Luotatko ensihoidon apuun?

Kyseisessä kirjoituksessa ei valitettavasti ollenkaan tuotu esiin ensihoidon näkökulmaa näihin väitteisiin. On totta että pieni osa henkilökunnasta on varmasti kyynistynyt hoitamaan päihteidenkäyttäjiä ja huonoa kohtelua esiintyy jonkin verran. Uskoisin kuitenkin että suurin osa saa asiallista ja tasapuolista kohtelua.

Osaltaan voisin myös väittää koulutustason ja henkilöstön iän vaikuttavan ennakkoluuloihin ja huonompaan kohteluun. Ensihoidossa toimii ensihoitaja (amk) lisäksi lähihoitajatason koulutuksen saaneita perustason ensihoitajia ja pelastajia, jotka ovat siis palomiehiä, joilla on perustason ensihoidon koulutus lisäksi.
Oman kokemuksen mukaan olen havainnut asiatonta käytöstä ammattilaisten osalta erittäin harvoin, mutta usein kyseessä on ollut vanhempi pelastaja ja käytöksen taustalla on ollut selvästi latautunut asenne päihteidenkäyttäjiin/ulkomaalaisiin tai muuten vaan ikävästi käyttäytyviin potilaisiin.
Toki asiatonta käytöstä varmasti esiintyy pienissä määrin jokaisen koulutustason henkilöiltä, mutta omat kokemukseni on että asialla on usein vanhemman sukupolven edustaja, lyhyemmällä terverysalan koulutuksella, Väitän silti että ehdottomasti suurin valtaosa saa asiallista kohtelua ensihoidon osalta henkilön koulutustasosta riippumatta.

Usein tuntuu myös siltä ettei ihmiset välttämättä ymmärrä ensihoidon tuottamaa palvelua, vaan monella on vääriä olettamia siitä miten tilanne etenee sen jälkeen kun hätäkeskuksesta on ambulanssi lähetetty. Tuntuu siltä että moni odottaa automaattisesti kyytiä sairaalaan, vaikka nykyään ensihoito suorittaa diagnostiikkaa kohteessa ja määrittelee tarpeen kuljetukselle esitietojen ja tutkimusten tuloksien perusteella.
Moni asiakas kokee kuljettamatta jättämisen huonoksi kohteluksi, vaikka esimerkiksi ensihoitajat ohjaisivat hakeutumaan hoitoon omalla kulkuvälineellä, sukulaisten avulla tai taksilla jos se on mahdollista. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että vaivoja väheksyttäisiin tai potilasta ei uskottaisi, vaan että tila on tutkittu ja arvioitu sellaiseksi ettei ambulanssin välineistöä tai jatkuvaa seurantaa päivystykseen asti tarvita välttämättä.

Tuohon sinun kokemukseesi on vaikeata ottaa kantaa kun ei paikalle ole itse ollut. Toisaalta jos istuminen on onnistunut niin tuolilla on paljon helpompi siirtää potilas autoon, kuin paareilla. Ensihoidon tulee myös kirjata tehtävä tarkasti, joten kysymyksiä joudutaan esittämään usein paljon ja terveydentilaa arvioitaessa samojakin kysymyksiä saatetaan toistaa lyhyen aikavälin sisällä useasti, jotta voidaan huomioida mihin suuntaan tilanne kehittyy. En toki tarkoita että kokemuksesi olisi väärä ja että hoitajat olisivat toimineet täysin oikein vaan halusin vain tuoda ilmi asioita, mitkä voisivat selittää hoitajien toimia jossain määrin.

Sitten vielä palatakseni tuohon mainitsemaasi HS artikkeliin päihteidenkäyttäjien kohtelusta. Suomessa varsinkin nuorien huumekuolemat ovat olleet kasvussa ja Euroopan kärkitasoa. Valitettavasti osa käyttäjistä ei usein soita apua, vaikka sitä tarvitsisi koska pelkää poliisin tulevan paikalle ja puuttuvan päihteidenkäyttöön. Sitten taas apua soittavat henkilöt usein eivät suostu puhumaan ensihoitajille, mitä on käytetty tai kuinka paljon on käytetty, jotta voitaisiin tarkemmin arvioida potilaan tilaa ja usein potilaana oleva henkilö rupeaa aggressiiviseksi kun yliannostukseen annetaan vasta-ainetta.
Osa varsinkin päihteidenkäyttäjistä käyttäytyy terveydenhuollon henkilökuntaa kohtaan erittäin väkivaltaisesti tai asiattomasti. Tämä johtuu toki osittain päihteistä ja taustalla usein olevista persoonallisuushäiriöistä, mutta myös kyseisen ryhmän asenteista.

Näissä julkisuudessa olevissa tarinoissa kaltoinkohtelusta terveydenhuollossa on lähestulkoon aina vain sen toisen osapuolen kertomus. Terveydenhuollosta taas asiaa ei voida tarkemmin kommentoida yksityisyydensuojan takia ja lähestulkoon koskaan lehtien uutisoinnissa ei oteta esille positiivisa kokemuksia. Tämä luo usealle kuvaa siitä, että nämä negatiiviset kokemukset olisivat valtaosa kohtelusta, vaikka asia ei näin ole. Huonosta kohtelusta toki kannattaa tehdä valitus, jos katsoo sen itse aiheelliseksi.
On myös hyvä huomata ero huonon kohtelun ja resurssien puutteen välillä. Terveydenhuolto on erittäin kuormitettuna ja kova kiire väistämättäkin näkyy myös potilaiden lisääntyvänä kärsimyksenä, kun aikaa ei välttämättä ole kuin välttämättömille asioille hoidon suhteen.