tulon määrä korreloivat vaurauden kanssa, mutta silloin täytyy puhua rahalla mitattavasta vauraudesta. Tottahan toki tällainen yleisempi hippivauraus (puut, sateenmäärä ja rakkaus mukaan kaavaan) on jotain muuta kuin kasa dollareita, mutta se onkin eri asia.

Lue lisää

Onko tullut nukutuksi kansantalostiedon tunneilla? BKT on kansantalouden kirjanpitoa. Kirjanpitoon liittyvät aina myös vähennykset. BKT.n vähennyksiä ovat julkiset ja yksityiset investoinnit ja esm. terveydenhuoltoon menevät kustannukset. Muutenhan BKT nousisi aina, tehtäisiin sitten mitä vain. Omaishoitajan työ näkyy, samoin kuin huonosti palkattu muukin hoitotyö, kansantuotteessa pienempinä poistoina.

BHT mittaisi kansantalouden tasoa ottamalla inhimilliset muuttujat mukaan, esim imeväiskuolleisuuden, koulutustason, jne... Näin tilitase olisi parenpi ennustamaan mm. kansan kehityksen vakautta. Ongelmana on tietenkin se, ettei luvut ole vertailukelpoisia historian perspektiiviä ajatellen. Suomessa on naisten näkymätön työ vaikeasti mitattavissa. Naiset ovat osallistuneet niin suuressa määrin tuotantotyöhön aikojen saatossa ( tuottava pienviljelys). Ongelmia vertailussa ( Suomen kohdalla) aiheuttaa myös metsätalouden poikkeuksellisen suuri osuus kansantaloudesta.
BHT on kuitenkin varsin kehityskelpoinen tapa kansantalouden tilipitojärjestelmäksi.

Tittelityy kirjoitti:

Onko tullut nukutuksi kansantalostiedon tunneilla? BKT on kansantalouden kirjanpitoa. Kirjanpitoon liittyvät aina myös vähennykset. BKT.n vähennyksiä ovat julkiset ja yksityiset investoinnit ja esm. terveydenhuoltoon menevät kustannukset. Muutenhan BKT nousisi aina, tehtäisiin sitten mitä vain. Omaishoitajan työ näkyy, samoin kuin huonosti palkattu muukin hoitotyö, kansantuotteessa pienempinä poistoina.

BHT mittaisi kansantalouden tasoa ottamalla inhimilliset muuttujat mukaan, esim imeväiskuolleisuuden, koulutustason, jne... Näin tilitase olisi parenpi ennustamaan mm. kansan kehityksen vakautta. Ongelmana on tietenkin se, ettei luvut ole vertailukelpoisia historian perspektiiviä ajatellen. Suomessa on naisten näkymätön työ vaikeasti mitattavissa. Naiset ovat osallistuneet niin suuressa määrin tuotantotyöhön aikojen saatossa ( tuottava pienviljelys). Ongelmia vertailussa ( Suomen kohdalla) aiheuttaa myös metsätalouden poikkeuksellisen suuri osuus kansantaloudesta.
BHT on kuitenkin varsin kehityskelpoinen tapa kansantalouden tilipitojärjestelmäksi.

Lue lisää

Nyt en ymmärrä tuota logiikkaasi vähennyksistä. Siis esimerkiksi valtion kulutus teiden ylläpitoon vähennettäisiin BKT:sta? Meillä päin asia on juuri päinvastoin, eli julkisen sektorin kulutus on yksi osa bruttokansantuotetta.

BKT = yksityinen kulutus yksityiset investoinnit julkinen kulutus/investoinnit nettovienti


Tuota BHT:tä en ymmärrä vieläkään lähinnä sen takia, että siinä olisi aika vaikea tunnistaa kaikkia huomioon otettavia muuttujia ja toisaalta niitä olisi vaikea arvottaa. BKT kun on rahaan pohjaava mittari on se myös suhteellisen looginen. Mutta miten käytännössä arvotetaan elämänlaatu?

Nari Säre kirjoitti:

..on toisaalta luullakseni infrastrukturaalinen ja toisaalta sitten poliittinen...

Ensimmäinen ongelma ratkeaisi sillä, että ko. tuotteet (diisseli jne.) tai korvaavia kehitettäisiin, jotka käyvät nykyisiin autoihin ... ja sen rinnalle sitten ko. biomassasta kehitettäisiin parempia polttoaineita uusiin autoihin (kun biopolttoaineen logistiikaketjut olisi perustettu).

Vaikeampi ongelma on kai tuo poliittinen... ts. valtiolle tuo öljytuotteiden ja etenkin bensan verotus on niin ihana lehmä, että poliittinen vastustus hyväksyä uusia ajtuksia on sossumaissa ja jenkeissä etenkin sitten hirvittävä.

...homma riippuu siitä, että miten "kilttejä" kuluttajia olemme... menemmekö kiltisti ostamaan globaaleiden yhtiöiden tuotteita kun ne markkinoivat niitä, vai alammeko itse kukin ruohonjuuritasolla omilla valinnoilla vaikuttaa maailmaan.

Jokainen kuluttaja, joka kuluttaa ekologisesti kestämättömästi, on osaltaan vastuussa maailmantalouden pahoinvoinnista...

Lue lisää

"
http://ylivieska.cop.fi/oespecial/tuotanto2000/sivu.asp?juttu=83
"

Heh, olenpa nähnyt Cadillacinkin, vuosimallia -70 luvun puoliväli, johon oli viritetty häkäpönttö.

Eikä siihen moottoriveneilyynkään katoavia luonnonvaroja tarvita:

http://www.puuvene.net/Lehti/2001-4/Meritiitu.html

Yleistä pohdintaa energian käytöstä.

http://www.tsv.fi/ttapaht/994/hoffman.htm

Ramon kirjoitti:

Nyt en ymmärrä tuota logiikkaasi vähennyksistä. Siis esimerkiksi valtion kulutus teiden ylläpitoon vähennettäisiin BKT:sta? Meillä päin asia on juuri päinvastoin, eli julkisen sektorin kulutus on yksi osa bruttokansantuotetta.

BKT = yksityinen kulutus yksityiset investoinnit julkinen kulutus/investoinnit nettovienti


Tuota BHT:tä en ymmärrä vieläkään lähinnä sen takia, että siinä olisi aika vaikea tunnistaa kaikkia huomioon otettavia muuttujia ja toisaalta niitä olisi vaikea arvottaa. BKT kun on rahaan pohjaava mittari on se myös suhteellisen looginen. Mutta miten käytännössä arvotetaan elämänlaatu?

Lue lisää

"Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, jokaisella laskutavalla saadaan sama lopputulos. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot."

Minä olen käsittänyt BKT näin. Investoinnit ovat menoeriä, niin kauan kuin ne tuottavat taloudellista tulosta. Hoiva-ala esim. ei ole tuottavaa, vaikka se tehtäisiin yksityisesti. Loppulaskelmissa ko. toiminnan vaatimat kulut on vähenettävä. BKT.tä ei siis kasvata rahojen siirtäminen taskusta toiseen.

BHT on hankala vielä saada toimivaksi, koska kaikkia muuttujia ei ole saatu lasketuksi. Tulevaisuudessa se on toimivanpi systeemi mm. sen vuoksi, koska sen avulla voidaan arvioida myös tulevaa vakautta. Lapsikuolleisuuden ollessa korkea ja nuoriso työttömyyden samoin. Kansakunnan tulevaisuus on epävarmaa. Kyse ei ole siis elämänlaadusta pelkästään. Ylikansalliset investoinnit kannattaa tehdä vakaisiin maihin. Kilpailukyky parantuisi näin niillä mailla jotka investoivat tulevaisuuteen, koulutus ja terveydenhuolto ei olisi siis pelkästään menoerä.

Tittelityy kirjoitti:

"Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, jokaisella laskutavalla saadaan sama lopputulos. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot."

Minä olen käsittänyt BKT näin. Investoinnit ovat menoeriä, niin kauan kuin ne tuottavat taloudellista tulosta. Hoiva-ala esim. ei ole tuottavaa, vaikka se tehtäisiin yksityisesti. Loppulaskelmissa ko. toiminnan vaatimat kulut on vähenettävä. BKT.tä ei siis kasvata rahojen siirtäminen taskusta toiseen.

BHT on hankala vielä saada toimivaksi, koska kaikkia muuttujia ei ole saatu lasketuksi. Tulevaisuudessa se on toimivanpi systeemi mm. sen vuoksi, koska sen avulla voidaan arvioida myös tulevaa vakautta. Lapsikuolleisuuden ollessa korkea ja nuoriso työttömyyden samoin. Kansakunnan tulevaisuus on epävarmaa. Kyse ei ole siis elämänlaadusta pelkästään. Ylikansalliset investoinnit kannattaa tehdä vakaisiin maihin. Kilpailukyky parantuisi näin niillä mailla jotka investoivat tulevaisuuteen, koulutus ja terveydenhuolto ei olisi siis pelkästään menoerä.

Lue lisää

Lupasin tässä taannoin kirjoittaa hieman selkeämmin, kiitokseksi J-K.lle. Rahat, jotka ovat sekä yksityisellä puolella, että julkisella sektorilla sidottuina ns. tuottamattomaan työhön. Investointeihin ja/tai esim. tien rakentamiseen ovat poissa tulosta tekemästä. Ne ovat siis kuluja.

Tittelityy kirjoitti:

"Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, jokaisella laskutavalla saadaan sama lopputulos. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot."

Minä olen käsittänyt BKT näin. Investoinnit ovat menoeriä, niin kauan kuin ne tuottavat taloudellista tulosta. Hoiva-ala esim. ei ole tuottavaa, vaikka se tehtäisiin yksityisesti. Loppulaskelmissa ko. toiminnan vaatimat kulut on vähenettävä. BKT.tä ei siis kasvata rahojen siirtäminen taskusta toiseen.

BHT on hankala vielä saada toimivaksi, koska kaikkia muuttujia ei ole saatu lasketuksi. Tulevaisuudessa se on toimivanpi systeemi mm. sen vuoksi, koska sen avulla voidaan arvioida myös tulevaa vakautta. Lapsikuolleisuuden ollessa korkea ja nuoriso työttömyyden samoin. Kansakunnan tulevaisuus on epävarmaa. Kyse ei ole siis elämänlaadusta pelkästään. Ylikansalliset investoinnit kannattaa tehdä vakaisiin maihin. Kilpailukyky parantuisi näin niillä mailla jotka investoivat tulevaisuuteen, koulutus ja terveydenhuolto ei olisi siis pelkästään menoerä.

Lue lisää

Kyllä se vain on niin, että investoinnit (muut kuin portfolioinvestoinnit) ja hoitotyö kasvattavat bruttokansantuotetta. Jos joku yritys esimerkiksi lainaa rahaa pankilta ja investoi sen uuteen tuotantolaitokseen, on kyseinen yritys tosiasiassa luonut lisää bruttoarvoa ja rakentanut uuden lopputuotteen, joka siis kasvattaa BKT:ta (tuotantolaitos=lopputuote). Myöskin valtion ostamat palvelut ja tuotteet kuuluvat bruttokansantuotteeseen sikäli kun ovat kotimaista tuotantoa. Ei tässä yhteydessä ole mitään väliä sillä, miten tehokasta tuotanto on. Hoitaja tuottaa työllään silti lisäarvoa, jonka mittarina on hänelle työstään maksettu palkka. Laskelmissa ei siis vähennetä muuta kuin tuet ja avustukset, jotka eivät ole tuotantoon liittyviä.

Ramon kirjoitti:

Kyllä se vain on niin, että investoinnit (muut kuin portfolioinvestoinnit) ja hoitotyö kasvattavat bruttokansantuotetta. Jos joku yritys esimerkiksi lainaa rahaa pankilta ja investoi sen uuteen tuotantolaitokseen, on kyseinen yritys tosiasiassa luonut lisää bruttoarvoa ja rakentanut uuden lopputuotteen, joka siis kasvattaa BKT:ta (tuotantolaitos=lopputuote). Myöskin valtion ostamat palvelut ja tuotteet kuuluvat bruttokansantuotteeseen sikäli kun ovat kotimaista tuotantoa. Ei tässä yhteydessä ole mitään väliä sillä, miten tehokasta tuotanto on. Hoitaja tuottaa työllään silti lisäarvoa, jonka mittarina on hänelle työstään maksettu palkka. Laskelmissa ei siis vähennetä muuta kuin tuet ja avustukset, jotka eivät ole tuotantoon liittyviä.

Lue lisää

Kyseessä on siis ikiliikkuja malli, tehtiinpä mitä vain, aina BKT nousee???

Insvestoinnit, jotka eivät tuota selvästi rahaa, vähentävät BKT.tä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että näin sidotut varannot ovat pois tuottavasta toiminnasta. Yhdysvaltojen tehottomasti ja kalliisti tuotettu terveydenhuolto on hyvä esimerkki. Ihmiset maksavat vakuutusyhtiöille ja vakuutusyhtiöt maksavat sairaanhoidosta syntyviä kuluja. Kuluja on paljon, koska vakuutusyhtiöiden intresseissä on terveydenhuoltomenojen nousu. Vakuutuksen ottamisen tarve tulee näin ilmeisemmäksi. Terveydenhuollon toimipisteiden tarve tehdä tulosta on myös ymmärettävää. Rahaa pyörii siis reippaasti. Kansantaloudellisesti tämä toiminta ei ole kuitenkaan tuottavaa, koska nämä rahavarannot ovat poissa tuotannollisesta työstä. Kalliisti ja tehottomasti tuotettu terveydenhoito vähentää siis BKT.tä. Tämä on aivan yksinkertaista talousmatematiikkaa.

Tittelityy kirjoitti:

Kyseessä on siis ikiliikkuja malli, tehtiinpä mitä vain, aina BKT nousee???

Insvestoinnit, jotka eivät tuota selvästi rahaa, vähentävät BKT.tä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että näin sidotut varannot ovat pois tuottavasta toiminnasta. Yhdysvaltojen tehottomasti ja kalliisti tuotettu terveydenhuolto on hyvä esimerkki. Ihmiset maksavat vakuutusyhtiöille ja vakuutusyhtiöt maksavat sairaanhoidosta syntyviä kuluja. Kuluja on paljon, koska vakuutusyhtiöiden intresseissä on terveydenhuoltomenojen nousu. Vakuutuksen ottamisen tarve tulee näin ilmeisemmäksi. Terveydenhuollon toimipisteiden tarve tehdä tulosta on myös ymmärettävää. Rahaa pyörii siis reippaasti. Kansantaloudellisesti tämä toiminta ei ole kuitenkaan tuottavaa, koska nämä rahavarannot ovat poissa tuotannollisesta työstä. Kalliisti ja tehottomasti tuotettu terveydenhoito vähentää siis BKT.tä. Tämä on aivan yksinkertaista talousmatematiikkaa.

Lue lisää

Bruttokansantuote periaatteessa kasvaa jatkuvasti pidemmällä aikavälillä. Silloin kun se ei kasva ollaan taantumassa (kasvuprosentti 0) tai lamassa (BKT pienenee). Mutta normaalioloissa BKT kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu mm. väestönkasvusta ja tuottavuuden kasvusta. Solowin kasvumallin mukaan potentiaalinen BKT kasvaa n. 2,5% vuodessa ja se miten havaittu BKT seuraa potentiaalista riippuu kysynnän kasvusta, mutta yleisesti ottaen suunta on ylöspäin. Jos esim. löydät jostain Suomen BKT:n kehitystä viime vuosisadalla kuvaavan käppyrän huomaat, että lukuunottamatta 90-luvun laman aiheuttamaa muutaman vuoden poikkeamaa BKT kasvoi läpi koko 1900-luvun.

"Insvestoinnit, jotka eivät tuota selvästi rahaa, vähentävät BKT.tä."

Tämä on vain yksinkertaisesti väärin tulkittu. Bruttokansantuotteeseen kuuluu kaikki kotimainen tuotanto, ei pelkästään tuotannosta saatu voitto. Ehkä tämä selventää asiaa lisää: http://ingrimayne.saintjoe.edu/econ/Connections/Uses.html

Ramon kirjoitti:

Bruttokansantuote periaatteessa kasvaa jatkuvasti pidemmällä aikavälillä. Silloin kun se ei kasva ollaan taantumassa (kasvuprosentti 0) tai lamassa (BKT pienenee). Mutta normaalioloissa BKT kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu mm. väestönkasvusta ja tuottavuuden kasvusta. Solowin kasvumallin mukaan potentiaalinen BKT kasvaa n. 2,5% vuodessa ja se miten havaittu BKT seuraa potentiaalista riippuu kysynnän kasvusta, mutta yleisesti ottaen suunta on ylöspäin. Jos esim. löydät jostain Suomen BKT:n kehitystä viime vuosisadalla kuvaavan käppyrän huomaat, että lukuunottamatta 90-luvun laman aiheuttamaa muutaman vuoden poikkeamaa BKT kasvoi läpi koko 1900-luvun.

"Insvestoinnit, jotka eivät tuota selvästi rahaa, vähentävät BKT.tä."

Tämä on vain yksinkertaisesti väärin tulkittu. Bruttokansantuotteeseen kuuluu kaikki kotimainen tuotanto, ei pelkästään tuotannosta saatu voitto. Ehkä tämä selventää asiaa lisää: http://ingrimayne.saintjoe.edu/econ/Connections/Uses.html

Lue lisää

Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Valtio A sijoittaa rahojaan teihin ja hoitolaitoksiin. Valtio B sijoittaa rahojaan vähemmän ko. kohteisiin ja enemmän tuotantolaitoksiin tehtaisiin tms. Kummalla valtiolla on suurempi BKT, vähän ajan päästä?

Tittelityy kirjoitti:

Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Valtio A sijoittaa rahojaan teihin ja hoitolaitoksiin. Valtio B sijoittaa rahojaan vähemmän ko. kohteisiin ja enemmän tuotantolaitoksiin tehtaisiin tms. Kummalla valtiolla on suurempi BKT, vähän ajan päästä?

Lue lisää

Yritys A (kaikki kansantalouden yritykset) saa vuoden aikana aikaiseksi 100 yksikköä arvonnousua, mikä on toisin sanoen bruttokansantuote. Tästä 100 yksiköstä 50 yksikköä menee veroina ym. maksuina valtiolle, joka sitten käyttää sen 50 yksikköä vaikka teihin. BKT on edelleen 100 yksikköä, ei 100 yksikköä miinus 50 yksikköä, joka käytettiin teihin.

Bruttokansantuote mittaa arvonnousua, siis sitä miten paljon rahaa on saatu aikaiseksi. Se on eri asia kuin se, mihin sitä rahaa käytetään. Kaikki julkinen kysyntä nostaa bruttokansantuotetta, paitsi vuodot ulkomaille (=tuonti) ja vastikkeettomat tuet, jotka eivät ole kulutusta vaan rahan siirtoa paikasta toiseen. Miksi esimerkiksi Lemminkäisen aikaansaamasta tulosta pitäisi vähentää valtion maksama osuus laskettaessa BKT:tä? Eihän siinä olisi mitään järkeä, että Lemminkäisen panos bruttokansantuoteeseen olisi muutaman taloyhtiön pihojen asvaltointi ja moottoritieurakat jätettäisiin kokonaan huomiotta. Tai Patrian puolustustarviketilaukset jäisivät BKT:n ulkopuolelle, koska ne olisivat valtion tilauksia.

"Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Valtio A sijoittaa rahojaan teihin ja hoitolaitoksiin. Valtio B sijoittaa rahojaan vähemmän ko. kohteisiin ja enemmän tuotantolaitoksiin tehtaisiin tms. Kummalla valtiolla on suurempi BKT, vähän ajan päästä?"

BKT:n kasvuvauhti ja BKT hetkellä 0 ovat kaksi eri asiaa. Jos kummallakin valtiolla olisi sama määrä rahaa käytössään vuoden 0 aikana ja ne käyttäisivät sitä kuten yllä on mainittu, olisi vuoden 0 BKT sama (ceteris paribus). Siis julkisen kulutuskysynnän määrä olisi vuonna 0 olisi tismalleen sama kummassakin kansantaloudessa.