Naisen matala ääniala

Alttoilija

Minä laulan kevysti e:hen (pikku-e, ei e1), mutten c2:een. Miten arvioitte laulunopiskelun vaikuttavan ylä-ääniin? Luuletteko, että näin matalaääninen naislaulaja voi korkealle oppia laulamaankaan?

9

4584

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • spinto

      Minä tekisin omien kokemusteni perusteella seuraavan oletuksen; jos et ole aiemmin varsinaisesti opiskellut laulua niin kouluttamalla alarajaksi tulisi pieni d ja yläraja nousee vähintään tuonne d2 - g2 tasolle. Esteenä voisi olla lähinnä vain fyysinen vika tai laiskuus.

      Näin netin välityksellä veikkaaminen on tietysti puoskarointia. Hanki (hyvä) opettaja, joka voi antaa osuvamman ennusteen kuulemisen jälkeen...

    • amateur

      Yleensä laulunopiskelun myötä ääniala kyllä laajenee ylöspäin matalammillakin äänillä (ja niihin alaääniinkin löytyy erilailla sointia). Toki riippuu äänityypistä kuinka korkealle pääsee mutta kyllähän altotkin yli c2:n laulavat.

      Jos klassisesta äänenmuodostuksesta puhutaan niin saattaa tulla yllätyksiäkin esim. suht matalaääniseksi itseään luullut (kun ei aiemmin pystynyt laulamaan korkealta mutta alaspäin pääsi) osoittautuukin sopraanoksi ja klassisella tekniikalla taas alaäänet ovatkin vaikeampia toteuttaa.

    • päästä

      Et edes ole järin matalaääninen. Itse pääsin suureen oktaavialaan, yläpäässä tyssäs e2 vaiheilla aloittaessani laulunopinnot (ei luonnollisestikaan käyttöääni) ja nykyään korkein käyttöääni on c3. Joskus venyy e3 asti mutta en alkais julkisesti sitä ääntä päästelemään. Yhtä matalalle pääsen yhä. Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika. Äänifakki ei ole pelkästään ambituksesta kiinni vaan enemmänkin äänen väristä. Varsin hyvin voit äänifakiltasi olla lyyrinen sopraano niinkuin suurin osa suomalaisista tavallisista naisista, joka vaan ei ole ääntänsä käyttänyt tarpeeksi tai oikein.

      • amateur

        Kommentti vielä tuohon huomautukseen "Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika.":

        Lähinnä tarkoitin että joku ääni minkä saa "luonnonäänellä" päästettyä helposti vaatiikin harjoitusta sitten kun lähdetään tekemään klassisella (miksei muunkinlaisella) äänenmuodostuksella. Eli jos jokin ääni tulee ulos helposti, se ei tarkoita, että se olisi soiva "käyttöääni" siinä äänialassa, joka laulutuntien kautta kehittyy.

        Itse saan esim. mölistyä ulos pienen e:n yhtä lailla kun sain ennen laulutuntejakin, mutta alin soiva "käyttöääni" on tällä hetkellä vasta pieni b ja kun opin lisää niin kelpo alaääniäkin tulee toivottavasti lisää. Vastaavasti niitä soivia ylä-ääniä taas löytyi reippaasti lisää.

        Toki soivien äänien ääniala riippuu myös äänenmuodostustekniikasta. Klassinen sopraano jolle c1:kin on jo matalaa laulettavaa klassisessa musiikissa voi laulaa kevyttä musiikkia hyvällä soundilla vaikka kuinka matalalta.


      • myöskin
        amateur kirjoitti:

        Kommentti vielä tuohon huomautukseen "Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika.":

        Lähinnä tarkoitin että joku ääni minkä saa "luonnonäänellä" päästettyä helposti vaatiikin harjoitusta sitten kun lähdetään tekemään klassisella (miksei muunkinlaisella) äänenmuodostuksella. Eli jos jokin ääni tulee ulos helposti, se ei tarkoita, että se olisi soiva "käyttöääni" siinä äänialassa, joka laulutuntien kautta kehittyy.

        Itse saan esim. mölistyä ulos pienen e:n yhtä lailla kun sain ennen laulutuntejakin, mutta alin soiva "käyttöääni" on tällä hetkellä vasta pieni b ja kun opin lisää niin kelpo alaääniäkin tulee toivottavasti lisää. Vastaavasti niitä soivia ylä-ääniä taas löytyi reippaasti lisää.

        Toki soivien äänien ääniala riippuu myös äänenmuodostustekniikasta. Klassinen sopraano jolle c1:kin on jo matalaa laulettavaa klassisessa musiikissa voi laulaa kevyttä musiikkia hyvällä soundilla vaikka kuinka matalalta.

        miesten puolella. Seuratessa "iskelmäbasso" Kauko Käyhkön äänenkehitystä, voidaan huomata, että hänen laulunopiskelunsa alkuvaiheen aikaisissa levytyksissä vuonna 1938 hän mörähtelee helposti suurta E:tä, mutta myöhemmissä levytyksissä, esim. 1960-luvulla suuri FIS:kään ei aina ota tullakseen kunnolla. Vastaavasti varhaisissa levytyksissä ei käydä ennen 1940-luvulle tuloa yksiviivaisen oktaavialan sävelissä, mutta myöhemmin 1-viivainen d irtoaa helposti täysijänteisenä. Laulunopiskelun myötä ääni siis ilmeisesti nousee jonkun verran.


      • spinto
        myöskin kirjoitti:

        miesten puolella. Seuratessa "iskelmäbasso" Kauko Käyhkön äänenkehitystä, voidaan huomata, että hänen laulunopiskelunsa alkuvaiheen aikaisissa levytyksissä vuonna 1938 hän mörähtelee helposti suurta E:tä, mutta myöhemmissä levytyksissä, esim. 1960-luvulla suuri FIS:kään ei aina ota tullakseen kunnolla. Vastaavasti varhaisissa levytyksissä ei käydä ennen 1940-luvulle tuloa yksiviivaisen oktaavialan sävelissä, mutta myöhemmin 1-viivainen d irtoaa helposti täysijänteisenä. Laulunopiskelun myötä ääni siis ilmeisesti nousee jonkun verran.

        Mistähän on keksitty tuo täysjänteinen , kun siihen on alkanut törmätä siellä sun täällä. Ennen puhuttiin äänijänteistä kun tarkoitettiin äänihuulia. Viitataanko täysjänteisellä äänijänteisiin?

        Aikaisemmin puhuttiin äänen eri rekisterien yhteydessä kyllä täysijännitteisestä, (ei -jänteisestä) nykyisin se on täysivärähteinen. Ja sillä tarkoitetaan kyllä äänialan alaosaa. Yläpuolella on eri ohenteita.

        Esimerkiksi tenorin ääniala on c - c2. Silloin täysvärähteinen ääniala on alaosa alkaen siitä c:stä, ensimmäinen ohennuksen paikka tulee jo b:n kohdalla, vaikka varsinainen ylimenoalue onkin jossakin e1 -f1:n paikkeilla.

        Täysijänteinen esiinty eri keskustelupalstoilla, en ole törmännyt siihen oikeissa alan oppikirjoissa. Korkeimpien äänien yhteydessä sillä on haluttu korostaa sitä, että kyseessä ei ole falsettiääni. Mutta uskokaa pois - tenorin korkea c ei ole "täysjänteinen" eikä täysjännitteinen vaan ohennettu vaikka se ei falsettia olisikaan.


    • agonia.vampyr

      jos löydät niin hyvän opettajan joka ottaa huomioon Sinun äänesi, sä opit ellet jo osaa, kaikki äänet ovat erilaisia ja opi hyväksymään äänesi sellaisena kun se on ja sitä kautta kehittämään sitä. Joku tykkää mezzosta, joku sopraanosta jne. Harjoitus tekee mestarin ;)
      nimim. "kokemuksen syvällä rintaäänellä"

    • opiskelija ...

      Olen mezzo-soprano. pääsen pikku e-sta c3 hen Minulla on venäläinen laulunopettaja.

    • Tehokkaan opettajan ja ahke...

      Kyllä se äänen kehittyminen on yksilöllistä mutta klassisella tekniikalla sitä pystyy parhaiten kehittämään. Joillakin ehkä ääni nousee treenin aikaan saamana ehkä vain sen yhden sävelaskeleen joillakin taas enemmän. Minulla on tehokas opettaja ja suuren intohimon motivoittama kova harjoittelu tehnyt suuria muutoksia omassa äänessäni. Aloittaessani klassisen tekniikan opiskelun äänialani oli pienestä a -> a2/b2 mutta nykyään on ääniala avautunut valtavasti omasta mielestäni ainakin. nykyisin se on pienestä c tai d( d3 asti.siitä korkeammalle en ainakaan tällä hetkellä usko että ääneni enää nousisi.. ehkä alarekisteri voisi vielä kehittyä en tiedä! kuitenkin ihan perusajatus kannattaisi olla se että oli ääniala sitten mikä tahansa niin siihen ei kannata liikaa koko ajan keskittyä koska siitä se kehittyy harjoituksen myötä. Siihen taas kannattaa keskittyä että treenaisi tekniikkaa niin täydelliseksi kuin mahd. Mutta siinäkin tahdon huomauttaa! Se tulee olemaan ainaista täydellisyyden tavoittelua koska aina on parannettavan vara.. näin itse suhtaudun laulun harjoitteluun! ikinä et saavuta täydellistä mutta sitä on pakko tavoitella jotta äänentuotto olisi aina vain parempaa ja kuitenkin lähempänä täydellistä! menipä löpinöiks. moro!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      213
      1752
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      141
      1465
    3. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      76
      1313
    4. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1183
    5. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      74
      1085
    6. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      8
      1072
    7. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      109
      1009
    8. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      55
      980
    9. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      880
    10. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      850
    Aihe