Pellavan viljely nykyisen Suomen alueella

Kerma juontaa kantauralin ´keri´-sanueesta. Kermat olivat siis R1a- linjaisia arjalaisia, alkuperäisiä suomenkielisiä ihmisiä. Millähän tämän saisi uppoamaan kutevien pseudosuomalaisten jätteiden tajuntaan?

Oli kyseessä arkeologia tai kielentutkimus, omaa sivistys-ja kulttuurihistoriaa vailla rypevät mk- taustaiset identiteettiloiset luulevat tieteen tarkoituksen olevan näiden pseudosuomalaisen fantasiaidentiteetin pönkittämisen.

Sama idioottimainen houriminen on kyseessä myös pello/ pella- ja pelastaa- sanojen ollessa kyseessä. Vaikka jopa espanjalainen kielentutkija on sitä mieltä, että espanja kehittyi iberosta (suomea,sama kuin täkäläinen piru), lähtökohtana esitetään huomattavasti myöhempää latinan kieltä. Myöskään p> f- muunnosta IE- kieleen ei huomioida lainkaan.:

Latinan sana on kehittynyt muodosta *pelnis ja sen etymologisina vastineina on esitetty kreikasta /7¡h_n (mon. akk. /7¡hh5_n) ’iho, nahka’, /7¡hµ_ ’jalkapohja; antura’ ym.
(Walde 1910: 570–571). Muissa indoeurooppalaisissa kielissä käsitteitä ’turkki’, ’nahka’, ’iho’ ilmaisevat (tai ovat ilmaisseet) esimerkiksi gootin fill, muinaisislannin fjall,
muinaisyläsaksan fel, englannin fell, saksan Fell; latinan pellis > italian pelle, ranskan
peau, espanjan piel, romanian piele, muinaisyläsaksan pellis, keskiyläsaksan belliz, keskialasaksan pels (> tanskan ja ruotsin pels, päls) (Walde 1910: 570–571; Buck 1949: 200,
406).
Semanttiselta kannalta tarkasteltuna eri kielissä tavataan monia tähän sanaan liittyviä
alakäsitteitä, esimerkiksi latinan pellis tarkoittaa: 1) eläimen nahka, vuota, talja 2) kuv.
verho, peite 3) vuodista tehtyjä esineitä (LSS: 539–540). Indoeurooppalaisten sanojen juureksi on arveltu kantaa *pel- ’kattaa, peittää, kääriä (vaatteeseen)’, joka esiintyy esimerkiksi gootin verbissä filhan ’peittää, haudata’ ja muinaisnorjan sanassa fela ’peittää, kattaa’ (Buck 1949: 200, 292; Pokorny 1959: 803). Suomen verbin pelastaa käsitetään olevan samaa alkuperää (< germ. *felhan, SSA 2: 332)

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_375.pdf

Kermaanit ovat muinaista jurttakansaa siberian aroilta, R1a :ta eli kasakkaverisiä suurimmilta osiltaan.

Monen Intian R1a-ydna- arjalaisen jälkeläisen mielestä ainakin osa vedoista kirjoitettiin pohjoisessa. Näin todellakin on. Tässä seuraavassa mainitaan pallava eli pellava, Se on tosin alunperin tarkoittanut ilmeisesti nokkosta, vanhaa kuitu-ja ravintokasvia:

samāś ritāye pada-pallava-
plavaṁ mahat-padaṁ puṇya-ya śomurāreḥ
bhavām budhir vatsa-padaṁ paraṁ padaṁ
padaṁ padaṁ yad vi padāṁ na teṣām

Nykysuomella tuo on

Suamaas/Suamias riittäjää pada(n) pellavaa
Palavan mahat- padan punia ja suomuurairen
Pyhäväen patti vatsa-pada(n), paraan padan
padan padan, jat vie padan, nainen tesän.

Kyseessä on ilmeisesti laulu, koska "padan" toistuu moneen kertaan.

Suomi/Suomi as tms. oli aasojen klaani. Aasat olivat muinaissuomenkielisiä R1a- arjalaisia. Metsästäjäkeräilijä-taustaiset eivät kykene ymmärtämään tätä mitenkään, koska ilmeisesti olettavat vaikuttavansa fiksummilta ja arjalaisemmilta kykkiessään arjalaisten identiteetillä. Vai mitä?

Olisiko aika kieltää muilta kuin etnohistoriallisilta, arjalaisten mv-suomenheimojen/kalmistokulttuurin jälkeläisiltä Suomi-identiteetin käyttö?

'Liina' selitetään siis germaanilainana, vaikka se oli finnoarjalaisten kermojen oma, sisäsyntyinen sana, josta juontuivat IE-tai Proto-IE-kieliin 'lin'.

Nykyisellä täällä asuvalla väestöllä puolestaan ei ole mitään tekemistä näiden muinaisten kerma-suomalaisten tai muidenkaan alkuperäisten suomenheimojen kanssa. Tää on jotenkin vaikea asia, ei vain jurttaryssänjyystöillä, vaan myös mk-taustaisille eurooppalaisille, joihin kuuluvat I- ja R1b-linjaiset populaatiot. Ne nostettiin valtaan Rooman kirkon toimesta, mikä puolestaan väärensi arjalaisten R1a-sakojen kirjoitetun historian "kristilliseksi". "" Hebrealaisuuskin" on vain modifioitua saka-arjalaista traditiota.

Onko hienoa kykkiä arjalaisten historialla? Omaahan teillä ei ole, edes nimeksi.

On ihan yleisesti tiedossa, että kaikki länsimaiset tieteet ovat kehittyneet antiikin filosofian ja filosofien pohjalta. Keitä olivat antiikin filosofit? He olivat helleenejä, sakoja kuten danai-/ tane-heimolaiset. Näin todellakin oli. He olivat mm. merikansojen jälkeläisiä, jotka asettuivat nyk. Kreikan(kin) alueelle.

Tässäkin aihepiirissä nykyiset metsästäjäkeräilijä-taustaiset kulttuuriloiset osaavat vain houria pseudotieteellisesti "germaanisista" tms. lainasanoista, esittäen itsensä alkuperäisinä suomenkielisinä, mitä eivät todellakaan ole.

Laadukkaita pellavavaatteita ja liinoja tehtiin jo antiikin Egyptissä. Israelista on löydetty yli 3000v vanha kammio hautauksineen. Kyseessä on israelilaisen arkeologian mukaan vartiouden tai sotilaiden hautakammio.

"Rannalla sijainnut hautakammio löydettiin jo tiistaina, kun työkone rikkoi reiän kammion kattoon.

Hauta ajoitettiin Ramses II:n aikakaudelle. Ramses Suurenakin tunnettu faarao hallitsi Egyptiä 1200-luvulla ennen ajanlaskun alkua."IS

Tällöin juuri merikansat, joita olivat danait/tanet, rukat, mesvesh jne. eli finnoarjalaisia habiruja/ piruja, hyökkäsivät Egyptiin ja muualle Välimeren alueelle aiheuttaen pronssikauden romahduksen ja rautakauden alun. Danai-merikansa oli danai- helleenien ja viikinki-danelaisten esi-isiä. Heidän luokittelemisensa pseudoiksi "skandinaavisiksi" on herjaamista ja pseudohistoriaa.

Taas yksi esimerkki hourimisesta, mikä toistuu edelleenkin mm. yliopistoissa:

Sinänsä hienossa menneiden sukupolvien kädentaidoista ja elämästä kertovassa 'Kättentöitä' kirjassaan Pekka Kattovaara kirjoittaa s. 16, että nuorakeraaminen kulttuuri oli "gerrmaanista". Mikähän siinä oli "germaanista"? Germaanisia ei ollut olemassakaan tuolloin nuorakeraamisella ajalla n. 2800 eea. Nuorakeraamiset olivat R1a-isälinjaista porukkaa ja asuttivat lehtimetsävyöhykettä. Pronssikaudelta lähtien arjalaiset suomenheimot loivat tänne asutuksensa ja metalli-/kalmistokulttuurinsa nimenomaan vasarakirveskansan kanssa ja usein jo vasarakirveskulttuurin asuttamille alueille. Vasarakirvespopulaation(kin) on täytynyt olla finnougrinen.

Lisää nykyisen siperianjurtasta poljetun pseudosuomalaisen "historiantuntemusta".

Tässä hehkutetaan, että pellavan viljelynkin ruotsalaiset keksivät ennen suomalaisia.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaytetty-jo-yli-30-000-vuotta-ja-ruotsalaiset-hoksasivat-tamankin-ennen-suomalaisia-tama-viljelykasvi-saavutti-vankan-aseman-suomalaisessa-kulttuuriperinnossa/a3d142c4-a7d0-41da-af6d-d185ff093673

Ensinnäkään ruotsalaisia (svea) tai Ruotsia ei ollut olemassakaan ennen 1300-lukua jaa. Nykyisen Suomen alueella pellavaa sen sijaan viljeltiin ja kudottiin R1a- arjalaisten saka-suomenheimojen toimesta luultavasti jo pronssiajalla, rautakaudella viimeistään, todistetusti.