Puolueenjohtajavaalien taustalla on myös kysymys siitä, kumpaan valtiopäivien blokkiin keskustapuolueen tulisi pitkällä tähtäimellä nojata. Tulisi uusi C-johtaja, joka on enemmän Kristersson-mielinen ja joka haluaa olla osa sinistä blokkia. – pitäisikö C:n kääntyä edelleen sosialidemokraattien puoleen vai Ruotsiin tukeutuvaan Kristerssonin blokkiin. – Puolueen johtajan valinta tulee olemaan ehdottoman ratkaiseva sen kannalta, missä Keskustan asema tulevaisuudessa on. Jos sitä halutaan koventaa, kyse on paljon asenteesta Ruotsidemokraatteja kohtaan, mutta se on myös taistelua sosiaaliliberaalin ja liberaalikonservatiivisen virtauksen välillä, jossa Annie on edustanut sosiaaliliberaalia asennetta.
Annie Lööf erosi tehtävästään torstaina oltuaan yksitoista vuotta puoluejohtajana.
Lehdistötilaisuudessa keskustan johtaja totesi toivovansa "avointa ja läpinäkyvää" prosessia seuraajan valinnassa.
– Jätän tämän viestin nyt, jotta keskustalla olisi hallittu ja hyvä prosessi uuden johtajan valinnassa, hän sanoi.
Mutta seuraajan valinta voi olla monimutkainen prosessi, koska Keskusta on osittain jakautunut puolue. Konfliktilinja liittyy pitkälti Ruotsidemokraattien näkemykseen, jossa Annie Lööf painoi linjaa olla tekemättä yhteistyötä SD:n kanssa.
Toisella puolella on falangi, joka uskoo, että Keskusta on kallistunut liian pitkälle vasemmalle ja jonka pitäisi hyväksyä yhteistyö SD:n kanssa voidakseen tehdä yhteistyötä porvarillisten puolueiden kanssa.
Näin Ruotsi äänesti kunnittain. Joe et osaa Ruotsia, niin voit kaaviosta saada selvyyden.
https://www.aftonbladet.se/valresultat2022/
Hän on oikeistolainen ja hänellä on klassinen maalaisprofiili
8
120
Vastaukset
Tuossa Ruotsin puolueet>ks
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_puolueistaVoisiko tämän puolueen vaihtoehtona olla Suomi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihtoehto_Ruotsille
Myös Suomessa Kepussa on nämä kaksi blokkia eli konservatiiviliberaalit (mikä on kyllä aika hassu kontratermi) ja sosiaaliliberaalit. Ja näiden lisäksi kolmantena perinteisin eli konservatiivinen maaseutukepulaisuus.
Perinteistä mallia Kepussa edustaa Paavo Väyrynen ja sitä kaikkein perinteisintä edesmennyt Johannes Virolainen. Kyllä puolueen eduskuntaryhmässäkin on uskoakseni vielä paljon tämän perinteisen kepulaisuuden kannattajia, mutta koko ajan heidän määränsä on vähentynyt. Sosiaaliliberaalin linjan selkein nimi on ollut Anneli Jäätteenmäki, joka vei Kepun mittaviin vaalivoittoihin juuri tällä linjalla. Sosiaaliliberaaleille SDP on luonteva hallituskumppani. Kolmatta linjaa ovat Kepussa edustaneet näkyvästi Olli Rehn, Esko Aho, Matti Vanhanen ja viimeisimpänä Juha Sipilä. Heidän konservatiivisuutensa näkyy lähinnä arvomaailmassa ja noista kolmesta edellä mainitusta eniten Juha Sipilällä. Taloudessa he edustavat talousliberaalia näkemystä. Luonteva hallituskumppani tälle ryhmälle on Kokoomus.
Minua on jossain määrin yllättänyt se, ettei Jäätteenmäen lanseeraama sosiaaliliberalismi ole saavuttanut sen jälkeen suurempaa kannatusta, vaikka mielestäni se osoitti, että sillä linjalla Kepun kannatus ensi kertaa alkoi nousta jopa kaupungeissa ja erityisesti naisten vetämänä. Kepu hukkasi - onneksi - tuolloin mahdollisuuden uuteen nousuun. Saattaa olla, että se meni sen Jäätteenmäen turhanaikaisen mokauksen mukana unholaan. Näin jälkeen päin minua on monesti ihmetyttänyt Kepussa tämä hukattu mahdollisuus. Luulen sen johtuvan siitä, että talousliberaalien vaikutus puolueessa on ollut sisäisesti niin suurta ja puolueessa on alettu epätoivoisesti tarrautua siihen. Aluksi se tuotti tulostakin, mutta sittemmin se on Kepun alamäen suurimpia syitä ja Juha Sipilä sen suurin syntipukki.En ymmärrä jaotteluasi mainitsemiesi henkilöiden osalta. Esimerkiksi Matti Vanhanen johti peräkkäin sekä punamulta- että porvarihallitusta. Muuttuivatko hänen näkemyksensä hallitustensa välillä?
Annika Saarikko puolestaan istuu tällä hetkellä kansanrintamahallituksessa valtiovarainministerinä. Jos et lue häntä sosiaaliliberaaliin siipeen, ovatko myös hänen hallituskumppaninsa sosialidemokraateista, vasemmistoliitosta ja vihreistä jotain muuta kuin sosiaaliliberaaleja, vaikkapa talousliberaaleja?
Jos mennään vielä vanhempiin asioihin, voittiko Esko Ahon johtama keskusta vuoden 1991 eduskuntavaaleissa talousliberaalilla vai sosiaaliliberaalilla linjalla? Ja sitten uudelleen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa?Pystyyn_kuollut kirjoitti:
En ymmärrä jaotteluasi mainitsemiesi henkilöiden osalta. Esimerkiksi Matti Vanhanen johti peräkkäin sekä punamulta- että porvarihallitusta. Muuttuivatko hänen näkemyksensä hallitustensa välillä?
Annika Saarikko puolestaan istuu tällä hetkellä kansanrintamahallituksessa valtiovarainministerinä. Jos et lue häntä sosiaaliliberaaliin siipeen, ovatko myös hänen hallituskumppaninsa sosialidemokraateista, vasemmistoliitosta ja vihreistä jotain muuta kuin sosiaaliliberaaleja, vaikkapa talousliberaaleja?
Jos mennään vielä vanhempiin asioihin, voittiko Esko Ahon johtama keskusta vuoden 1991 eduskuntavaaleissa talousliberaalilla vai sosiaaliliberaalilla linjalla? Ja sitten uudelleen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa?Matti Vanhanen peri pääministeriyden punamultahallituksessa Jäätteenmäen saatua potkut. Vanhanen istui siis jo valmiiksi katettuun pöytään. Seuraava porvarihallitus oli Vanhaselle mieluinen, senhän hän silloin aikanaan kertoikin ja piti mm. Vihreitä liberaalipuolueena oikeinkin toivottavana hallituskumppanina. Eli Vanhasen näkemykset eivät muuttuneet.
Saarikko on Vanhasen tapaan tässä hallituksessa perillinen. Kepu ei mennyt hänen johdollaan hallitukseen. Erilaiset budjettikriisit kertovat juuri siitä, että Saarikolla on vaikeuksia sopeutua tähän hänelle katettuun pöytään. Katri Kulmunikin tiettävästi vastusti punamultahallitukseen menoa, mutta Kepussa kaiketi vanha punamultahenki pieraisi viimeisiä hönkäyksiään, kun Sipilän ote ei enää pitänyt. En oikein tiedä, ketkä olivat lopulta tuon Kepun päätöksen taustavaikuttajia. Ehkäpä historian tutkijat sen selvittävät.
Esko Aho voitti vaalit. Voiton taustalla oli alkanut lama. Aho ei vielä ollut mikään puhdasverinen talousliberaali silloin, koska elimme edelleen neuvostoajan Suomessa, missä idänkaupalla oli roolinsa ja neukkusuhteilla ylipäätään. Siinä tilanteessa oli vaikea toteuttaa mitään talousliberalismia. Sen aika tuli sitten, kun NL hajosi. Siinä tilanteessa Aho näyttikin sitten oikean karvansa ja Kepun selvästi innokkain EUhun menijä. Hyvä että oli. Siitä suomalaisten on paljossa kiittäminen juuri Ahoa. Sen vuoksi itse äänestin häntä Halosta vastaan presidentiksikin, koska pidin tuota tekoa Aholta isänmaallisena suurtekona, missä hän sivuutti oman puolueensa painostuksen. Vertaisin sitä jopa Risto Rytin henkilökohtaiseen uhraukseen Suomen irrottamiseksi sodasta. Kaiken kaikkiaan Ahon talouspolitiikka ennakoi talousliberaalin suuntauksen alkua, mutta elettiin tietysti murrosvaihetta ja vaikeata lamaa, joten olosuhteet olivat poikkeukselliset.
- Anonyymi
Hyvä analyysi, mutta miten tää liittyy Suomen Keskustaan?
- Anonyymi
Suomen Keskusta, mitenhän liittyykään.
- Anonyymi
Mites tää liittyy Suomen Keskustaan?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 873217
- 622917
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322435- 802273
- 742179
- 952026
- 121616
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan191593Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301440Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j321423