Selailen tässä läheisen ihmiseni virallisluontoista referaattia hänen elämästään. Luen lyhyitä merkintöjä, joiden rivien välistä katselen koko elämää. Yritän kirjoittaa neutraalisti, vaikka tunteita nousee pintaan muistojen myötä.
Henkilö: Mies Koulutus: Kansalaiskoulu, 2 kuukautta kauppakoulua.
25-vuotiaana v -88: avovaimon kanssa tullut ero, ei asuntoa, myöntää että tulee rällättyä.
05/88: työhön, kesto 1 kk. (Niin, kesäkuussahan tulee tuo juhannus vastaan…)
11/88: kirjoille takaisin mutsin luo. ” henkilöllä on punkkariolemus”. Muistelen, että 1988 olikin punk-aikaa, oltiin niin rebeliä, niin vallankumouksellista, että. Hänkin oli, harrasti musiikkia, kirjoitti musa-arvosteluja, aikoi pyrkiä taidekouluun, oli suunnitelmia, äksöniä.
27-vuotiaana, v. –90. Myöntää, että viinaa käyttää liikaa.
10/90 menee hoitoon.
02/91 jatkohoitoon
03/91 kertoo, että yrittää itse kuiville A-klinikan avulla.
06/92 hakee vapautusta elatusmaksuista. viimeksi töissä 1992.
30-vuotiaana,12/93 vailla vakituista asuntoa.
33-vuotiaana, 11/96, on työkkärin tai sossun kautta sovittuna, että menee tukitöihin kaupungin työpajalle, juhliminen menee pitkäksi eikä pysty menemään paikalle ollenkaan.
9/2004, joutuu asunnottomaksi. yrittää itsemurhaa
Nyt 2006, asuu yksin, terveys romahtanut, vaikka on vasta reilun nelikymppinen. lääkitystä on kaikenlaisiin vaivoihin, unettomuutta, ahdistusta, yrittänyt itsemurhaa myöhemminkin.
Mitä tapahtui, mihin ne vuodet menivät, missä ne kaikki kaverit ovat, joiden kanssa juhlittiin koko kesä 80-luvun alkuvuosina, missä on se avovaimo ja missä lapsi, sekin jo aikuiseksi kasvanut? Hänen piti lähteä opiskelemaan taidekouluun, olis voinut juhlia ja silti kehittää itseään, olisi voinut jotenkin säästää itseään ja läheisiään pettymyksiltä ja petetyiltä lupauksilta.
Hukatut mahdollisuudet, raunio ihmisestä joka hän oli, hävitty kaikki. Olen niin vihainen, ja niin surullinen.
Yli 20 vuotta pelkkää vitun ryyppäämistä, muka-hauskaa ja sitten kauheita krapuloita ja katumusta, Kunnes taas.
Vihaan viinaa. Pelottavaa jälkeä se tekee. Tämä on vain yksi tragedia niistä tuhansista joita täällä, Sarvikuonojen maassa tälläkin hetkellä eletään.
Hukatut vuodet,
7
910
Vastaukset
- kaikki.
velat ja vitutukset -ä kyllä jämti on niin!
- Kysyy.
Toteat itsestäänselvyyden. Mutta sillä juuri on väliä, miten kukin ihminen käyttää kuolemaa edeltävät vuosikymmenet. Sitähän ap.kirjoittaja tarkoittaa. Capiche?
- Kuukkeli.
Tässä maassa on loppumattomasti viinan raunioittamia ihmisiä. Loppumattomasti siksi, että kun kuolema korjaa satoaan, niin uusia ihmisraunioita kehittyy koko ajan lisää. Ihmisiä potkitaan töistä kuin liukuhihnalla, eli rappiokanditaatteja riittää aina vain enemmän.
- sAAmari
ihminen kuin minä.
1982 muutin isompaan kaupunkiin "opiskelemaan". Kotikylässäni olin ollut pikkupaikkakunnan ainoa punkkari, kun pääsin isompaan paikkaan niin olin kuin vasikka laitumella. Opiskelut loppuivat ennen kuin ehtivät alkaakaan ja seuraavat pari vuotta hengailin työttömän, väkivaltaisen juopon kanssa hänen äitinsä tekemää kiljua ja muita sotkuja juoden. Häätö opiskelija-asunnosta kun yksi kyseisen juopon kaveri hajotti sen ikkunan. Suhteilla uusi asunto.
1984 pokasin baarista uuden miehen, joka sentään kävi töissä. Sain itsekin töitä, joten juominen rajoittui viikonloppuihin.
1987-1992 perhe-elämää, olin käytännöllisesti katsoen raitis etenkin odotus- ja imetysajan
1992-2001 alkuun "bailaamista" joka toinen vkl (kun lapsi oli isällään), sitten juomista myös niinä viikonloppuina kun lapsi oli kotona, sitten myös arkisin. Opiskelin ja tein töitä ja kulissit olivat kunnossa, mutta iltaisin korkkasin pullon ja "harrastin viinejä". Hah! Varmistin väkevillä, että kaaduttuani sänkyyn tilttasin heti. Aamuisin kissanpissan maku suussa takaisin töihin (ammatti, jossa sai tehdä paljon etätöitä ja muutenkin oli vapaat työajat, helpotti asiaa).
2001 muutto stadiin. Taas kuin vasikka laitumella. Uudet baarit, uudet miehet, entistä hillittömämpää "bailaamista". Parhaalta kaverilta imarteleva kutsumanimi "Juoppo Lutka", lyhennettynä JL. Monta kertaa viikossa Alkosta 2-3 litran pahvikotelo viiniä pieni brandy tms päälle.
2002 pitkä kesäloma, jälleen yhden ihmissuhteen katkeaminen, aloittaminen uudessa työssä (vanhan, osa-aikaiseksi muutetun ohessa), masennuksen takia lääkäriin, passitus A-klinikalle, ekat pamit. Pameilla ja viinalla ekat överit ja yöksi sairaalaan. Psykiatrin juttusille ja kotiin. Puhelu lastensuojeluviranomaisilta, katko, selviytymisasema, käynnit A-klinikalla, MTT:ssa, yksityisellä psykiatrilla, naistenryhmässä. Entistä hillittömämpää juomista ja vähän lääkkeitä siihen lisäksi, että yhä nopeammin unohtuisi karu todellisuus ja pääsisi autuaaseen (?!) tietämättömyyden tilaan.
12/02 toiset lääkeöverit ja vähän pitempi sairaalareissu. A-klinikan päihdekuntoutukseen jonka aikana ryyppäsin salaa.
Vuodenvaihde 02/03: olin antanut itselleni luvan juoda uuteen vuoteen asti ja miettiä sitten mitä tekisin elämälläni vai tekisinkö enää mitään. Pari päivää ennen uuden vuoden aattoa hain jälleen six packin olutta. Seuraavana päivänä ei tehnyt enää mieli. Eikä sitä seuraavana. Eikä sitä seuraavana.
8.4.2006: reilut 3 vuotta raittiina. Lähes kahden vuoden työttömyyden jälkeen jälleen työelämässä, ollut nyt jo 1,5 v. Lapsi aikuistunut, lähtee kohta kotoa. Välillä ollut rankkaa kun hän on vihdoinkin uskaltanut "oireilla" sen mitä hänen olisi pitänyt käydä läpi jo murrosiässä, mutta ulkopuolisen asiantuntija-avun avulla on selvitty. Upea parisuhde raittiin alkoholistin kanssa. Rahat tiukilla, pitkiä työpäiviä, välillä väsyttää ja v*tuttaakin, mutta elämä on.
En väitä, että "päivääkään en vaihtaisi pois". Kyllä vaihtaisin, ja varsinkin lukemattomia öitä! Mutta se mitä on tullut tehtyä, on tullut tehtyä. Nyt voin vain yrittää elää *tänään* niin ettei huomenna tarvitse katua. - Viinaton
Mutta ei auta yhtään vaikka kuinka vihaisin. Mies vetää viinaa kuin viimeistä päivää kurkusta alas, minun vihaamisesta huolimatta.
- calmato
Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku. Läheisen tunteet eivät vaikuta. Tunteet kyllä kertovat itsestämme ja maailmasta, mutta vasta teot muuttavat itseämme ja maailmaa.
Minua on auttanut vertaistuki alkoholistien läheisten Al-Anonryhmässä.
ja Ärrän pikakeskarihakuja tulee joka mainoskatkolla töllöstä. Tuloksia voi jokainen lueskella vaikka tältä palstalta.
Yleensä en kannata uusien rajoitusten säätämistä enkä varsinkaan uusien toimielinten muodostamista, mutta minä vaadin, että kaikenlainen alkoholimainonta on kiellettävä ja että perustetaan erillinen toimikunta tarkkailemaan yritetäänkö kieltoa kiertää. Jos toimikunta havaitsee kiertoyrityksen, se voi enemmittä perusteluitta kieltää ko. mainoksen esittämisen eikä sen päätöksistä voi valittaa mihinkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih496665Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6732876Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831249Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.961238- 841225
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611123- 891120
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2371100- 721002
- 238906