Miksi suomessa ei haluta nähdä vaivaa täysin perusteettomasti unohdettujen, aikanaan mainetta ja kunniaa niittäneiden ja ansioituneiden säveltäjien laadukkaiden sinfonioiden ja muiden orkesteri-ja kamarimusiikkiteosten esille nostamiseksi, vaan niistä vaietaan usein täysin ikään kuin suomessa vallitsisi jonkun kansallissäveltäjäksi nimitetyn kompositöörin täydellinen hegemonia muiden hyvien säveltäjien kustannuksella, joista monien teoksista ei ole olemassa edes levytyksiä saati kantanauhatallenteita tai niitä olemassa oleviakaan ei jostain syystä viitsitä kovin kernaasti soittaa radiossa kuin korkeintaan hartaasta toiveesta, jos edes silloinkaan?
Miksi suomessa ei nosteta esille unohdettujen säveltäjien sinfonioita?
Anonyymi-ap
7
90
Vastaukset
- Anonyymi
Otan puheeni takaisin, sillä soivassa arkistossa on juuri julkaistu sulho Rannan sinfonia, johon täytyy hetimiten tutustua. kiinnostavaa.
- Anonyymi
Puhaltimien esittämää Klamin tai venäläisen tradition tai koulukunnan vaikutuksesta kertovaa kaunista teemaa tai melodiaa lukuun ottamatta hieman hapuilevasta ja kömpelösti etenevästä ja hieman raskassoutuisesta alusta huolimatta Rannan Semplica sinfonia nousee vakuuttavalla tavalla siivilleen ja saavuttaa huipentumansa jotenkin mahlermaisen scherzon jälkeen seuraavassa teoksen sydämenä ja emotionaalisena keskuksena olevassa kaunista legatoa laulavassa tunteikkaassa hitaassa osassa sinfonia muodon yksiosaisuudesta huolimatta, sillä sinfoniassa on erotettavissa toisistaan selvästi erottuvat 4 osaa nopeatempoisen touhukkaan klassisen rondon päättäessä teoksen vai olikohan se sonaattimuotoinen.
- Anonyymi
niinpä hyvä avauspostaus oon ihmetellyt tuota asiaa. Sama rock musiikissa ja pop musass asekä ihan kaikessa musassa että missä on ne teokset joijen pitäs saaja myös huomiota että on aina ussein vain ne tietyt kaupalliset musanimet. Ei rajoitu siis ainoastaan klassiseen musagenreen vcaan kaikkeen ja sitten useat tai käytännössä ottaen kaiki radiokanavat aliarvioi kuuntelijoita tekemällä radioon kappalelistan jossa soitetaan vain niitä kaupallisia musanimiä eli tuo on mun mielestä tosi tympeää kuuntelijan aliarviointia kun vain kaupalliset musanimet hyväksytään. Sama ongelma myös telkkarikanavalla.
- Anonyymi
On selittämätön paradoksi miksi monissa muissa maissa ollaan valveutu8neita tässä' asiasa ja ilmeisesti koetaan sydämen asiaksi taltioida kansallinen musiikkiperintö CD-levylle eikä toimita niin paljon kaupallisuuden ehdoilla, kuin suomessa, jos ajatellaan ranskan, englannin, saksan, ruotsin ym. maita joissa sinfonioiden taltiointityö levylle on paljon aktiivisempaa ja pidemmällä kuin suomessa monien kaanonin katveeseen jääneiden ja julkisuuden unohtamien säveltäjien sinfonioiden osalta, joka saattaa johtua myös säätiöiden suuremmasta varallisuudesta jakaa muhkeampia sponsoritukia näissä maissa verrattuna pieneen ja köyhään suomeen ja suomessa myös ammattimuusikot katsovat, että musiikinhistoriamme ja suomalaisen musiikin kaanoniin kuuluvat keskeisimmät sinfpniat on jo levytetty eikä tilausta ole laajemmalle sinfonioiden levytysprojektille tai heidän mielestään unohdetut säveltäjät ansaitsevat kohtalonsa, eikä heidän musiikkinsa ole edes tutustumisen arvoista ,vaikka eräänkin kriitikon mukaan arkistoja kannattaa aina kaivella uusien löytöjen toivossa . Muuankin suomalainen levy yhtiö kyllä päätti levyttää baltian maiden säveltäjien musiikkia ja Rautavaaraa, koska hänen musiikillaan ajatellaan olevan enemmän kysyntää kuin monien historian jo unohtamien säveltäjien teoksilla luulisin tai niiden musiikillinen laatutaso herättää epäilyksiä.
- Anonyymi
En muista nyt tässä kaikkia kotimaisia klassisen musan nimiä kun niitä on niin paljoa ja sotken nyt ajtukseni kun en jaksa keskittyä, mutta että paljon semmosia jotka jääneet unholaan. Enkä tarkoita ainoastaan tuntemattomampia tuttuja nimiä vaan myös tuntemattomia nimiä.
Klassisen musan ulkopuolella on esim tällaisia musanimiä kuin;
1.Tuomas henrikin jeesuksen kristuksen bändi(jota ei massat kuuntele eikä kelpuuteta radiokanaville)
2.Aalto
3.Islaja
4.500kg lihaa - Anonyymi
Nythän soivassa arkistossa voi kuunnella useita muitakin vaikuttavia sinfonioita, joista monet suosivat polyfonista kirjoitustapaa ja tyyliä kuten Jouko Tolosen Sibeliulksen 4. sinfonian Largosta inspiraationsa saanutta merkittävää sinfoniaa, jonka vauhdikkaan ja laajan, paikoin tummasävyinenkin ja tunnelmiltaan hieman Bartokia muistuttavan ja suggestiivisen, keskijakson jälkeen sinfonia päättyy komeaan kohoamiseen, Pesosen ja Leiviskän sinfoniat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712973
- 462574
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322235- 792138
- 951956
- 321712
- 121536
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171487Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?271302Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil201222