Miltäs adventistit tuntuisi jos..?

melkoisia petoja itsekin ollaan. "Homo homini lupus!"

Eikös se tämä lauantai, roomalaisten Saturnus-jumalalle pyhitetty päivä ollut Babylonissa Ninurtan päivä. Että, se siitä Baabelista!

Rauhaa

Olen samaa mieltä kanssasi, ja olen koettanut toppuutella joitakin, etteivät opettaisi rakkauden asiaa huonolla tavalla.

Ei sovi syyttää, eikä tuomita koskaan.
(Juud 9)

Pyydän kuitenkin ettet yleistä asiaa yksilöiden mukaan.
Heillä kaiketi on ollut hyvä tahto, mutta eivät ole ymmärtäneet että opetuksensa koetaan tuomioina ja syytöksinä.
Usein kypsymättömät voivat olla ymmärryksessään vajaita.

Totuus kuitenkin loukkaa aina, ja vaikka opetus olisi kuinka hyvää ja kohteliasta, loukkaantumista tapahtuu aina kuitenkin, kun ylpeä ihminen havaitsee olevansa ristiriidassa totuuden kanssa.
Siis yleensä, en puhu Sinusta tässä.

Olen myös itse virheitä tehnyt. En sillä.

Kirkkomme opettaa, että jokainen viettää omantuntonsa mukaisen lepopäivän, ja opetamme että Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, on muissa piireissä enemmän kuin meillä.
Kirkko tunnustaa, ja kannattaa kaikkea Kristusta korottavaa toimintaa kaikissa piireissä.

Vilpittömiä sunnuntainviettäjiä on ollut vuosisatoja.

Siihen aikaan kun EGW kirjoitti, oli hyvin jyrkkä ero ja suhtaumumisessa katolisuuden ja muun kristikunnan välillä uskonpuhdistuksen aikoihin.
Uskonpuhdistus oli hyvä asia ja syytä jatkua toki.

Petovaltaa ei kuitenkaan ole olemassa tänä päivänä, kun kukaan ei tee sellaisia tekoja joita Raamattu antaa tunnusmerkiksi petovallalle, (Ilm 13 luku) mutta kun se on olemassa tulevaisuudessa saman luvun mukaan, pitää sitten katsoa mikä on se "merkki" mihin petovalta nojaa? (16)

Lauantai lepopäivänä on rakkauden asia, joka perustuu siihen että uskolliset haluavat viettää juuri Jumalan säätämää päivää, jota on vietetty paratiisista asti, kaikkina maailmanhistorian aikoina, ja vietetään uudessa maassakin. (1 Moos 2:2-3, Jes 66:22-23)

Nämä ovat omantunnon kysymyksiä, onko omalla kohdalla sunnuntai vai lauantai?
Tärkeätä on oikea viettotapa: Jes 58:12-14.
Jeesus opetti oikeata sapatin viettoa valtansa nojalla "sapatin Herrana."

Mielenkiintoista kyllä tuo sunnuntai, ja jae 16, sillä "paavikunta" on ilmoittanut itse, että sunnuntai on sen vallan merkki, jonka kirkko on valtansa nojalla asettanut.
Näin siis kirkko kertoo itse.
Että siis seuraamaan vaan, käyvätkö ennustukset toteen?
Käyvät toki toteen, Ilm 13:kin, kuten kaikki muutkin profetiat.

Jumalan siunausta
jari laurila
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Osasto: "Kristityn lepopäivä"

SAPATIN VIETTO HISTORIASSA JA NYT. VIETON VÄHENEMISEN SYYT.
Aina luomisesta lähtien tähän päivään saakka on sapatin viettäjiä ollut kristittyjen keskuudessa. (1 Moos 2:1-3, Jer 66:22-23)

Jeesus tiesi ennalta että Jumalan lakiin kajotaan, ja varoitti tästä etukäteen. (Matt 24:15, Dan 7:25) Myös apostolit puhuivat suuresta luopumuksesta. (Apt 20:28-31, 2 Tess 2:1-12, 1 Tim 4:1-2)

Poliittisista ja pakanallisista, mutta myös kirkollisista ja sosiaalisista syistä juutalaisvastaisuus yltyi Rooman valtakunnassa, ja keisari Hadrianus antoi juutalaisia vastustavat lait 135 jkr. Juutalaiset olivat kieltäneet Kristuksen. Rooman kristityt halusivat tehdä eroa juutalaisuuteen. Erottuakseen juutalaisuudesta he kokoontuivat Jumalan palveluksiin sapatti-iltaisin auringonlaskun jälkeen, ja kokoukset venyivät usein viikon ensimmäisen päivän, sunnuntain puolelle.

Rooman kirkko ryhtyi toimiin. Sapatin merkitys alennettiin "Mooseksen käskyksi vain juutalaisille." Jumalan asetus koski ihmiskuntaa, ja sapatin vietto vähenkikin vasta apostolisen ajan jälkeisessä luopumuksessa. Useat kirkkoisät kehittivät erilaisia oppeja, miten sapatin sijaan vietetään auringonjumalan päivää. Auringonpalvonta oli tuolloin pakanaväestön uskonto. (Auringonpäivä= Die Solis (sunnuntai)

Alkukirkko oli tietoinen sapatin ja sunnuntain erosta. He eivät tahtoneet luopua Jumalan käskystä. Osa jäi uskollisiksi, ja osa lankesi poliittisiin ja uskonnollisiin sovitteluihin. Sunnuntai ei ollut lepopäivä silloinkaan, vaan yhteiselle Jumalan palvelukselle pyhitetty päivä. Kristinusko ja pakanallisuus kohtasivat yhteiskunnallisista yms. syistä, ja yhdistyivät tehden sovitteluja tinkien Jumalan antamista asetuksista.

Suuri läpimurto sunnuntain hyväksi tapahtui 7.3.321 jkr, jolloin Keisari Konstantinus suuri määräsi lailla sunnuntain lepopäiväksi. ("Auringon kunnianarvoiselle päivälle," luki asetuksessa.) Säädettiin sotilaille rukouksetkin, joita sekä auringonpalvojat, että kristityt voisivat käyttää yhteisesti.) Tämän jälkeen katolisissa kirkolliskokouksissa säädettiin rangaistuksia sapatin viettäjille. Sapatin vuoksi vainottiin monin tavoin kokonaisia perheitä, mm. kidutettiin, ja sapatin vuoksi joutui usein polttoroviolle.

Katolinen kirkko itse vaittää, ja pitää sunnuntaita valtansa ja mahtinsa merkkinä tänään.

Maailmassa on kahdenlaista tapaa numeroida viikonpäivät. Raamatullinen tapa on että sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä, ja sapatti on lauantai ja viikon seitsemäs päivä. Suomessa siirryttiin 1.1.1973 uuteen viikkojärjestykseen, ja seitsemänneksi päiväksi määrättiin sunnuntai. Tämä käsky annettiin maamme eduskunnan ja hallituksen päätöksellä. Osa almanakoista ehti mukaan vasta seuraavana vuonna. Tällä hetkellä (2005) enää vain Britannia ja Yhdysvallat noudattavat Raamatullista luomisviikon viikkojärjesystä. Nykyinen käsitys lepopäivästä syntyi, kun ryhmä katolisia ja protestanttisia teologeja yhdessä ryhtyivät ajamaan ajatusta että muutos olisi tapahtunut jo apostolisena aikana. Syyksi mainittiin Kristuksen ylösnousemuksen muistelu apostolisena aikana. Raamattu ei kuitenkaan anna ajatukselle tukea. Jeesus ja opetuslapset pitivät sapatin. (Luuk 4:16, Joh 15:10, Matt 24:20) Korpivaelluksen aikana Jumala erotti sapatin muista päivistä mannaihmeellä. (2 Moos 16:4-5, 14-30. Näin tapahtui 40 vuoden ajan. Opetuslapset viettivät sapattia Jeesuksen kuoleman jälkeen. (Luuk 23:56, Apt 13:42-44, 16:13, 17:2, 18:4)Jeesus ei muuttanut sapattia. (Luuk 16:17, Matt 5:17-18) Kristityt ovat velvollisia vieläkin noudattamaan lepopäiväkäskyä. (1 Joh 2:3-6, Joh 15:10, 1 Piet 2:21, Ilm 14:12) Alkuseurakunnasta lähtien on sapattia vietetty jokaisella vuosisadalla. Esim. kristitty historioitsija Sozomen kirjoitti vuonna 440 jkr, että hänen aikanaan koko muu maailma vietti sapattia (lauantai) Jumalan käskyn mukaan, ja sunnuntaita valtion käskyn mukaan. Poikkeuksina hän mainitsi Rooman ja Aleksandrian seurakunnat jotka painostivat sunnuntain viettoon. Sapattia viettivät Intian kristityt 200 luvulla, Persian 300 luvulla ja Skotlannin 500 luvulla. Waldolaista osa 1200 luvulla, norjalaisista osa 1400 luvulla, sekä myös osa ruotsalaisista ja suomalaisista talonpojista. Myös eräät luterilaiset papit 1600 luvulla viettivät lauantaisapattia. Jumala itse on asettanut sapatin. (Joh 1:1-3,14, Kol 1:13-17) Sapatti muistuttaa meitä luomisesta, ja on luomisen muistomerkki. (2 Moos 20:8-11, Ps 111:4) Sapatti on Herran päivä. (Ilm 1:10, Jes 58:13) Raamattu kertoo "sortuneiden muurien korjaajista ja maan asutuksen elvytäjästä" ja antaa ohjeita sapatin viettoon. (Jes 58:12-14, Ps 119:174, Room 7:22, 1 Joh 5:3)

Jeesus opetti että sapatti on ihmistä varten. Ihmisen ja sapatin suhde on siis myönteinen. (Mark 2:27-28) Jumala on rakkaudessaan huolehtinut ihmisen tarpeista lepoon ja Jumalan palvelukseen. Sapatti palvelee ihmistä, ja on ihmiselle siunaukseksi, eikä päivänvastoin. Jeesus opetti oikeata sapatin viettoa erotuksena fariseusten käskyille joista oli tullut taakka. Jeesus halusi palauttaa sapatinviettoon sapatin oikean luonteen ja -hengen.

Ainoa oikea totuus löytyy raamatusta. Tämän vuoksi jokaisen tulisi tuntea Jumalan sanaa.

Kristittyinä meidän korkein tavoitteemme on uskoa ja opettaa niinkuin apostolit uskoivat ja opettivat!!! Tällöin pysymme varmasti oikealla tiellä.

Voimme pysyä Jeesuksen asettamien apostolien opetuksessa vain lukemalla raamattua ja koettelemalla kaikki opit sen mukaisesti.

Lukekaamme siis miten Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli kirjoittaa Kolossalaisille eksyttävistä opetuksista (Kol 2:16-23):

Todellisuus ja sen varjo

Kol. 2:16 Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. 17 Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis. 18 Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, 19 eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla.
20 Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin 21 "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"? 22 Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. 23 Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä. "

Tänä päivänäkin on samanlaista eksytystä liikkeellä. Nämä eksyttäjän yrittävät kääntää katseemme pois evankeliumista ja Jeesuksen sovitustyöstä. Tilalle he tarjoavat omatekoista hurskautta, käskyjen noudattamista ja näkyihin vajoamista. Kyse ei kuitenkaan ole totuudesta vaan harhasta. Tämä on meidän kaikkien syytä muistaa.

Tuossa kun mainitsit EGW. Muistin taanoisen televisio-ohjelman, jossa asiantuntijat pohtivat ohimolohkoepilepsian aiheuttamia harhoja. mm EGW poti kyseistä sairautta, jonka oli saanut kovasta iskusta ohimoonsa. Saamansa vamman jälkeen kyseinen henkilö alkoi nähdä näkyjä, jotka kirjasi muistiin, ja näiden sairauden aiheuttamien harhojen ja omavaltaisen raamaruntulkinnan varaan perustettiin ns. adventtikirkko.

Hohhoijaa... johan tästä on kirjoitettu ja alkuun pieni metodiopin kurssi.

Ensinnäkin kirjoittaja ei ole EGW ja toiseksi oikea lähdeviite on syyskuu...

Kolmanneksi Advent Review Extra on historiallinen dokumentti, jota veli Nerren lisäksi tuskin lukee muut kuin tutkijat ja joka ei kerro mitään siitä, mihin normaali terve adventisti uskoo tai on uskomatta. Eihän Adventtikirkkoa edes ollut olemassa, kun se syntyi.

Ja onhan tälläkin palstalla jo muutamaan kertaan todettu, että opetus pedon merkistä koskee tulevaisuutta ja että siihen liittyy oleellisena osana hengellinen ulottuvuus. Pedon merkin tulevat aikanaan saaman ne, joille uudestisyntyminen ja Kristukselle kuuluminen on jäänyt pinnalliseksi kokemukseksi ja joiden elämää Pyhä Henki ei ole saanut täyttää. Siitä, miten lepopäivä tähän liittyy kannattaa keskustella vasta sitten, kun asian tärkein ulottuvuus on tajuttu.

Kai A