Mikähän ihme siinä on että joiden pitää pyrkiä selittämään kaikki ilmiöt, joiden syntyä ei tunneta, jonkin henkiolennon toiminnalla. Ennen kun ei esimerkiksi tiedetty salamoiden syntymekanismia, selitettiin ukkosenilma Ukko-ylijumalan toimina. Sairaudet uskottiin samoin jumalten rangaistuksina tai vastaavina, kun mikrobiologia ei ollut kehittynyttä.
Aivan analogista on kreationistien päättely. Kun ei tarkkaan tiedetä miten elämä on syntynyt ja kehittynyt, ajatellaan että jokin henkiolento on varmaan luonut eliöt ja puhaltaneen hengen ensimmäiseen ihmiseen. Ihan kuin uskottiin Ukko-ylijumalan heittelevän tulisia vasamia taivaasta tai aurinkojumalan matkaavan taivaankannnella.
Että vielä nykyisenä aikana tuollaista. Kun tietoa asioiden oikeasta olemuksesta on niinkin paljon olemassa kuin on. Sitä en jaksa käsittää.
Tietämätön selittää jumalalla
31
1562
Vastaukset
- Darwitar
Minäkään jaksanut tuota käsittää!Ihmetellä täytyy ottaisivat edes selvää asioista.
- Lo No
Väitteesi on rakenteellisesti toimimaton.
Se perustuu kuvitteluusi ja sen kuvittelusi tulkitsemiseen.
Erittäin epätieteellinen menetelmä.Erittäin!
[[Tässä en siis ottanut kantaa siihen asiaan jota viestisi käsitteli(Toim.huom.) ]]tuohan ainakin sisältää osittain psukologiaa, väite että jumala on luonut maailman taas ei sisällä tasan yhtään tieteellisyyttä...
- Lo No
filosofia kirjoitti:
tuohan ainakin sisältää osittain psukologiaa, väite että jumala on luonut maailman taas ei sisällä tasan yhtään tieteellisyyttä...
Tiede kertoo sen minkä tuntee perusteellisesti, kun taas äskeinen fellow kertoi asiasta mistä ei itse tiedä yhtään mitään.
Katselepas joku evoluutiohistorian tarina ja onko siellä tietämättömyys haudattu sattumaan? Pitänet sattumaa ihan hyväksyttynä selityksenä?
Tuskin pystyt yhdestäkään yksittäistapauksesta kuitenkaan varmuudella osoittamaan, että sattuma on siinä merkittävä tekijä tai osoittamaan, että sattuma on olemassa.
Tietämätön voi selittää myös sattumalla.- Alex
Moi !
Sattumaksi voidaan sanoa asiaa joka on hyvin monimutkaisten ja vaikeasti ennustettavien tapahtumien tulos. Esimerkkinä vaikkapa Tau Cetissä tapahtunut ytimen hajoaminen jossa sýntynyt hiukkanen osuu sukusolun DNA:han aiheuttaen siinä mutaation. Eikö tämä nyt ole aikamoisen sattuman tulos?
Aika paljon enemmän vaatii oletta että jokin tuntematon entiteetti jolla on yliluonnollisia voimia ja joka hallitsee kaikkea mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu onlisi tuon mutaation takana.
Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Sattuma tarkoittaa paljon muutakin kuin "puhdasta" satunnaisuutta. Se tarkoittaa yleensäkkin tapahtumia joita on käytännössä mahdoton ennustaa.
-- - Elwen
onko hyväntahtoinen jumala sattumaa parempi selitys sairautta tai vammaisuutta aiheuttaville mutaatioille?
Useille myöhemmin sattumalta vaikuttaville asioille voi vallan mainiosti olla täysin luonnollinen selitys, mutta josta emme jälkeenpäin voi saada tietoa.
Tietämättömyys ei ole häpeä, tiedon aukkojen korvaaminen uskonnolla on.sattuma on tasaarvoinen se ei kehitä mihinkään tiettyyn suntaan.
Mutta apuun rientää luonnonvalinta epäsuotuisten sattumien tulos kuolee pois ja suotuisten yleistyvät.
Ja tuosta sattuman olemassaolosta pysyn vanhalla kannallani...Elwen kirjoitti:
onko hyväntahtoinen jumala sattumaa parempi selitys sairautta tai vammaisuutta aiheuttaville mutaatioille?
Ensimmäisenä tulee mieleen, ettei Jumala tietenkään ole voinut luoda vammaisen poikkeavuutta. Mutta loppujen lopuksi ainakin osa esim. Down-syndrooman saaneista on ihan onnellisen oloisia. Siis mikä on meidän valtamme tuomita?
Minusta meidän ongelmamme on näkökykymme rajallisuus. Jos emme usko mihinkään "tuonpuoleiseen", on ajatuksemme Jumalasta ja hänen tekemisistään jo lähtökohtaisesti väärät. Mutta vaikka uskoisimmekin, emme silti voi kaikissa tapauksissa ymmärtää. Eihän uskomme avaa näkökykyämme ajan tuolle puolen kuin toivon kautta ja siinä määrin kuin Jumala on itse ilmoittanut. Emme nyt näe lopputulosta ikuisuudessa.
Esim. kuuroista osa katsoo kuuluvansa "kielivähemmistöön", mutta silti minä olisin suosittamassa kuurolle lapselle korjaavaa leikkausta, jos se olisi tarjolla. Näen siis poikkeavuuden ennemmin Jumalan sallimaksi syntiinlankeemuksen aiheuttamaksi epätäydellisyydeksi, virheeksi tms., kuin Jumalan hyväntahtoiseksi työksi. Mutta voi olla väärässäkin.illuminatus kirjoitti:
Useille myöhemmin sattumalta vaikuttaville asioille voi vallan mainiosti olla täysin luonnollinen selitys, mutta josta emme jälkeenpäin voi saada tietoa.
Tietämättömyys ei ole häpeä, tiedon aukkojen korvaaminen uskonnolla on.Kyse on tietämättömyyden peittelystä, jos jotain asiaa väittää sattuman tuotokseksi, ellei sitä voi mitenkään todentaa.
Esim. mitään merkkijonoa (siispä mitään havaintosarjaakaan) ei voi todistaa sattuman tuottamaksi tai satunnaiseksi sen merkkijonon itsensä perusteella. Tämä on siis näinpäin aika vahvasti osoitettu. Tämä tekee mielestäni sattumaan vetoamisen huonommaksi vaihtoehdoksi kuin tietämättömyyden avoimen tunnustamisen.
Mitä Jumalaan tulee, niin itse näkisin, että hän on sekä ajattelun että havaintomaailman Luojana lähtökohta eikä todistelun kohde. Uskomalla järjellisen Luojan tekemään järjelliseen maailmaan on tehty paljon hyvää tiedettä.
Evoluutioprosessit eivät takaa ajattelun erehtymättömyyttä, tai sitä, että sellaista kehittyisi. Darwinkin taisi epäillä, saattaisiko hän luottaa apinoiden kehittämiin vakaumuksiin tms.filosofia kirjoitti:
sattuma on tasaarvoinen se ei kehitä mihinkään tiettyyn suntaan.
Mutta apuun rientää luonnonvalinta epäsuotuisten sattumien tulos kuolee pois ja suotuisten yleistyvät.
Ja tuosta sattuman olemassaolosta pysyn vanhalla kannallani...Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.- Nasse
tuttumies kirjoitti:
Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.logiikkasi (?) mukaan jumalan tekemät jutut voidaan ennustaa.
Oi tätä älyn paraatia! tuttumies kirjoitti:
Kyse on tietämättömyyden peittelystä, jos jotain asiaa väittää sattuman tuotokseksi, ellei sitä voi mitenkään todentaa.
Esim. mitään merkkijonoa (siispä mitään havaintosarjaakaan) ei voi todistaa sattuman tuottamaksi tai satunnaiseksi sen merkkijonon itsensä perusteella. Tämä on siis näinpäin aika vahvasti osoitettu. Tämä tekee mielestäni sattumaan vetoamisen huonommaksi vaihtoehdoksi kuin tietämättömyyden avoimen tunnustamisen.
Mitä Jumalaan tulee, niin itse näkisin, että hän on sekä ajattelun että havaintomaailman Luojana lähtökohta eikä todistelun kohde. Uskomalla järjellisen Luojan tekemään järjelliseen maailmaan on tehty paljon hyvää tiedettä.
Evoluutioprosessit eivät takaa ajattelun erehtymättömyyttä, tai sitä, että sellaista kehittyisi. Darwinkin taisi epäillä, saattaisiko hän luottaa apinoiden kehittämiin vakaumuksiin tms.>>Kyse on tietämättömyyden peittelystä, jos jotain asiaa väittää sattuman tuotokseksi, ellei sitä voi mitenkään todentaa.>Esim. mitään merkkijonoa (siispä mitään havaintosarjaakaan) ei voi todistaa sattuman tuottamaksi tai satunnaiseksi sen merkkijonon itsensä perusteella. Tämä on siis näinpäin aika vahvasti osoitettu. Tämä tekee mielestäni sattumaan vetoamisen huonommaksi vaihtoehdoksi kuin tietämättömyyden avoimen tunnustamisen. >Mitä Jumalaan tulee, niin itse näkisin, että hän on sekä ajattelun että havaintomaailman Luojana lähtökohta eikä todistelun kohde. Uskomalla järjellisen Luojan tekemään järjelliseen maailmaan on tehty paljon hyvää tiedettä. >Evoluutioprosessit eivät takaa ajattelun erehtymättömyyttä, tai sitä, että sellaista kehittyisi. Darwinkin taisi epäillä, saattaisiko hän luottaa apinoiden kehittämiin vakaumuksiin tms.
tuttumies kirjoitti:
Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.>>
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutustatuttumies kirjoitti:
Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.tuo B vaihtoehto voidaan sulkea pois, koska se ei selitä mitään.
tai sitten vaihtoehtoisesti meidän täytyy selittää miten jumala teki sen "jutun"...- juutas
Nasse kirjoitti:
logiikkasi (?) mukaan jumalan tekemät jutut voidaan ennustaa.
Oi tätä älyn paraatia!Älyn paraati tosiaan. Hyvin sanottu- Nauroin kippurassa...
- juutas
tuttumies kirjoitti:
Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.Jaa, että tuntemattomille luonnonilmiöille on kaksi vaihtoehtoa?
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Voi taivahan takoja. Tässä juuri on kreationistilogiikka. Ei ole tullut mieleesi, että yleisin selitys selittämättömälle ilmiölle on se, että kyse on ilmiöstä, jonka syntymekanismia ei vai vielä tunneta. Ihan kuin salamavertauksessani. Jos nyt tuolla kreationistilogiikalla selvittäisit salaman syntyä, vaihtoehtosi olisivat:
A: sattuma
B: jumalan teko
Että sillä lailla.
Samalla tavalla nyt tutkit elämän syntyä ja lajien kehitystä. Ja päädyt tulokseen, että jumalan teko.
Oikein älyllinen ilotulitus! - AntiHihhuli
Mihin tämä lörpöttely sattumasta liittyy? Ei ainakaa evoluutioon koska se ei sitä ole.
Ainoa mihin tarvitaan sattumaa selitykseksi on jumalan olemassa olo. - jumala tiesi
tuttumies kirjoitti:
Jos meillä on ilmiö/havainto I, jota emme osaa selittää tai mallintaa, niin voidaan tietenkin antaa kaksikin selitystä ( ehkä muitakin):
A) kyse on sattumasta
B) kyse on Jumalan tekemästä jutusta
Kun sattumaa ei voida ennustaa, niin A selitys ei oikeastaan anna muuta kuin turvallisen tunteen (kennelle antaa), että se on selitetty
B selitys voi johtaa (ja johtaakin parhaimmassa tapauksessa) siihen, että kun uskotaan asian olevan järjellisen Jumalan tekosia ja saman Jumalan antaneen meille järkemme, me sen saamme selville enemmin tai myöhemmin. Tällä välillä voimme kuitenkin turvallisin mielin luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen.mitä tekee ? Tiesikö todella ? Vanhan testamentin jumala oli toki suhteellisen sekaisin, sattumapuuron keitossaan. Jälkiviisautta tämäkin, myöskin mitä tahansa jo tapahtunutta on "puolueellista" tarkastella vajavaisilla informaatioilla luonnosta. Eli kun nyt näin tai näin kävi, niin olisipa hyvinkin saattanut käydä vallan toisinkin. Itse ajattelisin toteutuvia asioita mieluusti tapahtumaketjujen tuottamina todennäköisyyksinä, en niinkään jonkinlaisen jumalan kylmänä laskukoneena.
- luotu
evoluutioteoria yms on aivan sama asia kuin vanha käsitys, että maapallo on litteä. odotellaan että "tiede" huomaa asian todellisen laidan.
- Kuippis
Tähän sopii mainiosti seuraava linkki:
http://www.jci.org/content/vol116/issue5/images/large/JCI0628449.f1.jpeg
- ryppyne
Evoteoriassa on monia eri tapoja ylittää tietämättömyys fraasein.
- Näin tehdään vetoamalla sattumaan , pystymättä osoittamaan missä kohdassa se mainittu sattuma on touhuillut puhumattakaan siitä mitä se itseasiassa on puuhaillut.
Yhtään paremmin ei ole, kun on kyseessä luonnonvalinta.
Evotieto on teoriassa patentoitu epämääräisyys jota voidaan käyttää aina kun on kyse ammottavasta tietoaukosta.Ryppyne:[Evotieto on teoriassa patentoitu epämääräisyys jota voidaan käyttää aina kun on kyse ammottavasta tietoaukosta.]
Tuonpa takia ovat monet evoluutikot matematiikkakielteisiä. Matematiikka on melkeinpä väistämättä täsmällistä. Siinä ei sitten enää jää sijaa "on mahdollista" -tarinoinnille, jos teoria on matematisoitu.- Nasse
tuttumies kirjoitti:
Ryppyne:[Evotieto on teoriassa patentoitu epämääräisyys jota voidaan käyttää aina kun on kyse ammottavasta tietoaukosta.]
Tuonpa takia ovat monet evoluutikot matematiikkakielteisiä. Matematiikka on melkeinpä väistämättä täsmällistä. Siinä ei sitten enää jää sijaa "on mahdollista" -tarinoinnille, jos teoria on matematisoitu.ajatellaanpa sitä mälliä jossa muutama pikku siittiö lähti aikanaan liikkeelle. Kymmenistä, ellei sadoista miljoonista siittiöistä juuri se yksi pääsi perille, se josta tuli tuttumies.
Ymmärrän että tuttumiehen logiikalla "sattuma" tässä yhteydessä tarkoittaisi sitä että ko. lasti ei päätynyt mutsisis suuhun tai lakanalle, mutta kun kyse on yksi n miljoonasta.
Tuttumiehellä on tähän tietysti luonnollinen selitys, sen siittiön kohtalo ei ollut sattumaa, vaan jumalan tahto!
- Antonidus
Jos uskomme kuten Galilei, että Jumala on ylivoimaisesti meitä kaikkia älykkäämpi, emme kuvittelekaan selvittävämme kaikkia luonnon salaisuuksia yksinomaan päättelemällä. Ymmärrämme, että on tehtävä kysymyksiä Luojalle voidaksemme käsittää hänen töitään – toisin sanoen on tehtävä kokeita. Jos uskomme suunnilleen kuin Newton, että maailmankaikkeus on Jumalan suunnittelema nerokas koneisto, se kannustaa meitä etsimään maailmasta säännönmukaisuuksia ja yhtenäisyyttä. Usko älykkääseen Luojaan on siis voimakkaasti ollut motivoimassa modernin luonnontieteen syntyä ja kehitystä, mistä tärkeitä esimerkkejä olisi muitakin. Tieteen ”sisällä” taas haetaan aina naturalistisia selityksiä mainituista luonnon aksioomista lähtien. Hieman kärjistäen: monoteismi on synnyttänyt metodologisen ateismin.
- Nasse
ei se että jotkut ihmiset ovat kautta aikojen olleet alttiita uskomaan toinen toistaan mielenkiintoisempiin "jumalaluomuksiin", tee tieteestä sitä mitä se on.
Vastaavalla logiikalla voidaan päätellä punaisen tomaatin olevan jumala. - juutas
Olen kovasti kaivannut tänne jotain älyllistä uskovaista, kerta toisensa jälkeen pettyen. Mutta tässä puheenvuorossahan oli selvästi jotain ajatusta takana.
Loppukaneetti varsinkin oli ihan filosofinen.
Ei sillä että maailma vielä jumalten töiksi muuttuisi kuitenkaan. - P.S.V.
Nasse kirjoitti:
ei se että jotkut ihmiset ovat kautta aikojen olleet alttiita uskomaan toinen toistaan mielenkiintoisempiin "jumalaluomuksiin", tee tieteestä sitä mitä se on.
Vastaavalla logiikalla voidaan päätellä punaisen tomaatin olevan jumala.monia tutkijoita, eikö totta:
http://66.249.93.104/search?q=cache:A7KyBOeQxwkJ:www.eadshome.com/Sciencequotes.htm Joule and christian faith&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=11
Eiköhän niilläkin modernin fysiikan etevillä edustajilla, jotka ovat ateisteja tai uskonnottomia, ole sisimmässään tunne tutkimuskohteensa älyperäisyydestä, matemaattisuudesta. Ja mitä matematiikka on muuta kuin luovan älyn ilmentymää?
- usKOVA.
Brittiläinen biologi L. Harrison Matthews
myöntää tämän Darwinin Lajien synty – kirjan vuoden 1971 painoksen johdannossa:
”Evoluutio on biologian selkäranka, ja biologia on siten merkillisessä asemassa oleva
tiede, että sen perustana on todistamaton teoria – onko se siis tiedettä vai uskoa? Usko
evoluutioteoriaan onkin täysin rinnastettavissa luomisuskoon – molemmat ovat käsitteitä,
joiden niihin uskovat tietävät olevan tosia, mutta joita kumpaakaan ei ainakaan
toistaiseksi ole pystytty todistamaan.”
Nappasin tuon joltain netti sivulta....- sammakko
mikä fysiikan tai kemian teoria on tdistettu.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723063
- 552725
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322335- 792188
- 952006
- 571939
- 121586
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171537Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301380Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?301351