Kerrotaan, että ennen muinoin Jaakonvaaran ja Sokojärven välillä oli kauppa joka talossa. Kuka muistaa lisää?
LIEKSAN LEGENDOISTA IV EEPPOS
härkä-rami
55
4588
Vastaukset
- murtsun topi
Sokurijärvel ol kakskkii kauppoo kolomen tien ristteykses.
- yhtä paljon
Onhan nyttennii pielisentien ja koulukavun risteyksessä kauppoja ainahhii yhtä monta. Että on Lieksa niinkun Sokojärven kylä ennen muinoin. Ei oo elämä vielä kokonaan loppunna.
Hyvin männöö. - enää ruokakauppoja?
yhtä paljon kirjoitti:
Onhan nyttennii pielisentien ja koulukavun risteyksessä kauppoja ainahhii yhtä monta. Että on Lieksa niinkun Sokojärven kylä ennen muinoin. Ei oo elämä vielä kokonaan loppunna.
Hyvin männöö.Onkos koko Lieksassa Kolia lukuunottamatta enää muita ruokakauppoja kuin keskustassa ja Rantalassa??? Jokunen vuosi sitten oli vielä Nurmijärvellä. Miten on, tietääkö joku tilanteen.
Ennen oli joka kylällä kummallakin osuusliikkeellä oma myymälänsä ja lisäksi vielä Kauppayhtiöllä tai jollain yksityisellä omansa.
- Hovin koevu
Eikös siellä ollu joskus sellanen kauppias kun Urho Nevalainen. Sellainen yksikätinen mies jolla oli toinen proteesi. Siinnä yhessä käessä sillä oli hirmu voimat. Heitteli viijenkymmenen kilon säkkijä siihen peesväriseen pakettiautoosa kun tyhjää vaan.
- maakuntamatkailija
Onko tämä sama mies, joka asui myöhemmin Jaakonvaaran ja kantatien välillä olevassa talossa? Talvella näki aina miehen työntävän lumikolaa yhdellä kädellä.
- Hovin koevu
maakuntamatkailija kirjoitti:
Onko tämä sama mies, joka asui myöhemmin Jaakonvaaran ja kantatien välillä olevassa talossa? Talvella näki aina miehen työntävän lumikolaa yhdellä kädellä.
Minä näin häntä aina vain Lieksalla. En tosiaan tiedä myöhemmistä vaiheista. Oli hirmu mukava mies noin ihmisenä.
- murtsun topi
Ka, työ kysyittä Höntönvuarasta. Ka, sehän tulloo sanasta tyhmä, pölöjä. Sitä yhtä kylän miestä sanottiin aekannaan pöntöksi. Höntönvuara on sama ko tyhymänvuara. Voan ompa siällä ollunna montaakkii viisasta miästä, niinku koululta Sokurijärvelle päin ja koululta Hiijenlahteen päin. Ja olhan siel Juakonvuaraskii monta hyvvää miestä, mie tiijjän heistä aika palijon.
- Hovin koevu
Eihän vaen murtsun topi laskenna lööperrii. Jotennii jäe semmonen maku. Oli muuten aeka hienosti keksitty.
- Hovin koevu
Eikös Lieksan kaikkiin aikoin tunnetuin kalakaupias ollu Nenonen. Teki torilla kauppaa jo vanhan torin aikoiin.
- Hovin koevu
Pielisjärven kunnan tilanhoitajana oli Vainionpää. Häntä sanottiin ensin tiluriksi ja sitten hänen nestemäisten harrastusten takia nimi muuuttui tinuriksi. Hänen poikansa titaa olla kaupunginjohtajana (ei Lieksassa) eräässä pikkukaupungissa.
Mähkön tilanhoitajana oli Lanki (Uuno).Kaikki nuoremmat lieksalaiset eivät varmaan tiedä Mähköllä olleen Pielisjärven kunnan navetan paikkaa. Kaarisillalta Lamminkylään päin mennessä juuri ennen Mähkönjokea oikealla, nykyisten rivitalojen paikalla, oli kunnalla melkoisen iso navetta. Uuno Lanki sitä isännöi.
Hän taisi kuolla jossain Lamminkylän ja Märäjälahden välillä jäätyään kaatuvan traktorin alle.- Huovatta
Tuo mainittu poika taittaa olla Nurmeksen kaupunginjohtaja.
- pomona.
Huovatta kirjoitti:
Tuo mainittu poika taittaa olla Nurmeksen kaupunginjohtaja.
Oli kova jalkapalloilija nuorempana.
- Parikymmppinen vielä
Tällasta henkilöhistoriaa ja muutakin historiaa reilusti lisää Please Please Pliiiisss;))))
Nuorille muisteloja miten toimi käsivälitteinen puhelinliikenne. Oli käytössä Lieksassa vielä ainakin -60 luvun lopulla.
Puhelimissa ei tietenkään ollut numerolevyä näppäimistä puhumattakaan. Sensijaan puhelimen oikeassa sivussa oli pieni kampi. Tätä kiepautettiin kierros pari kun puhelu aloitettiin. Sitten nostettiin luuri ja odotettiin kunnes pirteä naisääni vastasi "keskus". Keskukselle sanottiin numero, johon haluttiin soittaa. Suurimmilla kauppaliikkeillä, virastoilla yms. ei ollut luettelossa ollenkaan numeroa vaan luettelossa luki niitten kohdalla "Nimihuuto". Tarkoitti sitä, että keskukselle sanottiin liikkeen tai viraston nimi. Huutaa ei kuitenkaan tarvinnut. Puhelun lopettaminen tapahtui siten, että laskettiin luuri alas ja kiepautettiin taas kampea eli annettiin loppusoitto. Keskuksella ilmestyi jokin mekaaninen merkki, josta siellä nähtiin puhelun loppuneen ja purettiin kytkentä.
Kaukopuhelut tilattiin sanomalla keskukselle "valtio". Kun valtio vastasi sanottiin minne tahtoo puhelun, esim. "Joensuu 1234". Soittaja lopetti sitten puhelun ja jäi odottamaan. Aikaa meni muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin kunnes valtion keskus soitti ja ilmoitti "tässä Joensuu".
Kaukopuheluja oli erihintaisia, sen mukaan kuinka nopeasti puhelunsa halusi. Oli "pika", "salama", "voima" sähköyhtiöille, taisi olla myös "hätä" ja mitä muita mahtoi ollakaan. En enää kaikkia muista.
Lieksan puhelinnumerot olivat siihen aikaan lyhyitä, vain kolme-numeroisia.
Oli ne hienoja aikoja, ei ollut näin kiirettä kuin nykyään.
Puhelimet olivat maaseudulla vielä -60 luvun alussa melkoisen harvinaisia. Vain joissain suurimmissa napataloissa saattoi sellainen olla. Kaupoissa oli puhelimet jo melko varhain ja niistä soitettiinkin jos asiaa jonnekin oli. Tosin tavallisella immeisellä oli hyvin harvoin minnekään puhelinasiaa. Koska joillain kulmakunnilla saattoi puhelimeen olla useammankin kilometrin matka alkoi valtio huhujen mukaan järjestää kylille puhelimia. Tosin vain yhden puhelimen kylää kohden. Puhelimettomillekin kylille alkoi näin pikkuhiljaa ilmestyä puhelimia. Sanotaan, että jossain vaiheessa valtio jopa maksoi siitä, että joku otti taloonsa kulmakunnan ensimmäisen puhelimen. Jos joku tietää jotain tästä systeemistä olisi kiva kuulla.- turhio etuwinter
Jopahan tanhuvaari vai mikä se oli pistää tiivistä asiaa. Tiedät melkosen paljon vanhoisa ajoista. Lientetköhän itekin jo miten vanha. Jotain satasen pinnassa. Lisää vaan tämmöstä tietoo oli minulle ainakin ihan ja ihanan uutta.
- yx Alpo
No jo oli mielenkiintosta. On se ollu sitten hankallaa. Siis oletko itse nähny noita livenä vaiko vain lukenu jostain. Älä nyt loukkaannu jos kysyn ootko kui paljo yli 75v. Sä tunnut tietävän ihan hirveesti. Ilis kiva jututtaa sua joskus. Asutko kotona vai jossai laitoksessa. Entä oletko tässä keskustassa vai jollain kylällä
- pöpilässä
yx Alpo kirjoitti:
No jo oli mielenkiintosta. On se ollu sitten hankallaa. Siis oletko itse nähny noita livenä vaiko vain lukenu jostain. Älä nyt loukkaannu jos kysyn ootko kui paljo yli 75v. Sä tunnut tietävän ihan hirveesti. Ilis kiva jututtaa sua joskus. Asutko kotona vai jossai laitoksessa. Entä oletko tässä keskustassa vai jollain kylällä
tarrinoistaan päätellen tanhijo asu u jossain lataamossa, mistä sitä ei ikinä päästetä pois. On varmaan vaijereilla seinässä kiinni toien käsi vain vapanna että voipi kirjuttaa juttujjaan. Lienee jo kohta pari sataa vuotta vanhakin kun noin vanhoja muistaa.
Nuoruus on valttia eikä noin vanhjoja pitäs muistella paitsi vanhat kantturat vanhainkodeissaä.
Tuleehan noita kirjutusvirheitä näämä nuorillekkin muttta haitannöökos tuo. - yx Alpo
yx Alpo kirjoitti:
No jo oli mielenkiintosta. On se ollu sitten hankallaa. Siis oletko itse nähny noita livenä vaiko vain lukenu jostain. Älä nyt loukkaannu jos kysyn ootko kui paljo yli 75v. Sä tunnut tietävän ihan hirveesti. Ilis kiva jututtaa sua joskus. Asutko kotona vai jossai laitoksessa. Entä oletko tässä keskustassa vai jollain kylällä
en tarkottanu loukat viestillä. Tarkotin sillä laitoksella vanhainkotia. ajattelin vain ettei kovin nuori voi noita muistaa. Sä olet tosi loistoheppu ja toivottavasti pysyt mukana,
Kerro loukkaanuitko minua vähän vaivaa kun tuo yx härikkö muutti sen laitos jutun niin ilkeäksi.
Minä en tarkoittanu pahaa. - yx Alpo
yx Alpo kirjoitti:
en tarkottanu loukat viestillä. Tarkotin sillä laitoksella vanhainkotia. ajattelin vain ettei kovin nuori voi noita muistaa. Sä olet tosi loistoheppu ja toivottavasti pysyt mukana,
Kerro loukkaanuitko minua vähän vaivaa kun tuo yx härikkö muutti sen laitos jutun niin ilkeäksi.
Minä en tarkoittanu pahaa.piti osoittaa tanhiolle vaan osoitin vahingossa itselle tuo edellinen viesti nimittäin
Muutama tositarina Lieksasta, siitä miten ihminen edestään löytää sen minkä taakseen jättää.
Tarina 1: eräällä miehellä, en viitsi nimeä kertoa, oli kaksi lasta, tyttäriä. Molemmat olivat syntymästään saakka mykkiä. Vanhana tämä tyttärien isä monta kertaa itkien kertoi miten hän oli pikkupoikana leikellyt kieliä pikkulintujen poikasilta. Tunsi, että tämä oli rangaistus hänelle.
Tarina 2: eräs naisihminen oli vähätellyt jotain vammaista lasta ja kehunut miten "minun lapseni eivät olekaan mitään ritvanoita ja rätvänöitä". Hänelle syntyi vielä yksi lapsi joka oli kampurajalkainen syntymästään saakka ja taisipa vielä lapsena sairastaa lapsihalvauksenkin.
Tarina 3: eräs mies oli usein tykännyt matkia erästä itseään vanhempaa miestä, jolla toinen polvi oli jäykistynyt suoraksi. Oli kinkannut polvi suorana ja nauranut. Sitten hänelle itselleen iski polveen jokin vaiva. Tuskat olivat olleet niin ankarat, että kova huuto kuului sisältä pihalle asti. Vaiva parani muutoin mutta toinen polvi jäi jäykäksi loppuiäkseen. Ei haluttanut enää kinkata polvi suorana pilailumielessä.
Joka sana on totta.- xyz
Ootko ottanu lääkkees?
- mites ite
xyz kirjoitti:
Ootko ottanu lääkkees?
ootko sinä, ja sähköshokki oli ainoo joka sinuun vois tehota. katos kuule kun maalimassa on paljon outoja juttuja ja ne on silti tosia vaikka sinä et niistä ymmärrä mitään
- otit ne ???
xyz kirjoitti:
Ootko ottanu lääkkees?
Kuule xyz, varsinainen hörhö. Tanhion jutut ovat niin kovia sinuun verraten, että kun olet ottanut omat lääkkees niin mee maate murjuus ja pysy siellä. Muutoinkin ymmärtäisit pysytellä poissa näiltä palstoilta.
Katsos, täällähän on oikein ihmisiäkin. - kuullut siellä
lieksassa tuosta ensimäisestä. kuulin jopa missä asuikin ja kuka oli. nuo tapaukset 2 ja 3 oli uusia minulle kans. jostain kuulin kanssa kun ukkosta oli jotkut pilkannu ja viinaa vetäny ja uhonnu jossai niin salama oli iskeny ja tappanu useita. tästä kertoivat paikan ja nimiäkin. mun mummo ja ukkiki puhui siitä ja moni vanha sen tiesi. Kiitos sulle kun kirjoitat noistakin. lisää vaan jos muistat
Jamalin niemimaan nimi on liitetty itämerensuomalaisten Jumala-sanaan. Viron Jumal, Suomen ja Karjalan Jumala, vepsän Jumal tai Gumal, lapin Jummet, tseremissin Jume ja Jeme ovat tunnettuja nimityksiä. Jurakkisamojedit kutsuivat jokien yläjuoksun henkeä nimellä Jav'mal. Jamalin niemimaalla on siellä vaeltelevalla heimolla pyhä paikka nimeltä Jaumalhe.
Norjalaiset kronikat kertovat kansasta nimeltä Bjarmit, joilla oli Jomali niminen kuvapatsas. Keitä bjarmit olivat on selvittämättä. Kronikan kuvauksesta päätellen he olisivat asuneet Vienan meren rannoilla.
Tässä olisi jollekin aktiiviselle henkilölle mielenkiintoinen tutkimuskohde, eikä ihan pienikään. Löytyykö Jamalin joen yläjuoksulta isoa kiveä joka olisi voinut olla jonkinlainen seita tai jolle olisi voitu tuoda uhreja.
Yleensä tällaisen kiven sivussa oli jonkunlainen syvennys tai päällä luonnon muovaama kuppi, johon uhrilahjat tuotiin. Aina ei tietenkään tallaista ollut sillä uhri saattoi olla isokin, jopa kokonainen lehmä.
Tästä voisi saada vaikkapa gradu-työn. Voisi laajemminkin selvittää (elämäntyönään) onko itä-Suomessa joskus vaellellut samojedeja. Ei se mahdottomuus olisi sillä Kuolan niemimaan itäpäästä tunnetaan samojediasutusta. Asuvat kai vähän limittäin ja lomittain Turjan saamelaisten kanssa.- jamalin asukas
SUURI KIITOS tämähän alakkaa olla tosi mielenkiintosta seutuu tämä Jamali. Sinä taijatki olla joku historiantutkija tai ainaskii hyvä kielimies ja ilmeisesti kumpaakin. No ei se sitten onnistus sinulta tuo tutkiminen kun sinulla taitaa olla aika mahtava tuo pohjatieto ja tietolähtteet. Oletko ite kotosin tiältä Jamalista vai asutko koko ajan. En kyllä usko sinun asuvan tiällä kun kyllä tunnen nämä ihmiset eikä tuo oikein tunnu siltä että olist joku tuttuni.
- tanhio-takatalvi
jamalin asukas kirjoitti:
SUURI KIITOS tämähän alakkaa olla tosi mielenkiintosta seutuu tämä Jamali. Sinä taijatki olla joku historiantutkija tai ainaskii hyvä kielimies ja ilmeisesti kumpaakin. No ei se sitten onnistus sinulta tuo tutkiminen kun sinulla taitaa olla aika mahtava tuo pohjatieto ja tietolähtteet. Oletko ite kotosin tiältä Jamalista vai asutko koko ajan. En kyllä usko sinun asuvan tiällä kun kyllä tunnen nämä ihmiset eikä tuo oikein tunnu siltä että olist joku tuttuni.
historiallinen olen
- tanhio_takataIvi
tanhio-takatalvi kirjoitti:
historiallinen olen
oikea bittinero
- sulle tanhio
jatka vaan ja mä lupaan olla enempää leikkimäti sun nicillä tuli vaan koetettua kuis onnistuu kun osaa. kun tuolla joku muukin osaas sen simo hurtan kopsata niin kunnioituksesta sua kohtaan koetin sun nimees.
- Kamuttaja-Setä
sulle tanhio kirjoitti:
jatka vaan ja mä lupaan olla enempää leikkimäti sun nicillä tuli vaan koetettua kuis onnistuu kun osaa. kun tuolla joku muukin osaas sen simo hurtan kopsata niin kunnioituksesta sua kohtaan koetin sun nimees.
Kuitenii onko tuo silti mitenkää korrektii tehä tuollasta. Varsinni kun se kohistuu nimimerkkiin joka kirjottaa pelkkää asiaa.
No sanoit tekeväsi sen kunnioituksesta. Aika erikoinen tapa osottaa kunnioitusta. Viitsitkö kuitenni olla tekemättä enempää ettei luottamus mäne nimimerkin rekisteröintiin.
Se täytyy myöntää ettet mitään rikosta etkä kiellettyy tehny, mutta ei tuo ole oikein hienoo tehä noin.
- Huovatta
Tietääkö kukaan seuraavista henkilöistä "Renska-Samuli" ja "Sippo-Pekkinen"
- taisi olla
vähän samanlainen kuin ripletti hilta samuli vaan oli mies
- mikäs se oli
semmonen jota sanottiin Piitilän Patskuksi..muistelen jotta oli oikeelta nimeltään ainakin Pauli
Mistä erikoisen tuntuinen nimi Mähkö on tullut ja mitä se tarkoittaa. Mähkön alue on luonnollisesti saanut nimensä Mähkönjoesta. Joki on ollut alueella se luontokohde, joka on nimetty ensin. Mutta mitä tarkoittaa sana Mähkö?
Alustuksena mainittakoon Suomen kielen piirre, jossa sananloppuiset vokaalit a ja ä muuttuvat varsinkin yhdyssanoissa o:ksi ja ö:ksi. Esim. sika - sikolätti - Sikovaara, marja - Marjovaara, jne. Näin ollen mähkö - sanan alkumuodoksi voidaan olettaa mähkä. Selitys onkin suoraan silmiemme edessä: umpimähkä, mennä umpimähkään. Käsitteenä se tarkoittaa tiheää, tietöntä paikkaa, jossa ei oikein tiedä mitä edessä on. Katsellessa Mähkön joen varren kasvillisuutta tulee mieleen umpimähkä, niin tiheää se on. Oli ainakin ennen. Melkeinpä läpitunkematonta. Uskon joen saaneen nimensä juuri tästä mahdottoman tiheästä vesakosta, jonka läpi se virtaa.
Selitykseen voisi liittyä vielä oletus, että mähkä ei ole tarkoittanut pelkästään pensaikkoista vaan alavaa, märkää maata, joka on pensaikkoista.
Kun aluetta on rakennettu ja raivattu on joen varsi luonnollisestikin muuttunut siitä mitä se on ollut joskus. Sen takia joen varsi ei ole enää koko matkallaan umpimähkää.- Laila lingvisti
Kun lähdetään lingvistisesti jäljittämään sanan "Suomi" etymologiaa ja miten sana on muuttunut aikojen saatossa, viimeisin muutos taaksepäin ajoittuu 1600-luvulle, jolloin suomen kielen pitkät välivokaalit diftongioituivat. Tätä muutosta ei ole tapahtunut kuin suomessa ja karjalassa; vepsän, lyydin ja eestin vokaalit ovat säilyneet pitkinä. Ensimmäinen muutos on ollut oo -> uo, eli Soomi -> Suomi. Eestissä maamme nimi on yhä Soome.
Tätä edellinen muutos tapahtui hieman aiemmin, noin 1100-luvulla, jolloin itämerenkantasuomen pohjoisen ja itäisen muodon loppuvokaali e muuttui i:ksi. Tätä muutosta ei tapahtunut sen läntisessä muodossa, josta kehittyivät Suomen lounaismurteet ja eestin kieli. Eestissä maamme alkuperäinen nimitys on säilynyt muuttumattomana, muualla muutos on ollut Soome -> Soomi. Pääsemme siis muotoon Soome. 1200-luku on merkinnyt myös eestin ja suomen kielten lopullista erkanemista toisistaan (vrt. espanja ja portugali).
Noin 800-luvulla eli karolingiaikana itämerenkantasuomessa ensimmäisen tavun pitkät a-vokaalit ovat supistuneet pitkäksi o:ksi. Tämä sama muutos on tapahtunut germaanisissa kielissä (vrt. englannin "ball" (pallo), joka ääntyy "bool" - se on todellakin joskus ääntynyt "baall". Karolingiaikaan ajoittuu myös Venäjän valtion perustaminen sekä slaavien ekspansio pohjoiseen ja itään - tänä aikana volgan- ja itämerensuomalaisten kielten yhteys on katkennut lopullisesti kuten suomensukuiset kansat, kuten muromat, metserät ja mordvalaiset.
Päästään siis Saame -> Soome. Sanat "saame" ja "suomi" ovat hyvin samankaltaisia, ja samaa kantaa. Kysehän on kuitenkin sukulaiskielistä.
Karolingiaikaa edelsi kansaivaellus- ja merovingiaika 400-luvulta 700-luvulle. Tänä aikakautena "esisuomalaiset" ovat lopullisesti asettuneet pysyvästi Suomeen ja ajaneet saamelaiset pohjoiseen. Tämä aikana myöhäiskantasuomessa on tapahtunut ensitavun etuvokaalin reduktio ä -> a. Tämä on se ero, joka erottaa amerikanenglannin (1700-luvulla eronnut) brittienglannista: "pass" -> "pääss" (US), "paass" (UK). Brittienglannin muoto on myöhempi. Tässä on muoto ollut Sääme -> Saame.
Varhaiskantasuomessa on sananalussamyös ollut sibilantti "sh", joka on ääntynyt sananalkuisena suhuässänä. Se on redusoitunut joissakin murteissa s:ksi ja toisissa h:ksi (vrt. ruotsin "sk" kuten sanassa "skydda", suojata, joka suomenruotsissa ääntyy voimakkaansa sh:na, kun taas riikinruotsissa h:na). Alkuperäinen kantamuoto on ollut siis Shääme. Tästä on muototutunut kaksi kielimuotoa. Toinen on ollut "Sääme", josta edelleen saame ja suomi, ja toinen puolestaan Hääme. Tästä muodosta on perintöä maakunnan nimi Häme. Häme ei siis ole saanut nimeään sen enempää hämärästä kuin hämystäkään, vaan on kansainvaellusajalla muotoutunut nimi kantamuodosta Shääme. Tuona aikana suomensukuiset kansat ovat asuttaneet koko Pohjois-Venäjää Volgalta Karjalaan, ja levittäytyneet länteen nykyisen Suomen ja Baltian alueelle. Myös Gotlanti, entinen Voionmaa, on kuulunut suomensukuisten kansojen alueeseen. ja Kaakkois-Ruotsista löytyy nimistöä, jotka viittaavat suomensukuisiin kansoihin. Pohjois-Venäjältä puolestaan löytyy valtavasti suomalaisperäistä nimistöä - itse asiassa jokien Volga ja Moskva nimet ovat alunperin kantasuomea: "volga" tarkoittaa "valkeaa" ja "moskova" puolestaan "moskan (heimon) vettä". Merovingiajalle päästään siis muotoon "Shääme" (josta siis Sääme ja Häme) .
Lingvistien mukaan ensimmäinen perusmuoto ajoittuu suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin. Silloin on varhaissuomalaisessa kantakielessä tapahtunut muutos ee -> ää. Tämä merkitsee, että muutos on ollut "Sheeme" -> "Shääme". Maamme ja kansamme alkuperäinen nimi siis on lingvistien mukaan suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin ollut "Sheeme"·
Tästä on kaksi teoriaa. Joko niin, että se viittaa slaavilaiseen sanaan "zem", joka tarkoittaa maata (venäjän "zemlja", maa), tai sitten se viittaa, että suomensukuisiin kansoihin on tullut suunnilleen noin ensimmäisellä sataluvulla hyvin voimakas seemiläinen vaikutus - "shem" tarkoittaa puolestaan ihmistä. - tosi pöljä
Laila lingvisti kirjoitti:
Kun lähdetään lingvistisesti jäljittämään sanan "Suomi" etymologiaa ja miten sana on muuttunut aikojen saatossa, viimeisin muutos taaksepäin ajoittuu 1600-luvulle, jolloin suomen kielen pitkät välivokaalit diftongioituivat. Tätä muutosta ei ole tapahtunut kuin suomessa ja karjalassa; vepsän, lyydin ja eestin vokaalit ovat säilyneet pitkinä. Ensimmäinen muutos on ollut oo -> uo, eli Soomi -> Suomi. Eestissä maamme nimi on yhä Soome.
Tätä edellinen muutos tapahtui hieman aiemmin, noin 1100-luvulla, jolloin itämerenkantasuomen pohjoisen ja itäisen muodon loppuvokaali e muuttui i:ksi. Tätä muutosta ei tapahtunut sen läntisessä muodossa, josta kehittyivät Suomen lounaismurteet ja eestin kieli. Eestissä maamme alkuperäinen nimitys on säilynyt muuttumattomana, muualla muutos on ollut Soome -> Soomi. Pääsemme siis muotoon Soome. 1200-luku on merkinnyt myös eestin ja suomen kielten lopullista erkanemista toisistaan (vrt. espanja ja portugali).
Noin 800-luvulla eli karolingiaikana itämerenkantasuomessa ensimmäisen tavun pitkät a-vokaalit ovat supistuneet pitkäksi o:ksi. Tämä sama muutos on tapahtunut germaanisissa kielissä (vrt. englannin "ball" (pallo), joka ääntyy "bool" - se on todellakin joskus ääntynyt "baall". Karolingiaikaan ajoittuu myös Venäjän valtion perustaminen sekä slaavien ekspansio pohjoiseen ja itään - tänä aikana volgan- ja itämerensuomalaisten kielten yhteys on katkennut lopullisesti kuten suomensukuiset kansat, kuten muromat, metserät ja mordvalaiset.
Päästään siis Saame -> Soome. Sanat "saame" ja "suomi" ovat hyvin samankaltaisia, ja samaa kantaa. Kysehän on kuitenkin sukulaiskielistä.
Karolingiaikaa edelsi kansaivaellus- ja merovingiaika 400-luvulta 700-luvulle. Tänä aikakautena "esisuomalaiset" ovat lopullisesti asettuneet pysyvästi Suomeen ja ajaneet saamelaiset pohjoiseen. Tämä aikana myöhäiskantasuomessa on tapahtunut ensitavun etuvokaalin reduktio ä -> a. Tämä on se ero, joka erottaa amerikanenglannin (1700-luvulla eronnut) brittienglannista: "pass" -> "pääss" (US), "paass" (UK). Brittienglannin muoto on myöhempi. Tässä on muoto ollut Sääme -> Saame.
Varhaiskantasuomessa on sananalussamyös ollut sibilantti "sh", joka on ääntynyt sananalkuisena suhuässänä. Se on redusoitunut joissakin murteissa s:ksi ja toisissa h:ksi (vrt. ruotsin "sk" kuten sanassa "skydda", suojata, joka suomenruotsissa ääntyy voimakkaansa sh:na, kun taas riikinruotsissa h:na). Alkuperäinen kantamuoto on ollut siis Shääme. Tästä on muototutunut kaksi kielimuotoa. Toinen on ollut "Sääme", josta edelleen saame ja suomi, ja toinen puolestaan Hääme. Tästä muodosta on perintöä maakunnan nimi Häme. Häme ei siis ole saanut nimeään sen enempää hämärästä kuin hämystäkään, vaan on kansainvaellusajalla muotoutunut nimi kantamuodosta Shääme. Tuona aikana suomensukuiset kansat ovat asuttaneet koko Pohjois-Venäjää Volgalta Karjalaan, ja levittäytyneet länteen nykyisen Suomen ja Baltian alueelle. Myös Gotlanti, entinen Voionmaa, on kuulunut suomensukuisten kansojen alueeseen. ja Kaakkois-Ruotsista löytyy nimistöä, jotka viittaavat suomensukuisiin kansoihin. Pohjois-Venäjältä puolestaan löytyy valtavasti suomalaisperäistä nimistöä - itse asiassa jokien Volga ja Moskva nimet ovat alunperin kantasuomea: "volga" tarkoittaa "valkeaa" ja "moskova" puolestaan "moskan (heimon) vettä". Merovingiajalle päästään siis muotoon "Shääme" (josta siis Sääme ja Häme) .
Lingvistien mukaan ensimmäinen perusmuoto ajoittuu suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin. Silloin on varhaissuomalaisessa kantakielessä tapahtunut muutos ee -> ää. Tämä merkitsee, että muutos on ollut "Sheeme" -> "Shääme". Maamme ja kansamme alkuperäinen nimi siis on lingvistien mukaan suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin ollut "Sheeme"·
Tästä on kaksi teoriaa. Joko niin, että se viittaa slaavilaiseen sanaan "zem", joka tarkoittaa maata (venäjän "zemlja", maa), tai sitten se viittaa, että suomensukuisiin kansoihin on tullut suunnilleen noin ensimmäisellä sataluvulla hyvin voimakas seemiläinen vaikutus - "shem" tarkoittaa puolestaan ihmistä.sinä oikein olet.ei tuo ole selitys lieksan murteeseen. lieksan murre on yksi mongolikielien haara
Laila lingvisti kirjoitti:
Kun lähdetään lingvistisesti jäljittämään sanan "Suomi" etymologiaa ja miten sana on muuttunut aikojen saatossa, viimeisin muutos taaksepäin ajoittuu 1600-luvulle, jolloin suomen kielen pitkät välivokaalit diftongioituivat. Tätä muutosta ei ole tapahtunut kuin suomessa ja karjalassa; vepsän, lyydin ja eestin vokaalit ovat säilyneet pitkinä. Ensimmäinen muutos on ollut oo -> uo, eli Soomi -> Suomi. Eestissä maamme nimi on yhä Soome.
Tätä edellinen muutos tapahtui hieman aiemmin, noin 1100-luvulla, jolloin itämerenkantasuomen pohjoisen ja itäisen muodon loppuvokaali e muuttui i:ksi. Tätä muutosta ei tapahtunut sen läntisessä muodossa, josta kehittyivät Suomen lounaismurteet ja eestin kieli. Eestissä maamme alkuperäinen nimitys on säilynyt muuttumattomana, muualla muutos on ollut Soome -> Soomi. Pääsemme siis muotoon Soome. 1200-luku on merkinnyt myös eestin ja suomen kielten lopullista erkanemista toisistaan (vrt. espanja ja portugali).
Noin 800-luvulla eli karolingiaikana itämerenkantasuomessa ensimmäisen tavun pitkät a-vokaalit ovat supistuneet pitkäksi o:ksi. Tämä sama muutos on tapahtunut germaanisissa kielissä (vrt. englannin "ball" (pallo), joka ääntyy "bool" - se on todellakin joskus ääntynyt "baall". Karolingiaikaan ajoittuu myös Venäjän valtion perustaminen sekä slaavien ekspansio pohjoiseen ja itään - tänä aikana volgan- ja itämerensuomalaisten kielten yhteys on katkennut lopullisesti kuten suomensukuiset kansat, kuten muromat, metserät ja mordvalaiset.
Päästään siis Saame -> Soome. Sanat "saame" ja "suomi" ovat hyvin samankaltaisia, ja samaa kantaa. Kysehän on kuitenkin sukulaiskielistä.
Karolingiaikaa edelsi kansaivaellus- ja merovingiaika 400-luvulta 700-luvulle. Tänä aikakautena "esisuomalaiset" ovat lopullisesti asettuneet pysyvästi Suomeen ja ajaneet saamelaiset pohjoiseen. Tämä aikana myöhäiskantasuomessa on tapahtunut ensitavun etuvokaalin reduktio ä -> a. Tämä on se ero, joka erottaa amerikanenglannin (1700-luvulla eronnut) brittienglannista: "pass" -> "pääss" (US), "paass" (UK). Brittienglannin muoto on myöhempi. Tässä on muoto ollut Sääme -> Saame.
Varhaiskantasuomessa on sananalussamyös ollut sibilantti "sh", joka on ääntynyt sananalkuisena suhuässänä. Se on redusoitunut joissakin murteissa s:ksi ja toisissa h:ksi (vrt. ruotsin "sk" kuten sanassa "skydda", suojata, joka suomenruotsissa ääntyy voimakkaansa sh:na, kun taas riikinruotsissa h:na). Alkuperäinen kantamuoto on ollut siis Shääme. Tästä on muototutunut kaksi kielimuotoa. Toinen on ollut "Sääme", josta edelleen saame ja suomi, ja toinen puolestaan Hääme. Tästä muodosta on perintöä maakunnan nimi Häme. Häme ei siis ole saanut nimeään sen enempää hämärästä kuin hämystäkään, vaan on kansainvaellusajalla muotoutunut nimi kantamuodosta Shääme. Tuona aikana suomensukuiset kansat ovat asuttaneet koko Pohjois-Venäjää Volgalta Karjalaan, ja levittäytyneet länteen nykyisen Suomen ja Baltian alueelle. Myös Gotlanti, entinen Voionmaa, on kuulunut suomensukuisten kansojen alueeseen. ja Kaakkois-Ruotsista löytyy nimistöä, jotka viittaavat suomensukuisiin kansoihin. Pohjois-Venäjältä puolestaan löytyy valtavasti suomalaisperäistä nimistöä - itse asiassa jokien Volga ja Moskva nimet ovat alunperin kantasuomea: "volga" tarkoittaa "valkeaa" ja "moskova" puolestaan "moskan (heimon) vettä". Merovingiajalle päästään siis muotoon "Shääme" (josta siis Sääme ja Häme) .
Lingvistien mukaan ensimmäinen perusmuoto ajoittuu suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin. Silloin on varhaissuomalaisessa kantakielessä tapahtunut muutos ee -> ää. Tämä merkitsee, että muutos on ollut "Sheeme" -> "Shääme". Maamme ja kansamme alkuperäinen nimi siis on lingvistien mukaan suunnilleen Jeesuksen syntymän aikoihin ollut "Sheeme"·
Tästä on kaksi teoriaa. Joko niin, että se viittaa slaavilaiseen sanaan "zem", joka tarkoittaa maata (venäjän "zemlja", maa), tai sitten se viittaa, että suomensukuisiin kansoihin on tullut suunnilleen noin ensimmäisellä sataluvulla hyvin voimakas seemiläinen vaikutus - "shem" tarkoittaa puolestaan ihmistä.Todella perusteellinen selitys.
Toivoisin sinun palaavan tänne kirjoittajaksi.
Valtakunnallisissakin uutisissa oleva Viipurin kaatopaikkapalo toi mieleeni Lieksan vanhan kaatopaikan Partalanmäellä, sekä sen palon. Kävin siellä vain yhden kerran, joten en ole täysin varma sen paikasta. Muistelen, että sinne mentiin Savolankatua. Oli melkoisen pitkän matkan päässä, varmaankin aika lähellä nykyistä Rastintietä, saattoipa olla jopa sen toisella puolella.
Kaatopaikkojen polttaminen oli vielä 60-luvulla Suomessa yleistä. Partalanmäelläkin paloi ikuinen tuli. Näin miten kaatopaikan hoitaja kierteli ympäri aluetta sytyttelemässä papereita ja muuta palavaa ainesta. Savua nousi penkasta monestakin eri paikasta, ei se suinkaan avotulella palanut. En muista sammuiko palo talvellakaan koska kytö oli syvällä paksun kasan uumenissa. Ehkä savu osaltaan myös torjui rottia, mene ja tiedä. Pienensihän se jätteen määrää myös osaltaan. Ei savun määrä ollut kovin suuri mutta varmaan tuntui sopivalla tuulella Partalanmäellä. Ajattelutapa oli silloin erilaista kuin nykyisin ja kaatopaikkojen polttamista pidettiin täysin luonnollisena asiana.
Jossakin sillä suunnalla oli myöskin Lieksan Sähkön kylmä ulkovarasto. Kaapeleita, pylväitä ja kaikenlaista raskasta tavaraa. Lienee purettu jo aikoja sitten.
Sitten vanha lieksalainen sananlasku, laadittu kirkkoherra Kyanderista: "Oot sinnää sielunpaemen, annat härkäsi hävitä, upota Ulukkajokkeen". Tapahtumien pukeminen sananlaskun muotoon on ehdottomastai paras tapa muistiin tallettamiseksi.
Jos kaikki nuoremmat eivät tiedä missä on Ulkkajoki niin kaivakaapas kartat esiin.- kaipaillaan
Miksi et enää kirjoittele tanhiotakatalvi
- ilmarata
kaipaillaan kirjoitti:
Miksi et enää kirjoittele tanhiotakatalvi
Niin olis mukava jos tulisit kirjoittamaan
- lekentoista
Tällaisia ketjuja ennen. oli kiva lukea.
- Nujakointia
Kuulin joskus pentuna yli 50 vuotta sitten sokojärvellä olleesta tappelusta? Siellä oli joku sipaissut suutuksissaan toiselta korvan pois, sellaisella ns. petkeleellä jolla puita kuoritaan? Pitäneekö tarina paikkaansa?
- jospaikallisia
Lie ollut Nevalaisia tai Härkösiä jos sellaista tapahtunut?
- Nujakointia
Nimiä en tiedä, puhuivat vain tapahtumasta aikoinaan!
- Anonyymi
----Jossakin sillä suunnalla oli myöskin Lieksan Sähkön kylmä ulkovarasto.-----
Liekö alunperin ollut saksalaisten varasto, ammuksia ym. roinaa. Tietääkö kukaan enää?- Anonyymi
llllääääähhhhhhhhhhhhhh pppppiiiinnnnpppiiiii ööööörrrrrrhhhhhhhhhhhhhhhhh
- Anonyymi
Suotien kohdilla oli Saksalaisten varastoalue. Piikkilangoilla aidattu.
-ruskisoldat- - Anonyymi
Tanhio Takatalvea ihmettelen, kuka on tuollainen tietäjä.
Laila Lingvisti on ilmeisesti joku Yliopiston tutkija, sillä hänen tietonsa ei ole mitään vanhankansan tietoa - Anonyymi
Löysin Lugerin ja Schmeisserin suotieltä kesällä
- Anonyymi
Arttu Kananen
- Anonyymi
Fatim Diarra on kyllä Lieksan legenda . Nosti Lieksan parrasvaloihin .
- Anonyymi
Oliko Diarra Lieksan somaleita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko Diarra Lieksan somaleita?
Kylä se oli niitä.
Ei taida olla muita paikkakuntia Suomessa, jolla olisi niin monta, ja niin erikoisia legendoja.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih496665Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6732876Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831249Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.961238- 841225
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611123- 891120
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2371100- 721002
- 238906