Onko mahdollista dual cirquit mallisissa briggs stratton moottoreissa jossa on kaksi ulostuloa, punainen dc akun lataamiseen ja musta " " valoille, niin asentaa diodi siihen mustaan johtoon, ja saada dc virtaa valoille ilman, että tulee häiriötä punaisen valmiin dc virran piiriin tai voiko tämän diodilla muutetun virran laittaa suoraan samalle akulle dc ksi muutettuna ja tuplata latausteho ? onko molemmat johdot alunperin samanveroisia ja tässä punaisessa johdossa, jossa mahdollisesti on tehtaan asentama diodi, on vain siksi dc ?
pähkäilen vanhan puutarhatraktorin sähköjärjestelmän kanssa ja olen löytänyt materiaalia kyllä kaavioineen, mutta tuo 3 ampeerin lataustehon johdosta kiinnostaa mahdollisuus tuplata se mutta nämä alkaa mennä vaikeaksi ilman elektroniikan tietämystä enempiä. ja jos nyt sattumalta joku elektroniikkavelho lukee niin kiitolinen vastauksista.
AC ulosotto magneetolta puutarhakoneissa
28
1339
Vastaukset
- Anonyymi
Eli nopeasti googlettaen ilmeisesti joka toinen puolijakso menee valoille ja joka toinen akulle? Piuhat ovat "saman arvoisia"
Ei kai tuossa oikein diodia voi asentaa mustaan, kun siinä sellainen on jo. Molemmat diodit mäkeen ja kokoaaltotasasuuntaus vihreän ja magneeton maan väliin tilalle?
Vaarana on, että akku alkaa kiehua ilman valoja ajettaessa mutta siihenkin löytyy lääke, kun laitetaan jännitteensäädin, jos sellaista ei vielä ole.
Toinen teoreettinen vaara on, että jos valot toimivat uudella kytkennällä aina akun kautta, pienillä kierroksilla käytettäessä valot purkavat akkua, kun alkuperäisellä kytkennällä valot menivät vain himmeäksi tyhjäkäynnin ajaksi.
https://www.mytractorforum.com/threads/briggs-dual-circuit-alternator-and-electric-pto.1322031/#lg=thread-1322031&slide=14- Anonyymi
kiitos paljon vastauksesta! tuo kaavio ei ollut ihan omaan moottoriin sopiva, mutta tuo on
https://servimg.com/view/14876758/34#
moottori on tyyppiä 252707 dual cirquit 11 hv 399 cm 3, 80-luvun brigggs stratton. mtd yardman puutarhatraktorista on kyse.
Elikkä sieltä moottorista tulee musta ja punainen. Olen hommannut puutarhatraktorin, jossa kaikki sähköt on sekaisin ja joudun rakentamaan ne oikeastaan alusta. Kaikki turvakytkimet jää pois, ja valot on jo vaihdettu kaikki ledeiksi ( eli dc tä vaativat) .
Moottorilta tulee punainen ja musta. Punaisessa on kolvattu tehtaalla diodi, mustassa ei. Olen lukenut että joku ehdottaa jenkkisaiteilla, että leikataan se punaisen johdon kolvattu diodi pois, ja tilalle laitetaan systeemi seuraava: siltadiodi http://www.instele.fi/product_pictures/original/743-772-gbpc3510.jpg mustalta ja punaiselta, ja dc virraksi. Sen perään itse ajattelin, että laitan aurinkopaneelin lataussäätimen. Siitä virta akulle, ja kaikki valojen sähköt akulta käsin.
hyöty olisi lähinnä, että kaikki virta olisi reguloitua ja dc tä. Nyt systeemi lataa vain sillä punaisella 3 amp, mutta musta valoille menevä on 5 amp. Ilmeisimmin on mahdollista saada tuo systeemi tuottamaan 8 amp latausta, ja huolimatta siitä käytänkö valoja vai en. nyt valolle menevä 5 amp menee esim päiväsaikaan hukkaan. akku kuitenkin on vain 10 amp, jonka saatan suurentaa myöhemmin joka tapauksessa. nykytraktoreissa kun on 24 amp. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kiitos paljon vastauksesta! tuo kaavio ei ollut ihan omaan moottoriin sopiva, mutta tuo on
https://servimg.com/view/14876758/34#
moottori on tyyppiä 252707 dual cirquit 11 hv 399 cm 3, 80-luvun brigggs stratton. mtd yardman puutarhatraktorista on kyse.
Elikkä sieltä moottorista tulee musta ja punainen. Olen hommannut puutarhatraktorin, jossa kaikki sähköt on sekaisin ja joudun rakentamaan ne oikeastaan alusta. Kaikki turvakytkimet jää pois, ja valot on jo vaihdettu kaikki ledeiksi ( eli dc tä vaativat) .
Moottorilta tulee punainen ja musta. Punaisessa on kolvattu tehtaalla diodi, mustassa ei. Olen lukenut että joku ehdottaa jenkkisaiteilla, että leikataan se punaisen johdon kolvattu diodi pois, ja tilalle laitetaan systeemi seuraava: siltadiodi http://www.instele.fi/product_pictures/original/743-772-gbpc3510.jpg mustalta ja punaiselta, ja dc virraksi. Sen perään itse ajattelin, että laitan aurinkopaneelin lataussäätimen. Siitä virta akulle, ja kaikki valojen sähköt akulta käsin.
hyöty olisi lähinnä, että kaikki virta olisi reguloitua ja dc tä. Nyt systeemi lataa vain sillä punaisella 3 amp, mutta musta valoille menevä on 5 amp. Ilmeisimmin on mahdollista saada tuo systeemi tuottamaan 8 amp latausta, ja huolimatta siitä käytänkö valoja vai en. nyt valolle menevä 5 amp menee esim päiväsaikaan hukkaan. akku kuitenkin on vain 10 amp, jonka saatan suurentaa myöhemmin joka tapauksessa. nykytraktoreissa kun on 24 amp.Näyttää olevan magneetossa kaksi käämiä joiden toiset päät on liitetty runkoon, ja toisessa käämissä on puoliaaltotasasuuntaus. Oleellista on tietää onko käämit rinnakkaisia vai sarjaan kytkettyjä, ja minkä jännitteisiä.
Pitäisi mitata paljonko vaihtojännitettä tulee (kone käynnissä ja käämien liitin irti) punaisesta ennen diodia ja rungon väliltä, ja vastaava mittaus mustasta johtimesta. Käämien sarja/rinnan kytkentä selviää mittaamalla vaihtojännitettä punaisen ennen diodia ja mustan johtimen välistä.
Näiden mittausten perusteella voi sitten päätellä miten voi toteuttaa kytkennät.
- Anonyymi
Joo. En itsekään löytänyt aloittajan käämityksestä kuvaa, josta selviäisi väliulosotot.
Yksi Reiskan tapa voi olla laittaa molempiin johtoihin (diodi ohittaen) maata vasten vaikka erilliset H4-polttimot ja mitata yleismittareilla jännitetä polttimoiden yli. Jos jännite on sama, käämit on varmaan samanlaiset.
Seuraavaksi kokeilla kytkeä molemmat johdot rinnan (ilman diodia) ja katsoa että sammuuko polttimot vai palaako ne edelleen yhtä kirkkaasti. Jos polttimot sammuu, käämit on eri vaiheissa ja testi kannattaa lopettaa sillä sekunnilla.
Jos käämit toimii rinnankytkettynä virta tuplaantuen, niin kokoaaltosilta maan ja käämien välille, siitä kaikki jännitteen säätäjän kautta akkuun.
Toinen vaihtoehto on purkaa staattori pöydälle ja alkaa tutkimaan kytkentää. Ensimmäiseksi kannattaa varmaan irrottaa käämin maadoitukset ja selvittää yleismittarilla onko käämit sen jälkeen kokonaan erilliset, sama napamäärä, saman poikkipinta-alan kuparia molemmilla käämeillä.
Tuollaisen staattorin käämiminen uudelleen ei ole teknisesti kummoinen juttu mutta käämilangan paksuutta voi joutua pariin kertaan hakemaan, jos pitää saada optimoitua analogiselle jännitteensäätimelle.
Sopivan poikkipinta-alan lankaa vaan kaikki navat sarjassa täyteen (sama kierrosmäärä) niin, että käämintäsuunta vaihtuu jokaisen navan välillä. Jos ennen on ollut kaksi erillistä käämiä, jotka tuottavat 12V niin kaikki navat sarjassa sitten tupla-poikkipinta-alan lankaa.
Kun käämitys on todettu toimivaksi sopivalla jännitealueella niin jonnekin moottorikorjaamoon lakattavaksi, jos ei itsellä ole suhteita, että saisi hartsia takaoven kautta kossupullolla.- Anonyymi
" Jos käämit toimii rinnankytkettynä virta tuplaantuen, niin kokoaaltosilta maan ja käämien välille, siitä kaikki jännitteen säätäjän kautta akkuun. "
Ei noin voi tehdä koska akun miinusnapa on edelleenkin rungossa. Alkaa tasurista nousta savua, kun sillan yksi diodi kärähtää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Jos käämit toimii rinnankytkettynä virta tuplaantuen, niin kokoaaltosilta maan ja käämien välille, siitä kaikki jännitteen säätäjän kautta akkuun. "
Ei noin voi tehdä koska akun miinusnapa on edelleenkin rungossa. Alkaa tasurista nousta savua, kun sillan yksi diodi kärähtää.Tarkoitin että silta asennetaan niin, että alkuperäinen staattorikäämityksen maadoitus irrotetaan maasta ja kytketään sillan toiseen AC-tuloon.
Jos staattorikäämitystä ei saa millään järkevällä tavalla muutettua kelluvaksi, eikä käämitystä haluta tehdä kokonaan uusiksi niin silloin vaihtoehdoksi jää irrottaa akku ja kaikki muutkin akun kautta toimivat maadoitukset rungosta. Rungosta lähtee ainoastaan yksi johto sillalle ja tasasähkölaitteille on oma johdollinen miinus.
Kyllä aloittajan kaavailemat muutostyöt vaativat hieman mielenkiintoa aiheeseen ja omaakin ongelmanratkaisukykyä, joka lienee koko harrastamisen idea. Valmiiksi ratkotut ongelmat saa kaupasta takuun kera. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin että silta asennetaan niin, että alkuperäinen staattorikäämityksen maadoitus irrotetaan maasta ja kytketään sillan toiseen AC-tuloon.
Jos staattorikäämitystä ei saa millään järkevällä tavalla muutettua kelluvaksi, eikä käämitystä haluta tehdä kokonaan uusiksi niin silloin vaihtoehdoksi jää irrottaa akku ja kaikki muutkin akun kautta toimivat maadoitukset rungosta. Rungosta lähtee ainoastaan yksi johto sillalle ja tasasähkölaitteille on oma johdollinen miinus.
Kyllä aloittajan kaavailemat muutostyöt vaativat hieman mielenkiintoa aiheeseen ja omaakin ongelmanratkaisukykyä, joka lienee koko harrastamisen idea. Valmiiksi ratkotut ongelmat saa kaupasta takuun kera.Jos nuo käämit sattuisivat olemaan sarjakytkentäiset, eli runkoon olisi kytketty keskiväliotto, voisi käämeihin kytkeä siltatasurin.
Tasurin plussasta edelleen lataus, mutta kokoaaltotasasuunnattuna molempia käämejä hyödyntäen. Tasurin miinuksesta sitten vastaavasti valot, mutta plus runkoon kytkettynä, jos ovat ledejä.
Näin lataus sekä valot saisivat lisää virtaa entiseen verrattuna. Tietenkin edellyttäisi että magneeton vaihtosähkö on symmetristä, eli plus ja miinus aaltoa yhtä korkealta. Myöskin magneeton käämit rasittuisivat suuremmalla virralla/teholla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos nuo käämit sattuisivat olemaan sarjakytkentäiset, eli runkoon olisi kytketty keskiväliotto, voisi käämeihin kytkeä siltatasurin.
Tasurin plussasta edelleen lataus, mutta kokoaaltotasasuunnattuna molempia käämejä hyödyntäen. Tasurin miinuksesta sitten vastaavasti valot, mutta plus runkoon kytkettynä, jos ovat ledejä.
Näin lataus sekä valot saisivat lisää virtaa entiseen verrattuna. Tietenkin edellyttäisi että magneeton vaihtosähkö on symmetristä, eli plus ja miinus aaltoa yhtä korkealta. Myöskin magneeton käämit rasittuisivat suuremmalla virralla/teholla.En itse ihan täysin ymmärrä ehdottamasi kytkennän toimintaa mutta uskon että käämit ovat sarjassa ja siellä on väliulosotto maadoitukselle.
Esim. siinä 525 kotarissa oli 12 napaa sarjassa ja väliulosotto maihin 10 navan kohdalla. Idea oli siinä, että vaihtovirtavaloille tuli 12V ja akun lataukseen 14.4V
Sinun ideastasi ymmärrän sen, että jätetään väliulosotto käyttämättä ja kytketään koko käämitys sarjassa siltaan. Silloin ongelma olisi nähdäkseni liian suuri jännite, joka ei ehkä mitään haittaisi, jos jännitteensäädin olisi up/down hakkuri.
Lainaan: " Tasurin plussasta edelleen lataus, mutta kokoaaltotasasuunnattuna molempia käämejä hyödyntäen. Tasurin miinuksesta sitten vastaavasti valot, mutta plus runkoon kytkettynä, jos ovat ledejä.."
Tarkoitat että akulle menee lataus molemmilta käämeiltä mutta valot käyttäisivät edelleen vain toista käämitystä, jos otat toisen potentiaalin vekottimen rungosta? Eikö myös valot kannattaisi ottaa suoraan akun navoilta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En itse ihan täysin ymmärrä ehdottamasi kytkennän toimintaa mutta uskon että käämit ovat sarjassa ja siellä on väliulosotto maadoitukselle.
Esim. siinä 525 kotarissa oli 12 napaa sarjassa ja väliulosotto maihin 10 navan kohdalla. Idea oli siinä, että vaihtovirtavaloille tuli 12V ja akun lataukseen 14.4V
Sinun ideastasi ymmärrän sen, että jätetään väliulosotto käyttämättä ja kytketään koko käämitys sarjassa siltaan. Silloin ongelma olisi nähdäkseni liian suuri jännite, joka ei ehkä mitään haittaisi, jos jännitteensäädin olisi up/down hakkuri.
Lainaan: " Tasurin plussasta edelleen lataus, mutta kokoaaltotasasuunnattuna molempia käämejä hyödyntäen. Tasurin miinuksesta sitten vastaavasti valot, mutta plus runkoon kytkettynä, jos ovat ledejä.."
Tarkoitat että akulle menee lataus molemmilta käämeiltä mutta valot käyttäisivät edelleen vain toista käämitystä, jos otat toisen potentiaalin vekottimen rungosta? Eikö myös valot kannattaisi ottaa suoraan akun navoilta?Vastaava kytkentä kuin tässä kuvassa.
https://lh3.googleusercontent.com/proxy/QHM6qCHhpD5lumbeqGR-UpN1VNglGbjFFvdpGi0kS0wTK2UHwkfCV0YyYYZV2Z0w1iJs1kTyhRIA7bh6wMG_ZepryQR3fU3KJsf_9Td7QpW4630ezBvjRYPJam7W - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaava kytkentä kuin tässä kuvassa.
https://lh3.googleusercontent.com/proxy/QHM6qCHhpD5lumbeqGR-UpN1VNglGbjFFvdpGi0kS0wTK2UHwkfCV0YyYYZV2Z0w1iJs1kTyhRIA7bh6wMG_ZepryQR3fU3KJsf_9Td7QpW4630ezBvjRYPJam7WMielenkiintoista! Ei olisi tullut mielenkään vetää ac-yhteyttä sillan takapuolelle...
Mitä etua tuolla saavutetaan, jos ajatellaan kondensaattorit vaikka hehkulampuiksi? Ottaako hehkulamppu suuremman tehon vihreä piuha kytkettynä vai irti?
Suunnittelit siis ladata akkua sinisistä mutta valot toimimaan vihreän ja miinuksen välistä? Eikö puolijaksot kuormitu epätasaisesti silloin, valojen puoliskolla aallon korkeus laskee?
Miksi ei valotkin rehellisesti akun navoilta kuormittamaan tasaisesti molempia puolijaksoja? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista! Ei olisi tullut mielenkään vetää ac-yhteyttä sillan takapuolelle...
Mitä etua tuolla saavutetaan, jos ajatellaan kondensaattorit vaikka hehkulampuiksi? Ottaako hehkulamppu suuremman tehon vihreä piuha kytkettynä vai irti?
Suunnittelit siis ladata akkua sinisistä mutta valot toimimaan vihreän ja miinuksen välistä? Eikö puolijaksot kuormitu epätasaisesti silloin, valojen puoliskolla aallon korkeus laskee?
Miksi ei valotkin rehellisesti akun navoilta kuormittamaan tasaisesti molempia puolijaksoja?Olet nyt jotenkin hakoteillä, mutta tiedä miten. Seuraa käämien virransuuntia tasurin läpi, huomaat että molempia jännitteitä syötetään saman aikaiseti vaihtosähkön vaihdellessa.
Runkoa vasten saadaan siis kaksi 12V jännitettä, ja äärinavoilta plussan ja miinuksen välistä tulee 24V. Runko on väliottona käämille ja myös 24V tasajännitteelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet nyt jotenkin hakoteillä, mutta tiedä miten. Seuraa käämien virransuuntia tasurin läpi, huomaat että molempia jännitteitä syötetään saman aikaiseti vaihtosähkön vaihdellessa.
Runkoa vasten saadaan siis kaksi 12V jännitettä, ja äärinavoilta plussan ja miinuksen välistä tulee 24V. Runko on väliottona käämille ja myös 24V tasajännitteelle.Olen sitä mieltä, että tuolla kytkennällä on elektroniikassa paikkansa silloin kun tarvitaan kaksipuolista jännitettä, mutta tuossa ruohonleikkurissa käämityksestä saadaan samalla vaivalla ja euroilla viimeiset tehot paremmin irti ilman väliulosottoa?
Jos akku on kytketty ylempien kondensaattorien tilalle niin vuorotellen molemmista käämeistä joka toinen puolijakso lähtee alapuolisille konkille eikä auta akun lataamista yhtään?
Jos käämit saa sarjaan ja jännite nousisi 24V tuntumaan sillan jälkeen, pitäisi olla step down hakkuri, joka muuttaa jännitteen virraksi eikä lämmöksi. Ja aloittaja joka tapauksessa tarvitsee sen jännitteensäätimen kytkentään, koska suuremman virran seurauksena akun sisäinen vastus ei ole enää riittävä rajoittamaan jännitteen nousua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että tuolla kytkennällä on elektroniikassa paikkansa silloin kun tarvitaan kaksipuolista jännitettä, mutta tuossa ruohonleikkurissa käämityksestä saadaan samalla vaivalla ja euroilla viimeiset tehot paremmin irti ilman väliulosottoa?
Jos akku on kytketty ylempien kondensaattorien tilalle niin vuorotellen molemmista käämeistä joka toinen puolijakso lähtee alapuolisille konkille eikä auta akun lataamista yhtään?
Jos käämit saa sarjaan ja jännite nousisi 24V tuntumaan sillan jälkeen, pitäisi olla step down hakkuri, joka muuttaa jännitteen virraksi eikä lämmöksi. Ja aloittaja joka tapauksessa tarvitsee sen jännitteensäätimen kytkentään, koska suuremman virran seurauksena akun sisäinen vastus ei ole enää riittävä rajoittamaan jännitteen nousua.Et siten seurannut virran suuntia huolella.
Kun molemmissa käämeissa virta kulkee "ylös", ylin käämi lataa ylintä jännitettä ja alin käämi lataa alinta - jännitettä. Sitten kun käämeissä on virran suunta "alas", ylin käämi lataa alinta - jännitettä ja alin käämi lataa ylintä jännitettä.
Molemmat jännitteet saavat siis kokoaaltotasasuuntauksen, ja virta kulkee aina vain yhden diodin läpi, toisin kuin yksinkertaisessa siltakytkennässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siten seurannut virran suuntia huolella.
Kun molemmissa käämeissa virta kulkee "ylös", ylin käämi lataa ylintä jännitettä ja alin käämi lataa alinta - jännitettä. Sitten kun käämeissä on virran suunta "alas", ylin käämi lataa alinta - jännitettä ja alin käämi lataa ylintä jännitettä.
Molemmat jännitteet saavat siis kokoaaltotasasuuntauksen, ja virta kulkee aina vain yhden diodin läpi, toisin kuin yksinkertaisessa siltakytkennässä.Seurasin kyllä, mutta en vaan ymmärtänyt... Se verran ymmärrän, että kun on puolijakso, jossa virta kulkee ylös, ylin käämi varaa yläpuolen konkkia. Sitten kun tulee vastakkainen puolijakso, ei tulekaan perinteinen sähkötön hetki, vaan vuorostaan alimmainen käämi tuuppaa virrat yläpuolen konkille.
Pointti ole se, että vuoroteleen molemmilta käämeiltä sujahtaa joka toinen puolijakso alakertaan, eikä aloittaja saa sitä haluamaansa suurinta tehoa. Diodien säästetty kynnysjännite tuskin muuttaa asiaa?
Jos tuo kytkentä kuormittaisi koko käämiä ja molempia puolijaksoja tasaisesti antaen samalla suurimman tehon, eikö olisi helpointa jättää alapuolen kytkentä kokonaan tyhjäksi ja ottaa yläpuolelle sijoitetusta akusta sähkö myös ledeille?
Kysymys siis edelleen: Millä argumenteilla tehoa himoitseva aloittaja ostaisi mieluimmin sinun kytkentäsi kuin minun? Miksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seurasin kyllä, mutta en vaan ymmärtänyt... Se verran ymmärrän, että kun on puolijakso, jossa virta kulkee ylös, ylin käämi varaa yläpuolen konkkia. Sitten kun tulee vastakkainen puolijakso, ei tulekaan perinteinen sähkötön hetki, vaan vuorostaan alimmainen käämi tuuppaa virrat yläpuolen konkille.
Pointti ole se, että vuoroteleen molemmilta käämeiltä sujahtaa joka toinen puolijakso alakertaan, eikä aloittaja saa sitä haluamaansa suurinta tehoa. Diodien säästetty kynnysjännite tuskin muuttaa asiaa?
Jos tuo kytkentä kuormittaisi koko käämiä ja molempia puolijaksoja tasaisesti antaen samalla suurimman tehon, eikö olisi helpointa jättää alapuolen kytkentä kokonaan tyhjäksi ja ottaa yläpuolelle sijoitetusta akusta sähkö myös ledeille?
Kysymys siis edelleen: Millä argumenteilla tehoa himoitseva aloittaja ostaisi mieluimmin sinun kytkentäsi kuin minun? Miksi?En nyt ole hahmottanut muuta sinnu kytkentää kuin sen missä tasurista nousee savua...
Voitko selostaa kytkentäsi uudelleen.
Tuossa linkissä on kattavasti kaikki tasasuuntauskytkennät, osuuko sinun kytkentäsi johonkin noista?
https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml11.sis - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt ole hahmottanut muuta sinnu kytkentää kuin sen missä tasurista nousee savua...
Voitko selostaa kytkentäsi uudelleen.
Tuossa linkissä on kattavasti kaikki tasasuuntauskytkennät, osuuko sinun kytkentäsi johonkin noista?
https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml11.sisTuon härvelin staattorin kytkennöistä meillä siis ei ole tietoa mutta veikkaukseni on, että kaikki navat on käämitty sarjaan ja jostain kohdasta tulee väliulosotto, joka on maadoitettu koneen runkoon.
Maadoitus ei välttämättä ole keskellä (kuten linkittämässäsi esimerkkikuvassa) niin että staattorin puoliskot olisivat samanlaisia, mutta sillä ei ole mitään väliä koska kuvassa esitettyä vihreän johtimen potentiaalia ei kytketä enää muutoksen jälkeen yhtään mihinkään. On vain yksi kelluva käämi.
Jäljelle meillä jää nuo kaksi johtoa, joista aloittaja puhuu, ne ovat siis koko käämityksen molemmat päät. Diodi poistetaan ja niihin kytketään sitten kokoaaltotasasuuntaussilta. Linkissäsi se on esitetty toiseksi ensimmäisenä: "Kokoaaltotasasuuntaus, yksipuolinen"
Edelleen, jos käämit on alun perin toimineet rinnakkain ja nyt ne ovat sarjassa, jännite on liian korkea. Jännitteensäätimeksi siis hakkuriyyppi, joka osaa muuttaa jännitteen virraksi eikä lämmöksi.
Miksi tästä kytkennästä siis nousee savua ja mistä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuon härvelin staattorin kytkennöistä meillä siis ei ole tietoa mutta veikkaukseni on, että kaikki navat on käämitty sarjaan ja jostain kohdasta tulee väliulosotto, joka on maadoitettu koneen runkoon.
Maadoitus ei välttämättä ole keskellä (kuten linkittämässäsi esimerkkikuvassa) niin että staattorin puoliskot olisivat samanlaisia, mutta sillä ei ole mitään väliä koska kuvassa esitettyä vihreän johtimen potentiaalia ei kytketä enää muutoksen jälkeen yhtään mihinkään. On vain yksi kelluva käämi.
Jäljelle meillä jää nuo kaksi johtoa, joista aloittaja puhuu, ne ovat siis koko käämityksen molemmat päät. Diodi poistetaan ja niihin kytketään sitten kokoaaltotasasuuntaussilta. Linkissäsi se on esitetty toiseksi ensimmäisenä: "Kokoaaltotasasuuntaus, yksipuolinen"
Edelleen, jos käämit on alun perin toimineet rinnakkain ja nyt ne ovat sarjassa, jännite on liian korkea. Jännitteensäätimeksi siis hakkuriyyppi, joka osaa muuttaa jännitteen virraksi eikä lämmöksi.
Miksi tästä kytkennästä siis nousee savua ja mistä?Unohdat nyt että siellä jossain lakatun käämin pohjilla (piilossa) ON edelleen se maadoitus runkoon!!??
Tietenki aloittajan ensin selvitettävä onko käämien jännitteet samat, ja onko käämit keskenään sarjaan kytkettyinä vaiko rinnakkaisina, ennen kuin mitään kannattaa tarkemmin suunnitella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohdat nyt että siellä jossain lakatun käämin pohjilla (piilossa) ON edelleen se maadoitus runkoon!!??
Tietenki aloittajan ensin selvitettävä onko käämien jännitteet samat, ja onko käämit keskenään sarjaan kytkettyinä vaiko rinnakkaisina, ennen kuin mitään kannattaa tarkemmin suunnitella.Enkä unohda vaan olen 10x sanonut jo tässä ketjussa, että maadoitus poistetaan staattorista ja olen tehnytkin niin, tosin en bridgeen vaan EXC-kotariin.
Välimaadoitus on jollain niitillä staattorin rungossa, siitä sivareilla katki ja juottaa käämin päät kelluvana yhteen!
Sanoin tässä ketjussa myös jo ainakin kertaalleen, että jos maadoitusta ei saa purettua, sitten vekottimen rungosta irrotetaan kaikki muut sähkölaitteiden maadoitukset ja uudet maadoitukset tuodaan johtimella akun miinusnavalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enkä unohda vaan olen 10x sanonut jo tässä ketjussa, että maadoitus poistetaan staattorista ja olen tehnytkin niin, tosin en bridgeen vaan EXC-kotariin.
Välimaadoitus on jollain niitillä staattorin rungossa, siitä sivareilla katki ja juottaa käämin päät kelluvana yhteen!
Sanoin tässä ketjussa myös jo ainakin kertaalleen, että jos maadoitusta ei saa purettua, sitten vekottimen rungosta irrotetaan kaikki muut sähkölaitteiden maadoitukset ja uudet maadoitukset tuodaan johtimella akun miinusnavalta.Se onkin aloittajan vielä selvitettävä juttu, onko käämien alkupäiden runkomaadoitus näkyvillä ja päät toisin kytkettävissä. Mutta ensin ne jännitteiden mittaukset.
Jos vain led-valoille halutaan tasajännitettä, se onnistuu laittamalla valojohtoonkin diodi samoin kuin on latausjohdossakin. Lisäksi vielä isohko elektrolyyttikondensaattori rinnalle tasamaan jännnitettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se onkin aloittajan vielä selvitettävä juttu, onko käämien alkupäiden runkomaadoitus näkyvillä ja päät toisin kytkettävissä. Mutta ensin ne jännitteiden mittaukset.
Jos vain led-valoille halutaan tasajännitettä, se onnistuu laittamalla valojohtoonkin diodi samoin kuin on latausjohdossakin. Lisäksi vielä isohko elektrolyyttikondensaattori rinnalle tasamaan jännnitettä.Kumpi sitten on helpompi erottaa maista staattori vai startti... loput romppeet lienee ainakin vaivatonta erottaa maista samalla kun tekee sähköt uusiksi.
Ja joo kokoaaltosillan perään huolella lyyttiä ennen stepdown-hakkuria, näin saadaan käämityksestä revittyä kaikki energia irti jo puolijakson alusta asti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kumpi sitten on helpompi erottaa maista staattori vai startti... loput romppeet lienee ainakin vaivatonta erottaa maista samalla kun tekee sähköt uusiksi.
Ja joo kokoaaltosillan perään huolella lyyttiä ennen stepdown-hakkuria, näin saadaan käämityksestä revittyä kaikki energia irti jo puolijakson alusta asti.Niin ja jatkan... toivottavasti käämitys on mitoitettu kestämään se. Joskus puoliaaltotasasuunnatusta muuntajalaturista muutin kokoaaltotasasuunnatun, sillä seurauksella että piimetallitermostaatti rupesi naksumaan puolet tiehämpään tahtiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja jatkan... toivottavasti käämitys on mitoitettu kestämään se. Joskus puoliaaltotasasuunnatusta muuntajalaturista muutin kokoaaltotasasuunnatun, sillä seurauksella että piimetallitermostaatti rupesi naksumaan puolet tiehämpään tahtiin.
Valopuoli jo nyt vaihtovirralla käyttää molempia puolijaksoja, että siinä ei muutu mikään oleelisesti. Lataus nykyisellään käyttää vain toista puolijaksoa, jos siitä oteaan molemmat puolijaksot käyttöön niin teoriassa virtarasitus kaksinkertaistuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valopuoli jo nyt vaihtovirralla käyttää molempia puolijaksoja, että siinä ei muutu mikään oleelisesti. Lataus nykyisellään käyttää vain toista puolijaksoa, jos siitä oteaan molemmat puolijaksot käyttöön niin teoriassa virtarasitus kaksinkertaistuu.
Sitäkään ei voi varmaksi tietää onko käämipuoliskot käämitty saman paksuisella langalla ennen kun saadaan aloittajalta jännitemittauksia H4-keinokuormalla.
Tuo konkan laittaminen sillan perään kuormittaa käämiä lisää. Ilman konkkaa puolijakson ollessa matalalla, virta ei paljon kulje, kun sähköjärjestelmän impedanssi on suhteessa suuri matalaan jännitteeseen. Eli käämi pääsee lepäämään osan puolijakson ajasta.
Konkalla taas saadaan tyyliin 0ohm vastus ja virta on tapissa jo puolijakson alusta asti. Konkan myötä käämillä ei siis ole aikaa enää jäädytellä niin suurta osaa puolijakson ajasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitäkään ei voi varmaksi tietää onko käämipuoliskot käämitty saman paksuisella langalla ennen kun saadaan aloittajalta jännitemittauksia H4-keinokuormalla.
Tuo konkan laittaminen sillan perään kuormittaa käämiä lisää. Ilman konkkaa puolijakson ollessa matalalla, virta ei paljon kulje, kun sähköjärjestelmän impedanssi on suhteessa suuri matalaan jännitteeseen. Eli käämi pääsee lepäämään osan puolijakson ajasta.
Konkalla taas saadaan tyyliin 0ohm vastus ja virta on tapissa jo puolijakson alusta asti. Konkan myötä käämillä ei siis ole aikaa enää jäädytellä niin suurta osaa puolijakson ajasta.https://www.falstad.com/circuit/
Tämä on hyvä simulaattori kokeilla kaikenlaisia kytkentöjä. Virrasta ja jännitteestä saa esiin skooppikuvat haluamastaan kohdasta kytkentää.
Tässä ruutukaappaus miten 2,2 kW lämmitysvastuksesta saadaan 3,3 kW lämmitysteho laittaamalla vastuksen syöttöön tasasuuntaussilta ja 2000 µF konkka.
https://aijaa.com/fmO5BU
- Anonyymi
tässä taas aloittaja, tosi paljon tietoa aiheesta. Menee osin minun ymmärryksen yläpuolellekin, mutta mielenkiintoista. Sellainen lisäkymysys olisi että eikö siihen ac puolen johtoon voi laittaa siltadiodia, ja suunnata dc llä suoraan ledille ja ledit ottaisi miinuksen rungosta ? ja antaisi sen 3 amp dc johdon mennä akulle kuten traktorivalmistaja oli ajatellut ?
latausteho akulle ei tosin kasva, mutta se miksi halusin ledit oli juuri se hehkupolttimoiden ja ac n himmeä valoteho. tarttisi mitata varmaan tyhjäkäynnin voltit että pysyykö ledit päällä- Anonyymi
Yksinkertaista siltatasasuuntaajaa ei voi laittaa koska valokäämin toinen pää on rungossa.
- Anonyymi
Käämien yhteistä maapistettä ei voi noin vain irrottaa ja kytkeä lähteviä päitä rinnakkain, koska pitää huomioida käämien vaihejärjestys, eli kääminen rinnastuksessa vaiheiden on oltava sama muuten alkaa savua ilmetä väärässä paikassa.
lisäksi kokoaaltosiltauksen mukana tulee kahden diodin sarjahäviö eli noin 1,2 volttia joka pudottaa liikaa lähtöjannitettä ilman regulointia olevassa lataussysteemissä ilman että käämitystä muutetaan.
asia on yksinkertainen ja samalla melko hankala koska kestomangneettigeneraattori tuottaa lepojännitettä suhteessapyörintänopeuteen.- Anonyymi
Joillekin kaikki on hankalaa, mutta ne piirtää joilla on liitua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1921331Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50745- 53712
- 33692
- 60689
- 52667