äiti juo

aikuinen lapsi

Nyt tuli kerta kaikkiaan mitta täyteen. Olen katsonut vanhempieni juomista jo toistakymmentä vuotta. Heidän avioliittonsa päätyi eroon muutama vuosi sitten. Eniten minuun sattuu äitini juominen. Hänellä on kuin kaksi persoonaa, selvä persoona on niin hyvä ettei toisesta puolesta voisi edes puhua samaan aikaan.

Olen jo itse aikuinen, melkein 30 v ja minulla on oma perhe, mieheni ja 2 lasta. Äitini on todella rakas vanhemmalle pojalleni (pienempi on vasta vauva). Hän on viettänyt paljon aikaa mummin kanssa.

Ongelma on ollut aina seuraavanlainen:
Kun äidillä on juomaputki päällä, se kestää muutaman päivän, 2-3 päivää. Niitä saattaa olla toisinaan viikossa pari kertaa, joskus harvemmin. Ne ovat sellaisia päiviä, että kaikki ärsyyntyvät.

Syynä juomiseen on isäni, hänen viettämänsä kapakkaelämä ja muutama pettäminen. Nyt hän sitten kohdistaa vihansa kaikkiin mahdollisiin läheisiin ihmisiin, paitsi veljeeni ja lapsiini. Minut on haukuttu moneen kertaan ja edelleen se sattuu. Vaikka tiedän että se on humalaisen puhetta.

Ikävää on se, että humalaspäissään hän uhkaa itsensä tappamisella. Kun ensin on saanut kaikki lähtemään, hän soittaa ja uhkaa tappaa itsensä jos joku ei tule. Ei vielä tähän mennessä ole sitä tehnyt, mutta koskaan ei tiedä. Suututtaa, kun voi pompottaa meitä näin, ensin haukutaan, sitten uhkaillaan.

En enää jaksa tätä. Sanoin, että lapsenlapsiaan ei näe, ennen kuin lopettaa juomisen. En nimittäin halua vanhemmalle pojalleni tätä samaa kärsimystä, hän on jo siinä iässä, että ymmärtää asioita.

Yleensä näistä ongelmista ei seuraavana päivänä puhuta, me emme halua ottaa asioita esille, kun tarpeeksi saa riidellä muutenkin, äitiäni varmasti hävettää. Ei suostu puhumaan vaan sulkee silmänsä asialta. Nyt kyllä puhutaan, kunhan selviää.

Uhka on taas päällä, toivottavasti ei tapahdu mitään peruuttamatonta. :-(

22

1816

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • BelleN

      ei ole pakko heittää hermojaan;
      Hänen kanssaan ei ole mitenkään pakollista seurustella silloin kun hän juo, jos ei jaksa katsella rakkaan juomista.

      Hänelle voi sanoa, että yhteydet toimii selvänä.
      ja Wain Selvänä.

      Ehkä siitä olis apua ensiHätään ??

      Hyvää yötä :D

    • nyt riittää

      juomisesi, ehdoton vaatimus hoitoon suostumiseen, tai välit on kerrasta poikki.

      Näitä "kiristäjiä" on turha mahdollistaa jatkamaan juomistaan. Tauti on kova ja viekas, eikä se jätä ketään rauhaan, ellei pysty hyväksymään tosiasioita. Puolinaiset toimet eivät auta vähääkään.

      Olen itse kokenut tämän alkoholismin kirouksen ja kuitenkin saanut raittiuden mahdollisuuden.

      Ota selvää Al-Anon yhteisöstä ja AA:sta, niin tiedät enemmän. Näiltä sivuilta löytyy yhteystietoja.

      • Välit

        Oma tarinani on kuin alkuperäisen paitsi minulla ei ole lapsia ja isäni ei juo. Äiti juo ja uhkailee ja itkee ja on tehnyt tätä just sen 20 vuotta myös. On rikkonut ikkunan kännissa ja melkein kuollut myrkytykseen.

        Lopulta menin itse psykologille. Kävin siellä 9kk ja sain vahvistuksen sille, että saan sanoa äidille etten keskustele hänen kanssaan humalassa. Etta soitellaan huomenna kun on viina pois. Ja luuri kiinni. Usein kun huomaan, että kännissä on, torjun puhelun saman tien ja laitan viestin: soitellaan huomenna.

        Ei onnistu kiristäminen a-klinikalla tms. Äidillä ei ole alkoholiongelmaa. Hän ei hoitoon mene. Ei varmasti. Eikä psykologille. Ei minnekään. Kaikki vika on isässäni, minussa (veljessä ei) ja muissa sukulaisissa. ja kaikki olisi hyvin jos olisi rahaa enemmän (raha menee viinaan kai).

        Ainut opetus: en puhu humalaiselle äidille. Selvinpäin juttelen kyllä. Minulla on oikeus. Äiti on aikuinen ja vastuussa itsestään.


    • Leisku

      Tutkittu juttu, että alkoholistin sairaus vaikuttaa noin 20 muuhun ihmiseen ja huonontaa myös heidän elämänlaatuaan. Sanotaankin, että alkoholismi on koko perheen sairaus (usein myös työpaikan, taloyhtiön jne.).
      Läheisiin sattuu tietysti eniten, mutta sekin tieto jo auttaa että läheiset eivät ole sairautta aiheuttaneet eivätkä myöskään ole siitä vastuussa. Alkoholisti ei juo aiheuttaakseen tuskaa ja hankaluuksia läheisilleen. Alkoholisti juo siksi, että sairastaa alkoholismia. Se on vakava tunne-elämän sairaus, joka johtaa hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan.

      Mielestäni teet viisaasti, kun varjelet itseäsi ja vanhempaa poikaasi äitisi juomisen vaikutuksilta.
      Itsemurhauhkauksia on raskasta kuunnella. Itse olen pannut yhden alkoholistoituneen ystävän kanssa välit poikki, kun hän pyynnöistä huolimatta ei lopettanut myöhäisillan itsemurhapuheluitaan ja tekstiviestejään. No, äitinsä kanssa välien poikki paneminen ei varmaan ole hyvä asia. Apuahan hän tarvitsee.

      Juovat ihmiset tietävät kyllä itse, mistä eri lähteistä apua voi saada, mutta voithan tuon vielä hänelle sanoa jonain hänen selvänä hetkenään. Samalla voit ystävällisesti mutta päättäväisesti kertoa, että aiot keskittyä takaamaan lapsillesi tasapainoisen kotielämän ja että äidin itsemurhapuheet haittaavat mielenrauhaasi ja tasapainoasi...

      Itse olen saanut apua alkoholistien läheisten vertaistukiryhmästä. Olen alkoholisti-isoisän, narkomaaniäidin, viinaan kuolleen kahden enon ja monen alkoholistimiessuhteen jälkeen sen ansiosta hyvissä voimissa ja iloisella mielellä - kaikesta huolimatta!
      Ei voi elää kuin omaa elämäänsä, parasta mitä voi itsensä ja rakkaan alkoholistin puolesta tehdä on keskittyä hoitamaan omat asiansa ja antaa alkoholistin kantaa kaikki juomisensa seuraukset. Vain se voi saada hänet toivomaan tilalle jotain parempaa. Vertaistukiryhmästä lisätietoja:
      http://www.al-anon.fi/

      • BelleN

        *hymy*
        *halaus*

        Elämä on ihanaa, kun sen oikein oiwaltaa :D


    • Huugo.

      Juopolla on monesti taipumus pompottaa ja manipuloida läheisiään, ja kaataa koko tuskakuormansa heidän niskaansa, jolloin hekin ahdistuvat, kuten Sinä nyt. Äitisi lienee katkeroitunut avioerostaan ja isästäsi, ja kuten kuvailet, purkaa pahaa oloaan muihin. Hänellä ei ole edes aika vielä hoitanut haavoja, ja viinalla ne eivät parane.
      Hänen tilaanteestaan vaikeneminen hänen selvänä ollessaan on mielestäni vain kipeän asian pakoilua, mutta se on käsiteltävä ennemmin tai myöhemmin, mieluummin ennemmin.
      Häntä ei voi kukaan auttaa, jos hän ei tiedosta ja tunnusta itselleen tilaansa.
      Niin kipeää kuin se onkin, asia on puitava halki poikki ja pinoon, muutoin välttely ja "mitään ei ole tapahtunut"-tyyli jatkuu. Hänen on ymmärrettävä, mitä hän aiheuttaa muille, ja se, että niin hänellä, kuin Sinullakin on oma elämä elettävänä. Haluaako hän tärvellä oman elämänsä isoäitinä ja samalla myrkyttää Sinunkin elämäsi?
      Siinä kysymyksiä kortit pöytään-keskusteluun, josta tulisi tietenkin raastava.
      Tässä vain yhden ihmisen mielipide.
      PS. krapulaiselle ei kannata puhua mitään.

      • Huugo.

        Kaiken harmin takana lienevät vanhempiesi katkerat, olemattomat välit. Molemmat tuntevat itsensä kaltoin kohdelluksi. Ei ole isälläsikään helppoa, kun ei voi tulla tyttärensä häihin sen vuoksi, että äitisi siellä oli.
        Vanhempiesi välejä et voi korjata parhaalla tahdollasikaan. Se katkeruus heillä lievenee ajan myötä, mutta tuskin katoaa.
        Oma äitini oli raitis, mutta hänellä oli sellainen luonteenkuva, että hän aivan kuin hankki väriä elämäänsä arvostelemalla ja tuomitsemalla kaikkia naapureista alkaen, ja onnistuikin kylvämään riitaa ja eripuraa kaikkialle lähipiiriinsä. Ikä ja aika hänet sitten tasoitti. Perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta korjata voi.
        Aavistelen äidissäsi samankaltaisia em. luonteenpiirteitä.


      • alkup.
        Huugo. kirjoitti:

        Kaiken harmin takana lienevät vanhempiesi katkerat, olemattomat välit. Molemmat tuntevat itsensä kaltoin kohdelluksi. Ei ole isälläsikään helppoa, kun ei voi tulla tyttärensä häihin sen vuoksi, että äitisi siellä oli.
        Vanhempiesi välejä et voi korjata parhaalla tahdollasikaan. Se katkeruus heillä lievenee ajan myötä, mutta tuskin katoaa.
        Oma äitini oli raitis, mutta hänellä oli sellainen luonteenkuva, että hän aivan kuin hankki väriä elämäänsä arvostelemalla ja tuomitsemalla kaikkia naapureista alkaen, ja onnistuikin kylvämään riitaa ja eripuraa kaikkialle lähipiiriinsä. Ikä ja aika hänet sitten tasoitti. Perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta korjata voi.
        Aavistelen äidissäsi samankaltaisia em. luonteenpiirteitä.

        Äitini humalassa myös arvostelee kaikkia mahdollisia lähipiirin ihmisiä, monet sillat on poltettu. Jokaisesta löytyy jotain vikaa, vaikka ei ihmistä edes tuntisi. Tiedän, että ongelma poistuu alkoholin käytön lopettamisen myötä. Käytös vaikuttaa mustasukkaisuudelta, hän kuitenkin kaipaa läheisimpiä ympärilleen ja pelkää yksinäisyyttä. Ja yleensä arvostelun kohteena on ihan jokin typerä, ulkoinen (esim. ylipaino!) seikka, jolla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä ihmisen luonteen kannalta. Taustalta paistaa oma katkeruus ja itsetunnon puute. Ne eivät tule esille selvänä ollessa.

        En edes uskalla mainita, jos isäni esim. soittaa minulle, kun olemme äitini luona, menen puhumaan toiseen huoneeseen tai ulos. Saati siitä, jos pyydän isääni käymään luonamme, tai jos me käymme siellä. Jätän mieluummin sanomatta, eipä tule siitäkään riitaa.

        Tuntuu, että on hankala aloittaa keskustelu aiheesta alkoholi äidin ollessa selvin päin, mutta se on vain aloitettava. Hohhoi... Kunhan on täysin selvä.


      • BelleN

        tai sanoistaan ???

        Ei hän tunne wastuuta, ei hän edes muista sanojaan tai tekojaan, Ei hänelle voi puhua siitä mitä HÄN on aiheuttanut.

        ... koska hän ei yksinkertaisesti ole tehnyt mitään, mitä hän nyt olisi tehnyt ... ja jos tekikin tai sanoi, se on mennyt jo,,, sitä ei muistella.... Näin =((

        pah.


      • BelleN
        alkup. kirjoitti:

        Äitini humalassa myös arvostelee kaikkia mahdollisia lähipiirin ihmisiä, monet sillat on poltettu. Jokaisesta löytyy jotain vikaa, vaikka ei ihmistä edes tuntisi. Tiedän, että ongelma poistuu alkoholin käytön lopettamisen myötä. Käytös vaikuttaa mustasukkaisuudelta, hän kuitenkin kaipaa läheisimpiä ympärilleen ja pelkää yksinäisyyttä. Ja yleensä arvostelun kohteena on ihan jokin typerä, ulkoinen (esim. ylipaino!) seikka, jolla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä ihmisen luonteen kannalta. Taustalta paistaa oma katkeruus ja itsetunnon puute. Ne eivät tule esille selvänä ollessa.

        En edes uskalla mainita, jos isäni esim. soittaa minulle, kun olemme äitini luona, menen puhumaan toiseen huoneeseen tai ulos. Saati siitä, jos pyydän isääni käymään luonamme, tai jos me käymme siellä. Jätän mieluummin sanomatta, eipä tule siitäkään riitaa.

        Tuntuu, että on hankala aloittaa keskustelu aiheesta alkoholi äidin ollessa selvin päin, mutta se on vain aloitettava. Hohhoi... Kunhan on täysin selvä.

        alkoholi vain korostaa tiettyjä piirteitä;
        tuollainen luonne saattaa wain pahentua,
        kun juominen lopetetaan.

        Ei luonteelleen mitään voi,
        juomisen voi aina lopettaa :D

        (cuccuu) (*.*)


      • Sologdin
        BelleN kirjoitti:

        alkoholi vain korostaa tiettyjä piirteitä;
        tuollainen luonne saattaa wain pahentua,
        kun juominen lopetetaan.

        Ei luonteelleen mitään voi,
        juomisen voi aina lopettaa :D

        (cuccuu) (*.*)

        ei paljastu hänen ollessaan juovuksissa. Alkoholistin todellinen luonne paljastuu hänen ollessaan raittiina. Siksi raittius on niin tärkeää.


    • alkup.

      On lohduttavaa kuulla, että ratkaisu on oikean suuntainen... Uhkaus oli onneksi taas vain uhkaus. Ehkä huomenna voisi jo jutella. Tuntuu, että on takki ihan tyhjä. Raskaita päiviä nämä ovat henkisesti. Olen päättänyt sen, että asiasta puhutaan, hävettää äitiä sitten kuinka paljon tahansa. Olen ymmärtänyt, kuunnellut ja ollut haukuttavana jo niin paljon, että ei enää jaksa.

      Vanhempieni välit on niin mahtavat, ettei toinen tule sukujuhlaan jos toinen tulee. Isäni ei tullut häihini eikä nuorimmaiseni ristiäisiin, kun äitini oli siellä. Äiti ei hyväksy, että pidän yhteyttä isääni. Saa taas aiheen ryypätä (ei omasta mielestään ryyppää, kun juo vain kaljaa, viiniä ja siideriä). Olen ehdottanut ammattiauttajaa, mutta ei hänellä ole mielestään mitään syytä siihen. Humalassa arvostelee muita ihmisiä, jotka juovat kapakassa, hän on aina juonut kotona.

      Olen tarjonnut apua, olen ollut läsnä, paikkaillut rikki menneitä ikkunoita sanomalehdillä keskellä yötä ja samalla kuullut sitä iänikuista syyttelyä. Niin kai se on, että alkoholisti ei näe metsää puilta. Katkeruus ja viha saavat ihmisen kääntymään läheisiään vastaan. Onhan tämä tuttua jo monien vuosien ajalta, mutta jospa nyt kuitenkin tulisi muutos... En anna periksi.

      • BelleN

        jolloin sinäkin annat periksi.

        Ei toista ihmistä voi muuttaa, vaikka haluais.
        Ei edes rakkaudella.

        (*.*)


      • Välit

        Niin tuttua tuo. Äiti on aina oikeassa ja kaikki muut ihmiset ovat kusipäitä :) Hän ei ole alkoholisti.. juo vain viiniä ja olutta. Teho-osastolle joutuminen oli niiden syytä, jotka paukkuja ravintolasta pöytään kantoivat.

        Mutta minä olen linjani valinnut; kännisen äidin kanssa en juttele. Jos tekee itselleen jotain, en voi sille mitään. Enkä varmasti ole syy siihen. Aikuinen on aina vastuussa itsestään. Olen äidin tukena silloin, kun hän on selvinpäin. Soittelen ja käyn kylässä. Känninen äiti ei kuulu elämääni. Minulla on oikeus tehdä tämä valinta - oman itseni ja elämäni tähden.


    • Sologdin

      "Syynä juomiseen on isäni, hänen viettämänsä kapakkaelämä ja muutama pettäminen."

      Onko tämä myös isäsi kanta? Isäsi juominen on siis syynä äitisi juomiseen?

      • Kuvauksesta päätellen hänen isänsä ei ole mikään pulmunen, mutta alkoholistit aina ja iänkaikkisesti löytävät ja osoittavat syyn juomiseensa jostain itsensä ulkopuolelta, ja siten myötätuntoa ja empatiaa saadakseen ottavat kärsivän marttyyrin roolin. Tytär on näemmä roolipelin sisäistänyt, mutta toivon, että hän ei mene halpaan.
        Tv, alias Huugo.


      • alkup.
        AimoKankkunen kirjoitti:

        Kuvauksesta päätellen hänen isänsä ei ole mikään pulmunen, mutta alkoholistit aina ja iänkaikkisesti löytävät ja osoittavat syyn juomiseensa jostain itsensä ulkopuolelta, ja siten myötätuntoa ja empatiaa saadakseen ottavat kärsivän marttyyrin roolin. Tytär on näemmä roolipelin sisäistänyt, mutta toivon, että hän ei mene halpaan.
        Tv, alias Huugo.

        Isäni aiheuttamat ongelmat saivat äidin juomisen alkamaan. Isäni on ns. tissuttelija, eli voi nappailla vaikka koko päivän pikkuhiljaa (vahvempia), saattaa olla päivätolkulla pienessä sievässä ja toisinaan vähän enemmänkin. Humalassa hän ei ole hankala, lähinnä rento. Se vaan ei niin paljoa häiritse, tosin olemme kyllä vähemmän tekemisissä nykyisin hänen kanssaan.

        Äitini alkoi juomaan stressin ja myös sen takia ettei tarvitse toimia isän kuskina (!). Olen aina yrittänyt olla puolueeton heidän suhteen, kumpikin heistä on lopulliseen tilanteeseen osallisia. Monet kerrat pyysin heitä tulemaan puolitiehen vastaan, tekemään kompromisseja toistensa suhteen. Äitini tulkitsee puolueettomuuteni isän puolella olemiseksi. Tästä varmasti johtuu minun haukkuminen. Molemmissa on vikaa, kun eivät osanneet ongelmaa hoitaa kuin kypsät ihmiset vaan valitsivat helpomman tien.

        Tänään keskustelimme äidin kanssa. Toivon viestin jälleen kerran menneen perille. Jospa hän vihdoin tajuaisi, että olemalla katkera ja kohdistamalla siitä johtuvan vihan meihin läheisiin ei auta, vaan saa aikaan vain sen, ettei kukaan enää jaksa kuunnella. Positiivista keskustelussa oli se, että hän myönsi tekevänsä väärin (vihdoin!). Katsotaan kuinka tässä käy...

        Tuntuu, että naisten alkoholiongelmat ovat todellinen tabu, niistä ei puhuta. Itse olen valinnut raittiuden, en ole "totaalikieltäytyjä", mutta humalassa en ole ollut koskaan. Se on hiljaista kapinaa tällaisia ongelmia vastaan. Lapselle äidin juominen on varmasti (ainakin omasta mielestäni) hankalampaa. Myös se tapauksessamme vaikuttaa, että äitini on aina juonut kotona, pitää sitä pienempänä pahana kuin baarissa juomista. On vaikeaa lapsena olla "aikuinen" kotona, kun vanhemmat käyttäytyvät kuin lapset. Kaipa siitä on jotain vuosien varrella oppinut.


    • Kaiken kärsinyt

      Kumma ettei naisten juomisesta yleensä puhuta.

      Ex-vaimoni on totaalinen rapajuoppo. Todennäköisesti menee kohta täysin rappiolle. Hän on tiensä valinnut.

      Jos äitisi juo 2-3 päivää, se ei ole mitään verrattuna x:ni 2-3 KUUKAUDEN ryyppyputkiin.

      Pahinta on että 10-vuotias tyttäreni on alannut pelkäämään äitinsä tapaamista. Ei sillä syyllä että x:ni olisi aggressiivinen vaan siksi että tyttäreni ei kestä äitinsä kännistä olotilaa.

      Tuntuu todella pahalta kun pienellä paikkakunnallamme tyttäreni joutuu koko ajan pakoilemaan äitiänsä.

    • WanhaWinetto
    • äippä

      Meillä myös kahden lapsemme mummu juo "putkittain" ja se todella rasittavaa niin minulle(hän on äitini)kuin varmasti myös esikoiselle(3v.),nuorempi vasta puolivuotias.Syynä hänellä vaikuttaa eniten nuoremman siskoni huumeongelma,josta hän kantaa taakkaa.Aina kun kuulee ikävämpiä uutisia siskostani,lähtee putki päälle.Ja silloinhan mummu on "pipinä".Selvinä jaksoina mitä mainioin mummu.Meillä ei uhkailla,mutta soittelee humalassa ja ihmettelee,miksi en juuri nyt tuo lapsia kylään..Hän aina omasta mielestään täysin selvä.Ja minä olen aina silloin väärässä..:(Juupa juu.

      • äippä minäkin

        Meillä mummu on "väsynyt" silloin... Ja jos lapset sattuisivat olemaan hoidossa toisen mummunsa luona, niin se on sitten kuulemma mun mielestä "parempi ihminen"... Mihinkähän repeis... Ja sama täällä, selvin päin paras mummu!

        Oman lapsen huumeongelma on varmasti raskas taakka kantaa. Olen vain miettinyt, että miksi nämä ihmiset, jotka juovat stressiin tai lähimpien ongelmien takia, eivät ajattele meitä muita läheisiä? Miksi lisätä oman ja muiden elämän ongelmia, ihan kuin se ei jo olisi tarpeeksi, ovathan nämä "ongelmaiset" myös meidänkin läheisiämme...

        Meidän mummu lupas lopettaa. Kuuntelen puhelimessa äänensävyä, onko selvänä. Jossain vaiheessa oli myös pitkään juomatta, mutta pikkuhiljaa aloitti jälleen uudestaan. Jospa huomaisi, että pärjää ilmankin...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      49
      6415
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      655
      2709
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      83
      1229
    4. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      84
      1155
    5. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      85
      1144
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      60
      1098
    7. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      281
      1083
    8. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      89
      1080
    9. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      70
      971
    10. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      864
    Aihe