Psykologi testasi minun ÄO:kseni 12 -vuotiaana 87, keskihajonta oli 24.
Nykyisin asia on niin, että alin tulos jonka olen ÄO testistä saanut, on 124 ja ylin 148(keskihajonnoilla 24). Tämä 148 tuli tk:n vanhasta testistä ja 124 tuli tk:n uudesta testistä(jonka tuloksen väitetään poikkeavan maksimissaan 4% suuntaan tai toiseen viralliseen testiin verrattuna).
Uusi testi meni vanhaa huonommin suureksi osaksi siksi, että uudessa testissä oli osio jossa testattiin (numero)työmuistia, joka on minulla erittäin huono(johtuen suureksi osaksi kyvyttömyydestäni hahmottaa ja pitää kirjaimia ja numeroita mielessäni).
Kuitenkin kaikki muut osiot, kuviopäättely-, matematiikka- ja kielellinen osio menivät hyvin, erityisesti matematiikka- ja kuviopäättely-osio.
Muistiosiossa en saanut todennäköisesti ensimmäistäkään oikein, mutta kaikki muut osiot menivät (erittäin?) hyvin(testin lopussa oli selvitys testatun menestyksestä eri osioissa).
Mikäli testin ohessa oleva kirjoitus pitää paikkansa, jonka mukaan testin tulos poikkeaa korkeintaan 4% virallisen testin tuloksesta, ÄO:ni on nykyisin välillä n. 119-130.
Mistä moinen älykkyyden kasvu? Olen lukenut, että ihmisen älykkyysosamäärä pysyy suunnilleen vakiona koko iän!
PS. Olen juuri aloittanut (psykiatrien suosittelemana) neuropsykologisen kuntoutusohjelman, jolla parannetaan mm. poikkeuksellisen huonoa työmuistiani, aistiyliherkkyyttäni, lukivaikeuttani, keskittymiskyvyttömyyttäni, suoritusnopeuttani jne, ja ohjelman jälkeen luonnollisesti saan esimerkiksi muistia mittaavista tehtävistä paljon parempia tuloksia, ja tulen epäilemättä menestymään ÄO-testeissä Paljon paremmin.
Tyhmästä älykkääksi?
10
1983
Vastaukset
Älykkyysosamäärä alkaa olemaan selvästi enemmän stabiili aikuisiässä. Osa ihmisistä kypsyy ja kehittyy hitaammin.
Myös jos älykkyyosamäärä on korkea kehitys jatkuu vielä 15 ja 16 iän jälkeenkin.
Lapsi- ja aikuisälykkyysosamäärän korrelaatio on sitä huonompi mitä nuorempana on testattu henkilöä.
En myöskään usko, että ainoastaan yksi testi antaa luotettavan kuvan älykkyysosamäärästä.- EX-Idiootti
"Osa ihmisistä kypsyy ja kehittyy hitaammin.
Myös jos älykkyyosamäärä on korkea kehitys jatkuu vielä 15 ja 16 iän jälkeenkin.
Lapsi- ja aikuisälykkyysosamäärän korrelaatio on sitä huonompi mitä nuorempana on testattu henkilöä."
Olen lukenut mainitsemistasi asioista.
Eräs älykkyystutkija sanoi, että kun joillakin ihmisillä älykkyyden kehitys käytännössä pysähtyy jo 14 -vuotiaana, niin joillakin älykkyys kehittyy vielä jopa 25 -vuotiaana.
Ehkä asia sitten vain on niin, että kuulun siihen hitaasti kehittyvään ryhmään.
"En myöskään usko, että ainoastaan yksi testi antaa luotettavan kuvan älykkyysosamäärästä."
Näiden testien tulosten kuitenkin pitäisi molempien olla luotettavia. Eli jos minulle olisi 12 -vuotiaana tehty toinen testi, tulos olisi ollut samansuuntainen.
Ja nykyisin eräiden yleisesti melko luotettavina pidettyjen nettitestien tulokset ovat pitkälle samansuuntaisia. Tulokset ovat pääsääntöisesti olleet välillä 140 molemmin puolin, surkein tulos on tämä 124 ja sen pitäisi olla totuudenmukainen.
Mutta hidas vanheneminen on mielenkiintoista koska minulla on eräs autistinen häiriö(aspergerin syndrooma), johon on havaittu usein liittyvän hidasta kehittymistä, fyysisesti ja henkisesti. Fyysisesti tämä näkyy esim. siinä, että henkilöllä voi puuttua kehon karvoitus kokonaan pitkälle aikuisikään saakka(tämä on muuta väestöä yleisempää), ja henkisesti ainakin emotionaalisella puolella. Itselläni sosiaaliset taidot kehittyneet merkittävästi keskivertoihmistä hitaammin, mutta kehittyneet kuitenkin "myöhemmällä iällä" mielestäni erittäin hyviksi. Lapsena koin muut ihmiset vain jonkinlaisina esineinä kykenemättä liittämään heihin sen kummempia abstrakteja käsitteitä ja kykenemättä tekemään päätelmiä kommunikointikumppanin tunteista edes yksinkertaisista kasvojen ilmeistä.
Mielestäni minulla on samanlaista kehityksen viivästyneisyyttä kaikissa henkisissä kyvyissä.
- EX-Idiootti
Kaikki testissä menestymiseen vaikuttavat ulkoiset seikat, kuten esim. vireystasoni, ovat olleet suunnilleen samanlaisia suoritettaessa testiä jonka tein 12-vuotiaana, kuin testiä jonka tein puoli vuotta sitten 17-vuotiaana.
Joten tämänkaltaiset seikat eivät selitä testien välistä eroa. - Nainen 36v
Itsekkin kun aloin tekemään parisen vuotta sitten näitä netin ÄO testejä sain korkeintaan 90-105 ja nyt saan väliltä 130-160 eli testeissä voi kehittyä mitä enemmän niiden kanssa harjaantuu.
- nero
täytttä hömppää, että numero- ja verbaalisia tehtäviä sisältävä testi ennustaisi noin hyvin Suomessa käytettävänb Cattel & Cattel-kuviopäättelytestin tuloksia. Testeissä joissa mitataan lahjakkuutta laajemmin on täysin normaalia, että osioiden välillä on suuriakin eroja. Tietysti, mitä suurempi lahjakkuus niin sitä todennäköisemmin henkilö menestynee kaikenlaisissa älykkyystesteissä hyvin. Joku on väittänyt, että yli 90% jollain älykkyystesteillä mensan rajan ylittäneistä ylittäisi rajan jollain muullakin virallisella testillä. En usko, koska tyypillisesti erilaisten osioiden tulokset vaihtelevat selkeästi enemmän kuin 10%:in kohdalla ja erot ovat useimmiten enemmän kuin marginaalisia. Valistunut arvaukseni on, että 70-80%.
- zero
>> mitä suurempi lahjakkuus niin sitä todennäköisemmin henkilö menestynee kaikenlaisissa älykkyystesteissä hyvin
Voisikohan tämä seikka mahdollisesti johtua siitä, että menestyminen testeissä on ainoa tapa todeta ko. "suuri lahjakkuus"?
Väitteenä esitettyä asiaintilaa ei nimittäin voi kääntää negaatiokseen. Ei ole mieltä sanoa: on olemassa suurta lahjakkuutta, joka voidaan ilman mitään testejä todeta, mutta ei tule näkyviin menestymisenä testeissä.
Se että keskenään hieman erilaiset testit antavat keskenään jokseenkin korreloivia tuloksia on seikka, joka ei muuten voisi ollakaan. Älykkyys ei nimittäin ole mikään fysikaalinen suure, jota voitaisiin mitata yleisesti kalibroidulla mittausvälineellä. Metrin koivuhalkoa voidaan mitata metrin mitalla, mutta fysikaalista ölykkyyttä ei ole. Niinpä älykkyyttä on mitattava testeillä, joiden kalibrointi tapahtuu tekemällä koatestejä tarvittavan suurille joukoille tai koeryhmille, joiden älykkyys on jo olemassaolevilla testeillä mitattu. Uudet testit siis antavat samoja tuloksia kuin vanhat, koska uudet testit tekovaiheessa säädetään antamaan samoja tuloksia kuin vanhat.
Samanlainen mekanismi vaikuttaa myös keskenään hieman erilaisissa testeissä - myös ne kalibroidaan olettamalla, että älykkyys on ominaisuus joka jakautuu väestössä gaussin käyrien mukaisesti, jolloin tehtävien vaikeusasteikko syntyy mitattavan materiaalin määräämänä. On kysyttävä, mitä virkaa on mittarilla, joka kalibroidaan mitattavilla, ja vieläpä todistamattoman oletuksen varassa.
Lahjakkuudesta ja älykkyydestä puhuminen on tyypillistä psykologian käsitesekaannusta, jossa kiinteää lähtökohtaa ei ole mutta toimitaan empiirisen metodin kulisseissa ikään kuin mitattava kohde olisi jotain kiinteää. Kyse on siis jokseenkin täydellisestä hömpästä. - tätäkö
zero kirjoitti:
>> mitä suurempi lahjakkuus niin sitä todennäköisemmin henkilö menestynee kaikenlaisissa älykkyystesteissä hyvin
Voisikohan tämä seikka mahdollisesti johtua siitä, että menestyminen testeissä on ainoa tapa todeta ko. "suuri lahjakkuus"?
Väitteenä esitettyä asiaintilaa ei nimittäin voi kääntää negaatiokseen. Ei ole mieltä sanoa: on olemassa suurta lahjakkuutta, joka voidaan ilman mitään testejä todeta, mutta ei tule näkyviin menestymisenä testeissä.
Se että keskenään hieman erilaiset testit antavat keskenään jokseenkin korreloivia tuloksia on seikka, joka ei muuten voisi ollakaan. Älykkyys ei nimittäin ole mikään fysikaalinen suure, jota voitaisiin mitata yleisesti kalibroidulla mittausvälineellä. Metrin koivuhalkoa voidaan mitata metrin mitalla, mutta fysikaalista ölykkyyttä ei ole. Niinpä älykkyyttä on mitattava testeillä, joiden kalibrointi tapahtuu tekemällä koatestejä tarvittavan suurille joukoille tai koeryhmille, joiden älykkyys on jo olemassaolevilla testeillä mitattu. Uudet testit siis antavat samoja tuloksia kuin vanhat, koska uudet testit tekovaiheessa säädetään antamaan samoja tuloksia kuin vanhat.
Samanlainen mekanismi vaikuttaa myös keskenään hieman erilaisissa testeissä - myös ne kalibroidaan olettamalla, että älykkyys on ominaisuus joka jakautuu väestössä gaussin käyrien mukaisesti, jolloin tehtävien vaikeusasteikko syntyy mitattavan materiaalin määräämänä. On kysyttävä, mitä virkaa on mittarilla, joka kalibroidaan mitattavilla, ja vieläpä todistamattoman oletuksen varassa.
Lahjakkuudesta ja älykkyydestä puhuminen on tyypillistä psykologian käsitesekaannusta, jossa kiinteää lähtökohtaa ei ole mutta toimitaan empiirisen metodin kulisseissa ikään kuin mitattava kohde olisi jotain kiinteää. Kyse on siis jokseenkin täydellisestä hömpästä.Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun yritetään mittaamista varten jotenkin "realisoida" jokin hengenkyky, käsiin jää käytetyn mittausmetodin vaikutuksesta aika lailla samanlaisia ja toistensa kanssa koko lailla korreloivia fantomeja. Jos kyvyt olisivat jotain aistein havaittavia kohteita, niiden erilaisuudesta ei muodostuisi ongelmaa. Eikä tätä ongelmaa tarvitsisi käsitellä ja kuvitella ratkaistuksi "mittauskohteilla kalibroitujen mittatikkujen" avulla.
- GooglePoo
Yleensä nämä testit mittaavat vain loogista älykkyyttä kuten esim. mensan testi, jopa se virallinen valvottu testi. Itsekin sain kyseisestä testistä täydet 135 pistettä 16 keskihajonnalla, mutta en edes viitsisi mennä sellaiseen jossa vaaditaan muistia ja rytmitajua.
- Kalle Alamaja
Unohtaisitte mieluimmin tällaiset selvät neuropsykologiset seikat jne. ja alkaisitte ajattelemaan vähän pinnalta asiaa.Yksinkertaisesti tällaisissa äö-testeissä,kuten esimerkkinä Mensan nettitesti,asiaan vaikuttavat suuresti kognitiiviset alueet.Jos joku on parempi tjs,tai mahdollisesti kaikki aivan superkireitä,niin eiköhän ole aivoissa älliä :D
- Kalle Alamaja
Niin,ja pakko yhtyä Googlepoon kanssa,sellaiset testit käsittelevät paljolti tällaista intellektiuden osaa,eivät sinänsä kognitiivisia ihmisille tärkeimpiä asioita,kuten päättelykyky(logiikka) jne. Tällaisten asioiden kuten muistin kehittämiseen vaikuttaa sekin,jos on yksinkertaisesti nk."nörtti"-ilmiön tuotos,joka lienee minun oma eeee....teoriani,mutta... :D:D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih496605Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6642815Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831249Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.931210- 841205
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611113- 891110
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2361089- 721002
- 228875