Moi! Minut on sijoitettu perheeseen ollessani 3-vuotias. Bioäidin kanssa pidimme yhteyttä paljon silloin, mutta ei viimeiseen viiteen vuoteen. Bioisästä ei mitään tietoa! Sijaisvanhempani ovat olleet tosi rakkaita minulle! Ollaan matkusteltu yhdessä ja pystytään puhumaan mistä vain. Olen nyt 23-vuotias ja edelleen pidämme yhteyttä ja käyn mieheni kanssa sijaisvanhempieni luona viikottain. Pidättekö te yhteyttä sen jälkeen kun lapsi on muuttanut teiltä pois? Onko siihen vaikuttanut lapsen biovanhempien yhteydenpito? Veikkaan, että tulen pitämään aina yhteyttä heihin, varsinkin kun bioäidin kanssa en ole missään tekemisissä ja bioisästä ei ole tietoa ollenkaan.
yhteydenpito aikuisiin sij.lapsiin
7
876
Vastaukset
- Miksihän
minua ja kahta nuorempaa sisarustani ei aikanaan otettu huostaan, kun meni samaan syssyyn sekä isä että käytännössä äitikin. Nyt sitten itse (taas kerran) pitää jotenkuten yrittää paikkailla tilannetta parhaansa mukaan, että osais olla edes riittävän hyvä äiti omalle lapselleen. Työsarkaa edessä paljon, mut kyllä tästä selvitään!
- ainakin
Minä ainakin toivon, että saan kuulua omien sijaislasteni elämään koko elinikäni.Haluan heidän tietävän olen kayttettävissä silloin kuin he minua tarvitsevat.
Ensimmäiset ovat juuri sen ikäisiä, että olisi aika muuttaa omaan kotiin.
Vielä siihen ei ole ollut valmiutta, mutta annetaan ajankulua niin sitten.
Kiitos että välillä näille sivuille saadaan yksi onnistumiskokemus. Sitä toista puolta täällä on riittänyt.
Minut sijoitettiin pysyvästi ollessani kolme ja puoli vuotta. Asuin samassa perheessä 19-vuotiaaksi asti, jolloin muutin omaan asuntoon. Olen koko ikäni pitänyt yhteyttä myös biovanhempiini, mutta sijaisvanhemmilleni soitan kun jokin arjessa tökkii (esim. missä lämpötilassa piirakat paistetaan) tai halutessani rupatella muuten vaan. Sijaisäitini on ollut tosi iloinen yhteydenpidosta, lomat vietän heillä yms.
- hyviä kokemuksia
aion itse sijariksi ja ilman muuta haluaisin, että suhde lapseen kestaisi jonkinlaisena hamaan tulevaisuuteen, vaikka hän muuttaisi takaisin biojenkin luokse. siis että lapsi tietäisi, että hänellä on aina paikka meidän sydämessä.
olemme toimineet tukiperheena useita vuosia ihanalle lapselle. kyllä hän sellainen rikkaus on elämässä, että vielä mummelinakin haluaisin olla tekemisissä. - äiti
Hei.Lueskelin aikani kuluksi näitä juttuja ja voisin tässä kertoa meidän perheen suhteista jotain.Meiltä ensimmäinen sijoitettu on lähtenyt jo monta vuotta sitten ja perustanut oman kodin samaten toinenkin lapsi.He pitävät yhteyttä meihin käymällä säännöllisesti kotona, eli meillä, tai sähköpostin avulla.Meillä vuoden asuneet sijaislapset, nyt aikuisia, pitävät edelleen yhteyttä meihin, vaikka asuivat meillä vain vähän aikaa, mutta suhteet syntyivät todella vahvoiksi.Monet muutkin meillä asuneet ja tukilapsina olleet ovat edelleen yhteydessä meihin puheluin ja textarein.Joskus tulee pelkkä tekstiviesti, että äiti pääsin siihen kouluun. Miten se sydäntä lämmittääkään, kun tietää lapsen, kuka sen lähetti.Meistä on todella ihanaa , että he muistavat vielä meidät ja haluavat tavata meitä edelleen.Monissa pulmakohdissa turvaudutaan meidän apuun ja se tuntuu edelleen hyvältä.Apua tarvitaan monien vuosienkin jälkeen, niinkuin lapset sitä tarvitsevat vanhemmiltaan.Rahaa emme anna, mutta autamme muuten.Silloin, kun meille lapsi on muuttanut, olemme ajatelleet, että hän on meidän lapsi siinä missä omatkin biologiset.Kiintymys lapseen kasvaa päivä päivältä, niin kuin omaan vauvaankin,eikä sellaista suhdetta voi noin vaan lopettaa lapsen muuttaessa muualle.Lahjoja annetaan jouluna ja saamme niitä myös itse.Syntymäpäivät ja nimipäivät pyritään muistamaan myös.Täytyy sanoa, että sijaisäitinä oleminen on mielestäni ihanaa ja antoisaa.Monasti voi lukea toisenlaisia juttuja sijaisäitinä olemisesta, mutta yhtään päivää en vaihtaisi pois.Olenkin aina sanonut, että lapseni ovat kuin lottovoitto, kun olen saanut ihanat lapset kasvatettavakseni.
Sijaiskotilapsille voisin sanoa, että pitäkää yhteyttä sijaisvanhempiinne edelleen, vaikka tauonkin jälkeen.Meistä sijaisvanhemmista tuntuu hyvältä, kun tiedämme teistä jotain ja miten teidän elämä on edennyt.Vaikka olisitte eronneet riitaisissa olosuhteissa, niin kuitenkin pistäkää vaikka pieni viesti itsestänne sinne perheeseen.Perheen on varmasti mukava saada sellainen ja vaikka suhde olisi katkennut kokonaan, niin aina sen voi solmia uudelleen vaikka pikkuhiljaa.Siitä voi syntyä uusi hyvä ja turvallinen suhde ja se voi kestää teidän elämäniän.
Näin kirjoitti äiti sata tähteä-sata lasta ohjelmasta.- Äläuskokaikkea
Tuo sata tähteä sata lasta dokumentin perhe ei olllut sitä miltä se näytti
- sijaisvanhemmista sen
jälkeen kuulunut sanaakaan,kun rahantulo heille lakkasi,ei edes joulukorttia.Omiin biovanhempiini hyvät välit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1921331Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50745- 53712
- 33692
- 60689
- 52667