Nielurisaleikkaus puudutuksessa

Lääkäri tavallaan suostutteli, että leikkaus tehtäisiin puudutuksessa selittelemällä mitä kaikkea oireita on jälkeenpäin jos nukutetaan ja totesi myös että omalla kohdallani puudutuksessa tehtävä leikkaus voisi olla suhteellisen helposti tehtävissä, kun ei ole niin herkkää yökkäysrefleksiä.

Eli haluaisin edelleen tarinoita niiltä joilta on leikattu nielurisat puudutuksessa.

Arveluttaa kirjoitti:

Lääkäri tavallaan suostutteli, että leikkaus tehtäisiin puudutuksessa selittelemällä mitä kaikkea oireita on jälkeenpäin jos nukutetaan ja totesi myös että omalla kohdallani puudutuksessa tehtävä leikkaus voisi olla suhteellisen helposti tehtävissä, kun ei ole niin herkkää yökkäysrefleksiä.

Eli haluaisin edelleen tarinoita niiltä joilta on leikattu nielurisat puudutuksessa.

Lue lisää

Minulta on kahdesti leikattu nielurisat. Ekakerran paikallispuudutuksessa.

Siinä kitalakeen ja nieluun pistetään puudutuspiikit. Ei niihin kuole, vaikka epämiellyttäviä ovatkin.

Sitten lääkäri tunnistelee, onko tuntoa. Potilas istuu ja mun piti osallistua leikkaustoimenpiteiden avustamiseen, eli kaarimalja omaan kätöseen, ja itse sai hollata sitä. Ehkä nykyisin ei kentise ehkä tartte avustavia toimenpiteitä tehdä.

No ei se sattunut. Tuntui kyllä, kun lääkäri jurskutteli saksilaan niitä nielruisan repaleita irti. Ja sitten kun verta vuotava haava poltetaan, kuuluu vain ritinä.

Minä syödä hujautin seuraavan aamuna omenan ja näkkileipää. Johtui kenties siitä, että toisen sairauden puitteissa minulla oli vuoden yhtäjaksoinen antibiioott meneillään sekä perussairauden puitteissa kipulääkitys kans säännöllinen.
Minä en kokenut koko leikkausta minään. Toiset ovat "puolikuolleita" vielä viikonkin päästä.

Nielurisat leikattiin uudelleen 25 vuotta sitten, mutta en edes muista, oliko paikallispuudutus vaiko nukutus.
Takana on 30 leikkausta, joten minun näkökulmastani se on vähäpätöinen juttu. JOllekkin toiselle melkein elämän ja kuoleman kysymys.

Sinne mennään syömättä, ja juomatta. Hoitsu antaa pienen vesitipan kanssa ns. esilääkkeen, joka kuivattaa limakalvoja ja rauhoittaa. Minuun se ei vakuta mitään.
Sitten pyytävät sut leikkuriin, ja Sulle asennetaan mittarit, esim. verenapainemittari käsivarteen.
Ja sitten lääkäri tuikkaa puudutuspiikit kitalakeen ja nieluun. Hetken odotellaan, ja ne nipistelee jollain instrumentilla nielua, ja kun en älähdä etkä värähdä, silloin sivaltaa joko sakset tai veitsi suuhusi.

Toinen häärää suusta imien verta ja limaa. Ennen oli imuri, niinkuin hammaslääkärillä, ja se laitettiin tuohon alahampaiden varaan ittellääs imemään, mutta niin ilmeisesti ei nykyisin vissiin tehdä.

Tietoni on vähän vanhanaikaisia, mutta minulla ei ollut mitään hirmukokemuksia. Että vaikka tästä nyt sanottaisiin, että lähdetääs leikkuriin, niin mitäään jännitystä ei ole, lähtisin samalta istuimelta

Arveluttaa kirjoitti:

Lääkäri tavallaan suostutteli, että leikkaus tehtäisiin puudutuksessa selittelemällä mitä kaikkea oireita on jälkeenpäin jos nukutetaan ja totesi myös että omalla kohdallani puudutuksessa tehtävä leikkaus voisi olla suhteellisen helposti tehtävissä, kun ei ole niin herkkää yökkäysrefleksiä.

Eli haluaisin edelleen tarinoita niiltä joilta on leikattu nielurisat puudutuksessa.

Lue lisää

Nukutuksessa vietiin ja sairaalassa noin 7 tuntia.
Suurin kipu alkoi vasta kotona johon käytän panacodia ja vahvaa ketorinia. Ne jeesaavat, mutta olo on ihan sekava. Mehujääkin tekee kutaa.
Toivottavasti ei kestä kauaa tää olo kun ei oikein saa nukuttua tai syötyä.

kale kirjoitti:

Nukutuksessa vietiin ja sairaalassa noin 7 tuntia.
Suurin kipu alkoi vasta kotona johon käytän panacodia ja vahvaa ketorinia. Ne jeesaavat, mutta olo on ihan sekava. Mehujääkin tekee kutaa.
Toivottavasti ei kestä kauaa tää olo kun ei oikein saa nukuttua tai syötyä.

Lue lisää

MOI! mulle tehtii sama sunnuntaina ja täytyy sanoo et kivut on nyt vasta alkaneet olla kamalia. sama lääkitys ja tosiaan aiheuttavat vaikka millasta oloa mut ku ei ilmankaan pärjää. saa nähä koska alkaa helpottaan sillä nyt menny vaan huonompaan suuntaan..

...oli teillä syynä tohon leikkaukseen? Oliko jatkuvia sairasteluja (angiinaa tms) vai...? Mulla nimittäin ollu pari angiinaa tässä aika lyhyellä aika välillä ja lääkäri vähän suositteli et jos alkaa sairaudet toistumaan ni leikkausta kannattas harkita...
Jännittää vähän kyllä mennä kun aiemmin tehty vaan ihan pieni leikkaus paikallis puudutuksessa. Ja sit mulla on myös tosi voimakas oksennus refleksi, et onks sillä mitää välii siinä toimenpiteessä? Kiitos jos viitsitte vastailla vielä..:)

......... kirjoitti:

...oli teillä syynä tohon leikkaukseen? Oliko jatkuvia sairasteluja (angiinaa tms) vai...? Mulla nimittäin ollu pari angiinaa tässä aika lyhyellä aika välillä ja lääkäri vähän suositteli et jos alkaa sairaudet toistumaan ni leikkausta kannattas harkita...
Jännittää vähän kyllä mennä kun aiemmin tehty vaan ihan pieni leikkaus paikallis puudutuksessa. Ja sit mulla on myös tosi voimakas oksennus refleksi, et onks sillä mitää välii siinä toimenpiteessä? Kiitos jos viitsitte vastailla vielä..:)

Lue lisää

Minulla oli kroonisesti tulehtuneet nielurisat ja ne olivat vaivanneet minua ihan lapsesta asti vuosikymmeniä. Lopulta ei enää ollut muuta mahdollisuutta kuin poistaa ne. Alkoi ilmetä nivelvaivoja ja muuta lisäsairautta. Itse valitsemani kirurgi sanoi, että limakalvot näyttivät sillä tavalla vahvoilta, että hyvin voisi poistaa risat paikallispuudutuksessa, mutta minä sanoin, että ei tule kuuloonkaan. Minulla on kokemuksia leikkauksista, enkä ole mikään kova pelkuri, mutta en halunnut "osallistua" nielurisaleikkaukseeni millään tavalla, kiitos vain. Jälkikivut olivat raastavat jopa kaksi viikkoa, pahin aika taisi alkaa siinä viidennen päivän jälkeen ja kipulääkkeetkään eivät paljoa auttaneet. Kolme viikkoa olin sairaslomalla ja senkin jälkeen jouduin sanomaan töissä, että en voi ottaa vastaan puheluita, koska puhumista piti säästellä siitä syntyvien kipujen takia. Oikea puoli oli pahemmin tulehtunut leikkauksen jälkeen ja siinä pidin toipumisvaiheessa usein pyyhkeeseen kiedottua jääpakkausta viilentämässä, se oli ihan hyvä apu. Koska muun kuin veden nieleminen oli pahimmillaan kovasti vaikeaa mm. kirvelyn takia, en ilmeisesti saanut riittävästi ravintoa ja ajoittain vain tärisin niin, että jalatkin löivät loukkua. Sairaalasta saadut jälkihoito-ohjeet eivät olleet riittäviä ollenkaan vaan neuvoja ja lohdutusta sain tältä palstalta, saman kokeneilta. Osasin juoda riittävästi ja varoa jälkivuotoja, joita ei juurikaan ollut ennen kuin ihan vähän vasta 2 viikkoa leikkauksesta. Kahteen viikkoon en myöskään pystynyt kivuilta nukkumaan kuin korkeintaan parin tunnin pätkiä kerrallaan. Kyselin sairaalasta muutamaan otteeseen antibioottia leikkauksen jälkihoidon tueksi, mutta sitä minulle ei annettu. Kävin jopa näyttämässä nieluani päivystyksessä. Myöhemmin oma korvalääkärini pahoitteli, että antibioottia ei annettu, sillä olisin kuulemma selvinnyt vähemmällä kärsimyksellä ja parantunut nopeammin. Tätä tämä nykysairaalahoito tuppaa olemaan: keskivertohoitoa, missä ei oteta yksilöllisiä tarpeita huomioon. Nyt on 4 kk mennyt ja tuntuu hassulta, mutta erinomaiselta, että minulla ei todellakaan enää ole nielurisoja, enkä enää sairastele jatkuvasti. Siitä olen aikas riemuisen iloinen, kärsimisen jälkeen todellakin tulee palkkio.

Gelinda kirjoitti:

Minulla oli kroonisesti tulehtuneet nielurisat ja ne olivat vaivanneet minua ihan lapsesta asti vuosikymmeniä. Lopulta ei enää ollut muuta mahdollisuutta kuin poistaa ne. Alkoi ilmetä nivelvaivoja ja muuta lisäsairautta. Itse valitsemani kirurgi sanoi, että limakalvot näyttivät sillä tavalla vahvoilta, että hyvin voisi poistaa risat paikallispuudutuksessa, mutta minä sanoin, että ei tule kuuloonkaan. Minulla on kokemuksia leikkauksista, enkä ole mikään kova pelkuri, mutta en halunnut "osallistua" nielurisaleikkaukseeni millään tavalla, kiitos vain. Jälkikivut olivat raastavat jopa kaksi viikkoa, pahin aika taisi alkaa siinä viidennen päivän jälkeen ja kipulääkkeetkään eivät paljoa auttaneet. Kolme viikkoa olin sairaslomalla ja senkin jälkeen jouduin sanomaan töissä, että en voi ottaa vastaan puheluita, koska puhumista piti säästellä siitä syntyvien kipujen takia. Oikea puoli oli pahemmin tulehtunut leikkauksen jälkeen ja siinä pidin toipumisvaiheessa usein pyyhkeeseen kiedottua jääpakkausta viilentämässä, se oli ihan hyvä apu. Koska muun kuin veden nieleminen oli pahimmillaan kovasti vaikeaa mm. kirvelyn takia, en ilmeisesti saanut riittävästi ravintoa ja ajoittain vain tärisin niin, että jalatkin löivät loukkua. Sairaalasta saadut jälkihoito-ohjeet eivät olleet riittäviä ollenkaan vaan neuvoja ja lohdutusta sain tältä palstalta, saman kokeneilta. Osasin juoda riittävästi ja varoa jälkivuotoja, joita ei juurikaan ollut ennen kuin ihan vähän vasta 2 viikkoa leikkauksesta. Kahteen viikkoon en myöskään pystynyt kivuilta nukkumaan kuin korkeintaan parin tunnin pätkiä kerrallaan. Kyselin sairaalasta muutamaan otteeseen antibioottia leikkauksen jälkihoidon tueksi, mutta sitä minulle ei annettu. Kävin jopa näyttämässä nieluani päivystyksessä. Myöhemmin oma korvalääkärini pahoitteli, että antibioottia ei annettu, sillä olisin kuulemma selvinnyt vähemmällä kärsimyksellä ja parantunut nopeammin. Tätä tämä nykysairaalahoito tuppaa olemaan: keskivertohoitoa, missä ei oteta yksilöllisiä tarpeita huomioon. Nyt on 4 kk mennyt ja tuntuu hassulta, mutta erinomaiselta, että minulla ei todellakaan enää ole nielurisoja, enkä enää sairastele jatkuvasti. Siitä olen aikas riemuisen iloinen, kärsimisen jälkeen todellakin tulee palkkio.

Lue lisää

Luin mielenkiinnolla kokemuksianne sillä 6v poikani on menossa nielu- ja kitarisaleikkaukseen viikon kuluttua. Pisti silmään tuo parin viikonkin sairaslomat ja kipua parisen viikkoa. Ihmetyttää se että jos aikuinen saa parikin viikkoa saikkua mutta minulle lapsen hoitajana lääkäri sanoi että loppuviikko lapsen pitää olla pois eskarista mutta ns sairaslomaa ei kirjoiteta vaikka joudunkin olemaan viikon poissa töistä lastani kotona hoitamassa. Vaikka leikkaus tehdään uniapnean takia, leikkaus itsessään ei ole sairaus joten saikkua ei kirjoiteta. Outo homma. Netissä surffailleissani huomasin saman ainakin Seinäjoen sairaalan sivuilta, näköjään se on aika yleinen käytäntö.

......... kirjoitti:

...oli teillä syynä tohon leikkaukseen? Oliko jatkuvia sairasteluja (angiinaa tms) vai...? Mulla nimittäin ollu pari angiinaa tässä aika lyhyellä aika välillä ja lääkäri vähän suositteli et jos alkaa sairaudet toistumaan ni leikkausta kannattas harkita...
Jännittää vähän kyllä mennä kun aiemmin tehty vaan ihan pieni leikkaus paikallis puudutuksessa. Ja sit mulla on myös tosi voimakas oksennus refleksi, et onks sillä mitää välii siinä toimenpiteessä? Kiitos jos viitsitte vastailla vielä..:)

Lue lisää

Huomenna selviää kuin nopeesti pääsen eroon risoistani. Kahen nielupaiseen jälkeen joutavatkin muualle... En vaan tykkää tosta 2 viikon saikusta, ku koulu pitäis hoitaa siin samalla. Duunista olis ollu helppo jäädä saikulle, koulust ei. Tylsää.
Ite aattelin vaatia nukutuksen, en todellakaan halua olla tajuissani kun päätä operoidaan. Lisäks oksennusrefleksi voimakas, joten eiköhän tuo anestesiassa onnistu...

Gelinda kirjoitti:

Minulla oli kroonisesti tulehtuneet nielurisat ja ne olivat vaivanneet minua ihan lapsesta asti vuosikymmeniä. Lopulta ei enää ollut muuta mahdollisuutta kuin poistaa ne. Alkoi ilmetä nivelvaivoja ja muuta lisäsairautta. Itse valitsemani kirurgi sanoi, että limakalvot näyttivät sillä tavalla vahvoilta, että hyvin voisi poistaa risat paikallispuudutuksessa, mutta minä sanoin, että ei tule kuuloonkaan. Minulla on kokemuksia leikkauksista, enkä ole mikään kova pelkuri, mutta en halunnut "osallistua" nielurisaleikkaukseeni millään tavalla, kiitos vain. Jälkikivut olivat raastavat jopa kaksi viikkoa, pahin aika taisi alkaa siinä viidennen päivän jälkeen ja kipulääkkeetkään eivät paljoa auttaneet. Kolme viikkoa olin sairaslomalla ja senkin jälkeen jouduin sanomaan töissä, että en voi ottaa vastaan puheluita, koska puhumista piti säästellä siitä syntyvien kipujen takia. Oikea puoli oli pahemmin tulehtunut leikkauksen jälkeen ja siinä pidin toipumisvaiheessa usein pyyhkeeseen kiedottua jääpakkausta viilentämässä, se oli ihan hyvä apu. Koska muun kuin veden nieleminen oli pahimmillaan kovasti vaikeaa mm. kirvelyn takia, en ilmeisesti saanut riittävästi ravintoa ja ajoittain vain tärisin niin, että jalatkin löivät loukkua. Sairaalasta saadut jälkihoito-ohjeet eivät olleet riittäviä ollenkaan vaan neuvoja ja lohdutusta sain tältä palstalta, saman kokeneilta. Osasin juoda riittävästi ja varoa jälkivuotoja, joita ei juurikaan ollut ennen kuin ihan vähän vasta 2 viikkoa leikkauksesta. Kahteen viikkoon en myöskään pystynyt kivuilta nukkumaan kuin korkeintaan parin tunnin pätkiä kerrallaan. Kyselin sairaalasta muutamaan otteeseen antibioottia leikkauksen jälkihoidon tueksi, mutta sitä minulle ei annettu. Kävin jopa näyttämässä nieluani päivystyksessä. Myöhemmin oma korvalääkärini pahoitteli, että antibioottia ei annettu, sillä olisin kuulemma selvinnyt vähemmällä kärsimyksellä ja parantunut nopeammin. Tätä tämä nykysairaalahoito tuppaa olemaan: keskivertohoitoa, missä ei oteta yksilöllisiä tarpeita huomioon. Nyt on 4 kk mennyt ja tuntuu hassulta, mutta erinomaiselta, että minulla ei todellakaan enää ole nielurisoja, enkä enää sairastele jatkuvasti. Siitä olen aikas riemuisen iloinen, kärsimisen jälkeen todellakin tulee palkkio.

Lue lisää

Minut leikattiin launtaina 4.päivä kello kahdeksan, 11.00 pääsin takas osastolle heräämöstä. Sitten aamulla olin lääkkeiden alaisena ja tietysti kunto oli hyvä. Siitä lääkärit si päättivät, että oon valmis lähtemään kotio. No menimme kotiin yön nukuin hyvin aamulla hirveet säryt ja takasin sairaalaan. Ei otettu takas osastolle vaan määrättiin isompaa lääkitystä kuten. Panacod poretabletteja 2 tablettii 3 kertaa päivässä ja 3 tablettii Ketorinia päivässä. Tätäkin lääkitystä sai odottaa ensiavussa 4 tuntii hirveissä säryissä. Tämä sairaala on TAYS.. =)

Helvetti et iski kurkku kauheen kivun päälle äsken alko kyyneleet valuu silmist ku sattu niin helvetisti. Tuntuu et kivut pahenee vaa päivä päivält. Mun leikkaus oli viimeviikon perjaintaina. Mä en ois ees suostunu leikattavaks ilman nukutust. Mul meni 13 tuntii sairaalas ku en meinannu millää päästä lähtee ku oli niin paska olo. Toivottavasti tästä leikkauksesta oli hyötyä.

|Logan| kirjoitti:

Helvetti et iski kurkku kauheen kivun päälle äsken alko kyyneleet valuu silmist ku sattu niin helvetisti. Tuntuu et kivut pahenee vaa päivä päivält. Mun leikkaus oli viimeviikon perjaintaina. Mä en ois ees suostunu leikattavaks ilman nukutust. Mul meni 13 tuntii sairaalas ku en meinannu millää päästä lähtee ku oli niin paska olo. Toivottavasti tästä leikkauksesta oli hyötyä.

Lue lisää

kyllä rupes hirvittään ku lukee nuita juttuja.. mulla ois nielurisaleikkaus puudutuksessa ens kuussa ja nyt alko kyllä pelottaan että mitenhän siitä selviää. Mutta ei kai se auta ku mennä vaan.. vaan paskat ku ei pääse etes lenkkeileen moneen viikkoon..vai onko siinä semmonen kielto??

|Logan| kirjoitti:

Helvetti et iski kurkku kauheen kivun päälle äsken alko kyyneleet valuu silmist ku sattu niin helvetisti. Tuntuu et kivut pahenee vaa päivä päivält. Mun leikkaus oli viimeviikon perjaintaina. Mä en ois ees suostunu leikattavaks ilman nukutust. Mul meni 13 tuntii sairaalas ku en meinannu millää päästä lähtee ku oli niin paska olo. Toivottavasti tästä leikkauksesta oli hyötyä.

Lue lisää

Kolme viikkoo lähes takana ja kipeät vähän vieläkin. Aiheita mihin sietää varautua kun leikkaukseen menee. Kipu 5-10 päivää leikkauksesta saa polvilleen kun yrittää niellä lisää kipulääkettä. Asennetta vaatii. Itselläni verenvuotoa tuli kolme kertaa eli kotoa sairaalaan poltettavaksi kurkkua umpeen. Se mikä nielurisaleikkauksessa lienee parasta että siitä kuitenkin lopulta paranee, mutta sitä ennen sisua vaatii. Toivottavasti kaikki sairastelut tosiaan olisi nyt takana ja vakavat sairaudet pysyisivät loitolla. Jaksamisia kaikille toipilaille.

huomenna kurkun tähystykseen. Toinen risa on turvoksissa, ja "roikkuu" kurkussa, tunnen sen siis koko ajan. Mitään sairasteluja sen tiimoilta ei ole ollut.kurkkuni on niin herkkä muutenkin että tuollainen tuntuu heti kun vähän risat kasvaa.
Kaikista eniten ärsyttää se, että kun menin alku vuodesta valittamaan kurkkuvaivoja lääkärille, yksikään heistä ei edes katsonut kurkkuuni!! Nyt puoli vuotta myöhemmin vihdoin tapahtuu jotain.

risakas kirjoitti:

huomenna kurkun tähystykseen. Toinen risa on turvoksissa, ja "roikkuu" kurkussa, tunnen sen siis koko ajan. Mitään sairasteluja sen tiimoilta ei ole ollut.kurkkuni on niin herkkä muutenkin että tuollainen tuntuu heti kun vähän risat kasvaa.
Kaikista eniten ärsyttää se, että kun menin alku vuodesta valittamaan kurkkuvaivoja lääkärille, yksikään heistä ei edes katsonut kurkkuuni!! Nyt puoli vuotta myöhemmin vihdoin tapahtuu jotain.

Lue lisää

saatiinko selville mikä sielä kurkussa oli? vai oliko se vaan turvonnut nielurisa? itelläni meinaan ihan sama homma, toinen puoli on ihan turvonnu ja ei penisiliinit auttanut, niin eikun takasin lääkäriin niin saa kuulema lähetteen polille.

Multa poistettiin toissapäivänä nielurisat. Leikkaus tehtiin nukutuksessa. Herättyäni ei ollut ihmeemmin särkyjä tai pahoinvointia. Jossakin vaiheessa annettin tuhti annos kipulääkettä. Ylös nousin sängystä noin kolme tuntia operaation jälkeen jä söin heti jugurttipurkin ja join mehua, johon oli lisätty jääpaloja. Kotiin pääsin kuusi tuntia leikkauksen jälkeen.

Kotona olen säännöllisesti ottanut kipulääkkeet ja näin pärjännyt suhtkoht hyvin. Puhuminen on ankeaa ja nieleminen tosi vaikeaa. Tässä varmaankin laihtuu jonkin verran, kun päivä annos ravintoa on vettä, parimehujäätä, vähän kisseliä ja jogurttia.

risatpois kirjoitti:

Multa poistettiin toissapäivänä nielurisat. Leikkaus tehtiin nukutuksessa. Herättyäni ei ollut ihmeemmin särkyjä tai pahoinvointia. Jossakin vaiheessa annettin tuhti annos kipulääkettä. Ylös nousin sängystä noin kolme tuntia operaation jälkeen jä söin heti jugurttipurkin ja join mehua, johon oli lisätty jääpaloja. Kotiin pääsin kuusi tuntia leikkauksen jälkeen.

Kotona olen säännöllisesti ottanut kipulääkkeet ja näin pärjännyt suhtkoht hyvin. Puhuminen on ankeaa ja nieleminen tosi vaikeaa. Tässä varmaankin laihtuu jonkin verran, kun päivä annos ravintoa on vettä, parimehujäätä, vähän kisseliä ja jogurttia.

Lue lisää

Oon leikkauksesta lähtien kirjottanu jonkunsorttista tilanne selostusta toipumisesta. Tähän mennessä noin 3 A4:sta on syntyny. Onko jengillä kiinnostusta lukee, jos laittaa tähän esiin?

Melko yksityiskohtasesti oon koettanu kuvailla esim. polttamiset sun muut.

risatpois kirjoitti:

Multa poistettiin toissapäivänä nielurisat. Leikkaus tehtiin nukutuksessa. Herättyäni ei ollut ihmeemmin särkyjä tai pahoinvointia. Jossakin vaiheessa annettin tuhti annos kipulääkettä. Ylös nousin sängystä noin kolme tuntia operaation jälkeen jä söin heti jugurttipurkin ja join mehua, johon oli lisätty jääpaloja. Kotiin pääsin kuusi tuntia leikkauksen jälkeen.

Kotona olen säännöllisesti ottanut kipulääkkeet ja näin pärjännyt suhtkoht hyvin. Puhuminen on ankeaa ja nieleminen tosi vaikeaa. Tässä varmaankin laihtuu jonkin verran, kun päivä annos ravintoa on vettä, parimehujäätä, vähän kisseliä ja jogurttia.

Lue lisää

Heipsan kaikille!

Multa poistettiin risat 22.11., eli sairasloma on melkein lopullaan. Kivut eivät ole olleet ihan hirveät, muuta kuin silloin kun reseptikipulääkkeet yllättäen loppuivat. Syömään en ole pystynyt, kun on nielu niin herkkänä ja 6 päivä leikkauksen jälkeen jopa nielu vuosi 3 kertaa. Ei muuta kuin piipaa autolla sairaalaan, polteltiin ja lähetettiin kotiin ja illalla takaisin sairaalaan jonka jälkeen halusivat pitää mut siellä tarkkailussa 2 yötä.

Nyt rupee jo pikkuhiljaa v****tamaan tämä heikko olo. Tekee mieli hirveesti syödä ruokaa, mutta ei pysty. Ja vielä pelottaa kun ei pysty edes puhumaan normaalisti. Luulis että kahen viikon päästä leikkauksesta jo ääni kulkee, mutta ei. Onkohan normaalia?!? Täytyy varmaan pyytää jatkoa sairaslomalle, asiakaspalvelutyössä kun ei ilman puhetta pärjää.

Onko kellään kokemuksia tuosta äänen palautumisesta? Kuinka kauan on kestänyt ennen kuin puhe on sujunut taas normaalisti?

melkein takana kirjoitti:

Heipsan kaikille!

Multa poistettiin risat 22.11., eli sairasloma on melkein lopullaan. Kivut eivät ole olleet ihan hirveät, muuta kuin silloin kun reseptikipulääkkeet yllättäen loppuivat. Syömään en ole pystynyt, kun on nielu niin herkkänä ja 6 päivä leikkauksen jälkeen jopa nielu vuosi 3 kertaa. Ei muuta kuin piipaa autolla sairaalaan, polteltiin ja lähetettiin kotiin ja illalla takaisin sairaalaan jonka jälkeen halusivat pitää mut siellä tarkkailussa 2 yötä.

Nyt rupee jo pikkuhiljaa v****tamaan tämä heikko olo. Tekee mieli hirveesti syödä ruokaa, mutta ei pysty. Ja vielä pelottaa kun ei pysty edes puhumaan normaalisti. Luulis että kahen viikon päästä leikkauksesta jo ääni kulkee, mutta ei. Onkohan normaalia?!? Täytyy varmaan pyytää jatkoa sairaslomalle, asiakaspalvelutyössä kun ei ilman puhetta pärjää.

Onko kellään kokemuksia tuosta äänen palautumisesta? Kuinka kauan on kestänyt ennen kuin puhe on sujunut taas normaalisti?

Lue lisää

Moi,

Tasan viikko sitten olin Meilahdessa leikkauksessa ja täytyy sanoa heti, että parempaa ja ystävällisempää palvelua olen harvoin saanut!
Koskaan ei aikaisemmin oltu mitään tehty, joten jännitti, totta kai. Vastaanotto oli kuitenkin ystävällinen ja koko ajan pidettiin ajan tasalla.
Puolilta päivin antoivat esilääkityksen ja siitä tunnin päästä roudattiin leikkaussaliin. Taju kankaalle ja noin puolen tunnin päästä heräsin samoilta sijoilta nielurisoja köyhempänä. Ei pahoinvointia, ei kipuja.
Iltayhdeksään lepäilin sairaalassa ja sitten apteekin kautta kotiin - valtava satsi lääkkeitä, mutta ihan syystä! Mehujää on ollut miellyttävin asia sen jälkeen, muuten ei ruoka oikein maistu ja välillä kyllä kipu on sietämätön. Lääkkeetkään eivät sitä ihan kokonaan poista. Ja henki haisee kuin kaatopaikka...
Minulle lääkäri kyllä kertoikin kaiken tämän etukäteen: kipuja tulee olemaan pari viikkoa, tuoksahtava kate tulee leikkauskohtiin heti, vuotoja voi tulla (tänä aamuna sitten heräsin yltä päältä veressä, ei tarvinnut kuitenkaan päivystykseen lähteä). Ja täytyy muistaa, että kun kohtalaisen iso määrä kudosta poistetaan, äänikin voi madaltua. Itse huomaan näin todellakin käyneen ja eihän se silloin enää minnekään palaudu... Mutta toivottavasti kuukausittaiset angiinat ovat nyt historiaa! :)

melkein takana kirjoitti:

Heipsan kaikille!

Multa poistettiin risat 22.11., eli sairasloma on melkein lopullaan. Kivut eivät ole olleet ihan hirveät, muuta kuin silloin kun reseptikipulääkkeet yllättäen loppuivat. Syömään en ole pystynyt, kun on nielu niin herkkänä ja 6 päivä leikkauksen jälkeen jopa nielu vuosi 3 kertaa. Ei muuta kuin piipaa autolla sairaalaan, polteltiin ja lähetettiin kotiin ja illalla takaisin sairaalaan jonka jälkeen halusivat pitää mut siellä tarkkailussa 2 yötä.

Nyt rupee jo pikkuhiljaa v****tamaan tämä heikko olo. Tekee mieli hirveesti syödä ruokaa, mutta ei pysty. Ja vielä pelottaa kun ei pysty edes puhumaan normaalisti. Luulis että kahen viikon päästä leikkauksesta jo ääni kulkee, mutta ei. Onkohan normaalia?!? Täytyy varmaan pyytää jatkoa sairaslomalle, asiakaspalvelutyössä kun ei ilman puhetta pärjää.

Onko kellään kokemuksia tuosta äänen palautumisesta? Kuinka kauan on kestänyt ennen kuin puhe on sujunut taas normaalisti?

Lue lisää

Itse olin leikkauksen jälkeen melkein viikon puhumatta. Kun leikkauksesta oli kulunut noin 10 päivää pystyin jo vähän puhumaan. Aluksi kipeytyi kun puhui paljon ja vieläkään kovaan ääneen ei pysty puhumaan. Kannattaa pyytää saikkaria jos tuntuu ettet pysty puhumaan hyvin. Leikkauksesta reilu kolme viikkoa.

melkein takana kirjoitti:

Heipsan kaikille!

Multa poistettiin risat 22.11., eli sairasloma on melkein lopullaan. Kivut eivät ole olleet ihan hirveät, muuta kuin silloin kun reseptikipulääkkeet yllättäen loppuivat. Syömään en ole pystynyt, kun on nielu niin herkkänä ja 6 päivä leikkauksen jälkeen jopa nielu vuosi 3 kertaa. Ei muuta kuin piipaa autolla sairaalaan, polteltiin ja lähetettiin kotiin ja illalla takaisin sairaalaan jonka jälkeen halusivat pitää mut siellä tarkkailussa 2 yötä.

Nyt rupee jo pikkuhiljaa v****tamaan tämä heikko olo. Tekee mieli hirveesti syödä ruokaa, mutta ei pysty. Ja vielä pelottaa kun ei pysty edes puhumaan normaalisti. Luulis että kahen viikon päästä leikkauksesta jo ääni kulkee, mutta ei. Onkohan normaalia?!? Täytyy varmaan pyytää jatkoa sairaslomalle, asiakaspalvelutyössä kun ei ilman puhetta pärjää.

Onko kellään kokemuksia tuosta äänen palautumisesta? Kuinka kauan on kestänyt ennen kuin puhe on sujunut taas normaalisti?

Lue lisää

hei!
kuinka paljon tuollainen leikkaus maksaa?

ÄrTee kirjoitti:

hei!
kuinka paljon tuollainen leikkaus maksaa?

Taisi maksaa Hyksin päiväkirurgisella (eli aamulla sairaalaan ja illalla kotiin) 72€ lääkärintodistus oli n. 6€. Lääkkeistä Ketorin oli vaan muutaman euron, mutta Tramal maksoi parikymppiä.

tuskaista... kirjoitti:

Oon leikkauksesta lähtien kirjottanu jonkunsorttista tilanne selostusta toipumisesta. Tähän mennessä noin 3 A4:sta on syntyny. Onko jengillä kiinnostusta lukee, jos laittaa tähän esiin?

Melko yksityiskohtasesti oon koettanu kuvailla esim. polttamiset sun muut.

Lue lisää

kiinnostais kyllä kovasti.. pistä ihmeessä jos millään viitsit! olisi suuri lohtu.. (?)vai oliko se ihan karmee paikka? no mutta, kerro vaan karu totuus, niin on paree :)

Kyllä leikkauksesta laihtuu kun ei pysty syömään kiinteätä ruokaa. Itsellä ei ole vaakaa kotona, mutta vatsakumpu näyttää kadonneen ja vaatteet tuntuvat suurilta päällä.

Mulla huomen 2viikkoo leikkauksesta ja ei todellakaan oo viel parantunu. Huomen hakee lisää saikkunderia ja uus pussillinen nappeja. Jouduin uusimaan panacod lääkityksen tramal retard 100mG, ja siit viel 150mG ku ei meinannu mikään auttaa. Joo kyl täs laihtuu ku et voi syödä mitään. No tietty jäätelö ja jogurtti on hyvä. Mut ei sitäkään litratolkulla jaksa vetää. Mulla tulee jo korvista pihalle ne. No kai tästä paranee sitä on vaan pitäny toitottaa..

Miulla oli 4 päivää sitten nielurisaleikkaus. Vielä suht ok oon pärjäilly, odottelen vaan sitä mitä kaikki kertoo kun ne peitteet lähtee irti että silloin kuulemma pahin vaihe? Millaisia kokemuksia siitä vaiheesta? Ei kai niihin voi tukehtua tai mitään :D ? Panacod kyllä hyvin auttaa ja muljahtaa mukavasti viilin kanssa alas, lisäksi on buranaa. Hyvin oon nukkunutkin, ehkä liikaakin, että sen kanssa ei ongelmia.

Mietityttää vaan kun oon laulaja että millaista äänen käyttö jatkossa ja miten se muuttuu, varmaan aika yksilökohtaisia mutta on kellään laulajalla vastaavia kokemuksia? Kiva ois vaihdella kuulumisia vinkkejä tms? :)Tekis mieli jo laulella mutta ei pysty eikä kannata, pitää vaan malttaa ihan rauhassa..

laulajaneito kirjoitti:

Miulla oli 4 päivää sitten nielurisaleikkaus. Vielä suht ok oon pärjäilly, odottelen vaan sitä mitä kaikki kertoo kun ne peitteet lähtee irti että silloin kuulemma pahin vaihe? Millaisia kokemuksia siitä vaiheesta? Ei kai niihin voi tukehtua tai mitään :D ? Panacod kyllä hyvin auttaa ja muljahtaa mukavasti viilin kanssa alas, lisäksi on buranaa. Hyvin oon nukkunutkin, ehkä liikaakin, että sen kanssa ei ongelmia.

Mietityttää vaan kun oon laulaja että millaista äänen käyttö jatkossa ja miten se muuttuu, varmaan aika yksilökohtaisia mutta on kellään laulajalla vastaavia kokemuksia? Kiva ois vaihdella kuulumisia vinkkejä tms? :)Tekis mieli jo laulella mutta ei pysty eikä kannata, pitää vaan malttaa ihan rauhassa..

Lue lisää

Elä suotta vielä rupee laulelee, vaikka kuinka tekis mieli. Lääkärit tosin sano, että ääntä saa käyttää minkä pystyy. Toinen lääkäri sitten sano, että laulajalla kestää toipuminen puolet pidempään kun tavallisella pulliaisella.
Kuukauden päästä ite rupesin kunnolla laulaa, mut ei voi suositella. Vaikka aluks tuntuki iha normaalille, ni jälkeenpäin ei oikein.
Leikkauksesta on ny about 4 kk ja sairastuin vatsatautiin. Samassa yhteydessä kurkku tuli jostain syystä samallailla kipeeks ku leikkauksen jälkeen.
Ei yhtä kovaa kipua, mut samanlaista pistävää nieltäessä. Muuten toipuminen ollu normaalia ja juomiset ja äänenkäytöt aika normaalissa jamassa.

Sanovat että pieni nuha saa olla, mut ei muuta, flunssassa tuskin leikkaavat (?), enkä suosittele, limaa sinne vielä kivun kanssa häirihtemään = helvettiä.

Itellä nyt 7vrk leikkauksesta, voi sanoa että paskin viikko ikinä mitä mulla ollu. Lääkettä meni parhaillaan 24h:ssa, 12x 50mg ketomex 9 panacod, syömään pystyny pari pirtelölasia päiväs, ehkä vähän nälkää pukkaa jo viikon jälkeen(?).

Huippaa varmaan lääkkeiden ja matalan verensokerin takia. Lääkkeitä 2h välein, hirveet tuskat kun otat lääkkeet, sen jälkeen kurkkuun pistää ja korviin ja jokapaikkaan jopa 10min. Rituaaliks muodostunu jo tuo lääkkeiden otto, tosin nyt alkaa jo vähän helpottaa.

Suosittelen montaa jääpussia, helpottaa kummasti. "juo paljon nestettä" tippa menee kurkusta alas -> hirveet kivut, eipä paljoo juoda. perseestä ollu, mut voitonpuolella ilmeisesti ollaan, voi helvetti tekee kebabbia yms mieli, argh!! Noh loppuu se jatkuva sairastelu toivottavasti. 2vko kotihoidon jälkeen suoraan inttiin 4pvä sissiharjotukseen, hehe :P.

Verta on tiputtanu nyt pari päivää, mukava semmosia kunnnon veripaakkuja räkiä tuolta nielusta. Huumorrii.
Suu tosiaan ei oo auennu 3cm enempää koko viikkoon, hampaiden pesu? Tainnu jäädä välistä. Corsodylillä purskuttanu, mitä lie eläimiiä jo tuolla kurkussa kasvaa, noh sama se loppus vaan kivut.

T: Dagge

Dagge kirjoitti:

Sanovat että pieni nuha saa olla, mut ei muuta, flunssassa tuskin leikkaavat (?), enkä suosittele, limaa sinne vielä kivun kanssa häirihtemään = helvettiä.

Itellä nyt 7vrk leikkauksesta, voi sanoa että paskin viikko ikinä mitä mulla ollu. Lääkettä meni parhaillaan 24h:ssa, 12x 50mg ketomex 9 panacod, syömään pystyny pari pirtelölasia päiväs, ehkä vähän nälkää pukkaa jo viikon jälkeen(?).

Huippaa varmaan lääkkeiden ja matalan verensokerin takia. Lääkkeitä 2h välein, hirveet tuskat kun otat lääkkeet, sen jälkeen kurkkuun pistää ja korviin ja jokapaikkaan jopa 10min. Rituaaliks muodostunu jo tuo lääkkeiden otto, tosin nyt alkaa jo vähän helpottaa.

Suosittelen montaa jääpussia, helpottaa kummasti. "juo paljon nestettä" tippa menee kurkusta alas -> hirveet kivut, eipä paljoo juoda. perseestä ollu, mut voitonpuolella ilmeisesti ollaan, voi helvetti tekee kebabbia yms mieli, argh!! Noh loppuu se jatkuva sairastelu toivottavasti. 2vko kotihoidon jälkeen suoraan inttiin 4pvä sissiharjotukseen, hehe :P.

Verta on tiputtanu nyt pari päivää, mukava semmosia kunnnon veripaakkuja räkiä tuolta nielusta. Huumorrii.
Suu tosiaan ei oo auennu 3cm enempää koko viikkoon, hampaiden pesu? Tainnu jäädä välistä. Corsodylillä purskuttanu, mitä lie eläimiiä jo tuolla kurkussa kasvaa, noh sama se loppus vaan kivut.

T: Dagge

Lue lisää

kyllä teillä kaikilla leikkauksen kokeneilla on varmasti ollut tuskallista.Näin sivusta katsojana ja äitinä oman tyttären toipumista seuranneena voin todeta että ei ole ollut kivaa itsellänikään kun on saanut jo kolmannen kerran herätä yöllä kauhuissaan kun tyttö seisoo verissäpäin makuuhuoneen ovella.Ekan viikon jälkeen tuli se vähän puhuttu ja harvinaisempi "verensyöksy". Veri täytti suun sekunneissa.Ei muuta kuin vauhdilla sairaalaan .puudutuspiikki kurkkuun ja poltettiin.Siitä sitten toivuttiin,niin eiköhän sitten taas viikon kuluttua runsasta vuotoa kahtena yönä peräkkäin....niin nyt on se kolmas kerta.Isä lähti taas vierailulle päivystykseen.Ei ainakaan pari viikkoa riittänyt meillä toipumiseen.Kyllä me vanhemmatkin olemme niitä kokemuksia vähän saaneet!

Dagge kirjoitti:

Sanovat että pieni nuha saa olla, mut ei muuta, flunssassa tuskin leikkaavat (?), enkä suosittele, limaa sinne vielä kivun kanssa häirihtemään = helvettiä.

Itellä nyt 7vrk leikkauksesta, voi sanoa että paskin viikko ikinä mitä mulla ollu. Lääkettä meni parhaillaan 24h:ssa, 12x 50mg ketomex 9 panacod, syömään pystyny pari pirtelölasia päiväs, ehkä vähän nälkää pukkaa jo viikon jälkeen(?).

Huippaa varmaan lääkkeiden ja matalan verensokerin takia. Lääkkeitä 2h välein, hirveet tuskat kun otat lääkkeet, sen jälkeen kurkkuun pistää ja korviin ja jokapaikkaan jopa 10min. Rituaaliks muodostunu jo tuo lääkkeiden otto, tosin nyt alkaa jo vähän helpottaa.

Suosittelen montaa jääpussia, helpottaa kummasti. "juo paljon nestettä" tippa menee kurkusta alas -> hirveet kivut, eipä paljoo juoda. perseestä ollu, mut voitonpuolella ilmeisesti ollaan, voi helvetti tekee kebabbia yms mieli, argh!! Noh loppuu se jatkuva sairastelu toivottavasti. 2vko kotihoidon jälkeen suoraan inttiin 4pvä sissiharjotukseen, hehe :P.

Verta on tiputtanu nyt pari päivää, mukava semmosia kunnnon veripaakkuja räkiä tuolta nielusta. Huumorrii.
Suu tosiaan ei oo auennu 3cm enempää koko viikkoon, hampaiden pesu? Tainnu jäädä välistä. Corsodylillä purskuttanu, mitä lie eläimiiä jo tuolla kurkussa kasvaa, noh sama se loppus vaan kivut.

T: Dagge

Lue lisää

kyllä teillä kaikilla leikkauksen kokeneilla on varmasti ollut tuskallista.Näin sivusta katsojana ja äitinä oman tyttären toipumista seuranneena voin todeta että ei ole ollut kivaa itsellänikään kun on saanut jo kolmannen kerran herätä yöllä kauhuissaan kun tyttö seisoo verissäpäin makuuhuoneen ovella.Ekan viikon jälkeen tuli se vähän puhuttu ja harvinaisempi "verensyöksy". Veri täytti suun sekunneissa.Ei muuta kuin vauhdilla sairaalaan .puudutuspiikki kurkkuun ja poltettiin.Siitä sitten toivuttiin,niin eiköhän sitten taas viikon kuluttua runsasta vuotoa kahtena yönä peräkkäin....niin nyt on se kolmas kerta.Isä lähti taas vierailulle päivystykseen.Ei ainakaan pari viikkoa riittänyt meillä toipumiseen.Kyllä me vanhemmatkin olemme niitä kokemuksia vähän saaneet!

ja lisää odotettavissa kirjoitti:

kyllä teillä kaikilla leikkauksen kokeneilla on varmasti ollut tuskallista.Näin sivusta katsojana ja äitinä oman tyttären toipumista seuranneena voin todeta että ei ole ollut kivaa itsellänikään kun on saanut jo kolmannen kerran herätä yöllä kauhuissaan kun tyttö seisoo verissäpäin makuuhuoneen ovella.Ekan viikon jälkeen tuli se vähän puhuttu ja harvinaisempi "verensyöksy". Veri täytti suun sekunneissa.Ei muuta kuin vauhdilla sairaalaan .puudutuspiikki kurkkuun ja poltettiin.Siitä sitten toivuttiin,niin eiköhän sitten taas viikon kuluttua runsasta vuotoa kahtena yönä peräkkäin....niin nyt on se kolmas kerta.Isä lähti taas vierailulle päivystykseen.Ei ainakaan pari viikkoa riittänyt meillä toipumiseen.Kyllä me vanhemmatkin olemme niitä kokemuksia vähän saaneet!

Lue lisää

Minulta leikattiin sekä nielurisat että kitarisa 19.4.2007 päiväkirurgisella Meikussa. Leikkaus meni hyvin. Lepäämössä kurkku alkoi vuotaa, joten leikkaava lääkäri puudutti ja poltti vuotavat suonet. Nyt on viides päivä leikkauksesta ja lääkityksellä kurkkuni ei ole ollut kipeä kuin aamuisin. Syönytkin olen sekä puhunut jo muutaman päivän.
Minulla on positiiviset muistot päivästä, kaikki olivat ystävällisiä ja sain hyvät ohjeet.

Santtu kirjoitti:

Minulta leikattiin sekä nielurisat että kitarisa 19.4.2007 päiväkirurgisella Meikussa. Leikkaus meni hyvin. Lepäämössä kurkku alkoi vuotaa, joten leikkaava lääkäri puudutti ja poltti vuotavat suonet. Nyt on viides päivä leikkauksesta ja lääkityksellä kurkkuni ei ole ollut kipeä kuin aamuisin. Syönytkin olen sekä puhunut jo muutaman päivän.
Minulla on positiiviset muistot päivästä, kaikki olivat ystävällisiä ja sain hyvät ohjeet.

Lue lisää

Itse olin 25. huhtikuuta risaleikkauksessa ja hyvät muistot jäi. Päiväkirurgisen hoitajat ja lääkäri olivat mukvaia ja asiallisia, antoivat hyviä neuvoja yms. Kun aamulla saavuin paikalle jännitti aikas paljon, mutta kun sitten muutaman juttutuokion jälkeen pääsin leikkaussaliin oli oikein mukava fiilis, hoitsut pisti sydän- ja muut seurantalaittet päälle ja laittovat kanyylin käteen. Sitten tuikattiin nukutusaineet suoneen ja annettiin hieman anestesiakaasua happinaamarin kautta. Olo oli sellanen hauskan uninen kun lihakset rupes rentoutuun, sitten alko silmät mennä kiinni ja uni tuli. Seuraavaksi heräsin heräämössä köhien ja kurkku oli aika turvonnu. Hoitaja tuli heti kyselemään vointia ja tuikkas särkylääkettä kanyyliin. Lopun ajan (n. 6 tuntia) meni lepäillessä, hoitajat tarjos jäätelöä ja mehuakin jaksoin juoda. Sitten käytiin läpi kotihoito-ohjeet ja kun olin kävellyt heräämössä ja käynyt vessassa sain lähteä kotiin. Kotona sitten alkoi isompi särky johon auttoi sairaalasta mkaan annetut panacod-ja burana-särkylääkkeet. Eli yhteenvetona voisin sanoa että hyötyyn nähden erittäin suositeltava leikkaus, ja ainakin minun kohdallani leikkaus meni hyvin ja sairaalassa oli mukavaa :)

Dagge kirjoitti:

Sanovat että pieni nuha saa olla, mut ei muuta, flunssassa tuskin leikkaavat (?), enkä suosittele, limaa sinne vielä kivun kanssa häirihtemään = helvettiä.

Itellä nyt 7vrk leikkauksesta, voi sanoa että paskin viikko ikinä mitä mulla ollu. Lääkettä meni parhaillaan 24h:ssa, 12x 50mg ketomex 9 panacod, syömään pystyny pari pirtelölasia päiväs, ehkä vähän nälkää pukkaa jo viikon jälkeen(?).

Huippaa varmaan lääkkeiden ja matalan verensokerin takia. Lääkkeitä 2h välein, hirveet tuskat kun otat lääkkeet, sen jälkeen kurkkuun pistää ja korviin ja jokapaikkaan jopa 10min. Rituaaliks muodostunu jo tuo lääkkeiden otto, tosin nyt alkaa jo vähän helpottaa.

Suosittelen montaa jääpussia, helpottaa kummasti. "juo paljon nestettä" tippa menee kurkusta alas -> hirveet kivut, eipä paljoo juoda. perseestä ollu, mut voitonpuolella ilmeisesti ollaan, voi helvetti tekee kebabbia yms mieli, argh!! Noh loppuu se jatkuva sairastelu toivottavasti. 2vko kotihoidon jälkeen suoraan inttiin 4pvä sissiharjotukseen, hehe :P.

Verta on tiputtanu nyt pari päivää, mukava semmosia kunnnon veripaakkuja räkiä tuolta nielusta. Huumorrii.
Suu tosiaan ei oo auennu 3cm enempää koko viikkoon, hampaiden pesu? Tainnu jäädä välistä. Corsodylillä purskuttanu, mitä lie eläimiiä jo tuolla kurkussa kasvaa, noh sama se loppus vaan kivut.

T: Dagge

Lue lisää

2 päivää sit leikattu,ei taida nämä lääkkeet riittää 2 viikoks mitä annettiin oon ottanu 3 buranaa päivässä ja väleissä tota paramax-codia yölläkin ilmeisesti pitäs miten työ ite ootte jaotellu lääkkeiden oton, tupakkaa tekee pirusti mieli mut en oo uskaltanu ees mennä koittaan lähtee pian taju :) tuo resepti pitää varmaan mennä uusimaan et saa lisää sit lääkkeitä.

Gr1mRe@per kirjoitti:

2 päivää sit leikattu,ei taida nämä lääkkeet riittää 2 viikoks mitä annettiin oon ottanu 3 buranaa päivässä ja väleissä tota paramax-codia yölläkin ilmeisesti pitäs miten työ ite ootte jaotellu lääkkeiden oton, tupakkaa tekee pirusti mieli mut en oo uskaltanu ees mennä koittaan lähtee pian taju :) tuo resepti pitää varmaan mennä uusimaan et saa lisää sit lääkkeitä.

Lue lisää

Itelleni määrättiin Ketorin 100mg x3 ja Panacod 1-2kpl x4. Otan Panacodia klo 6,12,18 ja 24. Annos vaihtelee kipujen mukaan mutta yöksi otan aina 2. Sitten Ketorin klo 9,15 ja 21.

Oon todennu tän aika hyväks aikatauluks. Ei tarvi yöllä heräillä kun ottaa viimeisen lääkkeen klo 24 ja ensimmäisen klo 6 tai sitten kun herää.

Risaton mutta onnellinen kirjoitti:

Itelleni määrättiin Ketorin 100mg x3 ja Panacod 1-2kpl x4. Otan Panacodia klo 6,12,18 ja 24. Annos vaihtelee kipujen mukaan mutta yöksi otan aina 2. Sitten Ketorin klo 9,15 ja 21.

Oon todennu tän aika hyväks aikatauluks. Ei tarvi yöllä heräillä kun ottaa viimeisen lääkkeen klo 24 ja ensimmäisen klo 6 tai sitten kun herää.

Lue lisää

Mulla leikattiin kita- ja nielurisat tiistaina, ke pääsin kotiin sairaalasta. Se ilta ja yö oli ihan järkky sairaalassa, sattu ihan himona. Sain tipasta kipulääkettä, kuin myös suun kautta ja piikillä. Kotona sit torstaina oksentelin, soitto sairaalalle ja lääkkeet vaihtoon. Hyvä lääke, panacod meni vaihtoon, tilalle panadol, missä ei oo jotain ihmeainetta, mikä ei ilm. mulle sopinu. Sain myös jotain pahoinvointilääkettä samalla. Yhteensä 1 6 lääkettä päivässä, jos ei ota pahoinvointilääkettä, niitä saa ottaa kolme. Nyt sattuu ihan sikana oikeelle puolelle kurkkua, mut enää yks lääke tälle päivää, ja se yöks :( En uskalla tota panacodia ottaa jos oksennan taas. Ei mikään kiva kokemus tällä kurkulla. Niin risoo ja harmittaa ja menee hermot kun ei voi syödä ja sattuu ja sattuuuuuuuuuuu. Korviin asti.

Olin viikko sitten leikkauksessa. Leikkaus sujui hyvin. Olit tosin aivan tillintallin anestesia-aineista, ilmeisesti esilääkitys oli voimakas.

Kipuja ei ole ollut kovin paljon, koska olen yrittänyt syödä tunnollisesti Panacod 2x4 ja Ketorin 50 mg 1x4. Aluksi söin Celebraa, koska vatsani ei aina ole pitänyt ketoprofeenista. Mutta Celebra ei auttanut juuri mitään verrattuna ketoprofeeniin, joka on kai paras tulehduskipulääke suun alueelle!? Lisäksi on ollut vatsansuojalääke Nexium 40 mg 1x1 eikä vatsavaivoja ole ollut (kovaa kakkaa, joka kelluu, mielenkiintoista?). Jotakin hassuja puudutusimeskelytablettejakin olen nauttinut.

Nyt olen ollut sairaslomasta piittaamatta pari päivää töissä. Siellä joudun puhumaan paljon. Puhe alkoi eilen kangerrella, koska puhuminen alkoi sattumaan ja tuntui ettei ääni enää lähde. Tänään yritin mennä uudestaan töihin, mutta piti lähteä pois, juuri tästä puhearkuudesta johtuen. Hiljaa hyvä tulee, pitää varmaan olla hiljaa...

Kurkku todellakin haisee ruumiille. Yritän parhaani mukaan purskutella ja kurlailla Corsodyliä ja suuvesiä. Aamulla saatan herätä omaan pahaan hajuuni. Kivut ovat myös aamulla kovimmat, mutta kyllä ne napeilla häviää. Kieli on edelleen turpea, eikä heti tottele komentoja. Sitä pitää treenata. Kokeilen kohta purkkaa.

Nyt olen ainakin 3 päivää vielä kotona ja rauhassa ja hiljaa. Viikko olisi vielä sairaslomaa jäljellä.

Olin odottanut nielurisaleikkaukseen pääsyä jo 7 vuotta siirtyen aina muuttaessani kaupungista toiseen eri sairaalan leikkauslistan viimeiseksi. Nyt viimeisen vuoden aikana on ollut sitten useampi "vakava" märkäinen tulehdus, joka laittoi lääkäreihin vauhtia.

27.8. klo 9:00 sain nukutusaineen suoneen. Kaikki meni hyvin leikkauksessa eikä herätessäkään ollu edes kipuja. Söin vähän jätskiä ja lähdin kotiin 4h leikkauksen jälkeen.

Nyt on siis menossa 6 leikkauksen jälkeinen päivä. Ensimmäiset 3 päivää oli nautiskelua kun ei edes pahemmin sattunut. Mutta nämä viimeiset 3 päivää olleet yhtä helvettiä korvakipuineen. Syömiselle pitää antaa aikaa, noin 2 lusikallista viiliä 15 minuutissa ym. Juominen sujuu parhaiten pillillä. Sairaalasta sain hyvän neuvon suolasen nälkään, kuoreton nakki. Sen syömiseen vaan menee aika kauan aikaa mutta hyvää tekee makeiden viilien ja pilttien jälkeen.

Edelleenkin kuitenkin sanon, että olen päässyt tästä helpolla ja jos kaikki jatkuu samaan malliin loppuun asti, helpolla sitä tosiaan pääsee. Eli ei ole ollu mitään verenvuotoja, kivut on antanu yöllä rauhan nukkua ja olen pystyny syömään/juomaan kun olen vaan muistanu olla kärsivällinen. Väillä kyllä ketuttaa ku ei pysty puhuun muuten kun kuiskimalla mutta onneks lähimmäiset ymmärtää ilman puhettakin.

Sännöllisesti vain lääkettä naamariin niin kyllä se elämä voittaa sitten joskus... ja tulehdukset on historiaa...toivottavasti!