En millään keksi, mihin ryhmään tämän kysymyksen laittaisin, mutta ehkä täällä joku osaa antaa viittoa suuntaa.
Kirkkoveneporukan saunaillassa syntyi ajatus sapattivuodesta, jonka aikana kiertäisimme maailmaa kirkkoveneellä soutaen. Paikkoja ehdotettiin laidasta laitaan. Uusi-Seelanti kiinnosti monia, mutta se todettiin turhan pieneksi pitkäaikaisempaa soutu-urakkaa silmällä pitäen. Afrikka ja Etelä-Amerikka tuntuivat pelottavilta. Toiseksi eniten kannatusta sai Australia, jonka ehtisi kiertää hyvin vuodessa.
Paikkaakin enemmän keskustelua herätti kirkkoveneen merikelpoisuus. Sisävesiporukkamme merenkäyntikokemus osoittautui vähäiseksi. Mitenköhän sillä pärjää? Tarkoitus siis on pysytellä rantojen lähellä, mutta kuitenkin. Miten vaikuttavat vuorovedet sun muut?
Toinen kiinnostusta herättänyt aihe oli leijan käyttö sopivalla kelillä purjeena. Sitä varten kai olisi hyvä olla jonkinlainen köli vai riittääkö peräsin ja mahdollisesti airot köleinä.
Kolmas ja ehkä hankalin kysymys liittyy kirkkoveneen saamiseen paikan päälle. Mitäköhän se tulisi maksamaan vai kannattaisiko vene ostaa paikan päältä? Saako kirkkoveneen tapaisia mistä? Itse reissu tehtäisiin retkeilymielessä, teltoissa yöpyen ja satunnaisesti motelleissa. Näin kulut pysyisivät matalina.
Kirkkovene"purjehdus"+kulut+ rahti
15
1784
Vastaukset
- kelpoisuus...
En tiedä, oliko kysymys heitetty lippa vinossa, vai tosissaan, mutta kyllä itseäni arveluttaisi kaikkein eniten pitkän ja kapean kirkkoveneen käyttäytyminen aallokossa. Mielenkiintoinen ajatus, mutta jättäisin toteuttamisen kyllä väliin...
- Yksi äijistä
"En tiedä, oliko kysymys heitetty lippa vinossa, vai tosissaan, mutta kyllä itseäni arveluttaisi kaikkein eniten pitkän ja kapean kirkkoveneen käyttäytyminen aallokossa."
Se meillekin tuli mieleen, eikä tämä projekti ole kuin vasta kaljahuuruissa ilmaan heitetty ajatus, joka sai yllättäen suurta huomiota.
Toisaalta - avomerellä liikutaan koottavilla pressukajakeilla ja Australia on melottukin ympäri. Miksi kirkkoveneellä ei voisi rannan tuntumassa liikkua? Pitkiin ylityksiin ei tietenkään kannattaisi lähteä. Ja se venehän on yllättävän tukeva muuten, mutta aallokkokäyttäytymisestä ei ole tietoa.
http://tinyurl.com/qz32j - rannan läheisyydessä
Yksi äijistä kirjoitti:
"En tiedä, oliko kysymys heitetty lippa vinossa, vai tosissaan, mutta kyllä itseäni arveluttaisi kaikkein eniten pitkän ja kapean kirkkoveneen käyttäytyminen aallokossa."
Se meillekin tuli mieleen, eikä tämä projekti ole kuin vasta kaljahuuruissa ilmaan heitetty ajatus, joka sai yllättäen suurta huomiota.
Toisaalta - avomerellä liikutaan koottavilla pressukajakeilla ja Australia on melottukin ympäri. Miksi kirkkoveneellä ei voisi rannan tuntumassa liikkua? Pitkiin ylityksiin ei tietenkään kannattaisi lähteä. Ja se venehän on yllättävän tukeva muuten, mutta aallokkokäyttäytymisestä ei ole tietoa.
http://tinyurl.com/qz32jOngelma aallokon suhteen on tämä: yleensä kauempana merellä aallokko on pitkää ja rauhallista (no, myrskyt tietenkin erikseen), mutta siirryttäessä matalikkojen läheisyyteen (so. yleensä rannan lähellä) aallokon rakenne muuttuu terävämmäksi. Tällöin sen syvyysvaikutus kasvaa, joten myös venettä rasittava ympäristö korostuu.
Hyviä kuvauksia ko. olosuhteista saat esim. lukemalla Dunckerin kirjoja tai Slocumin klassikon. Muitakin juttuja löytyy kasapäin, jo pelkästään netistä.
http://www.rautaneito.org/
http://www.dromresan.com/
http://www.linda.fi/
http://www.meriah.com/
http://www.outofbounds.com/ jne.
- Poikki
aallokossa!
Elämäni laatu ei tällä hetkellä ole sellainen että lähtisin reisuun mukaan. Kysyjä ei ilmeisesti ole ollut kirkkoveneellä avomerellä. On sanomattakin selvää että jos tosta reisusta palaa niin se lienee sen takia että Jumalamme suojaa lapset, hullut ja kirkkoveneiliät!
Rantojen läheisyys ei Aussin kohdalla ole turva pikemmin päinvastoin. Aaltojen jyrkkyys, hejastuksien takia, kasvaa moninkertaiseksi, ja ainoa hyöty rannan läheisyydestä on se että sinne voi mennä ennen kelin pahentumista. Muista kumminkin että siellä, aallokko on tosiasia 4-10 tuntia ennen kun se varsinainen keli kohtaa.
Ennustukseni on että jos kysyjän tiimi tempun yrittäisi, ilman "advanced forecast" niin huonosti käy. Aalot heitä tuhoaa, se on salitti!- Yksi äijistä
Kiitos varoituksista. Kokeneena seikkailulajien harrastajana ja luonnossa liikkujana osaan arvostaa niitä. Suurempaansa kannattaa aina kunnioittaa, eikä tehdä mitään, ellei ole perillä tekemiseen liittyvistä riskeistä.
Muutama kysymys tuli kuitenkin vielä mieleeni.
Ensiksiksin muistelen, että valtameren rannalla asuessani high schoolin soutujoukkue suuntasi merelle melkein kelistä riippumatta. Joskus rannasta irti pääsy oli vaikeaa, mutta merellä soutaminen onnistui hyvin.
Toiseksi olen itse yrittänyt opetella lainelautailun alkeita, jolloin ongelma oli useammin se, ettei sopivia aaltoja aina ollut. Ja silloinkin, kun niitä oli, eivät ne mielestäni olleet sellaisia, ettei niistä olisi voinut päästä läpi. Poikkeuspäivät ovat toki eri asia.
Kolmanneksi muistan meloneeni useissa eri paikoissa aalloissa, joissa muut kajakit hävisivät ajoittain näkyvistä. Tällöinkään aallokko rannassa ei ollut kohtuuton.
Neljänneksi tiedän suht tavallisten joskin aktiivisten matkailijoiden käyttävän koottavia (folding) kajakkeja ja kanootteja valtamerelläkin.
Mikä tekee kirkkoveneellä soutamisesta niin mahdotonta tai vaarallista melomiseen verrattuna? Jos soutaa kilometrin päässä rannasta, niin onko heijastusvaikutus vielä hallitsematon ja onko matka rantaan niin pitkä, ettei sään tai aallonmuutoksiin ehdi reagoida?
Jokin tässä hämää. - reitti?
Yksi äijistä kirjoitti:
Kiitos varoituksista. Kokeneena seikkailulajien harrastajana ja luonnossa liikkujana osaan arvostaa niitä. Suurempaansa kannattaa aina kunnioittaa, eikä tehdä mitään, ellei ole perillä tekemiseen liittyvistä riskeistä.
Muutama kysymys tuli kuitenkin vielä mieleeni.
Ensiksiksin muistelen, että valtameren rannalla asuessani high schoolin soutujoukkue suuntasi merelle melkein kelistä riippumatta. Joskus rannasta irti pääsy oli vaikeaa, mutta merellä soutaminen onnistui hyvin.
Toiseksi olen itse yrittänyt opetella lainelautailun alkeita, jolloin ongelma oli useammin se, ettei sopivia aaltoja aina ollut. Ja silloinkin, kun niitä oli, eivät ne mielestäni olleet sellaisia, ettei niistä olisi voinut päästä läpi. Poikkeuspäivät ovat toki eri asia.
Kolmanneksi muistan meloneeni useissa eri paikoissa aalloissa, joissa muut kajakit hävisivät ajoittain näkyvistä. Tällöinkään aallokko rannassa ei ollut kohtuuton.
Neljänneksi tiedän suht tavallisten joskin aktiivisten matkailijoiden käyttävän koottavia (folding) kajakkeja ja kanootteja valtamerelläkin.
Mikä tekee kirkkoveneellä soutamisesta niin mahdotonta tai vaarallista melomiseen verrattuna? Jos soutaa kilometrin päässä rannasta, niin onko heijastusvaikutus vielä hallitsematon ja onko matka rantaan niin pitkä, ettei sään tai aallonmuutoksiin ehdi reagoida?
Jokin tässä hämää.Toki voidaan ajatella, että reitti suunniteltaisiin valmiiksi siten, että voitaisiin välttää pahimmat "Biskajat". Toki valtamerten rannoiltakin löytyy paikkoja, joissa harrastetaan vesiliikuntaa sen kaikissa muodoissaan, myös soutamista, mutta kyllä kilpasoutuvene on aallokossa aika arka peli. Lyhyemmällä kajakillahan ihmiset ovat olleet suurissakin aallokoissa, koska kajakki mahtuu aaltojen väliin myös pitkittäin - ongelmana on vain olematon näkyvyys.
Se vähä, mitä kirkkoveneestä tiedän, pitäisi ainakin minut poissa kovasta aallokosta. Aallon korkeus ei vielä ole ratkaiseva (no, rajansa silläkin), vaan aaltojen frekvenssi, pituus ja jyrkkyys suhteessa veneen mittoihin. Ihan lähivesiltäkin (Itämeri) löytyy rannikkoalueita, joissa aallot "kertyvät" ja pohjan muodon vuoksi tuottavat ongelmia kokeneemmillekin purjehtijoille. Tämän tietävät kaikki, jotka ovat veneilleet Öölannista Ruotsin itärannikkoa myöden pohjoiseen.
Jos aiotte kaikesta huolimatta toteuttaa suunnitelmanne, suosittelisin lämpimästä kokeilemaan soutamista lähivesillä (merellä) vähän kovemmissa olosuhteissa. Sen jälkeen voi koettaa miettiä, millaista se olisi, jos aallot olisivat vaikkapa neljä kertaa suurempia. - Yksi äijistä
reitti? kirjoitti:
Toki voidaan ajatella, että reitti suunniteltaisiin valmiiksi siten, että voitaisiin välttää pahimmat "Biskajat". Toki valtamerten rannoiltakin löytyy paikkoja, joissa harrastetaan vesiliikuntaa sen kaikissa muodoissaan, myös soutamista, mutta kyllä kilpasoutuvene on aallokossa aika arka peli. Lyhyemmällä kajakillahan ihmiset ovat olleet suurissakin aallokoissa, koska kajakki mahtuu aaltojen väliin myös pitkittäin - ongelmana on vain olematon näkyvyys.
Se vähä, mitä kirkkoveneestä tiedän, pitäisi ainakin minut poissa kovasta aallokosta. Aallon korkeus ei vielä ole ratkaiseva (no, rajansa silläkin), vaan aaltojen frekvenssi, pituus ja jyrkkyys suhteessa veneen mittoihin. Ihan lähivesiltäkin (Itämeri) löytyy rannikkoalueita, joissa aallot "kertyvät" ja pohjan muodon vuoksi tuottavat ongelmia kokeneemmillekin purjehtijoille. Tämän tietävät kaikki, jotka ovat veneilleet Öölannista Ruotsin itärannikkoa myöden pohjoiseen.
Jos aiotte kaikesta huolimatta toteuttaa suunnitelmanne, suosittelisin lämpimästä kokeilemaan soutamista lähivesillä (merellä) vähän kovemmissa olosuhteissa. Sen jälkeen voi koettaa miettiä, millaista se olisi, jos aallot olisivat vaikkapa neljä kertaa suurempia."Se vähä, mitä kirkkoveneestä tiedän, pitäisi ainakin minut poissa kovasta aallokosta."
Miksi kovaan aallokkoon pitäisi tunkea? Eikä tuo kirkkovene ole ainoa vaihtoehto, vaan järkevämpi olisi kenties ostaa paikan päältä vene, joka on tarkoitettu "coastal rowingiin".
Aamulla herätys, soutukelpoinen keli ---> matkaan.
Aamulla herätys, vaikea keli ---> ei lähdetä matkaan.
Etukäteen tietenkin selvitettäisiin vaikeat ja rantautumiskelvottomat paikat, joihin suhtauduttaisiin erityisellä varovaisuudella.
Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen, mutta kunhan mietiskelen.
- down under
Hulluissa ideoissa ei sinänsä ole mitään vikaa mutta että kirkkoveneellä aussejen ympäri, suosittelisin käymään läpi jotakin vanhaa sydney-hobart (purjehduskisa) matskua missä avomerikisaveneet ammattiseilaajineen ovat hätää kärsimässä. esimerkiksi Bass-strait on alue missä kovat merivirrat kohtaavat ja matalapaineet yleensä muodostuvat erittäin hankaliksi.
tässä jokin viikko sitten eräs hahmo purjehti laser-jollalla, mikä perjaatteessa on uppoamaton, tasmaniasta ausseihin ja se että sillä päästiin uutisiin kertoo jo vähän mistä on kysymys.
miten olis euroopan läpi soutaminen? olis hienot maisemat ja hyvät mahikset päästä maistelemaan hyviä viinejä!!- Yksi äijistä
"Hulluissa ideoissa ei sinänsä ole mitään vikaa mutta että kirkkoveneellä aussejen ympäri"
No, Ausseja on kierretty jos jonkinlaisilla vehkeillä, usein melottavilla. Ja onhan kajakki toki merikelpoisempi kuin soutuvene, mutta kuitenkin.
Yksi vaihtoehto on huoltoauto ja traileri. Vaikeat paikat voisi ohittaa maitse.
- ...kirkkoon.
Eri venetyypit ovat aikojen saatossa kehittyneet omaan käyttötarkoitukseensa ja omiin olisuhteisiinsa. Kirkkoveneet järvisuomen suurille järville. Merikelpoisiakin soudettavia isoja veneitä maailmalta löytyy, isoveneitä, valasveneitä, viikinkiveneitä, postiveneitä, kalastusveneitä, pelastusveneitä jne. Jos oikeasti halutaan yhdistää kirkkovenesoutu ja avomeriolosuhteet, niin varmasti kannattaa perehtyä veneen rakenteeseen ja runkomuotoon vähän paremmin. Mutta itse idea on ihastuttavan hullu, onnea matkaan!
- Yksi äijistä
Ei tuo merellä soutaminen näköjään mitenkään vierasta ole. Siinä kilpaillaankin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coastal_and_ocean_rowing
"Jos oikeasti halutaan yhdistää kirkkovenesoutu ja avomeriolosuhteet, niin varmasti kannattaa perehtyä veneen rakenteeseen ja runkomuotoon vähän paremmin."
Tuo kirkkovene oli vain esimerkki perustyylistä, siis monta samassa veneessä. Se nyt sitten on aika sama, millainen vene on, kunhan matka vain etenee riittävän nopeasti.
http://www.picton-castle.com/mystic/images/Rowing the monomoy into Bounty Bay, Pitcairn (small).JPG
"Mutta itse idea on ihastuttavan hullu, onnea matkaan!"
No, katsellaan nyt. Ja ehkä mieluummin harkitulla tekemisellä kuin onnella... ;)
- Oolannissa?
Ainakin Helsingin vesillä aallonpituus navakalla tuulella on sellainen, että kirkkovene ei kunnolla nouse aaltojen mukana vaan puskee suoraan aaltoon ja vettä tulee helposti sisään.
Tämä havainto perustuu muutamaan lenkkiin Vartiosaaren ulkopuolella.
Olen taipuvainen uskomaan sitä vastaajaa, joka totesi kirkkoveneen olevan paremmin kotonaan järvellä kuin merellä.
Viisi-kuusi vuotta sitten joku porukka yritti muistaakseni soutaa Turusta Tukholmaan, mutta joutui jättämään urakan kesken aallokon takia, vaikka vierellä ajoi saattovene ja vaihtomiehistöä. Sitä en muista, tuliko ongelmaksi veneen merikelvottomuus vai aallokossa soutamisen hankaluudet.
Noin niinkuin harjoittelumielessä voisi olla hyvä kiertää vaikkapa Ahvenanmaa kirkkoveneellä. Austraalia onkin sen jälkeen helppo juttu !
Terv. soutuneuvos x 0.8- - - - porukka
Miltäs tuollainen kuituvene näyttää silmiinne? Mitä enemmän epäilette, sitä varmempia olemme.
http://www.coastalrowing.net/history.htm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565690Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o222487Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2711849- 1141727
- 941556
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271518Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa381336Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121311Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391291Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3481277