141-tukea on korotettava

Akkre

EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin kanta on, että 141-tuki on lopetettava. Hänen mielestään se on siirtymäkauden tuki, ja eteläisen Suomen maataloudelle 11 vuotta riittää sopeutumiseen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Komissaarin kanta on selvä, mutta tulevia neuvotteluita varten hän teki alokasmaisen virheen paljastaessaan sen etukäteen.

Suomen neuvottelijoiden tulee toimia seuraavien suuntaviivojen mukaan tulevissa neuvotteluissa. Ensinnäkin valmistautuminen pitää aloittaa heti. On koottava asiantuntijalausuntoja , tilastoja ja taulukoita. Korkeaojan mukaan liittymissopimuksen artikla 141:n sanamuoto on jossain määrin tulkinnanvarainen. Sen tarkasteluun ei lähdetä vähäisimmässäkään määrin, vaan Suomen oma tulkinta on lähtökohtana. Varmuudeksi hankitaan liittymissopimuksen aikaisten neuvottelijoiden lausunnot asiasta, mutta ne esitetään vasta viimeisenä keinona.

Ensimmäinen neuvoteltava asia on se, että komissio ei voi lopettaa 141-tukea, koska sillä ei ole siihen valtuuksia. MEP Kyösti Virrankosken mukaan liittymissopimukset ( myös 141 ) ovat EU:n perussopimumusten tavoin unionissa primäärioikeutta, jota komissio ei voi tulkinnalla muuttaa. " Sopimuksen artiklassa 141 todetaan selvästi, että tukea voidaan maksaa jäljellä olevien vakavien vaikeuksien voittamiseksi ja Suomen integroimiseksi EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Siten vaatimus sen lopettamisesta väliaikaisena ei perustu liittymissopimukseen, koska tilapäiset tuet käsitellään saman sopimuksen 138 artiklassa". Hänen mukaansa Suomen vaikeudet ovat vain kasvaneet itälaajentumisen myötä. Neuvottelutaktiikkaan kuuluu, että vastapuoli saatetaan puolustuskannalle kuten Fischer Boel teki ilmoittaessaan tuen lakkauttamisesta. Suomi ilmoittaa vastavuoroisesti, että komissiolla ei ole valtaa puuttua ko. tukeen. Asian tueksi on haettava lakitekstit EU:n asianmukaisilta osastoilta.

Kun sitten aikanaan aletaan neuvotella itse asiasta, eli tuen pysymisestä, niin on osoitettava, että vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet.Pikemminkin ne ovat lisääntyneet, ja siksi tukea on korotettava. Se on Suomen vastaus tuen poistamisesta. Maatalouskomissaari olettaa erheellisesti, että Suomen kansallisesti maksamat investointituet ja nuorten viljelijöiden aloitustuet olisivat vaikuttaneet viljelijöiden tulotasoon oleellisesti. Tämä on helposti osoitettavissa laskelmilla, joista selviää maatalouden alentunut tulokehitys. Tulokehitys on esitettvä niin, että selviää maataloustuottajien vuosia jatkunut jälkeenjääneisyys muihin Suomen ja Euroopan ammattiryhmiin.

On myös tehtävä selväksi se, että artiklan tarkoittamat vakavat vaikeudet johtuvat luonnonolosuhteista. Suomessa on muokkauspäiviä 150 kun muissa Itämeren ympärysvaltioissa niitä on 200 - 250. Vähäisemmän hehtaarituoton lisäksi tämä merkitsee myös sitä, että Suomen maatalous kuormittaa luontoa muita maita vähemmän. Meillä on myös muihin maihin nähden tiukimmat ympäristömääräykset. Tämän lisäksi Suomessa maksetaan matalimmat tuottajahinnat.

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg tähdensi Fischer Boelin kanssa käydyissä keskusteluissa, että Suomen maatalouden tukeminen ei ole aiheuttanut häiriöitä EU:n maataloustuotteiden sisämarkkinoilla. On myös tuotava esille, että Suomi ei ole omavarainen kaikissa maataloustuotteissa. Taannoisella sokeripäätöksellä poljettiin Suomen oikeuksia huoltovarmuudessa, mikä kuitenkin lienee yksi keskeisistä yhteisen maatalouspolitiikan periaatteista.

On tärkeää, että alustavissa keskusteluissa ei paljasteta Suomen neuvottelutaktiikka. Virrankosken mukaan 141 -tuki on Suomen liittymissopimuksen takaama oikeus, ja siitä on pidettävä tarkasti kiinni. Sitä ei saavuteta pyhäkoulumaisella mallilapsen käytöksellä, vaan on oltava asiallisen tiukka.

Jos vastapuoli vetoaa siihen, että muilla mailla ei ole vastaavaa tukea. Se taas on unionin ja muiden maiden välinen ongelma, ei Suomen.

18

1245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nurin vain

      Kuin LSO

      Paska olisi pitänyt päästää nurin `94 kun kerran oli menemässä.Ja sinne ne pääosin 141-rahat ajautuu.

      • Paalinpyörittäjä

      • tekee...
        Paalinpyörittäjä kirjoitti:

        Samaa mieltä MTK on lähinnä C-alueen kotieläintuottajien asialla!

        mutta ei suosi kuin yhtä tuotantosuuntaa.

        Terv. sikaorja c-alueelta


      • Tehdä jotain
        tekee... kirjoitti:

        mutta ei suosi kuin yhtä tuotantosuuntaa.

        Terv. sikaorja c-alueelta

        vai voisiko jokainen tehdä jotain?

        Liian moni maksaa kiltisti MTK:n jäsenmaksuja ottamatta mitenkään osaa yhdistysten toimintaan. Ainoa keino vaikuttaa Mtk:n toimintaan on kuitenkin raahautuminen kokouksiin ja siellä omien mielipiteiden esilletuominen.


      • maatalouskomissaari
        Paalinpyörittäjä kirjoitti:

        Samaa mieltä MTK on lähinnä C-alueen kotieläintuottajien asialla!

        ole se C-alueen ja muiden EU-alueiden suosija, kun haluaa 141-tuet pois? Ei MTK:lla ole enää osaa eikä arpaa maatalousasioissa.


      • marjat---
        Tehdä jotain kirjoitti:

        vai voisiko jokainen tehdä jotain?

        Liian moni maksaa kiltisti MTK:n jäsenmaksuja ottamatta mitenkään osaa yhdistysten toimintaan. Ainoa keino vaikuttaa Mtk:n toimintaan on kuitenkin raahautuminen kokouksiin ja siellä omien mielipiteiden esilletuominen.

        MTK:ssa istuu kuin rutto ne vanhat "firman miehet" jotka äänestyttää itsensä sinne joka ainoa kerta joilla ainoa tehtävä on käydä kahvilla herrain kanssa.

        Simonkadulla tarvitaan kunnon sulkeiset.


      • oli junttaamassa
        maatalouskomissaari kirjoitti:

        ole se C-alueen ja muiden EU-alueiden suosija, kun haluaa 141-tuet pois? Ei MTK:lla ole enää osaa eikä arpaa maatalousasioissa.

        tuota 141-tukea joka loppuu esittää MTK millaista teatteria tahansa.

        Missä planeetalla elät vai ei MTK:lla ole mitään tekemistä maatalousasioissa.


    • on sittenkin olemassa
      • Akkre

        Linkistä huomaa, että tulkinnoista vääntäminen johtaa umpikujaan. Lähtökohtana tulee pitää Suomen tulkintaa, ja esittää faktat vakavien vaikeuksien jatkumisesta.

        Alla olevassa linkistä selviää, että komissio antaa luvan 141 tukeen.
        Artiklaan 142 viitataan kohdassa 32: ” Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”

        Tekstin mukaan komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa jne. Onko 138, 139 , 141 ja 142 artiklan määräyksiä ja muita toimenpiteitä sovellettu täysimittaisesti ? Jos on, niin tuen jatkumisen ehdot täyttyvät näiltä osin.

        Virrankosken mukaan on pidettävä kiinni siitä, että 141 kuuluu primäärioikeuksiin. Tilapäiset tuet käsitellään 138 artiklassa. Onko tämä kanta pitävällä pohjalla ?

        Onko mahdollista toimia samaan tapaan kuin USA ? WTO-neuvotteluja silmälläpitäen se lakkauttaa tai vähentää joitakin tukimuotoja, mutta korvaa ne uusilla erinimisillä tuilla. Uudet tuet painottuvat eri tavalla maataloustuotantoketjussa, mutta lopputulos on sama. Kansainvälisellä tasolla näyttää menevän läpi tyhmän röyhkeät perustelut. Esimerkiksi USA:n ilmoitus liittymättömyydestä Kioton ilmastosopimukseen : Liittyminen heikentäisi maan kilpailukykyä.

        Samalla periaatteella toimien Suomikin voisi ilmoittaa, että liittyminen EU:iin on heikentänyt maatalouden kilpailukykyä Suomen ja EU:n sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on oltava mahdollisuus korottaa 141 tukea. Oikeushan siihen on olemassa, ja se on kirjattuna liittymissopimukseen.


      • Paalinpyörittäjä
        Akkre kirjoitti:

        Linkistä huomaa, että tulkinnoista vääntäminen johtaa umpikujaan. Lähtökohtana tulee pitää Suomen tulkintaa, ja esittää faktat vakavien vaikeuksien jatkumisesta.

        Alla olevassa linkistä selviää, että komissio antaa luvan 141 tukeen.
        Artiklaan 142 viitataan kohdassa 32: ” Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”

        Tekstin mukaan komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa jne. Onko 138, 139 , 141 ja 142 artiklan määräyksiä ja muita toimenpiteitä sovellettu täysimittaisesti ? Jos on, niin tuen jatkumisen ehdot täyttyvät näiltä osin.

        Virrankosken mukaan on pidettävä kiinni siitä, että 141 kuuluu primäärioikeuksiin. Tilapäiset tuet käsitellään 138 artiklassa. Onko tämä kanta pitävällä pohjalla ?

        Onko mahdollista toimia samaan tapaan kuin USA ? WTO-neuvotteluja silmälläpitäen se lakkauttaa tai vähentää joitakin tukimuotoja, mutta korvaa ne uusilla erinimisillä tuilla. Uudet tuet painottuvat eri tavalla maataloustuotantoketjussa, mutta lopputulos on sama. Kansainvälisellä tasolla näyttää menevän läpi tyhmän röyhkeät perustelut. Esimerkiksi USA:n ilmoitus liittymättömyydestä Kioton ilmastosopimukseen : Liittyminen heikentäisi maan kilpailukykyä.

        Samalla periaatteella toimien Suomikin voisi ilmoittaa, että liittyminen EU:iin on heikentänyt maatalouden kilpailukykyä Suomen ja EU:n sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on oltava mahdollisuus korottaa 141 tukea. Oikeushan siihen on olemassa, ja se on kirjattuna liittymissopimukseen.

        Pohjoista tukea ei ole maksettu täytenä!
        Komission lakimiehet osasivat junailla asian ja oppipoika Korkeaojaa vietiin 6-0!!!
        Jos pohjoista maksettais täytenä, niin tukiero B-C1 olisi jotain 150% nykyisen reilun 100% sijaan. Lakimiehet tiesi, ettei semmosta eroo sentään Suomessa tehdä ja maatalouskomissaari huomautti tästä Seinäjoen puheessaan!


      • Akkre kirjoitti:

        Linkistä huomaa, että tulkinnoista vääntäminen johtaa umpikujaan. Lähtökohtana tulee pitää Suomen tulkintaa, ja esittää faktat vakavien vaikeuksien jatkumisesta.

        Alla olevassa linkistä selviää, että komissio antaa luvan 141 tukeen.
        Artiklaan 142 viitataan kohdassa 32: ” Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”

        Tekstin mukaan komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa jne. Onko 138, 139 , 141 ja 142 artiklan määräyksiä ja muita toimenpiteitä sovellettu täysimittaisesti ? Jos on, niin tuen jatkumisen ehdot täyttyvät näiltä osin.

        Virrankosken mukaan on pidettävä kiinni siitä, että 141 kuuluu primäärioikeuksiin. Tilapäiset tuet käsitellään 138 artiklassa. Onko tämä kanta pitävällä pohjalla ?

        Onko mahdollista toimia samaan tapaan kuin USA ? WTO-neuvotteluja silmälläpitäen se lakkauttaa tai vähentää joitakin tukimuotoja, mutta korvaa ne uusilla erinimisillä tuilla. Uudet tuet painottuvat eri tavalla maataloustuotantoketjussa, mutta lopputulos on sama. Kansainvälisellä tasolla näyttää menevän läpi tyhmän röyhkeät perustelut. Esimerkiksi USA:n ilmoitus liittymättömyydestä Kioton ilmastosopimukseen : Liittyminen heikentäisi maan kilpailukykyä.

        Samalla periaatteella toimien Suomikin voisi ilmoittaa, että liittyminen EU:iin on heikentänyt maatalouden kilpailukykyä Suomen ja EU:n sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on oltava mahdollisuus korottaa 141 tukea. Oikeushan siihen on olemassa, ja se on kirjattuna liittymissopimukseen.

        ,


        Akkrelle ja Virrankoskelle olisi suotavaa lukea ko. eok-linkit ajatuksella.

        Akkre ei todellakaan ole ko. kirjoituksia ajatuksella lukenut.

        Mitään Virrankosken kertomia 141-primäärioikeuksia ei ole olemassakaan.
        Sen komissio teki selväksi Suomessa salatussa vaietussa julistuksessa (1.3.1994).
        Komissio teki tämän julistuksen ja se on ainoa 141-tulkinta!


        Linkitetyt EOK-foorumin kirjoitukset ovat päivittämättömiä.

        Päivitetympää tietoa löytyy promerit.net ’in Maaseutu-foorumista:
        http://www.promerit.net/forum/index.php?board=7.0

        Allekirjoittaneella on uudempaakin tietoa on olemassa...
        Tiedoksi nettikirjoitusteni ulkopuolelta:

        EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen ja Suomen EU-maatalousneuvottelija Esa Härmälä onnistuivat keväällä 1994 siinä, ettei komission julistus koskaan (ole) päässyt julkisuuteen.


        Ei ole ihme, että Härmälä liukeni MTK:sta, koska seuraavasta Korkeaojan 141-"torjuntavoitosta" ei olisi voinut syyttää ministeri Korkeaojaa.
        Härmälä nimittäin olisi joutunut katsomaan syyllisen kuvaa peilistä.
        Lukekaapa promerit.netistä kirjeenvaihtoni Härmälän kanssa.

        Luetuin alustukseni on sähköpostia Korkeaojalle, josta selviää, että valtioneuvoston kanslia julisti 141-neuvottelujen aikaiset (helmi-maaliskuu 1994) hallituksen pöytäkirjat salaisiksi!

        Myös Korkeaoja joutuu lopulta totuuden eteen, koska olen kertonut 141-artiklan taustalla olevat asiat hänelle jo etukäteen.


        Alustuksesta kiittäen, totuusterveisin

        Jorma Jaakkola
        jorma.jaakkola(at)pp6.inet.fi


      • perämettiltä
        jorma.jaakkola kirjoitti:

        ,


        Akkrelle ja Virrankoskelle olisi suotavaa lukea ko. eok-linkit ajatuksella.

        Akkre ei todellakaan ole ko. kirjoituksia ajatuksella lukenut.

        Mitään Virrankosken kertomia 141-primäärioikeuksia ei ole olemassakaan.
        Sen komissio teki selväksi Suomessa salatussa vaietussa julistuksessa (1.3.1994).
        Komissio teki tämän julistuksen ja se on ainoa 141-tulkinta!


        Linkitetyt EOK-foorumin kirjoitukset ovat päivittämättömiä.

        Päivitetympää tietoa löytyy promerit.net ’in Maaseutu-foorumista:
        http://www.promerit.net/forum/index.php?board=7.0

        Allekirjoittaneella on uudempaakin tietoa on olemassa...
        Tiedoksi nettikirjoitusteni ulkopuolelta:

        EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen ja Suomen EU-maatalousneuvottelija Esa Härmälä onnistuivat keväällä 1994 siinä, ettei komission julistus koskaan (ole) päässyt julkisuuteen.


        Ei ole ihme, että Härmälä liukeni MTK:sta, koska seuraavasta Korkeaojan 141-"torjuntavoitosta" ei olisi voinut syyttää ministeri Korkeaojaa.
        Härmälä nimittäin olisi joutunut katsomaan syyllisen kuvaa peilistä.
        Lukekaapa promerit.netistä kirjeenvaihtoni Härmälän kanssa.

        Luetuin alustukseni on sähköpostia Korkeaojalle, josta selviää, että valtioneuvoston kanslia julisti 141-neuvottelujen aikaiset (helmi-maaliskuu 1994) hallituksen pöytäkirjat salaisiksi!

        Myös Korkeaoja joutuu lopulta totuuden eteen, koska olen kertonut 141-artiklan taustalla olevat asiat hänelle jo etukäteen.


        Alustuksesta kiittäen, totuusterveisin

        Jorma Jaakkola
        jorma.jaakkola(at)pp6.inet.fi

        Aloin olla jo huolestunut joko sinut on vaiennettu kun ei pitkään aikaan ole uusia kirjoituksia näkynyt.

        Vielä riittää näitä lapsenuskoisia jotka luottavat suomalaisen virkamiehen ja edunvalvojan rehellisyyteen.


    • kapitaali

      tuet kaikki pois komisaari on oikeilla jäljillä tuet pois eikä yhtään lisää se on maajusseille jo liikaa unohtuu työn teko ja velttoilu vain kasvaa....

      • pösilö....

        että olet aamulla virkeänä tienaamassa meille tukirahoja, mä tarvitsen uuden Mersun ja rahat Floridan matkalle meen sinne talveksi kun siellä on lämmintä ja viina halpaa.


    • ekonomiaa

      Ihan hyvä evästys tukineuvottelijoille.On tarkkaan valikoitava mitä asioita painotetaan, mitkä faktat salataan ja kuinka asiat ilmaistaan. Tukineuvottelut ovat todellista taidetta, teatteria ja muunneltua totuutta tukien perustelemiseksi.

      • voi laillisesti ladella

        kunhan latelijana on luotettava henkilö räätälöityine tutkijalausuntoineen


    • lisää

      tukea.Eikö ihmiset ymmärrä että Suomi elää tuista. Tukiraha on ihmisen parasta rahaa!!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      71
      2993
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      48
      2618
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2255
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      79
      2158
    5. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      1966
    6. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      32
      1732
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1556
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1507
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1320
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      29
      1319
    Aihe