Isätön aikamiespoika hokee yhä maalaisliittoa

Elää yhä nuoruuttaan 60 -luvulta.

1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML). Se järjestyi lokakuussa valtakunnalliseksi puolueeksi.

1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion, joka siirtyy muutaman kuukauden jälkeen SML:n eduskuntaryhmään. Vahvimmat tukialueet olivat Oulun lääni ja Viipurin läänin itäinen vaalipiiri.

1908
SML ja EPNM yhdistyivät virallisesti marraskuussa Kauhavalla pidetyssä kokouksessa, jossa puolueelle hyväksyttiin uusi ohjelma. Puolueen nimeksi alkoi vakiintua maalaisliitto.

1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.

1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”. Kansalaissodan jälkeen sosiaalidemokraatit oli suljettu pois eduskuntatyöstä.

1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.

1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.

1925
Lauri Kristian Relander valittiin ensimmäisenä maalaisliittolaisena tasavallan presidentiksi.

1937
Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Samana vuonna muodostettiin ensimmäisen kerran ns. punamultahallitus, jonka pääpuolueina olivat maalaisliitto ja SDP. Kansalaissodan eri osapuolet oli näin saatu yhteiseen hallitukseen, millä oli ratkaiseva osuus kansakunnan eheyttämisessä sotavuosien aattona.

1965
Kuopion ylimääräisessä kokouksessa äänestettiin puolueen nimestä: keskustapuoluetta kannatti 1036 edustajaa ja maalaisliittoa 127 kokouksen osanottajaa.


“Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!”
-Urho Kekkonen