Osituksen päivämäärä

Kysymysmerkkinä

Moi,

Onko osituksen omaisuustilanteen määrittämä päivämäärä se, jolloin avioerohakemus on merkitty saadun käräjäoikeudessa vai se, jona puoliso sen lunastaa postista (kun nyt ei yhdessä sitä allekirjoitettu).

Tekisi mieli ostaa telkkari ja autokin tarvitaan nyt syksyn tullen, mutta ne ostaisin uudella, omalla lainarahalla.

11

3853

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ratkaisee

      Se, päivä jona päivänä hakemus kirjataan saapuneeksi käräjäoikeuteen, on osituspäivä. Tiedoksianto tapahtuu sitten milloin tapahtuu sen jälkeen.

      • -kypsä-

        JepJep


    • Eiköhän osituksen päivämäärä ole OSITUSASIAKIRJAN päivämäärä, ei avioerohakemuksen päivämäärä tai muukaan avioeron tiedoksisaantipäivä.

      Osituksen voi tehdä milloin vain avioeron ensimmäisen hakemuksen jälkeen ja pysyy voimassa vaikka toista käsittelyä avioerosta ei tehtäisikään eli avioliitto jää voimaan. Osituksen voi tehdä myöskin vasta avioeron voimaantulon jälkeen. Avioerohakemus tehdään käräjäoikeuteen ja ositussopimus vahvistetaan maistraatissa, siis jos sopimukseen päästään. Riitaisesta osituksesta en ota kantaa.

      • Lukutaito

        Nyt et kyllä tajunnut mitä alkuperäinen kysymyksellään tarkoitti. Kysymys oli siitä, minkä päivän mukaan ratkaistaan se, mitä ositettaviin varoihin kuuluu ja minkä päivän jälkeiset tapahtumat eivät enää vaikuta ositukseen sitä eikä tätä.


      • Ositussopimus tietenkin kirjataan sille päivälle kun se on laadittu. Tästähän ei ollut kysymys ... vaan siitä mitkä omaisuudet ja velat ovat mukana ko. laskelmassa. Ja ne ovat sen tilanteen mukaan, kun erohakemus jätetty oikeuteen (siis, jo ennen kuin harkinta-aika on alkanut).

        Jos sitten kovasti odotellaan sen ositussopimuksen kanssa, voi tuo ositushetken tilanteen muisteleminen tai selvittäminen mennä melko haasteelliseksi harjoitukseksi.

        Mutta, mitkän ei estä puolisoita yhdessä sopimasta ositushetkeksi jonkun muun kuin tuo erohakemuksen jättöpäivän.

        Harvemmin ositussopimusta rekisteröidään maistraattiin... mutta toki sen voi tehdä. Pätevän ositussopimuksen saa aikaiseksi ilmankin (tosin ne kaksi todistajaa on muistettava).

        Riitaisa ositus menee oikeuteen, minne toinen jättänyt vaatimuksen pesänjakajasta.


    • Ositushetki on sen päivän tilanne (mikä "jäädytetään") kun erohakemus on vastaanotettu käräjäoikeuteen. Silloin eroprosessi on vireillä.

      Sillä onko eroa haettu yhdessä tai vai toinen, ei vaikuta asiaan.

      Eli, osta vaan vapaasti palkka- tai lainarahoillasi vaikka mitä, ja jos lotossa lykästää ... niin ei sekään ole mukana osituksessa missä tasinkoja määritetään.

      • Itse kyllä tarkistaisin tilanteen asiantuntijalta tai kirjallisuudesta.

        Vast'ikään muutama kuukausi sitten ositussopimuksen laatineena ja sen maistraattiin rekisteröineenä en olisi ihan varma siitä, että tilanne "jäädyttyy" erohakemuksella. Juuri tämä asia ei omassani ollut oleellinen joten tämä asia ei jäänyt kirkkaasti mieleeni. Teimme sopimusosituksen, joten "jäädytyshetkikin" oli tavallaan sopimusasiaa.

        Olisin varovaisesti sitä mieltä, että "jäädytyshetki" voi ennen lopullista avioerotuomiota alkaa vasta siitä kun ositusta on vaadittu. Avioerohakemuksen voi tehdä ilman ositusvaatimustakin. Eikä oikeus määrää ositusta tehtäväksi ellei jompi kumpi osapuoli sitä vaadi.

        Ositussopimus on aina syytä rekisteröidä maistraatissa. Tosin silloin menettää mahdollisuuden "repiä paperit" jos muuttaakin mieltään osituksen osalta.


      • argonautti kirjoitti:

        Itse kyllä tarkistaisin tilanteen asiantuntijalta tai kirjallisuudesta.

        Vast'ikään muutama kuukausi sitten ositussopimuksen laatineena ja sen maistraattiin rekisteröineenä en olisi ihan varma siitä, että tilanne "jäädyttyy" erohakemuksella. Juuri tämä asia ei omassani ollut oleellinen joten tämä asia ei jäänyt kirkkaasti mieleeni. Teimme sopimusosituksen, joten "jäädytyshetkikin" oli tavallaan sopimusasiaa.

        Olisin varovaisesti sitä mieltä, että "jäädytyshetki" voi ennen lopullista avioerotuomiota alkaa vasta siitä kun ositusta on vaadittu. Avioerohakemuksen voi tehdä ilman ositusvaatimustakin. Eikä oikeus määrää ositusta tehtäväksi ellei jompi kumpi osapuoli sitä vaadi.

        Ositussopimus on aina syytä rekisteröidä maistraatissa. Tosin silloin menettää mahdollisuuden "repiä paperit" jos muuttaakin mieltään osituksen osalta.

        M36 on oikeassa "jäädytyshetken" ajankohdasta. Avioliittolain 90§:n mukaan:
        "Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
        1) ...
        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille."

        Suoritettu ositus myös lakkauttaa avio-oikeuden puolison omaisuuteen, joten se on senkin takia aiheellista rekisteröidä maistraattiin kuten avioehtokin. Mikäli ero ei astuisikaan voimaan jää ositus ja avio-oikeuden poituminen edelleen voimaan.


      • argonautti kirjoitti:

        M36 on oikeassa "jäädytyshetken" ajankohdasta. Avioliittolain 90§:n mukaan:
        "Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
        1) ...
        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille."

        Suoritettu ositus myös lakkauttaa avio-oikeuden puolison omaisuuteen, joten se on senkin takia aiheellista rekisteröidä maistraattiin kuten avioehtokin. Mikäli ero ei astuisikaan voimaan jää ositus ja avio-oikeuden poituminen edelleen voimaan.

        Ja tuossa hieman lisää vahvistusta:

        Eroasia on vireillä kun hakemuksen jättää käräjäoikeuteen (siitä se alkaa), osa prosessia on että aikanaan "erotettava" saa asiasta tiedon, jne. jne.

        *********************
        1 LUKU

        Yleisiä määräyksiä

        85 § (16.4.1987/411)

        Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

        Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

        Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

        ********************


      • argonautti kirjoitti:

        M36 on oikeassa "jäädytyshetken" ajankohdasta. Avioliittolain 90§:n mukaan:
        "Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
        1) ...
        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille."

        Suoritettu ositus myös lakkauttaa avio-oikeuden puolison omaisuuteen, joten se on senkin takia aiheellista rekisteröidä maistraattiin kuten avioehtokin. Mikäli ero ei astuisikaan voimaan jää ositus ja avio-oikeuden poituminen edelleen voimaan.

        Laki ei sitä vaadi, ja yleensä se on aivan turhaa. Rekisteröimätön ositussopimus on aivan pätevä, kunhan ne kaksi esteetöntä todistajaa ovat allekirjoituksenne vahvistaneet omillaan.

        Avioehto jota eile rekisteröity maistraattiin ei ole pätevä, laki tästä hyvin yksiselitteinen.

        Miksi näin sitten lainsäätäjä päättänyt, lienee tässä:
        Avioehto laaditaan juuri ennen avoliittoa (yleensä), puolisot yleensä asuvat yhteisessä kodissa ja se avioehto on yhteisessä "asiakirjasalkussa". Jos toinen sen sitten hävittää, hakee eroa, niin on edes yksi paikka missä ehto on.
        Ositussopimus laaditaan kahtena kappaleensa, eikä yleensä puoloisot sen jälkeen enään asu yhdessä. Eli sen "hävittäminen" ketkun osapuolen osalta vaikeampaa.

        Mutta, ei tosiaan mikään estä rekisteröiästä mitään sopimusta maistraatissa.

        Ja totta sekin mistä kirjoitit, ositussopimus saa aikaan käytännössä avioehdon ... vaikkeivät puoloisot koskaan olisikaan hakeneet lopullista eroa. Hassu juttu, mutta jos tahtovat palauttaa avio-oikeudet, jouduvat tekemeään "antiavioehdon" ja rekisteröimään SEN maistraattiin.


    • Kysymysmerkkinä (ja nimimer...

      Kiitos, eiköhän asiat tästä etene oikein.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      87
      3217
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      62
      2937
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2445
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      80
      2283
    5. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      74
      2189
    6. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      2026
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1626
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      20
      1603
    9. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      34
      1518
    10. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1440
    Aihe