Lopettaisitpa vihaamisen

Miehelle.

Anonyymi kirjoitti:

Miehelle.

Ja mieheltä, vai? Ugh, en osaa samaistua siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Miehelle.

Miksi ajattelet että mies vihaa? Miten hän käyttäytyy?

-Q

Anonyymi kirjoitti:

Ja mieheltä, vai? Ugh, en osaa samaistua siihen.

Ei oo mieheltä miehelle.

Aivan uskomattoman osuva kirjoitus! Itse olen nainen ja tunteeni ovat juuri kuin sinun. Olen ihan tavallinen perheenäiti, joka pitää työstään ja työkavereistaan. Työkavereiden joukossa on eräs mies, jonka merkitys on minulle enemmän. Työkavereiden kommenteista päätellen minäkin hänelle. Ainakin välillä. Olemme jutelleet paljon ja tunteetkin ovat ottaneet valtaa vuosien aikana jotka olemme tunteneet. Kuitenkaan emme ole rajoja rikkoneet mutta yhteys on selkeä. Välillä mies avautuu ja päästää ns lähemmäksi itseään. Välillä hänen on selkeästi huono olla seurassani. Juttelee ja on mukava mutta silmiin ei katso, vilkaisee vain. Hipelöi vaatteitaan, kasvojaan sekä silmälasejaan. On sellainen tuskastuneen oloinen, mutta kuitenkin on siinä eikä lähde pois. Välillämme on leikkisää flirttiä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Olemme varmasti molemmat parisuhteessa, jossa kaikki on ihan hyvin, mutta itse en tuota miestä pysty ohittamaan tai unohtamaan. Hänessä on jotain vakaata, ilkikurista, lämmintä, kylmän laskelmoivaa, hallitsevaa, herkkyyttä, turvallista, jännittävää myös sitä Suurlähettiläinen laulamaa komeaa ja kaunista, samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa. Hänen lähellään on hyvä olla. Kerro sinä miehenä mistä asioista voisin päätellä onko tämä tunne mielikuvitukseni tulosta vai totta?

Anonyymi kirjoitti:

Aivan uskomattoman osuva kirjoitus! Itse olen nainen ja tunteeni ovat juuri kuin sinun. Olen ihan tavallinen perheenäiti, joka pitää työstään ja työkavereistaan. Työkavereiden joukossa on eräs mies, jonka merkitys on minulle enemmän. Työkavereiden kommenteista päätellen minäkin hänelle. Ainakin välillä. Olemme jutelleet paljon ja tunteetkin ovat ottaneet valtaa vuosien aikana jotka olemme tunteneet. Kuitenkaan emme ole rajoja rikkoneet mutta yhteys on selkeä. Välillä mies avautuu ja päästää ns lähemmäksi itseään. Välillä hänen on selkeästi huono olla seurassani. Juttelee ja on mukava mutta silmiin ei katso, vilkaisee vain. Hipelöi vaatteitaan, kasvojaan sekä silmälasejaan. On sellainen tuskastuneen oloinen, mutta kuitenkin on siinä eikä lähde pois. Välillämme on leikkisää flirttiä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Olemme varmasti molemmat parisuhteessa, jossa kaikki on ihan hyvin, mutta itse en tuota miestä pysty ohittamaan tai unohtamaan. Hänessä on jotain vakaata, ilkikurista, lämmintä, kylmän laskelmoivaa, hallitsevaa, herkkyyttä, turvallista, jännittävää myös sitä Suurlähettiläinen laulamaa komeaa ja kaunista, samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa. Hänen lähellään on hyvä olla. Kerro sinä miehenä mistä asioista voisin päätellä onko tämä tunne mielikuvitukseni tulosta vai totta?

Lue lisää

Kiva että löytyy kohtalotovereita! Olisi mukava olla kuvauksesi mies, mutta harmikseni ei osu (minulla ei silmälaseja). Kertomasi perusteella voi hyvinkin olla että mies on kiinnostunut. Se että molemmat on varattuja tekee asian vain mutkikkaaksi ja asiasta on vaikea puhua.

Yritin itse oman ihastukseni kanssa joskus keskustella tuntemuksista, mutta se meni kyllä surkeasti. Hän totesi että hänen puoleltaan minkäänlaista kiinnostusta ei ole, eikä hän voisi mitään sellaista ajatellakaan. Kaikki merkit olivat kuitenkin ilmassa ja ovat tietyllä tapaa edelleen ja siksi asia on ollut todella vaikea käsitellä. Mutta toisaalta, niinhän sitä sanotaan ettei naisia voi ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Kiva että löytyy kohtalotovereita! Olisi mukava olla kuvauksesi mies, mutta harmikseni ei osu (minulla ei silmälaseja). Kertomasi perusteella voi hyvinkin olla että mies on kiinnostunut. Se että molemmat on varattuja tekee asian vain mutkikkaaksi ja asiasta on vaikea puhua.

Yritin itse oman ihastukseni kanssa joskus keskustella tuntemuksista, mutta se meni kyllä surkeasti. Hän totesi että hänen puoleltaan minkäänlaista kiinnostusta ei ole, eikä hän voisi mitään sellaista ajatellakaan. Kaikki merkit olivat kuitenkin ilmassa ja ovat tietyllä tapaa edelleen ja siksi asia on ollut todella vaikea käsitellä. Mutta toisaalta, niinhän sitä sanotaan ettei naisia voi ymmärtää.

Lue lisää

Tuo tyypillinen kaikki "merkit on ilmassa" (tuijotus, hymy, nauru, juttutuokiot, lopulta turhautuminen tai jopa kyseenalaistaminen) on lähes satavarmasti aina "miehen väärinymmärrys"(eli vedätys) mihin ei kannattaisi mennä tarttumaan syvemmin ottein, jos ei halua vetää villiä lottoa. Kun nainen on vähääkään tosissaan liikkeellä, tulee hän puolitiehen vastaan antamalla miehelle ei-niin-helposti-mitätöitävän-argumentin, vaikka sanomalla: "saa laittaa viestiä".

Anonyymi kirjoitti:

Tuo tyypillinen kaikki "merkit on ilmassa" (tuijotus, hymy, nauru, juttutuokiot, lopulta turhautuminen tai jopa kyseenalaistaminen) on lähes satavarmasti aina "miehen väärinymmärrys"(eli vedätys) mihin ei kannattaisi mennä tarttumaan syvemmin ottein, jos ei halua vetää villiä lottoa. Kun nainen on vähääkään tosissaan liikkeellä, tulee hän puolitiehen vastaan antamalla miehelle ei-niin-helposti-mitätöitävän-argumentin, vaikka sanomalla: "saa laittaa viestiä".

Lue lisää

Entä miehen kohdalla? Itse kirjoitin tuon ylemmän eli olen se tavallinen perheenäiti. En ole koskaan uskaltautunut sanomaan, että ”sulla on numeroni, ota yhteyttä”. En herran jestas ikinä uskaltaisi sanoa niin!! Pelkäisin että nolaan itseni ja menetän ne hyvät hetket hänen kanssaan. Ei ole hän ikinä ottanut yhteyttä työn ulkopuolella. Tai muuten on joskus yli 10 vuotta sitten vähän kyllä vihjas, mutta silloin en voinut vastata niin kuin olisin halunnut. Nyt hän ei tee sitä viimeistä siirtoa vaan tuntuu että imee minusta kaiken tiedon. Viihtyy seurassani ja hakeutuu siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiva että löytyy kohtalotovereita! Olisi mukava olla kuvauksesi mies, mutta harmikseni ei osu (minulla ei silmälaseja). Kertomasi perusteella voi hyvinkin olla että mies on kiinnostunut. Se että molemmat on varattuja tekee asian vain mutkikkaaksi ja asiasta on vaikea puhua.

Yritin itse oman ihastukseni kanssa joskus keskustella tuntemuksista, mutta se meni kyllä surkeasti. Hän totesi että hänen puoleltaan minkäänlaista kiinnostusta ei ole, eikä hän voisi mitään sellaista ajatellakaan. Kaikki merkit olivat kuitenkin ilmassa ja ovat tietyllä tapaa edelleen ja siksi asia on ollut todella vaikea käsitellä. Mutta toisaalta, niinhän sitä sanotaan ettei naisia voi ymmärtää.

Lue lisää

Toivottavasti sinä olet se rohkea ja uskaltaudut kertomaan kiinnostuksesi! Itse pelkään olevani pelimiehen päivän piriste. Perheenäitiä voi siihen turvallisesti käyttää. Itse olen rohjennut jo vähän luopua pelimies ajatuksesta, koska on itsekin avautunut asioistaan jne.

Anonyymi kirjoitti:

Entä miehen kohdalla? Itse kirjoitin tuon ylemmän eli olen se tavallinen perheenäiti. En ole koskaan uskaltautunut sanomaan, että ”sulla on numeroni, ota yhteyttä”. En herran jestas ikinä uskaltaisi sanoa niin!! Pelkäisin että nolaan itseni ja menetän ne hyvät hetket hänen kanssaan. Ei ole hän ikinä ottanut yhteyttä työn ulkopuolella. Tai muuten on joskus yli 10 vuotta sitten vähän kyllä vihjas, mutta silloin en voinut vastata niin kuin olisin halunnut. Nyt hän ei tee sitä viimeistä siirtoa vaan tuntuu että imee minusta kaiken tiedon. Viihtyy seurassani ja hakeutuu siihen.

Lue lisää

Jos et itse uskalla sanoa niin luuletko että se on miehelle jotenkin helpompaa? Varsinkaan enää toista kertaa mennä nolaamaan itseään? Useasti siinä vaiheessa kun mies pyytää ulos, on nainen jo pitkään joutunut kiemurtelemaan huomiosta kaikin mahdollisin keinoin. Sitä ei varmaankaan kannattaisi tehdä, jos päällimmäinen tarkoitus antaa suoraan pakit. Hyvin mahdollisesti se mies haluaisi tehdä uuden aloitteen mutta ahdistus ja häpeä vaan on yhtä kova kuin alitajunnallinen itsesuojeluvaisto eikä enää pysty siihen edes kossupullon voimalla.

Varmasti sinulla olisi monia työkaluja käytössä kuten kysyä onko tulossa firman juhliin, pyytää työkaveriasi vähän tiedustelemaan tilannetta puolestasi, tai keksimällä jotain puoliturhaa työasiaa selvitettäväksi ja siinä samassa kokeilla varovasti ajautuisiko keskustelu pois pelkistä työasioista.

Jos mies ei tartu em. vihjauksiin tai jopa pikemminkin pyrkii ajautumaan poispäin, niin oma näkemykseni on, että ei missään tapauksessa kannata kysellä yhtään enempää. Siis jos itsensä nolaaminen tuntuisi vähääkään kivuliaalta. Jos taas vaan itse odotat nenä pystyssä niin arvaukseni on, että loppuu elämä kesken.

Näin miehenä näe mitään viimeistä siirtoa olemassakaan vaan aasin ja kepin päässä roikkuvan porkkanan. Porkkanan etäisyys voi vaihdella paljonkin mutta ei sitä koskaan kiinni saa.

Riippuu kuka mies? Usein nainen on se kenen mielialat vaihtelevat niin paljon, että se näyttää vihaamiselta kuten yllä on kuvattu. Se että ajaa miehen matkoihinsa ei tarkoita, että mies vihaa naista.

Vokaalilla

Anonyymi kirjoitti:

Vokaalilla

Harmi ettei konsonantilla. T olisi ollut hyvä 🙂

Olen kyllä ollut kuulevinani erään naisen ihmettelevän miksi juttelen muille niin iloisesti ja hänelle en juuri ollenkaan. Syyn voi lukea edellisestä viestistä. Ja ei, en juttele tosiaankaan kaikille muillekaan mutta ystävällinen pyrin kaikille olemaan.