NETTIRAKKAUS??

paljonkin..lähinnä pääkaupunkiseudulta. Se Oikea on toistaiseksi vielä hakusessa. Toivottavasti muilla käynnyt paremmin.

Itse olen jäänyt ystävyys asteelle vielä mutta tunnun yhden parin joka on löytänyt toisensa täältä netin kautta. Ovat nyt naimisissa ja odottavat toista lasta. Että kyllä sen oikean voi löytää myös täältä. Siis kaikille onnea.

Heti ekalla ilmoituksella, ensimmäinen tapaamani mies ja niin vain kolahti. Minä laitoin oman ilmoni heinäkuisena perjantaina, hän oli laittanut oman ilmoituksensa lauantaina samana viikonloppuna!

Nyt on tapailtu enempi ja vähempi tiiviisti. Tulevaisuuden lupauksia ei juurikaan anneta puolin eikä toisin. Olemme kumpikin tahoillamme näppimme aiemmin polttaneet (ollaan petettyjä) joten melko varovaistahan tämä suhteilu on.
Ikäluokkamme on 40 .

Kyllä, tämänhetkisen poikakaverini kanssa tavattiin netissä. Ei se tapaamispaikka vaikuta suhteen laatuun mitenkään, joko kaksi ihmistä sopii yhteen tai sitten ei.
Tiedän myös muutamia muita netistä alkaneita suhteita, joista pari on kestäny melko kauankin jo.

30 suomi24...omani tapasin..yli vuosi ollaan jo asuttu yhdessä ja naimisiin,jos kaikki menee putkeen,kesällä=))

Kerrotaampa tähän oma tarinani. Tapasin joskus vajaa kymmenen vuotta sitten irkisssä (* nuoren naisen, jonnin verran itseäni nuoremman. Kirjoiteltiin ja tsättäiltiin, ja sitten jossain vaiheessa tavattiinkin. Hän oli luonani viikonlopun ja meillä oli oikein hienoa. Mutta ei siitä mitään ihmeempää tullut. Sen sijaan sain osan ko. naisen huolien kaatopaikkana, hän nimittäin soitteli aina kun tuntui pahalta tms. Ja trust me - näitä tapauksia riitti.

No, vuosia myöhemmin hän päätti ottaa toisen erän. Itse olin siinä vaiheessa tosin jo löytänyt sen OIKEAN ja asuttiinkin jo yhdessä (nykyään naimisissa, 7v takana). Joten alkoi ryöppyämään tekstiviestejä ja soitteluita yöllä. Kerroin näistä toki vaimolleni joka onneksi ymmärsi eikä kuvitellut mun olevan joku pettäjä-sika. Välillä oli kyllä todella vaikeaa saada vaimo uskomaan mua koska töitteni vuoksi joudun olemaan joskus poissa kotoa. Tätä friidua en näillä reissuilla tavannut, luonnollisestikkaan.

Nykyään ollaan sillä tasolla että häneltä tulee kohteilias joulutekstari (ja synttäritekstari) joihin vastaan kiittäen, perheeni nimissä. Käsittääkseni olemme ystäviä hänen kanssaan ja olen kyllä varoillani etten anna mitään muuta kuvaa itsestäni. Mulla on nyt hyvä elämä mistä en tosiaankaan ala tinkimään.



*)irc oli tekstipohjainen reaaliaikainen tsätti, edelsi näitä webbi-hirvityksiä.

Olen löytänyt netistä muutaman ihanan ystävän sekä myös miesystäväni, joka on minua vähän vanhempi. Elän tätä hetkeä enkä uskalla vielä hehkuttaa että tämä on ikuista, mutta oikein hyvältä näyttää kuitenkin, mielestäni mahdollisuudet ovat hyvät vaikka mihin. Mies on ihastuksissaan ja minäkin häneen. Kohta tulee täyteen puoli vuotta tätä romanssia. Mies on jo vihjaillut enemmistäkin tulevaisuudensuunnitelmista, mutta koska asumme vielä eri kaupungeissa ja emme näe joka päivä niin haluan jatkaa kaikessa rauhassa tutustumista ja seurustelua tämän "nettirakkauteni kanssa.

tapasi netissä ja jutteli noin 2kk ja vieläkin yhdessä, hyvin menee. onnea matkaan, jsokus voi onnistaa, joskus pettyy, melko usein valitettavasti

lähetin maililla tuntemattomalle ihmiselle haastattelun lehdestä erään bändin foorumilla, jotta hän kääntäisi sen saksasta englantiin. meni kauan ennenkuin hän edes vastasi. minulla oli jo yksi kirjekaveri (tai no hänellekin lähetin saman koska toisessa kesti ja sain tämän ensiksi) mutta hän ei vaikuttanut läheskään saman henkiseltä kuin minä ja lopulta n. puolen vuoden kirjoittelun jälkeen hän ei koskaan enää vastannut kirjeeseen. myöhemmin kun sain tämän jälkimmäisen käännöksen tiesin, että hän kuitenkin yritti, vaikka oli kiireinen. noin kuukauden päästä siitä (en päässyt usein koneelle, n. kerran 2:ssa viikossa kirjastoon) kysyin voisinko saada hänen kotiosoitteensa ja sainkin. en ollut nähnyt edes kuvaa vielä vasta kuin ehkä kolmannessa kirjeessä. aluksi meinasin jättää edes kysymättä osoitteen, mutta se oli helpompi tapa tutustua. nyt olen ollut hänen kirjekaverinsa jo 3 vuotta ja hän on paras ystäväni enkä edes osaa kuvitella ketään muuta. emmekä enää ole vain kirjekavereita vaan ystäviä ja vierailemme toistemme luona. juuri silloin tarvitsin kipeästi hyvää ystävää. eli näinkin pienestä alusta voi syntyä ystävyys. hän on minua 2 1.5 v vanhempi tyttö. aina kannattaa yrittää :)

Juu,kyllä itse ainakin olen saanut netistä uusia ystäviä!:)

Niin, nettirakkaus on kai rakkaus, joka kohdistuu nettiin..?!? Kyllä näitä rakastajia riittää pilvin pimein nykyään..!

Tai ei ehkä edes ystäviä,mailikamuja lähinnä.
Niin ystäviä kuin netissä yleensä voi ystäväksi tulla,ei muuta.Enkä heitäkään ehkä koskaan tapaa,matkaa liikaa.Jännä juttu,kaikki mielenkiintoisimmat ihmiset asuu satojen kilometrien päässä.

Nettirakkaus,en usko siihen...ihastua voi jonkun tapaan tuoda itseään esille,kirjoittamalla,mutta siihen se jää.

Olen saanut nettailun kautta ystäviä, kavereita ja tuttavia. Ja myös SEN kaikkein tärkeimmän ihmisen löysin netin kautta :)

4 vuotta yhdessä, joista 2 naimisissa ja vauvakin löytyy :)

Ihmeitä tapahtuu kun vain malttaa odottaa! :)

mun tuttavapariskunta on tavannu toisensa netissä (chatissa) ja nyt ovat naimisissa ja heille tulee vauva maaliskuussa.. Joten elävä esimerkki löytyy läheltä..
Toivon, että itse seuraan perässä -tällä hetkellä yhdessä miehen kans, jonka tapasin netissä..

Monta teitä on..ja yksi tosi tosi hyvä, kiltti ja ihana ihminen..jo muutamien kuukausien takaa. Mua nuorempi ja eri sukupuolta, mut perfekt ystävä..ehkä vähän enemmänkin..

Minä olen, ja ihanan sellaisen, eikä mikään hetken juttu:-)