PYÖRÄT LAVAN ALLE !!!

Koitas täällä rautakaupassa trukilla laittaa tavaraa kärriin jossa pyörät on sivulla. Ei onnistu muuton kun laittamalla LAITOJEN PÄÄLLE rotia ja sitten kuorma siihen. Kärri on turhan leveä, ja tosi hutera kun kuorma ei ole lavalla vaan laitojen päällä.

Se on juhlaa kun saa lastata näihin uudenmallisiin, jossa pyörät on lavan alla. Sillon nääs aukee sivulaidatkin ja sen nivaskan saa trukilla nostettua lavalle, siis lavalle, ei laitojen päälle.

Se on vaan Suomessa jäänyt tuommoinen muoti, aika älytön.

Ei nyt kai ihan vain pyörän leveyden verran? Se tahtoo lokarien kanssa tehdä 25 senttii puolellansa, joten 50 senttii turhaa leveyttä rahnaat perässäs.

Vanhan mallisia tehdään koska niitä ostetaan. Pikku purkeissa, joilla kuskaillaan satunnaisesti roinaa, hinta on oleellisin valintaperuste.

Kärri jossa pyörät ovat lavan sivuilla on halvin ja helpoin tehdä. Tekee vain laatikon johon kiinnittää akselin ja aisan. Näinhän se polkuautokin syntyy.

Kärryssä jossa pyörät ovat lavan alla rakenne on hieman vaativampi. Täytyisi rakentaa runko johon kiinnitetään akseli, aisa ja itse lava.

Ellei vaunua tarvitse työssään, niin harva on valmis pulittamaan lisähintaa vaikka käytettävyys oleellisesti parantuisikin. Sama pätee kaikkin muihinkin "työkaluihin".

Kärrymies kirjoitti:

Vanhan mallisia tehdään koska niitä ostetaan. Pikku purkeissa, joilla kuskaillaan satunnaisesti roinaa, hinta on oleellisin valintaperuste.

Kärri jossa pyörät ovat lavan sivuilla on halvin ja helpoin tehdä. Tekee vain laatikon johon kiinnittää akselin ja aisan. Näinhän se polkuautokin syntyy.

Kärryssä jossa pyörät ovat lavan alla rakenne on hieman vaativampi. Täytyisi rakentaa runko johon kiinnitetään akseli, aisa ja itse lava.

Ellei vaunua tarvitse työssään, niin harva on valmis pulittamaan lisähintaa vaikka käytettävyys oleellisesti parantuisikin. Sama pätee kaikkin muihinkin "työkaluihin".

Lue lisää

Kärrymies kirjoitti:"Kärryssä jossa pyörät ovat lavan alla rakenne on hieman vaativampi. Täytyisi rakentaa runko johon kiinnitetään akseli, aisa ja itse lava."

Runko molemmissa tarvitaan. Kärryyn, jossa pyörät on alla, tehdään ensin laatikon pohja, kuten kärryyn, jossa pyörät on ulkopuolella.
Kärryyn, jossa pyörät on lavan alla, tehdään ensin 2,5x1,5 m:n kärryn lavan pohja jonka sivuissa on kolot pyöränkoteloita varten. Lokasuojat kun jäävät laidan sisäpuolelle. Laidassa on sitten kolo, josta pyörä näkyy ja josta sen voi vaihtaa. Tekeminen ei ole yhtään sen monimutkaisempaa eikä lavaa tarvitse nostaa milliäkään ylemmäksi.

Ertzu kirjoitti:

Kärrymies kirjoitti:"Kärryssä jossa pyörät ovat lavan alla rakenne on hieman vaativampi. Täytyisi rakentaa runko johon kiinnitetään akseli, aisa ja itse lava."

Runko molemmissa tarvitaan. Kärryyn, jossa pyörät on alla, tehdään ensin laatikon pohja, kuten kärryyn, jossa pyörät on ulkopuolella.
Kärryyn, jossa pyörät on lavan alla, tehdään ensin 2,5x1,5 m:n kärryn lavan pohja jonka sivuissa on kolot pyöränkoteloita varten. Lokasuojat kun jäävät laidan sisäpuolelle. Laidassa on sitten kolo, josta pyörä näkyy ja josta sen voi vaihtaa. Tekeminen ei ole yhtään sen monimutkaisempaa eikä lavaa tarvitse nostaa milliäkään ylemmäksi.

Lue lisää

Voihan sen toki noinkin tehdä, mutta tuo vähän kompromissi kahdesta perusratkaisusta.
Jos pyörät laittaa lavan alle kannattaa se sitten samalla tehdä niin, että lava jää täysin tasaiseksi ja myös sivulaidat voi avata.

Tätä evoluutiota voi käydä ihastelemassa jossain maatalousmuseossa. Vanhoissa hevosrattaissa pyörät on kokonaan sivuilla, 40 - 50 luvun hevos / traktori vaunuissa on pyörät osittain lavan alla ( malli Ertzu ) ja 60 - 70 luvulta eteenpäin pyörät ovat kokonaan lavan alla.
Saattaa nuo aikakaudet vähän heittää, mutta melkolailla noin se taitaa mennä.

Kärrymies kirjoitti:

Voihan sen toki noinkin tehdä, mutta tuo vähän kompromissi kahdesta perusratkaisusta.
Jos pyörät laittaa lavan alle kannattaa se sitten samalla tehdä niin, että lava jää täysin tasaiseksi ja myös sivulaidat voi avata.

Tätä evoluutiota voi käydä ihastelemassa jossain maatalousmuseossa. Vanhoissa hevosrattaissa pyörät on kokonaan sivuilla, 40 - 50 luvun hevos / traktori vaunuissa on pyörät osittain lavan alla ( malli Ertzu ) ja 60 - 70 luvulta eteenpäin pyörät ovat kokonaan lavan alla.
Saattaa nuo aikakaudet vähän heittää, mutta melkolailla noin se taitaa mennä.

Lue lisää

Lainaus kirjoituksestasi!
"Jos pyörät laittaa lavan alle kannattaa se sitten samalla tehdä niin, että lava jää täysin tasaiseksi ja myös sivulaidat voi avata."
Puhut asiaa! Tällöin on koko lavan pinta-ala käytössä. Ei pyörien upotusta lavassa. Se aina haitta.
Ootteko kukaan nähnyt asuntovaunua, jossa pyörät olisivat seinien ulkopuolella?????
Muuten Norjassa tehdään ehdotettua peräkärrymallia!

Kärrymies kirjoitti:

Voihan sen toki noinkin tehdä, mutta tuo vähän kompromissi kahdesta perusratkaisusta.
Jos pyörät laittaa lavan alle kannattaa se sitten samalla tehdä niin, että lava jää täysin tasaiseksi ja myös sivulaidat voi avata.

Tätä evoluutiota voi käydä ihastelemassa jossain maatalousmuseossa. Vanhoissa hevosrattaissa pyörät on kokonaan sivuilla, 40 - 50 luvun hevos / traktori vaunuissa on pyörät osittain lavan alla ( malli Ertzu ) ja 60 - 70 luvulta eteenpäin pyörät ovat kokonaan lavan alla.
Saattaa nuo aikakaudet vähän heittää, mutta melkolailla noin se taitaa mennä.

Lue lisää

Aivan oikein! Pyörät lavan alle kokonaan. Lava on silloin tasainen ja se on silloin helppo lastata ja purkaa.

Ertzu kirjoitti:

Kärrymies kirjoitti:"Kärryssä jossa pyörät ovat lavan alla rakenne on hieman vaativampi. Täytyisi rakentaa runko johon kiinnitetään akseli, aisa ja itse lava."

Runko molemmissa tarvitaan. Kärryyn, jossa pyörät on alla, tehdään ensin laatikon pohja, kuten kärryyn, jossa pyörät on ulkopuolella.
Kärryyn, jossa pyörät on lavan alla, tehdään ensin 2,5x1,5 m:n kärryn lavan pohja jonka sivuissa on kolot pyöränkoteloita varten. Lokasuojat kun jäävät laidan sisäpuolelle. Laidassa on sitten kolo, josta pyörä näkyy ja josta sen voi vaihtaa. Tekeminen ei ole yhtään sen monimutkaisempaa eikä lavaa tarvitse nostaa milliäkään ylemmäksi.

Lue lisää

Itse olen tehnyt lavakärryn asuntovaunun alustasta, jossa pyörät lavan reunojen sisällä ja
vielä pystyy viemään tonnin henkilöautoa lokasuojien välissä, lavan leveys 205 cm (ei heti
lopu kärryn leveys, joka oli tavoitekkin. Kun
tein umpikärryn, niin laitoin lokasuojat seinien
ulkopuolelle ainoastaan 5 cm ja senkin ulkonäkösyistä.(katso Huuto.net/umpiperävaunu)
Se miksi kärrytehtaat tekee pyörät ulkona olevia
malleja on katteen tekemisen kannalta hylpompi huiskia peltiruuvilla laatikoita akselien päälle,
kun paneutua käytännöllisyyteen.

pyörät ovat lavan alla. Voi tuo painopiste olla hippasen korkealla.....


http://www.lom-tuote.fi/html/erikoisvaunut.htm

mallia, jossa kirjoitti:

pyörät ovat lavan alla. Voi tuo painopiste olla hippasen korkealla.....


http://www.lom-tuote.fi/html/erikoisvaunut.htm

Lue lisää

Näissä perävaunuasioissa ei taida kaikilla ajatus juosta kun on niin siihen vanhaan sitouduttu.

Totuus kyllä on, että painopiste lavettimallin kärryissä on esimerkiksi kuorma-autoihin verrattuna melko alhaalla. Kun siirtolava-auton lavakorkeus on n. 1,5 m, ja sinne humautetaan 8-tonninen kaivinkone, niin silloin voisi sanoa että painopiste on korkealla.

Ajatellanpa näin: perinteisen mallin lavakorkeus on siinä 50 cm. Lavettimallin on rengaskoosta riipuen 55 - 80 cm. Siis 5 - 25 cm korkeuseroa.

Jos lavettimallin lavaelevys on esimerkiksi 200 cm tai 220 cm, niin raideleveyden ja ja lavakorkeuden suhde on melkoisen edullinen.

En olisi tuosta painopisteestä, saati "huteruudesta" lainkaan huolissani. Tämän mallisia kärryjä kun on maailmassa käytössä varmasti satojatuhansia.

mallia, jossa kirjoitti:

pyörät ovat lavan alla. Voi tuo painopiste olla hippasen korkealla.....


http://www.lom-tuote.fi/html/erikoisvaunut.htm

Lue lisää

Ei tuo kärry kovin kiikkerältä näytä tuossa lava-auton perässä...
http://www.trailerikeskus.com/schweizer neuson.htm

Myös tämä... kirjoitti:

Ei tuo kärry kovin kiikkerältä näytä tuossa lava-auton perässä...
http://www.trailerikeskus.com/schweizer neuson.htm

Lue lisää

...jossa pyörät alla, mutta ovat ammattilaisten käyttöön! Löytyiskö vielä jostain kauppiasta / valmistajaa jolla olisi mökkiläisen käyttöön pienperäkärryjä, niinkuin nim.merkki "ILMAINEN VIHJE" kertoi???!!!!

LÖYTYMÄÄN... kirjoitti:

...jossa pyörät alla, mutta ovat ammattilaisten käyttöön! Löytyiskö vielä jostain kauppiasta / valmistajaa jolla olisi mökkiläisen käyttöön pienperäkärryjä, niinkuin nim.merkki "ILMAINEN VIHJE" kertoi???!!!!

Lue lisää

Kyselehän noilta yrityksiltä jotka tuovat maahan tehdasvalmisteisia lavettimallin kärryjä. Mallistosta saattaa löytyä mökkiläisen käyttöön sopiva ja ehkä jopa jarrutonkin lavettimalli.
Varmasti myös monet kotimaiset valmistajat tilauksesta tuollaisia tekevät.
Jos asiaa Saksaan on, niin sieltä sitten löytyy vaikka mitä, ihan pikkukärrystä alkain, ja lavettimallina. Ja jos ei Saksaan, niin sitten Tanskaan, josta ainakin käytettyjä tuollaisia löytyy.

Jos verrataan kirjoitti:

Näissä perävaunuasioissa ei taida kaikilla ajatus juosta kun on niin siihen vanhaan sitouduttu.

Totuus kyllä on, että painopiste lavettimallin kärryissä on esimerkiksi kuorma-autoihin verrattuna melko alhaalla. Kun siirtolava-auton lavakorkeus on n. 1,5 m, ja sinne humautetaan 8-tonninen kaivinkone, niin silloin voisi sanoa että painopiste on korkealla.

Ajatellanpa näin: perinteisen mallin lavakorkeus on siinä 50 cm. Lavettimallin on rengaskoosta riipuen 55 - 80 cm. Siis 5 - 25 cm korkeuseroa.

Jos lavettimallin lavaelevys on esimerkiksi 200 cm tai 220 cm, niin raideleveyden ja ja lavakorkeuden suhde on melkoisen edullinen.

En olisi tuosta painopisteestä, saati "huteruudesta" lainkaan huolissani. Tämän mallisia kärryjä kun on maailmassa käytössä varmasti satojatuhansia.

Lue lisää

Tuollaiset kaivinkoneiden kuljetukseen tehdyt lavetithan onkin rakennettu, niin että lavetti on melkein tien pinnassa keskiosaltaan ja nousee takana renkaiden päälle ja edessä vetoauton veton päälle. Eli painopistettä halutaan saada alas.

jjj kirjoitti:

Tuollaiset kaivinkoneiden kuljetukseen tehdyt lavetithan onkin rakennettu, niin että lavetti on melkein tien pinnassa keskiosaltaan ja nousee takana renkaiden päälle ja edessä vetoauton veton päälle. Eli painopistettä halutaan saada alas.

Lue lisää

Raskaan kaluston laveteissa haetaan mataluutta, ei suinkaan painopisteen vuoksi, vaan kuorman korkeuden vuoksi. Jo tuollainen minikoneeksi luokiteltava 8-tonninen kaivinkone pitkällä puomilla on aika epeli taivuteltavaksi sellaiseen nippuun normaalin kuorma-auton lavalla että se siltakorkeudet sietäisi.

Saati sitten 20-tonninen, tai iso pyöräkuormaaja. Kysymys siis on siitä että laillista kokonaiskorkeutta on pakko hakea madaltamalla kuljetusalustaa.

Perinteisen kevytperävaunun ja lavettimallisen perävaunun oleellisin ja merkittävin ero on siinä että perinteistä mallia ei voi trukilla sivusta lastata, kun se taas lavettimallin kohdalla onnistuu mainiosti.

Erityisesti jarrullisten vaunujen puolella lavettimallit valtaavata alaa vauhdilla, ja varmasti niitä ilmestyy myös jarruttomien puolelle.

Tuskinpa perinteinen malli silti mihinkään katoaa. Harrastekäytössä mainio peli, jos kohta vähän hassua on kutsua "rakentajakärryksi" vaunua jota ei voi trukilla lastata.

Mutta kesämökkireissulle (ei raskaalle kuormalle) ja roskien viemiseen kaatopaikalle perinteinen perävaunmalli jarruttomana on ihan ok.

Perävaunumyyjä kirjoitti:

Raskaan kaluston laveteissa haetaan mataluutta, ei suinkaan painopisteen vuoksi, vaan kuorman korkeuden vuoksi. Jo tuollainen minikoneeksi luokiteltava 8-tonninen kaivinkone pitkällä puomilla on aika epeli taivuteltavaksi sellaiseen nippuun normaalin kuorma-auton lavalla että se siltakorkeudet sietäisi.

Saati sitten 20-tonninen, tai iso pyöräkuormaaja. Kysymys siis on siitä että laillista kokonaiskorkeutta on pakko hakea madaltamalla kuljetusalustaa.

Perinteisen kevytperävaunun ja lavettimallisen perävaunun oleellisin ja merkittävin ero on siinä että perinteistä mallia ei voi trukilla sivusta lastata, kun se taas lavettimallin kohdalla onnistuu mainiosti.

Erityisesti jarrullisten vaunujen puolella lavettimallit valtaavata alaa vauhdilla, ja varmasti niitä ilmestyy myös jarruttomien puolelle.

Tuskinpa perinteinen malli silti mihinkään katoaa. Harrastekäytössä mainio peli, jos kohta vähän hassua on kutsua "rakentajakärryksi" vaunua jota ei voi trukilla lastata.

Mutta kesämökkireissulle (ei raskaalle kuormalle) ja roskien viemiseen kaatopaikalle perinteinen perävaunmalli jarruttomana on ihan ok.

Lue lisää

Voihan sen trukkilavan heittää kyytiin pikkukärryn perästäkin...

Myös tämä... kirjoitti:

Ei tuo kärry kovin kiikkerältä näytä tuossa lava-auton perässä...
http://www.trailerikeskus.com/schweizer neuson.htm

Lue lisää

Tuossa näyttää olevan normaalia henkilö-auton rengasta pienemmät pyörät... Niillä saadaan mataluutta ja samalla painopiste alemmas. Maksavat vain kappaleelta suurinpiirtein saman kuin telikärryn koko kierros normaalikokoisia...

Muutaman rakentanut... kirjoitti:

Tuossa näyttää olevan normaalia henkilö-auton rengasta pienemmät pyörät... Niillä saadaan mataluutta ja samalla painopiste alemmas. Maksavat vain kappaleelta suurinpiirtein saman kuin telikärryn koko kierros normaalikokoisia...

Lue lisää

Näyttäisi olevan 195/50 Loadstarit kun on Agadoksen kärry. Noita saa LoadStarina, Kendana ja Maxxiksena vähän paikasta riippuen hintaan 85 - 95 kpl. Mutta ne on jarruttomiin turhan jytyt, noissa on kantavuus 750 kg/kpl, 12-kankaiset, 6,2 kiloo ilmaa, nopeusluokka 140.

Elikkä siihen jarruttomaan telikärriin tulis noilla pyörillä renkaiden yhteenlasketuksi kantavuudeksi 3000 kg. Vähän ylimitoitettua.

Mutta on niitä pikkupyöriä kevyempäänkin käyttöön, ja halvemmalla.

jjj kirjoitti:

Voihan sen trukkilavan heittää kyytiin pikkukärryn perästäkin...

Kuules jjjjj, ei se ihan noin yksinkertaista ole se perästä trukilla lastaaminen. Saadaan takapainoinen hengenvaarallinen kuorma, ellei sitten trukkipiikeillä pusketa ja murjota sitä trukkilavaa etiäppäin.

Tosi ongelma tulee kuitenkin levynipuissa. Milläs jjjj lastaat takaa trukilla rakennuslevynipun? Et takuulla millään.

Käytännössä se siis aina tapahtuu niin että LAITOJEN PÄÄLLE rotia, ja rotien päälle se nippu. Oiken älytön homma, ja eppäilen laillisuuttakin.

Mutta tässä keväällä kun kevytkärryt on liikkeellä niin eipä laki tunnu ketään kiinnostavan. Sitä pitää vaan se puutavaranippukin siihen pikkukärriin tunkea, laitojen päälle, ja ylityksiä tulee niin painoissa kuin pituuksissakin.

Kyllä nämä lavettimallin kärrit on iso edistysaskel kun puhutaan RAKENTAJAKÄRRYSTÄ. Ihan eri asia jos mökille vie mattoja pestäväksi, siihen käy kärri kuin kärri.

Mutta trukkilastaus (se on ollut jo pitkään ns. TÄTÄ PÄIVÄÄ) edellyttää aukeavia sivulaitoja, ja aukeevat sivulaidat edellyttää pyöriä lavan alle.

Näin se vaan on kuin sitä tästä vinkkelistä katsoo.

Rautakaappias kirjoitti:

Kuules jjjjj, ei se ihan noin yksinkertaista ole se perästä trukilla lastaaminen. Saadaan takapainoinen hengenvaarallinen kuorma, ellei sitten trukkipiikeillä pusketa ja murjota sitä trukkilavaa etiäppäin.

Tosi ongelma tulee kuitenkin levynipuissa. Milläs jjjj lastaat takaa trukilla rakennuslevynipun? Et takuulla millään.

Käytännössä se siis aina tapahtuu niin että LAITOJEN PÄÄLLE rotia, ja rotien päälle se nippu. Oiken älytön homma, ja eppäilen laillisuuttakin.

Mutta tässä keväällä kun kevytkärryt on liikkeellä niin eipä laki tunnu ketään kiinnostavan. Sitä pitää vaan se puutavaranippukin siihen pikkukärriin tunkea, laitojen päälle, ja ylityksiä tulee niin painoissa kuin pituuksissakin.

Kyllä nämä lavettimallin kärrit on iso edistysaskel kun puhutaan RAKENTAJAKÄRRYSTÄ. Ihan eri asia jos mökille vie mattoja pestäväksi, siihen käy kärri kuin kärri.

Mutta trukkilastaus (se on ollut jo pitkään ns. TÄTÄ PÄIVÄÄ) edellyttää aukeavia sivulaitoja, ja aukeevat sivulaidat edellyttää pyöriä lavan alle.

Näin se vaan on kuin sitä tästä vinkkelistä katsoo.

Lue lisää

"Milläs jjjj lastaat takaa trukilla rakennuslevynipun?"
Täysin samalla tavalla kuin kotona purat kuorman mutta käänteisessä järjestyksessä, eli käsin. Harvalla kuiteskaan on kotona oma rukki joten se nyt on yks ja sama joutuuko kuorman tekemäänkin käsin.

Rakentelija kirjoitti:

"Milläs jjjj lastaat takaa trukilla rakennuslevynipun?"
Täysin samalla tavalla kuin kotona purat kuorman mutta käänteisessä järjestyksessä, eli käsin. Harvalla kuiteskaan on kotona oma rukki joten se nyt on yks ja sama joutuuko kuorman tekemäänkin käsin.

Lue lisää

Totta puhuu rakentelija. Jarruttoman perävaunun laillinen kantavuus useimpien vetoautojen kytkentämassan mukaan on niin pieni että ne muutamat levyt kolistelee kyytiin käsipelilläkin.

Hassua sinänsä että kärryjä, joihin ei laillisesti täyttä gyproc-nippua edes saa laittaa, kutsutaan usein rakentajakärryksi.

Haravointitähteitä niillä on tarkoitus kuljettaa, ja mökille vähän sitä sun tätä.

Mutta oikea rakentajakärry, jossa kantavuutta on vähintään 800 - 1000 kg, on ilman muuta järkevämpi lavettimallina. Jos siis sillä aikoo jotain hyödyllistä tehdä.

Kokonaan toinen juttu on kannattaako yleensäkään yhden omakotitalon rakennustarpeiden kuljetusta varten perävaunua ostaa. Taitaa "raatakaappa" tuoda kaikki kerralla alle perävaunun hankintahinnan.

Mutta ne jotka rakentavat työkseen päätyvät kyllä yhä useammin lavettimallin perävaunuun, tuollaiseen 2 - 2,5-tonnin kokonaismassaiseen.

Meillä Suomessa ollaan aika omaperäisiä; ison Ducato Maxin perässä retuutetaan kärryä, johon ei juuri lapiota enempiä mahdu, ja yhtälailla 100.000 euron maasturin perässä komeilee jarruton telivaunu.

Jokaisella on vapaus ja oikeus tehdä valintoja oman makunsa mukaan. Toivottavaa kuitenkin olisi että lakia hiukan tiukemmin noudatettaisiin.