näin mää sen nään

ateisti=ihminen joka ei tuk...

mistäs tän alottais?

no vaikka ihan suoralla kysymyksellä.uskovatko uskovaiset myös joulupukkiin,hammaskeijuun ja vaikkapa pääsiäispupuun?ja tämä ei ole vittuilua vaan pointti on:olen lukenut ja kuullut usein uskoontulemisesta,siis tästä konkreettisesta hetkestä,jolloin tuntee jumalan läsnäolon ja rakkauden...voiko joku tosissaan väittää,että olisi kokenut kyseisen olotilan,mikäli kukaan ei olisi koskaan heille jumalasta kertonut?ja onko uskottavaa,että on jumalolento jonka voi tuntea vasta sitten,kun toinen ihminen on tämän olemassaolosta informoinut?

ja sitten syy siihen,minkä takia jumala on uskottavampi kuin esimerkiksi joulupukki.pidempi historia.ihminen kokee luonnostaan uskottavammaksi käsitteen jolla on pidempi historia.tutkijat ovat pystyneet jäljittämään kaikki suurimmat uskonnot samaan alkupisteeseen,auringon palvontaan.alkuihminen kun oli tavallaan auringon armoilla.pimeys pelotti,pimeässä tapahtui enemmän vastoinkäymisiä ja oli kylmempi jne.

jossain vaiheessa(vaikea arvioida aikaa)lauman/joukon/kansan älykäs,mutta kieroutunut yksilö tajusi saavansa muut palvelemaan omia tarkoitusperiään jumalan avulla.ja tätä ajatusta voidaan seurata ajanlaskua pitkin todella pitkälle,veikkaanpa tänä päivänäkin tapahtuvan paljon jumalan rangaistuksella pelottelua.joissain vaiheissa historiaa,papisto oli ylin valta!jumalasta lähimmät miehet saivat pidettyä tavallisen kansan herran pelolla aisoissa.ja saivat kerättyä helvetilliset verot eli suunnattoman omaisuuden kirkon nimiin ja tuskinpa papisto on juuri koskaan köyhän asemassa ollut.

tämän päivän uskovaiset voisin nähdä kahtena eri ryhmänä.aika karkeaa yleistämistä,mutta säästää mun väsyneitä sormia.eka ryhmä on nämä kulttuurisidonnaiset uskovaiset, jotka ovat mukana noin niinkun tavan vuoksi.kirkollisverot eivät tunnu liikaa palkkapussissa,muutama kirkkokäynti vuodessa nyt kuuluu suomalaisiin perinteisiin ja muutenkin seurakuntaan kuuluminen on yksi yleisen hyväksynnän hakukeino,joka muuten on hälyyttävän tärkeää ihmisille!(pelottaa oikeen mihin ollaan menossa kun yksilöllisyys hiipuu koko ajan!)
nämä ihmiset eivät välttämättä edes juuri mieti koko asiaa,vaan ajattelevat,että sitten se nähdään...(ihminen on muuten vallalla olevan käsityksen mukaan ahkera,jos ei turhia mieti vaan käyttää sen ajan työn tekoon)

tämä toinen ryhmä eli varsinaiset uskovaiset...
no mun mielestä on kyse itsetunnosta ja vastuusta.jos ihminen omaa erittäin huonon itsetunnon,on päivittäinen "selviytyminen" huomattavasti vaikeampaa.kohdatessa todella raskaita ongelmia,siis sellaisia jotka ajavat ihmiset käytännössä lopun partaalle,ihmisen mieli pyrkii suojelemaan itseään.koska ihminen tuntee olevansa voimaton,on mielen valmistettava "työkalu" jonka avulla selviytyä.se voisi hyvin olla vaikka neonkeltainen greashw niminen avaruuskaskelotti,mutta juuri uskonnon pitkän historian ja jonkin verran esillä olevan uskonnollisen tarjonnan takia jumala on loogisin vaihtoehto.tämä koko tapahtuma tunnetaan nimellä itsesuggestio ja on osa luonnollista selviytymisviettiämme.ihan vaan alitajuista ittensä psyykkaamista ladies and gentlemen.
ja vastuusta:onhan se nyt mukava elää,jos alitajunnassa on ajatus,että on tavallaan vastuuton jumalan ja saatanan kiistakapula,väärät valinnat johtuivat loppupelissä saatanasta!

ps. luin muuten jostain naistenlehdestä jutun jossa kolumnisti profiloi ihmisen joka kieltää jumalan olemassaolon,sairaalloiseksi narsistiksi!!!!!!!!!!!

raamattu on ihan hyvä selviytymisopas,jos jätetään pari kohtaa lukematta ja ymmärretään mitä metafora tarkottaa.

en muuten tiedä,onko ateisti nimitys itsestäni korrekti?mä uskon siihen että hyvillä teoilla saa
paremman fiiliksen mutta mä en tarvi siihen väliin mitään yliluonnollista.kuolema on sattuman kauppaa,se tulee sitten kun se tulee ja taivas ja helvetti kuvaa varmaan hyvin sitä olotilaa juuri ennen pattereiden loppumista,kun kelaa että mites tuli se elämä käytettyä.

11

768

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fastro

      no tosta uskovaiset -ryhmästä on samanlaista kenttätutkimustulosta mullakin. mutten ihan allekirjoittaisi.

      ai että helvetti ja taivas olisi ne hetket juuri ennen kuolemaa. miksei helvetilliset tai taivaalliset hetket muulloin elämän aikana. tai ei pelkät hetket.. no joo

      • sama miäs

        tarkotin ihan esimerkiks,tiätkö.pääpointti oli se et kaikkia noita juttuja on helppo tulkita ihan arkielämän asioina.jonkun filosofin kelailuja...


    • DeaE

      Onhan asia niinkin että ei ne alkuaikojen ihmiset ymmärtäneet esimerkiksi kaikkia tapahtumia luonnossa ja ympäristössä; myrskyt,luonnonkatastrofit yms...Silloin kun niitä ei osattu vähällä järjellä (ihminen viisastuu koko ajan) selittää, niiden täytyi olla jotakin yliluonnollista, jolloinka aletaan keksimään selityksiä eli jumalia yms henkiolentoja, että kuka ja mikä aiheuttaa ympäristössä tapahtuvat asiat....Nyt nykypäivänä kun tiede on jo pitkälle kehittynyttä, ei tarvitse turvautua ns. jumaliin...Kun taas toisaalta tänä päivänäkin, vaikka tieteen avulla voi selittää melkeinpä asian kuin asian, on silti joitakin pikkujuttuja, joille ei vielä toistaiseksi ole selityksiä, niin eikös niitäkin kutsuta sitten paranormaaleiksi ilmiöiksi, henkimaailmaksi, olennoiksi yms..vieläkin jotkut asiat selitetään yliluonnollisina tapahtumina.

      Anteeksi jos tekstini on hiukka epäselvää ja tökerön haparoivaa...*väsytys* :D

      • Hellu

        "Kun taas toisaalta tänä päivänäkin, vaikka tieteen avulla voi selittää melkeinpä asian kuin asian, on silti joitakin pikkujuttuja, joille ei vielä toistaiseksi ole selityksiä, niin eikös niitäkin kutsuta sitten paranormaaleiksi ilmiöiksi, henkimaailmaksi, olennoiksi yms..vieläkin jotkut asiat selitetään yliluonnollisina tapahtumina."

        Tieteen ongelmia ei selitetä paranormaaleiksi yms. Tieteen tekeminen lähtee oletuksista, että ongelma on luonnollinen. Sillä on jonkinlainen syy- ja seuraussuhde.

        Tieteenhistoriassa ei ole ollut hedelmällistä lähteä olettamaan vaikutuksen olevan yliluonnollista - vaikka näinkin tehdään, niin se johtaa kehäpäätelmiin eikä johda lopulta yhtään minnekään.


      • fastro

        ei se selitä kaikkea (jos ei oteta huomioon asioita joista ei kunnolla tiedetä mitään). tai siis vaikka olisi tietoa, se on usein vaikeasti otettavissa omaan elämään tiedoksi. eikä se aina edes riitä että on tietoa.
        on kysymyksiä,joihin tiede ei voi vastata (ehkäpä), mutta myös kaikenlaista epäselvyyttä.
        on muutakin selittämätöntä kuin "paranormaalit".
        tavalliset elämänohjeet. vaikka nykyään olisikin tietoa, se saattaa jopa auttaa sekaannusta. pääsee nopeammin perimmäisempien kysymysten äärelle. ei tarvitse miettiä yksinkertaisia luonnontapahtumia. tieto myös voi lisätä tuskaa. tietenkin on tietoa myös esim. siitä, että vaikka et tietäisi jotakin, ei tarvitse alkaa uskoa.

        mutta aina tulee uusia kysymyksiä, se on ihmisen luonne. niin, ja selittely. sekin on. ihminen on hyvä todennäköisyyslaskija, mutta todennäköisyys ei ole totuus. ihminen on myös luonnollisesti virhepäättelijä. täytyyhän valita jotakin - valitaan todennäköisin. (eroja on lähinnä siinä mikä tuntuu todennäköiseltä. mitä harvemmin toistuviin tai spekuloitavimpiin asioihin mennään, sitä suuremmaksi virhe voi kasvaa. Joskin asiat myös yksinkertaistuu ylemmälle tasolle päästyä. on perustotuuksia ja järjestelmä on yksinkertaisempi kuin sen tuotokset)

        tietenkin tarkoitit että tieteen nuo vaikutukset ovat osa asiasta, mutta tuli mielikuva, että selittämättömät ovat kovin omituisia asioita ja ne selitetään pois.


      • Ihminen ei luultavasti juurikaan ole viisastunut sitten kivikauden vaan kollektiivinen tieto on lisääntynyt. Eli siis sukupolvi sukupolvelta opitaan lisää.


      • fastro
        varltaja kirjoitti:

        Ihminen ei luultavasti juurikaan ole viisastunut sitten kivikauden vaan kollektiivinen tieto on lisääntynyt. Eli siis sukupolvi sukupolvelta opitaan lisää.

        itsekin kiinnitin siihen huomiota, mutta...

        "niitä ei osattu vähällä järjellä (ihminen viisastuu koko ajan) selittää"

        Ei ehkä ole kovin selvää erottelua tietämisen, älykkyydeen, viisauden ja järjen välillä.

        älykkyys on ehkä perittyä, mutta siihen vaikuttaa esim. vireystila ja virikkeellinen ja turvallinen kasvamisympäristö. sitä tarvitaan näissä muissa.
        Tietäminen voi olla aivan sattumanvaraista, mutta siihen kuuluu esim. järki (joka voi tarkoittaa myös älykkyyttä tai viisautta), jonka avulla ihminen toimii tarkoituksenmukaisesti ja valitsee myös tarkoitusperät ehkäpä jopa liian sovinnaisesti (tieto. opittu ja tarpeellinen hyvyys saattaa tulla siinä mukana. merkittävä tekijä on sosiaaliset säännöt). Kun tietoa on kertynyt ja se ei ole kovin ristiriitaista laajempien kokonaisuuksien kanssa, voitaisiin puhua viisaudesta. siihen ajatellan kuuluvan myös aidompaa hyvyyttä.
        No, mutta ei tolla niin väliä.

        Ihminen (ihmiskunta) on tavallaan kuin yksi eliö. siinä on toisistaan riippumattomia yksiköitä, mutta ne toimivat myös vuorovaikutuksessa. Kyllä: "kollektiivinen tieto on lisääntynyt". Mutta sekään ei tarkoita, että tieto siirtyisi yksilölle - kaiken tiedon siirtyminen olisi mahdotonta. Viisaudesta en tiedä. Ehkäpä ihminen on paikoin epäviisastunutkin. Järkeen tarvitaan tietoa, jonka määrä on kasvanut, ja älykkyyttä (joka on aivan pikkuisen kasvanut). Älykkyys - se ei olekaan riippumatonta. Virikkeellinen ympäristö on se tieto ja tiedon tarve. Älykkyystestein mitattuna älykkyys on ainakin lisääntynyt. Se ei liity paljonkaan asiaan.
        Opitaan ehkä lisääkin, (laajempi maailma, sosiaalisuus..) mutta varmaan opitun aineiston muuttuminen on se juttu. (Ehkä ihmiskunta oppii lisää, mutta on silti meko hallitsematon).
        Tiedon lisääntyminenkään ei ole kovin tarkkaan määriteltyä, voisihan ihminen saada esim. uskonnosta lisää vahvistavaa tietoa.

        ei mitään uutta


      • DeaE
        fastro kirjoitti:

        itsekin kiinnitin siihen huomiota, mutta...

        "niitä ei osattu vähällä järjellä (ihminen viisastuu koko ajan) selittää"

        Ei ehkä ole kovin selvää erottelua tietämisen, älykkyydeen, viisauden ja järjen välillä.

        älykkyys on ehkä perittyä, mutta siihen vaikuttaa esim. vireystila ja virikkeellinen ja turvallinen kasvamisympäristö. sitä tarvitaan näissä muissa.
        Tietäminen voi olla aivan sattumanvaraista, mutta siihen kuuluu esim. järki (joka voi tarkoittaa myös älykkyyttä tai viisautta), jonka avulla ihminen toimii tarkoituksenmukaisesti ja valitsee myös tarkoitusperät ehkäpä jopa liian sovinnaisesti (tieto. opittu ja tarpeellinen hyvyys saattaa tulla siinä mukana. merkittävä tekijä on sosiaaliset säännöt). Kun tietoa on kertynyt ja se ei ole kovin ristiriitaista laajempien kokonaisuuksien kanssa, voitaisiin puhua viisaudesta. siihen ajatellan kuuluvan myös aidompaa hyvyyttä.
        No, mutta ei tolla niin väliä.

        Ihminen (ihmiskunta) on tavallaan kuin yksi eliö. siinä on toisistaan riippumattomia yksiköitä, mutta ne toimivat myös vuorovaikutuksessa. Kyllä: "kollektiivinen tieto on lisääntynyt". Mutta sekään ei tarkoita, että tieto siirtyisi yksilölle - kaiken tiedon siirtyminen olisi mahdotonta. Viisaudesta en tiedä. Ehkäpä ihminen on paikoin epäviisastunutkin. Järkeen tarvitaan tietoa, jonka määrä on kasvanut, ja älykkyyttä (joka on aivan pikkuisen kasvanut). Älykkyys - se ei olekaan riippumatonta. Virikkeellinen ympäristö on se tieto ja tiedon tarve. Älykkyystestein mitattuna älykkyys on ainakin lisääntynyt. Se ei liity paljonkaan asiaan.
        Opitaan ehkä lisääkin, (laajempi maailma, sosiaalisuus..) mutta varmaan opitun aineiston muuttuminen on se juttu. (Ehkä ihmiskunta oppii lisää, mutta on silti meko hallitsematon).
        Tiedon lisääntyminenkään ei ole kovin tarkkaan määriteltyä, voisihan ihminen saada esim. uskonnosta lisää vahvistavaa tietoa.

        ei mitään uutta

        kirjoittamani tuossa aikaisemmin, oli kirjoitettu mahd. simppelisti ehkä näköjään liian epäselvällä/simppelillä Suomen kielellä, mutta päätin vain pikkaisen ottaa kantaa, miettimättä sen enempiä ja pitää vastaukset ja selitykset mahd. yksinkertaisina, sen enempiä jahkailematta. Ihan asiaa te kaikki puhutte, mutta silloin kun tuon kirjoitin, mulla ei ollut oikein miettimisfiilis..:D

        Fastrokin on ihan asialinjoilla,(samoilla kun mitä itsekin jaksan joskus miettiä), kun kerran jaksaa miettiäkin..:)...minä en :D Heh heh...
        Kuhan vain simppelisti vetäisin jotain; ajatus ei ollut alkaa jatkamaan mitään hirmuista pohdintaa sillä tuolloin ei aivot juuri jaksanut käsitellä mitään, jotenka oikeita ilmaisuja ja sanoja "viisaudesta ja älykkyydestä" en oikein löytänyt.

        Heh heh hee.


    • Hellu

      "uskoontulemisesta,siis tästä konkreettisesta hetkestä,jolloin tuntee jumalan läsnäolon ja rakkauden...voiko joku tosissaan väittää,että olisi kokenut kyseisen olotilan"

      Jos unohdetaan kulttuurisidonnaoset uskomukset, niin aivoissa tapahtuu satunnaisesti purkauksia, jotka johtavat mielenkiintoisiin tuntemuksiin. Yksilö tietysti arvottaa nämä elämänkatsomuksistaan käsin, mutta kokemus voi kuitenkin olla voimakas ja jos ei ole tietoa niiden alkuperästä, on helppo tulkita jonkun ulkopuolisen vaikuttaneen tapahtumaan.

      Eräs kokemus, jota kuudenneksi aistiksi sanotaan, näyttää ilmentyvän tavalla, että aivot prosessoivat ulkoa saamiaan ärsykkeitä jatkuvasti. Valtaosa tästä on tietoisuuden tavoittamattomissa. Kun jossain tilanteessa yhdistyy aikaisemmin opittu, jota ei ole tietoisesti käsitelty, niin tulee tuntemus, että nyt on toimittava näin - ja lopputulos on oikea (Ei tietysti aina).

      Vielä yksi kuvaus aivotoiminnoista. Joskus, kun jokin asia painaa mieltä ja miettii miten toimia, eikä vain ratkaisua löydy, niin jälleen aivoissa käy kuhina. Vaikka suurimmalta osalta näyttää, että toiminta on tiedostamatonta, niin jatkuva asian märehtiminen kuitenkin ruokkii ongelman ratkaisua. Päivien kuluttua voi syntyä AHAA -elämys ja kaikki kirkastuu.

      Tähän liittyen ongelma voi olla mikä tahansa. Ankara miettiminen jumalan olemassa olosta tai onko maan ytimessä elämää.

      • ......

        "Joskus, kun jokin asia painaa mieltä ja miettii miten toimia, eikä vain ratkaisua löydy, niin jälleen aivoissa käy kuhina"

        Tuota kuhinaa voisi sanoa ristiriitaisuuksien ratkomiseksi. Noita ristiriitaisuuksia ratkotaan informaatiolla jota subjekti käsittää muistissaan tai ulkopäin suuntautuvalla uuden informaation avulla.

        Tuohon ristiriitaisuuksien ratkomiseen liittyy tosin paljon asioita, jotka myöskin vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Eli vaikka informaatio olisi kuinka "pätevää" tahansa, niin esim. omien heikkouksien mm. pelko, on tekijä joka vaikuttaa paljonki lopputulokseen.


      • .....
        ...... kirjoitti:

        "Joskus, kun jokin asia painaa mieltä ja miettii miten toimia, eikä vain ratkaisua löydy, niin jälleen aivoissa käy kuhina"

        Tuota kuhinaa voisi sanoa ristiriitaisuuksien ratkomiseksi. Noita ristiriitaisuuksia ratkotaan informaatiolla jota subjekti käsittää muistissaan tai ulkopäin suuntautuvalla uuden informaation avulla.

        Tuohon ristiriitaisuuksien ratkomiseen liittyy tosin paljon asioita, jotka myöskin vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Eli vaikka informaatio olisi kuinka "pätevää" tahansa, niin esim. omien heikkouksien mm. pelko, on tekijä joka vaikuttaa paljonki lopputulokseen.

        Vaikkakin pelkokin on informaation tuottamaa, niin lähinnä tarkoitin defenssejä, joita me kaikki käytämme. Tosin on varmasti paljonki ihmisiä, jotka ymmärtävät defenssit ja ehkä jopa niitä itsestään tunnistavatkin. Mutta väittäisin että näin ei suurimmalla osalla ihmisitä ole.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      132
      3587
    2. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      12
      2366
    3. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      37
      1955
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      414
      1909
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      21
      1711
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1527
    7. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      30
      1483
    8. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      124
      1438
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      10
      1301
    10. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      14
      1246
    Aihe