Minulla on kaikin puolin mukava mies, ainoa ongelma on, että hän juo toisinaan liikaa - siis hän ei ole väkivaltainen tms, mutta joskus juhlissa - poikkeuksetta minun ystävieni juhlissa - hän kittaa viiniä niin että alkaa ensin sössöttää jotain sekavaa, sitten lähennellä aika huomiota herättävästi minua ja lopulta sammuu. Tämä herättää bileissä lievästi sanoen kummastusta ja sääliviä katseita, kun kukaan muu ei näissä viini-entusiastien juhlissa humallu. Minä tällaisissa tilanteissa inhoan silmittömästi ja häpeän miestäni, ja tuntuu, että omat juhlani ovat jo lähtökohtaisesti pilalla, kun pelkään, humaltuuko hän taas liikaa. Olen siis ruvennut keksimään tekosyitä, ettemme voisi mennä näiden ystävieni juhliin. Mieheni tuntee emännän oikein hyvin ja pitää hänestä kovasti, ja jos olemme pienellä porukalla liikkeellä, hän ei juo (juuri) ikinä liikaa. Tämä liittyy siis vain isoihin juhliin, yleensä niihin joita tämä rakas, rakas ystäväni järjestää. Mieheni on aika ujo, joten ehkä liika juominen johtuu siitä.
No, tämä on siis tilanne. Kun tätä tapahtuu "vain" siinä pari kertaa vuodessa, moni varmaan ajattelee, että olen päästäni vialla kun edes pohdin asiaa. No, sitä minäkin mietin. Mutta isäni oli samanlainen "juhla-alkoholisti", ja mietin, onko siitä tullut minulle ikuiset traumat: en vain kestä sitä, että ihmiset luovat minuun sääliviä katseita juhlissa kuten äitiini, kun hän yritti saada isäni hiljenemään/lähtemään kotiin ajoissa. Muistan jo lapsena ajatelleeni, että juhlissa naiset jakaantuivat ikään kuin kahteen leiriin, niihin joiden mies joi liikaa, ja niihin "menestyjiin", joiden mies ei oli selvin päin. Ja näitä juhlajuoppojen vaimoja säälittiin ja halveksittiin. Olen puhunut tästä miehelleni, ja sanonut, että minun sairauteni on se, etten kestä sitä että läheiseni on humalassa (toki olen itsekin kännännyt nuorena, mutta silloin en seurustellut enkä tajunnut miten karmaisevaa tämä minulle on).
Nyt, kun mieheni on taas juonut juhlissa liikaa ja häpeää sitä selvästi, minä en kykene puhumaan hänelle mitään. Välttelen häntä kaikin tavoin ja koetan olla toisessa huoneessa ja puhun yleisistä asioista, vaikka hän tietysti tietää, että olen raivona ja pettynyt. Minusta tuntuu että minun pitäisi sanoa asiasta jotain, mutta en pysty - siis ikään kuin fyysisesti en todellakaan pysty, aivan kuin kurkkuni ympärillä olisi naru joka estää minua avaamasta suutani. Ja hänkään ei sano asiasta mitään, puhumme ruuasta ja TV-ohjelmista kuin satunnaiset tuttavat. Ja koko ajan mietin, että kyse onkin ehkä omasta ongelmastani, omasta itsetunnon puutteestani kun koen häpeän ja tuttavien säälin niin pahana asiana että vihaan miestäni sen aiheuttamisesta, kun tätähän tapahtuu kumminkin aika harvoin. Että minun sitä pitäisi hankkiutua hoitoon eikä kytätä raivosta täristen miesparkani jokaista lasillista tilanteessa, jota hän ehkä muutenkin jännittä ja jossa tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Tällä hetkellä haluaisin vain kuolla, tai nukkua tuhat vuotta niin etten ikinä enää olisi tässä tilanteessa. Tai viillellä itseäni kuten nuorena tein että jotenkin, jotain kautta saaisin tämän mykän, kuristavan, hirviömäisen olon ulos itsestäni. Viimeksi kun näin kävi, siitä on jo vuoden verran aikaa, oksensin seuraavana päivänä kaiken ruokani. Ja olen 40-vuotias, en siis periaatteessa mikään "epävakaa teini". En tiedä, tunnen olevani totaalisessa umpikujassa enkä tiedä, mitä voisin tehdä tai mihin apuun hakeutua.
mieheni juo välillä liikaa, minä en kestä sitä: mitä tehdä?
8
1996
Vastaukset
- Litrahuuli.
Suotta syyllistät itseäsi. Lapsi aistii tunnelmat erittäin herkästi, ja tunsit lapsena voimakkaasti, miten äitisi kärsi ja häpesi isäsi juopumista juhlissa. Olet paradoksaalisesti joutunut samanlaisiin tilanteisiin kuin äitisi, ja alitajunnastasi pulpahtavat esiin ne lapsuuden tuskat, jotka koit äitisi, ja myös isäsi puolesta.
Eivät muut siihen tuskastumiseen kuvaamissasi tilanteissa tarvitse edes lapsuuden traumoja - kenestä olisi mukava katsella siippansa örveltämistä muiden silmissä? Sinulla se tunne on käsittääkseni korostunut aikaisempien kokemuksiesi vuoksi. Ei Sinussa mitään syytä tai sairautta ole, siitä olen varma. Kaikkien ihmisten päivä-, ja alitajunta toimii samoin pitkällä aikavälillä. Alitajuntaan on taltioitu kaikki elämäsi taipaleelta, ja myös se tuska isäsi juopumisesta ja äitisi häpeästä.
Ota rohkeasti härkää sarvista, ja valitse sopiva ajankohta puhuaksesi suoraan miehellesi. Eikä sitä tarvitse suunnitella etukäteen, sillä se kipsaa Sinua lisää. Kaikki on mielessäsi valmiina. Aloitat, ja yllätyt itsekin millainen purkaus käy. Silloin Sinua helpottaa, ja miehesi ymmärtää, missä mennään. - tässä näin
Nyky-yhteiskunnassa liiallistakaan alkoholinkäyttöä ei helposti paheksuta. Ymmärrän näkemyksesi, ja on hienoa, että haluaisit miehesi juovan vähemmän.
Kerro miehellesi avoimesti, mitä ajattelet asiasta. Ei ole vaikeaa juoda vähän vähemmän.
Sanoisin kuitenkin, että ongelmasi on objektiivisesti katsoen aika pieni. En halua vähätellä tunteitasi, mutta kun asiallisesti katsotaan, mitä tilanteessasi todella on tapahtunut, en pysty näkemään siinä kovin suurta ongelmaa. Tämä on se, mitä haluan sanoa. Ongelmasi on pieni, vaikka se tuntuisikin suurelta.
Kerro silti miehellesi asiasta. Kerro aikaisemmista kokemuksistasi. Jos miehesi juominen aiheuttaa sinulle pahan olon vaikka vain harvoin, kannattaa asiasta mainita. Mikään ei välttämättä muutu, mutta puhuminen varmasti helpottaa oloasi."Ei ole vaikeaa juoda vähän vähemmän."
Mielenkiintoinen havainto. Olisinpa tiennyt sen 20-vuotiaana...
- ainut maailmassa
Näitä häpeäjiä on vaikka kuinka paljon, on sitten kysymys miehestä/naisesta, joka juo liikaa, toinen puolisko häpeää.
Omakohtainen on kokemus ja paljon useammin kuin sinulla, tiedän tunteen, kun pelko puristaa jo ennen juhlia, siellä silmä kovana vahtimassa ja kuitenkin loppupeleissä toinen örisee ja örveltää.
Poistu siinä sitten taxiin arvokkaasti, kun kuski empii, ottaako kyytiin vai ei.
Ymmärsin vasta myöhemmin, että häpeä ei ole minun, jokainen aikuinen vastaa itsestään. Pääsin jopa niin pitkälle, että poistuin (hän ei suostunut lähtemään) ennen hänen humaltumista, ilmoitin vain emännälle, että sopii paiskata ulos, minä lähden nyt.
Ainoa neuvo teille on, että asiasta pitää puhua.
Kysyt ja kuuntelet, miksi tietyissä juhlissa pitää ottaa niin paljon. Luultavasti syy on arkuus, kun on paljon ihmisiä paikalla, hän ei tunne oloaan kotoisaksi. Sitten puhutte sinun tuntemuksistasi, siinä voi olla osa lapsuudesta, mutta voin sanoa, että vaikka tuollaista ei olisi kotona tapahtunutkaan, niin olo on samanlainen.
Jos miehesi haluaa olla juomatta känniä, niin tehkää koevisiitti, toinen vaihtoehto on, että isot juhlat jätetään väliin. En usko, että se on suuri uhraus sinulta, nimittäin mielenrauha on todella hyvä asia. Ja tällä ystävällesi voit kertoa totuuden, arvostaa ja kunnioittaa sitä varmasti eikä loukkaannu. - mutta, lue silti
Tunteeko miehesi näiden juhlien järjestäjää(mielestäsi tuntee, vai onko kyseessä pelkästään sinun kauttasi tuttu ihminen) tai niihin osallistujia? Vai ovatko he kaikki vain sinun tuttujasi? Jos ovat enemmänkin sinun tuttujasi, niin siinä on yksi syy. Itse olen ujo mies ja varsinkin vieraassa(tosin myös kaikissa muissa, mutta varsinkin vieraassa) seurassa juon liian nopeasti, siis en välttämättä normaalia enempää vaan niin että normaalia pienempi määrä riittää humaltumiseen.
Oletko koskaan kysynyt mieheltäsi, että haluaako hän lähteä kyseisiin juhliin? Jos et, niin kannattaisiko kysyä? Saattaa olla, että miehesi ei edes siedä kyseisiä juhlia ja juo liikaa siksi, että viihtyisi(ja mikäli hän ei tunne sieltä ketään, niin silloinhan on pakko ottaa liikaa jotta saisi aikansa kulumaan paremmin)
Ja tietysti voi aina kysyä myös, että miksi edes otat sen äijäsi sinne mukaan? Jätä se kotiin, jollei se osaa käyttäytyä haluamallasi tavalla. Saattaa olla äijällekin helpotus, jos ei tarvitse lähteä kyseisiin pippaloihin.
Ja onko kyseisissä juhlissa muita miehiä? Kuka mies menee ämmänsä juhliin jos ei saa vetää perseitä? Ei kukaan, ainakaan normaali mies. Seuraa niitä muita miehiä, ovatko he vaivautuneita vai nauttivatko he todella paikalla olosta?
Niin ja sinulla tai miehelläsi ei ole päässä yhtään mitään vikaa. Mutta kuunnelkaa toisianne. Väitän, että miehesi ei viihdy pätkääkään teidän juhlissanne, vaan viet hänet "väkisin" sinne ja siksi hän yrittää saada aikansa kulumaan juomalla liika(ja tekee sen lähinnä vahingossa koska juo liian nopeasti)
En todellakaan tiedä mitä tuo "viiini-entusia..."
sana edes tarkoittaa, mutta jos kyseessä on jotkut viinijuhlat, niin en ymmärrä miksi sinun edes pitää se miehesi sinne raahata. Kukaan normaali mies ei juo viiniä, ellei eukko pakota sitä tekemään.
Ei sitä miestä ole mikään pakko pitää tossun alla. Ihan oikeasti. Meilläkin on aivot, yleensä jopa paremmat kuin naisilla. Juo itse viinisi ja jätä se äijä kotiin tekemään sitä, mitä se haluaa, niin selviät tuosta kammottavasta "ongelmasta"- Syväkurkku.
Kyllä minäkin olisin kuin tulisilla hiilillä, jos pitäisi pyntättynä näytellä viisasta viinilasi kädessä pikkusormi sojossa jorisemassa muille viininmaistelijoille; "tässä viinissä on hedelmäinen kevään makuinen, ehkä hieman pyöreä aromi, muistuttaa pikkuisen aprikoosia, tai ehkä kuitenkin granaattiomenaa, sopisi oikein hyvin alkuruokiin etenkin kun on Argentiinan vuoden 2003 hyvää satoa" ja päässä jyskyttää koko ajan; "milloin helevetissä täältä pääsee pois?"
Pelkästä ahdistuksesta nykäisisin oikein pikakännit. - entustiastistic
Tässä huomasimme ärsyttävän sanan jonka juuret englanninkielessä.
Suomenkielessä olisi ollut jo monia hyviä sanoja, mutta ilmeisesti viini-intoilu tai viini-kiihkoilu ei kuulostanut hyvältä.
Jos olisi maltettu viedä ajatusta pidemmälle olisi löytynyt "viiniharrastaja" joka mielestäni sopisi oikein hyvin tuon etruskisanan tilalle.
Mutta, sympatiseeraan ketjun aloittajaa, olen suhtautunut lapsesta asti penseästi molempien vanhempieni perskänneihin juhlatilaisuuksissa.
Eivät osanneet minulle luoda kuvaa hauskasta yhdessäolosta jouluna, häissä, uutenavuotena, syntymäpäivillä tai tupaantuliaisissa.
Pidä "kumpi on sairas" ainakin huolta ettei perinne siirry mukananne lapsille.
"mutta, lue silti":n ajatuksien mukaan, minunkin mielestäni todennäköisin syy on ettei viininmaistajaisissa ole kivaa, eikä miehesi siksi sylje tarpeeksi vatiin purskuteltuaan.
Saattaa olla etteivät vanhempanikaan halunneet noissa sukujuhlissa olla, siksi tekivät tilaisuudesta happaman, ja siitä kauttarantain on nyt perinne siirretty.
- EKI333333
PERKELETTÄ JA HELVETTIÄ TÄLLEKKIN PALSTALLE
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih527090Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7103228Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1251455Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831330- 841315
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2231259Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631197- 891190
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2321145- 791081