Itsenäinen 4-kymppinen?

ei vielä itsenäinen

Onko itsenäisyys pelkästään positiivinen asia, vai liittyykö siihen hieman myös negatiivista vivahdetta?
Voiko itsenäisyys mennä ns. överiksi ja missä on sen rajat?
Onko miehen ja naisen itsenäisyys erilaista?

16

1133

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Loistava.polku

      Sanana ja asiana positiivinen. Jokaisesta itsestään tietty riippuu, haluaako siihen ympätä negatiivisia mielleyhtymiä.

      Itsenäisyys ei voi mennä överiksi - jos tarkoitat itsekkyyttä, sehän on ihan eri asia, sille on ihan oma sanakin. Itsenäisyys ei tarkoita piittaamattomuutta tai empaattisuuden puutetta.

      Kyllä kai jokaisen yksilön itsenäisyys on erilaista, sukupuolesta riippumatta. Tavoitteet ja toisaalta rajoitukset ovat erilaisia, koko sisäinen maailma on jokaisella erilainen.

      Voin olla jonkun mielestä hyvinkin itsenäinen, silti omasta mielestäni en läheskään tarpeeksi itsenäinen.... Onko tärkeintä taloudellinen, henkinen vai ehkä kulttuurinen itsenäisyys?

      Voiko kukaan olla itsenäinen yksinään? Eikö itsenäisyys ole aina itsenäisyyttä verrattuna johonkin - johonkin epäitsenäiseen?

      Tulipas taas mietittyä joutavia.

      • pohtimaan tuota lausettasi "voiko kukaan olla itsenäinen yksinään?" Ja voiko se mennä överiksi.
        Joskushan tapaa ihmisiä, jotka eivät haluakkaan olla muiden ihmisten joukossa vaan haluavat tehdä kaiken yksin.
        En nyt tarkoita mitään erakkoluonteisia, vaan ihmisiä, joita toisen läsnäolo tuntuu rajoittavan.

        Lasten kohdalla tuo itsenäisyys voi kyllä mennä överiksi, jos liian nuorilta odotetaan aikuismaista käytöstä.

        Itsenäisyys ja itsekkyys voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan, siinä kait tuo "vaara" voi piileä....


      • guassiN kirjoitti:

        pohtimaan tuota lausettasi "voiko kukaan olla itsenäinen yksinään?" Ja voiko se mennä överiksi.
        Joskushan tapaa ihmisiä, jotka eivät haluakkaan olla muiden ihmisten joukossa vaan haluavat tehdä kaiken yksin.
        En nyt tarkoita mitään erakkoluonteisia, vaan ihmisiä, joita toisen läsnäolo tuntuu rajoittavan.

        Lasten kohdalla tuo itsenäisyys voi kyllä mennä överiksi, jos liian nuorilta odotetaan aikuismaista käytöstä.

        Itsenäisyys ja itsekkyys voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan, siinä kait tuo "vaara" voi piileä....

        Jospa tuo liian itsenäinen ihminen onkin vain itsepäinen...lisää hauskoja itse-alkuisia sanoja.
        Ja kukaanhan ei halua olla omaan napaan tuijottelija..:))))


    • vio-letti

      Itsenäisyys on suuri kysymys. Tarkoitatko itsenäisyyttä parisuhteessa? Sitä että "seisoo omilla jaloillaan", elättää itse itsensä, suoriutuu arjesta omin eväin, ei ole riippuvainen siitä toisesta millään lailla? Vai sitä ettei välitä siitä toisesta tai hänen tarpeistaan ja tunteistaan ja sillä lailla luulee olevansa "itsenäinen"?

      Vai tarkoitatko itsenäisyyttä ihmisenä? Sekin on mielenkiintoinen kysymys, sillä nykyihminen elää siinä illuusiossa että on itsenäinen. Kuitenkin useimmat ihmiset tänä päivänä ovat hyvin riippuvaisia toisista ihmisistä, paljon enemmän riippuvaisia kuin ihmiset olivat ennen. Jos esimerkiksi aukaisee jääkaappinsa oven, niin harvat voivat tyytyväisinä todeta että ovat sen sisällön itse tuottaneet, vielä harvemmat voivat sanoa että ovat tehneet jääkaappinsa itse ja sähkönkin siihen tuottavat tuolla jokirannasa jonne ovat itse rakentaneet voimalaitoksen ja niinpoispäin... ;)

      Jos ajattelee mitä tahansa osa-aluetta nykyihmisen elämässä, niin me olemme kovasti riippuvaisia toisistamme. Mutta me ajattelemme mielellämme että me emme ole riippuvaisia "kestään eikä mistään" vaan olemme itsenäisiä ja pärjäämme kyllä omillamme. Olemme vakavasti "sairastuneet vahvuuteen", niinkuin Tommy Hellsten on sanonut. Sitä kulkutautia voisi jo länsimaissa kutsua pandemiaksi ja siihen ovat sekä miehet että naiset "sairastuneet" yhtä paljon...

      • ei vielä itsenäinen

        mietin tuota itsenäisyyttä pelkästään yksilön kannalta, en niinkään parisuhteen kiemuroissa tapahtuvaa itsenäisyyden nimellä tapahtuvaa itsekkyyttä.

        Mietin myös sitä, miten yksinasuva ihminen ei muuttuisi liian itsenäiseksi vaan osaisi pysyä ihmisenä, joka uskaltaa myös pyytää apua lähimmäisiltään jos sitä tarvitsee.

        Vielä mietin tuota naisen ja miehen eroavuutta tässäkin tilanteessa.Oma luuloni on, että nainen uskaltaa pyytää apua paremmin kuin mies, mutta toisaalta esim. eronneet naiset vaikuttavat itsenäisemmiltä kuin miehet. Vai onko tämäkin vain klisee?


      • Loistava.polku
        ei vielä itsenäinen kirjoitti:

        mietin tuota itsenäisyyttä pelkästään yksilön kannalta, en niinkään parisuhteen kiemuroissa tapahtuvaa itsenäisyyden nimellä tapahtuvaa itsekkyyttä.

        Mietin myös sitä, miten yksinasuva ihminen ei muuttuisi liian itsenäiseksi vaan osaisi pysyä ihmisenä, joka uskaltaa myös pyytää apua lähimmäisiltään jos sitä tarvitsee.

        Vielä mietin tuota naisen ja miehen eroavuutta tässäkin tilanteessa.Oma luuloni on, että nainen uskaltaa pyytää apua paremmin kuin mies, mutta toisaalta esim. eronneet naiset vaikuttavat itsenäisemmiltä kuin miehet. Vai onko tämäkin vain klisee?

        Muistan lukeneeni Hesarista juuri tätä eron jälkeistä elämää käsittelevää tilastotietoa: eronnut nainen aloittaa yleisimmin ihan uuden, itsenäisen elämän. Miehillä sen sijaan näkyi olevan kaksi vaihtoehtoa: joko alkoholisoituminen tai hakeutuminen kiireesti uuteen parisuhteeseen.

        Tietenkään nämä eivät koske joka ikistä, mutta leimaavat prosenttiluvut olivat hämmästyttävän suuret.


      • vio-letti
        ei vielä itsenäinen kirjoitti:

        mietin tuota itsenäisyyttä pelkästään yksilön kannalta, en niinkään parisuhteen kiemuroissa tapahtuvaa itsenäisyyden nimellä tapahtuvaa itsekkyyttä.

        Mietin myös sitä, miten yksinasuva ihminen ei muuttuisi liian itsenäiseksi vaan osaisi pysyä ihmisenä, joka uskaltaa myös pyytää apua lähimmäisiltään jos sitä tarvitsee.

        Vielä mietin tuota naisen ja miehen eroavuutta tässäkin tilanteessa.Oma luuloni on, että nainen uskaltaa pyytää apua paremmin kuin mies, mutta toisaalta esim. eronneet naiset vaikuttavat itsenäisemmiltä kuin miehet. Vai onko tämäkin vain klisee?

        Voisihan sen asian näinkin päin kääntää; kovasti itsenäiseksi itsensä kuvitteleva saattaa oikeastaan olla hyvin pelokas vaikka hän peittelee sitä itseltään ja toisiltakin. Siihen että pyytää toisilta apua, - tarvitsee toisia -, tarvitaan kykyä luottamuksen tuntemiseen.

        Esimerkiksi voisi ottaa monet jotka ovat kasvaneet perheessä jossa vanhemman alkoholismi vienyt kaiken turvallisuuden lapsilta. Sellaisista lapsista kasvaa usein kaikesta selviytyviä asfalttikukkasia, ihmisiä jotka eivät koskaan luota keneenkään muuhun kuin itseensä. Ennemmin tai myöhemmin tällaisillekin ihmisille tulee pää vetäjän käteen. Tai niinkuin Märta Tikkanen kerran sanoi yhdessä haastattelussa että; "Vahvat ihmiset eivät taivu, ne menevät poikki." Viimeistään silloin on sovittava treffit sen oman itsen kanssa ja alettava miettimään josko elämään suhtautumista pitäsi vähän muuttaa.

        Niin että kysymys voidaan esittä toisinkin; Miksi ihmisellä on niin kova tarve olla ja esittää "itsenäistä"? Mitä sitä pelkää? Mikä on se "pahin" joka voisi tapahtua? Se, että joku sanoo *ei*? Mutta jos joku sanoo *ei* niin joku toinen sanoo varmasti *kyllä kiitos, mielelläni* :)

        Ensin on vain kohdattava se oma pelko...


      • ggnojoP
        Loistava.polku kirjoitti:

        Muistan lukeneeni Hesarista juuri tätä eron jälkeistä elämää käsittelevää tilastotietoa: eronnut nainen aloittaa yleisimmin ihan uuden, itsenäisen elämän. Miehillä sen sijaan näkyi olevan kaksi vaihtoehtoa: joko alkoholisoituminen tai hakeutuminen kiireesti uuteen parisuhteeseen.

        Tietenkään nämä eivät koske joka ikistä, mutta leimaavat prosenttiluvut olivat hämmästyttävän suuret.

        tilastoissa mainintaa, kumpi yhteiseen asuntoon
        jää asumaan? Siinä on tyhjän päällä kumpi hyvänsä.

        Jos joutuu maksamaan enemmän kuin elämän saavu-
        tukset, voi alkoholismi saavuttaa katkeran ihmi-
        sen.


      • Loistava.polku
        ggnojoP kirjoitti:

        tilastoissa mainintaa, kumpi yhteiseen asuntoon
        jää asumaan? Siinä on tyhjän päällä kumpi hyvänsä.

        Jos joutuu maksamaan enemmän kuin elämän saavu-
        tukset, voi alkoholismi saavuttaa katkeran ihmi-
        sen.

        En muista, ei varmaan ollut. Jos perheessä on lapsia, luulisi että se noin yleensä on äiti - mikä on täydellinen katastrofi: nainen on yleensä se pienipalkkaisempi ja jää yksin lasten ja velkaisen asunnon kanssa.

        Lisäksi pitäisi lunastaa ukko ulos kämpästä mikä on varmaan useimmille mahdottomuus. Meillä meni ainakin koti myyntiin parin vuoden kitumisen jälkeen. Todellakin, alkoholismi on siinä lähellä.


    • Loistava.polku

      Tähän itsenäisyys-käsitteeseen voisi varmaan soveltaa psykologian termistöä: "sisältäohjautuva" on sitä mitä minä käsittäisin itsenäisellä ihmisellä, "ulkoaohjautuva" taas kaikkea muuta.

    • conzuela

      asia, ainakin sen itsenäiseksi pyrkineen ja päässeen kannalta, joka on ollut aikaisemmin epäitsenäinen, kuten valtioista esim. Suomi ja Viro.
      Luulen asian olevan aivan sama yksilöihmisenkin kohdalla.
      Nuori ihminen kokee riippumattomuuden tunteen positiivisena, päästyään kodin joskus ahdistavasta ja rajoittavasta ilmapiiristä elämään itsenäisen aikuisen elämää.
      Samoin alistetussa parisuhteessä elävä puoliso nauttii sinkkuelämänsä vapaudesta saadessaan eronsa jälkeen päättää itse mitä tekee, mihin ja milloin menee, mitä hankintoja tekee talouteensa jne.
      Mielestäni miehen ja naisen itsenäisyys on erilaista, koska miehet ovat yleensä itsenäisempiä kuin naiset ja se on ollut heille suotavaa, kun taas naisen itsenäisyys on koettu (miehet kokeneet) uhkana miesten suvereenia määräysvaltaa vastaan.
      Vain sata vuotta sitten elettiin aikaa jolloin nainen ei saanut määrätä omaisuudestaan, eikä usein edes kenen määrättäväksi se joutui, eli vanhemmat valitsivat tyttärelleen puolison, joka oli vaimonsa, sekä hänen perinnöksi saamansa omaisuuden holhooja.
      Tämä meni nyt vähän feminismin puolelle, mutta sain kimmokkeen tuosta kirjoituksesi viimeisestä kysymyksestä.

    • savon seppä

      on jo kotikasvatuksen tavoite. Annamme lapsillemme kasvatuksen kautta aineistoa ja mallia kasvaa itsenäiseksi ihmiseksi. Ehkäpä yli parikymppiset alkavat suurimmalta osaltaan olla itsenäisiä. Siis he pystyvät tekemään päätöksiä omaa itseään koskevista asioista suhteessa ympäristöön, sekä kantamaan vastuuta tekemistään päätöksistä. Itsenäisyyteen kuuluu myös oman toimeentulon hankkiminen, asuminen erillään vanhemmista (ei aina), oman tulevaisuuden rakentaminen jne...Mielestäni naisen ja miehen itsenäisyydellä ei ole eroa.

      • conzuela

        olekaan käytännössä suurta eroa.
        Nainenhan voi avioiduttuaan jättää käyttöönsä entisen(oman) sukunimensäkin, tai valita joko miehen nimen, tai käyttää molempia, sekä omaa , että miehensä nimeä, niinkuin itse olen tehnyt naimisiin mentyäni.

        Joitakin vanhoja ilmaisuja on vielä jäänyt kyllä voimaan, vaikkakaan ei mitenkään lakisääteisesti, eikä edes suosituksena, mutta ainakin maaseudulla sanotaan leskeksi jäänyttä naista "VIrtasen leskeksi", mutta mies on leskenä vain leskimies.
        Ps. otin tuon sukunimen vain siksi kun se on muistaakseni yleisin sukunimi Suomessa.


    • annina2

      Kyllähän sitä jo tässä iässä on jo itsenäinen, itse asiassa on täytynyt olla jo pari kymmentä vuotta.
      Kyllä se minusta on kuitenkin enemmän positiivinen asia. En usko, että miehen ja naisen itsenäisyydessä on suuriakaan eroja.

    • remax

      ..niin ajattelussa kuin toiminnassa on mun mielestä arvostettavaa ja kiinnostavaa.
      Ja itsenäisyyttä ei tietenkään tule sekoittaa itsekkyyteen.

    • itsenainenelisabeth

      En muista tiedä, mutta minun piti täyttää se 40 ennenkuin voin sanoa että olen itsenäinen. Siis henkisesti, taloudellisesti ja muussakin mielessä.

      Mielestäni itsenäisyys on sitä, että kantaa vastuun omasta elämästä ja tekemisistään. Ei syyttele muita eikä etsi selityksiä. Tekee sen minkä oikeaksi näkee. Eikä pakene mitään vaan kohtaa päivän sellaisena kuin se tulee.

      Omalta kohdalta se on myös itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on. Kissan nostamista pöydälle.

      Itsenäisyys ei mielestäni ole itsepäisyyttä eikä itsekeskeisyyttä.

      Mielestäni nyky nuoret (mikä ihana sana) ovat paljon itsenäisempiä kuin mitä esim. minä olen nuorena ollut...

      Ihan mielenkiintoinen keskustelun aihe.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      57
      7360
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      739
      3634
    3. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      374
      2019
    4. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      165
      1826
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      86
      1489
    6. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      84
      1401
    7. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      91
      1300
    8. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      63
      1267
    9. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      262
      1251
    10. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      81
      1164
    Aihe